Karkki ja kepponen!

Moni ystäväni teki tänä vuonna ensimmäistä kertaa kurpitsalyhdyn (ja sen seurauksena jonkun kurpitsaruokalajin!) järjesti juhlat, pukeutui ja meikkasi. Suomenlinnan kekrijuhlakin veti väkeä.



Vaikuttaa siltä, että tämä kekrin ja halloweenin fuusio on ihan tosissaan ottamassa paikkansa suomalaisessa juhlaperinteessä. Ja se on minusta hauska juttu!

Ajankohta on juhlinnalle ainakin mitä mainioin. Joulua ei tee vielä mieli ajatella, mutta joku juhla piristäisi. Siirtymäriitti talveen on ihan tarpeellinen, mutta järjestelyissä pääsee halutessaan hyvinkin helpolla.

Halloweenia voi halveksia amerikkalaisena hapatuksena ja krääsäjuhlana, mutta ei kannattaisi: suomalainen kekrisesonki oli ruokajuhla, joka kesti koko lokakuun. Vainajien muisteluun tarkoitettua pyhäinpäivää taas on juhlittu maltillisemmin. Kurpitsajuhlastakin voi poimia ne perinteet, jotka omaan makuun sopivat. Naamiaiset ja koristeet voi tuoda mukaan jos huvittaa.

Lapset äänestivät nämä bileet heti joulun jälkeen kivoimmiksi - ja olen itse ihan samaa mieltä.

Hämppismuffinssien kanssa karkasi vähän mopo: piti kuoruttaa muffinssit vielä kinuskikastikkeella ja suklaaströsselillä karvaisen vaikutelman aikaansaamiseksi. Ja englanninlakut vaihtuivat tavallisiin sitruunatäytelakuihin.

Lakritsakastikkeen kanssa suttaaminen on ihan oma taiteenlajinsa. Banskuhaamut saivat lopuksi silmät jäisistä mustikoista muutaman testinaaman jälkeen. Hämähäkkikuvioiden tekoa treenasin karnevaalikeksien kanssa.

Mandariinien sekaan ujutin suklaaluurankoja ja -silmiä.

Sormihodarit odottavat sämpylää. Snadi kieltäytyi jyrkästi syömästä näitä.

Taaperoikäiset eivät näytä kovin pelottavilta missään asuissa, mutta tiikeriasussa ei ainakaan.

Jäätelökauha toimi kaivertamisessa kohtuuhyvin mutta jännetuppitulehdus siitä tulee.

Innostuin tekemään paahdettuja kurpitsansiemeniä! Hävisivät vartissa suoraan leivinpaperilta.

Meillä kävi myös ensimmäistä kertaa keppostelijoita!  "Uskallettiin tulla kun teillä oli tuo lyhtykin."

Olin niin yllättynyt, että unohdin täysin tiedustella, mikä kepponen olisi ollut.

Aivan. Ensi kerralla valmistaudun omaan kepposeen. Tarjoan koko pussin, jos istuttavat tulppaanisipulit puolestani.

Laiskan äidin Halloween-juhla

Tämä viime kesänä alkanut elämänvaihe, jossa eletään aikaa, jolloin lapset ovat jo vähän isompia, on johtanut uhkarohkeisiin edesottamuksiin. Lupasin heikkona hetkenä pitää kersoille Halloween-juhlat.

Tähän asuun vaihdetaan vain pisamat hämähäkinseitiksi.

Kun aloin etsiä internetistä inspiraatiota, pelkäsin, että leivontarajoitteisen ja ensimmäistä kertaa kurpitsan kanssa operoivan henkilön suusta tämä oli liikaa luvattu. Mutta ei. Tämä kekrihän on nimenomaan laiskan mutsin juhlaa!

Vai mitä sanotte tästä ruokatarjoilusta:

Hodarit, joissa on täytteenä katkennut sormi
- hodarisämpylä, nakkeja, kynneksi mantelilastuja, ketsuppia.

Hämähäkkimuffinssit
- valmissuklaamuffinsseja, joihin tökätään englanninlakut silmiksi ja lakritsanarut jaloiksi.
 
Haamubanaanit 
- puolitetaan banaaneja, joille tehdään karkeista / lakritsakastikkeesta naama.

Jack O'Lantern mandariinit
- mandariineja, joiden kuoriin piirretään mustalla kuulakärkikynällä kurpitsanaama.

Matopopparit
- Poppareita ja sekaan karkkimatoja.

Kauhubooli
- jaffaa, johon laitetaan killumaan jääpalaksi käsi. Käsi tehdään niin, että kumikäsineeseen laitetaan mustaviinimarjamehua ja laitetaan pakkaseen.

Ja sitten vähän mustia ilmapalloja ja pääsiäisen noitareleet, joista vaihdetaan vain meikit astetta pelottavammiksi. Lopuksi pitää enää muotoilla kurpitsa. Siihenkin internet tarjosi valtavasti ideoita.

Kuvakaappaus google-hausta sanalla "Jack O'Lantern".

Tämä oli voittoarpa. Kohta varmaan muutun jouluihmiseksi.

Näin kokoat kuohuviinibaarin

Lanseeraamamme kuohuviinibaari aka skumppabuffa on herättänyt sen verran ihastusta ja mielenkiintoa, että laitan tähän vielä jakoon baarin kokoamisohjeet.

Voin ilokseni kertoa, että tässä konseptissa yhdistyy hyvyys ja helppous: pienellä vaivalla jokaiselle jotakin. Ja kun vieraat kokoavat itse drinkkinsä, ei emännän tarvitse täyttää laseja.

Kuohuviinin menekin voi laskea sen mukaan, että yhdestä pullosta tulee n. 6-7 lasillista, kun lasiin tulee muutakin täytettä. Varaa myös vissyä tai lehtikuohua alkoholittomaksi vaihtoehdoksi, jotta myös holittomat henkilöt saavat kivannäköisen ja maistuvan kesädrinkin.

Tarvitset

• kuohuviiniä / proseccoa / cavaa (saa olla aika kuivaa)
• mansikoita, pilkottuna
• limeviipaleita
• puska minttua
• persikkapyreetä (soseuta tölkki säilykepersikoita)
• tuorepuristettua appelsiinimehua
• mustaherukkamehua
• seljankukkamehutiiviste (Ikean paras tuote mutta muualtakin saa)
• limemehua (purista itse, tulee parempaa)
• jääpaloja

Hifistelijä asettelee näkyviin (tai teippaa ikkunaan) skumppabaarin käyttöohjeet ja seuraavat matemaattiset kaaviot:

• Cava con fresas = kuohuviini + 1 rkl mansikkaviipaleita
• Kir Royal = kuohuviini + 2 cl mustaherukkamehu
• Mimosa = kuohuviini + 4 cl appelsiinimehua
• Prosejito = kuohuviini + seljankukkamehu + limemehu + minttu + limeviipale
• Bellini = kuohuviini + 1 rkl persikkapyreetä

Napatkaa ravintola Kolmos3sta originaali prosejito, jos liikutte Kalliossa päin.

Ja luonnollisesti voit keksiä näitä itse lisää. Poks poks vaan!

Ps. Jos kuohuviini ei putoa, drinkkihimoisen kannattaa tsekata Lähiömutsin ginillä höystetty kurkkusalaatti tai Moilaskan persikkasangria.

Yksien juhlien taktiikalla

Jälkikasvun vanhentumisrituaali on nyt pidetty.

Vähän jännitin kertarykäys-konseptia, mutta ilta meni yllättävän hyvin. Kiljuntaa ja holtitonta törmäilyä oli vähemmän kuin odotin ja yhden siivouksen taktiikka on palkitseva.

Oikeastaan ainoa takaisku tuli pomppulinnasta. Vettä tuli taivaan täydeltä ja puhallinta ei saanut sateella käyttää. Loppujen lopuksi pomppimista ei jäänyt kaipaamaan kukaan. Sohvakin pelitti, paremman puutteessa.

Jokaisesta kerrasta oppii aina jotain uutta.

Henkilökunta

Jos vieraita on yli 30, kannattaa olla apua keittiössä, muuten ei ehdi vaihtaa vieraiden kanssa sanaakaan. Lastenhoitohommissa kunnostautuneet näppärät serkkutytöt tulivat kahvinkeitto- ja organisointiavuksi ja kas, ihan kuin olisin itse ollut vieraana. Kakkua en tietenkään ehtinyt syödä, mutta onneksi rääppäiset jatkuvat vielä pari päivää.



Elävä musiikki

Etu, joka tulee muusikkoystävistä: "Tervetuloa juhliin ja voisitteko muuten vetää pari biisiä?" Vesterinen yhtyeineen veti hienon akustisen setin Yökyöpeliä, Haloo Helsinkiä, Kasmiria ja muutaman omansa. Vaikka juhlijoita oli 2kk ikäisestä yli nelikymppisiin, kaikki tykkäsivät. Siinä on jotain ikärajatonta taikaa, kun ihminen esiintyy ihmiselle.

Kuohuviinibaari

Kun lapset ovat pieniä, suurin osa aikuisista jää juhliin itsekin. Miten pidetään juomatarjoilu helppona mutta monipuolisena? No skumppabaarilla tietenkin. Kuohuviiniä ja erilaisia juomalisukkeita sisältävästä baarista sai jokainen koota itselleen kesäjuoman omaan makuun, myös alkoholittomana.

Ei pöllömpää. Juhlatoimikunta kehittyy nähdäkseni vuosi vuodelta paremmaksi. Lahjoihin kun vielä keksisi jonkun järkevän avaamiskohdan. Mutta onhan tässä vielä muutama vuosi aikaa treenata.

Nimipäiväsynttärit

Nyt se tapahtui. Snadi heräsi ensimmäistä kertaa siihen, että on olemassa syntymäpäiväjuhlia, joihin tulee muitakin kuin sukulaisaikuisia.

Hienoa. Kun perheessä on kaksi lasta, jotka ovat syntyneet kesällä viiden päivän erolla, on hiukan pohtimista, miten lastenjuhlat järjestetään.

Löysimme itsemme motista.

Jos molemmilla lapsille järjestetään erikseen kekkerit a) ystäväpiirin lapsille, sukulaisille ja kummeille b) koulu- / päiväkotikavereille ja c) piha- ja harrastuskavereille saadaan yhtäkkiä koottavaksi kuudet bileet.

Bonuksena joutuisimme aikatauluttamaan kesälomien takia kaikki juhannusviikolle.

Jyrkkä ei.

Kun tilitin ystävälleni, että en mitenkään kykene puhaltamaan ilmapalloja kahta viikkoa putkeen, hän antoi vinkin: kesälapsille voi synttärit järjestää nimipäivänä. Hän oli itse keskikesän lapsena kyllästynyt ainaiseen juhlattomuuteen ja kehittänyt nimipäiväsynttäreiden konseptin.

Mikä nerokas idea! Miksi ihmeessä survomme kaiken juhannusviikolle, kun juhlimme hääpäivääkin jonain sopivana ajankohtana. Eihän ketään loppujen lopuksi kiinnosta, onko päivä aivan oikea. Saman tien se voi heittää parilla kuukaudella.

Snadin synttärit siirtyvät heti ensi vuonna elokuulle, Skidin maaliskuulle! Jeah!

Tänä vuonna vedetään yksien juhlien taktiikalla. Yksi kattaus, yksi hulina, yksi siivous. Pikkulapsille tilataan pihalle pomppulinna ja isoille kakaroille järkätään aarrejahti. Bonuksena talon bändi esiintyy. 

Pohditaan sitä sadepäivän varasuunnitelmaa sitten myöhemmin.

Kalenterista tuli perinne

Lähtölaskenta jouluun alkoi tänään. Anopin duunaama kestokalenteri on nyt käytössä jo neljäntenä jouluna putkeen. Tänä vuonna ipana jo osasi kysyä, milloin taskusysteemi ilmestyy seinälle. Hitto. Tajusin, että meidän perheellähän on oma jouluperinne!

Samalla tavalla kuin koira pakottaa ulkoilemaan, lapset pakottavat joulunviettoon. En ole koskaan ollut erityisen jouluihminen, mutta kalenterin myötä joulun odotus on saanyt luontevan muodon. Vaikka en ole kummoinen leipuri tai askartelija, tonttuna osaan esiintyä. Tontun kirjoittamista kirjeista putkahtaa kaikenlaisia juttuja ja tehtäviä, joista joulu hiljalleen tekeytyy.

Koska luukut ovat yhtä paljon minulle kuin skideille, ekasta luukusta putkahti Lovi-kuusi. Kokosimme sen ja koristelimme pienillä peltitähdillä.

Jos itse olet lähinnä katatonisessa tilassa tästä pimeydestä johtuen, tsekkaa parin vuoden takaiset vinkit joulufiiliksen luomiseen. Ja lohduttaudu sillä, että muutaman viikon päästä voi jo aloittaa kevään odottamisen.

Nimiäiset - check

Miten nimiäiset järjestetään. Niin, miten?

1. Tarjoilu

Ala kilpailuttaa catering-firmoja viikkoa ennen bileitä. Havaitse, että tilaukset olisi pitänyt tehdä jo kesäkuussa. Halvin tarjous on 30 erkkiä nuppi. Ilman juomia.

• Järkyty mahdollisuudesta, että joudut leipomaan itse. Muistele, kuinka viimeksi kävi pakastepullan kanssa. Kehitä rimakauhu.
• Soita anopille ja vihjaa, että omatekoinen kakku olisi kiva. Vetoa ihaniin lapsuusmuistoihin. 
• Kävele lähimpään kahvilaan ja kysy, ottavatko he vastaan leipomistilauksia. 
• Tilaa sushia kotiinkuljetuksella (riidelkää kumppanin kanssa nimiäispäivän aamuna siinä siitä kumman piti muistaa tehdä tilaus eilen.)
• Osta Stockan juustotiski tyhjäksi.
• Kompensoi kummallista cross-kitchen -buffaa laadukkaalla kuohuviinillä.

2. Ohjelma

Nimiäisiin ei ole minkäänlaista virallista formaattia. Jos haluat tapahtumaan jonkinlaisen ohjelmarungon, joudut säätämään sen itse.

• Pakota pikkuveli laulamaan. Pakota mies säestämään pianolla. Valitse biisi edellisenä päivänä. Viis veisaa vihjailuista, että se kuulemma kertoo kuolemasta.
• Täytä laseja riittävän usein: ohjelma syntyy itsestään. Ongelmana ehkä se, että vieraat eivät älyä lähteä pois vielä iltayhdeksältäkään. 
• Vedä puhe lonkalta. Unohda kertoa lapsen nimi.

3. Pitopöytä

Tee olohuoneeseen tilaa ja siirrä ruokapöytä ikkunan viereen. Juhlista jää takuulla konkreettinen jälki jokaisen yli 160 senttisen vieraan päänuppiin, kun sen kolauttaa normaalisti pöydän yllä roikkuvaan valaisimeen.

4. Asun valinta

Hae varastosta lisätuoleja, viritä tuikut, kata pöytä, tee tilaa naulakkoon, lataa kameran akku ja pue päivänsankari parhaimpiinsa. Havaitse tuntia ennen vieraiden tuloa, että näytät itse hottentotilta. Käy läpi juhlavaatevalikoimasi ja havaitse olevasi vaaterajoitteinen.

• Tirauta pieni paniikin kyynel, kun mikään ei näytä hyvältä. 
• Etsi elastaanikorsetti ja laihdu minuutissa viisi kiloa. 
• Älä harkitse mitään muuta väriä kuin mustaa. 
• Meikkaa hiukan lisää, jotta kukaan ei varmasti katso vyötäröäsi. 
• Avaa yksi kuohuviini, ota hömpsyt.

5. Hengellinen osuus

Hommaa paikalle pastori. Ohjaa kaikki kristillisten perinteiden ystävät ja lamppuun päänsä lyöneet hakemaan lohdutusta häneltä.

Onnistuneet lastenjuhlat

Juhuu, Skidi täytti kolme vuotta! Ei pöllömpää. Mutta miten järjestetään onnistuneet lastenjuhlat?

Onnistuneisiin juhliin on kolme sääntöä:

1. Vieraat ovat aikuisia.
2. Juhlia on yhdet.
3. Budjetti sata euroa incl. lahja.

Myönnän avoimesti, että en kykene vastaanottamaan laumaa pikkulapsia sisätiloissa, koska vuvuzela-tason möykkä ja sokeriöverit - puhumattakaan siitä, että tämä riemu pitäisi vielä järjestää useampaan otteeseen viikon sisällä. Kaikkea kanssa.

Lisäperusteluina mainittakoon, että leivontarajoitteisena henkilönä olen paakkelssien suhteen täysin Mummin varassa. En yksinkertaisesti kehtaa pyytää kuin yhden kakun.

Lapsettomat lastenjuhlat ovat oikeasti kaikkien etu. Miettikää nyt: rahaa ja hermoja säästyy, aikuisetkin viihtyvät, päivänsankari saa huomiota, eikä joudu kinaamaan leluista muiden uhmaikäisten kanssa.

Toisaalta myös lapsivieraiden ei tarvitse vetistellä vieressä, kun päivänsankarin pakettimerestä paljastuu ihkauusi Turbomies tai pikkukemistin välineet, joista itse Kemikaali-Ali olisi kiitollinen. Väitän myös, että skidi saa kuninkaallisten häiden tasoisesta bilettämisestä vähän liioitellun kuvan omien syntymäpäiviensä tärkeydestä.

On tietenkin harvinaista, että perhepiirissä ei ole pikkulapsiperheitä. Jos vanhin veljeni ei pääse, Skidi on ainoa lapsi. Kolmivuotiaamme ei onneksi osannut vielä esittää vaatimuksia vieraslistan suhteen (paitsi koiravieraiden: kuvassa Pepsi, Lysti on jäähyllä lahjojen retuuttamisen ja ilmapallojen puhkomisen takia).

Kun vieraskanta epäilemättä joskus muuttuu lapsipainotteiseksi, juhlat muuttavat ulos. Tai sitten olemme matkoilla.

Ps. Kersan päällä oleva DKNY:n puuvilla-pellavainen shortsimekko on ehkä paras kirpparilöytöni ikinä.

Saasiainen

Mä rakastan kaikkia juhlia ja kohta on yks mun suosikki eli pääsiäinen! Se on aina ollut mun mielestä tosi vekkuli juhla, erityisesti uskonnottomlle.

Noidat, tiput, puput, suklaamunat ja rairuoho tekevät tästä ihan varteenotettavan kilpailijan joululle.

Nimen pitäisikin olla saasiainen, koska silloin saa toivottaa kevään tervetulleeksi, pari päivää lomaa ja sairaasti suklaamunia.

Olin ekaa kertaa varannut palmusunnuntaiksi virpojille suklaamunia ja jättänyt ovikelloon patterit. Arvatkapa, kävikö YHTÄÄN? No joo, kummipoika kävi, mutta sitä ei lasketa kun känkkisteli eikä suostunut tulemaan autosta ulos. Annoin silti puolet varastosta yhtä pajunvitsaa vastaan. Loput söin ite.

Se on se saasiainen.

Pääsiäisenä ei lähdetä pohjoiseen vaan mökille. Ihan yhtä kylmä.

Meidän pääsiäisenviettoon kuuluu myös Munapolun Hengen järjestämä munapolku. Kiteytys: tähän runomittaiseen suunnistukseen liittyy vihjeitä ja hirveä määrä ympäri tonttia / mökkiä kätkettyjä karkkipusseja ja suklaamunia. Munapolku alkaa, kun ensimmäisen piilopaikan paljastava vihjelappunen löytyy sattumalta. Yleensä laitan sen mikroon, sitä kun käytetään landella aika usein. Ekassa kätkössä on munien lisäksi sitten vihjelappunen seuraavalle rastille ja niin edelleen. Vihjeet vaikeutuvat ja saaliit kasvavat loppua kohti ja vikassa kätkössä on joku ihan astronominen suklaapläjäys, jonka syöminen venyy juhannukseen.

Ideaa saa kopioida ja varioida vapaasti. Tänä vuonna varmaan joudutaan diggailemaan tästä traditiosta vielä kahdestaan. Tai no Koti-insinööri vaan leikkii mun mieliksi, että tää on kivaa. Viimeksi laitoin vikaan piiloon myös Kukkoa lisäämään motivaatiota. Siitä se pääsiäismielikin sitten lähtee.

Ps. Muistaako muuten kukaan Noita Nokinenää? :D