Minua on siunattu helposti lätistyvällä, liukkaalla, piikkisuoralla hiuksistolla, jossa on kaksi pyörrettä otsalla ja kaksi takaraivolla - ei mikään ihannekombo. Paikatakseni näitä kehnoja tehdasasetuksia, jotka aiheuttavat massiivisia muotoiluongelmia, olen värjännyt hiuksiani valehtelematta 20 vuotta putkeen. Ja olen kokeillut kaikkea: värejä vaaleasta goottiin, kemikaaleja hennasta monen sävyn kestoväriin.
 |
| Kuva: Satu |
Koska päänahkani alkoi viitisen vuotta sitten herkistyä tavisväreille (todennäköisesti ppd:lle), kokeilin uudestaan luonnonvärejä, värjäys kun toimii myös liukkaan hiuksen karheuttajana. Muutaman kokeilun tuloksena jouduin toteamaan, että tummat sävyt eivät tartu ollenkaan, punaiset sitäkin hanakammin. Kyllästyin. Jouduin tarttumaan ennakkoluuloja sarvista ja kasvatin oman värini esiin.
Tällä hetkellä latvoissa on enää hiukan hennaa, ensi syksynä olen omillani. Karheuttajana olen oppinut käyttämään suolavettä. Aika hippiä!
Enkä kadu. Hiustenvärjäyksen lopettamisessa on muitakin hyviä puolia kuin päänahan hyvinvointi.
- Kampaajakäynti maksaa sata euroa vähemmän,
- ei tarvitse peitellä juurikasvua,
- hiukset näyttävät hyviltä myös auringon vaalentamina,
- jos oma väri on sävyä hiiri / perunankuori, on trendin harjalla.
Positiivinen yllätys oli myös se, että en ole löytänyt yhtään harmaita. Kersojen teini-ikää odotellessa.
Ps. Juuri nyt ongelma on järkyttävä, viemärit tukkiva karvanlähtö! Muistaakseni imetyksen lopetus aiheutti viimeksikin hetkellisen sulkasadon. Luotan siihen, että päänahka pukkaa irokeesiä viimeistään heinäkuussa.
miten päänahan herkistyminen ilmeni sinulla? itseäni on jo vuosia kiusannut sitkeä ihottuma päänahassa, ja sen taltuttamiseksi päätin nyt lopettaa ppd-värien käytön kokonaan. kokeilussa henna-indigo-tsydeemit ensin mutta saa nähä, josko rohkenisin jossain vaiheessa itsekin heittäytyä ihan oman luonnonkauneuteni varaan... :P
VastaaPoistaHiustenvärjäyksen jälkeen päänahkaan alkoi nousta kutiseviä näppylöitä, jotka hävisivät vasta kun olin pessyt hiukset useampaan kertaan, kutina alkoi tunnin päästä kampaamokäynnistä. Oli aika helppo tehdä diagnoosi. :(
PoistaLopetin hiusten värjäyksen viisi vuotta sitten ja takana oli noin viisi vuotta värjäilujä. Ei ole harmittanut yhtään! Päänahahkani tosin oikuttelee aika ajoin, mutta johtunee atooppisesta ihosta. Kylmäpuristettu neitsytkookosöljy on kuulemma hyvä naamio hiuksille ja hoito kuivalla päänahalle.
VastaaPoista..jos kestää kookoksen käryä! :D
PoistaSori mainostus, mutta tein itse saman. Tosin vähän vahingossa lapsen saamisen yhteydessä. Oma väri on paras väri!:)
VastaaPoistaItse herkistyin jollekin mitä kaupan shampoissa on, ainakin luullakseni, koska hiuksia alkoi pudota järkyttäviä määriä (sen jälkeen kun oli jo ollut imetyksen lopetuksen sulkasato) Tilanne korjaantui kun vaihdoin luomushampooseen, http://www.borntobio.fi/ ja tuuheutta antamaan sokerivettä. Kyllä muuten hiukset kiiltää ja voi hyvin! Ohuthiuksinen minäkin ja tuntuu ettei hiuslaatu kestä vahvoja kemikaaleja.
Mun hiustenlähdöt on aina liittyneet hormoneihin ja stressiin, mutta vaihdoin muutama vuosi takaperin luonnonkosmetiikkaan, koska olivat aivan yhtä hyviä kuin tavikset. Born2bio on mulla just testissä ja ihan hyvältä vaikuttaa. :)
PoistaSullahan on tosi kiva toi oma väri! Itse asiassa mun mielestä kaikkien oma väri on kiva, koska se sopii niille. Oma hiusten väri sopii omaan ihonväriin ja naamakarvoituksen väriin parhaiten, ei siitä mihkään pääse.
VastaaPoistaMinä olen aina tällä perustellut itselleni sitä, etten ole koskaan hiuksiani värjännyt. Se "oikea" syy ei ole yhtä hyvä...
PoistaJoo, ainakin kulmakarvojen osalta. Mun talvi-ihon väriin ei tosin sovi mikään, mutta näin kesällä taas kaikki. ;)
PoistaTäälläkin yksi värjäyshommat tykkänään jättänyt. - Elämäni toiseksi paras terveysteko, ensimmäinen on tupakoinnin lopettaminen.
VastaaPoistaMolemmat p****kat skippasit elämästäni liki 10 vuotta sitten.
Olen myös viimeiset 5 vuotta käyttänyt pelkästään luonnonkosmetiikkasarjojen shampoita, enkä ole tarvinnut edes hoitoaineita.
Palashampoo on oivallinen liukkaiden hiusten karheuttajana ja tuuheuttajana! T. Jonna
Mä on myös jättänyt hoitoaineen, jolla lutrasin samat 20 vuotta. On satavarmasti joku helvetillinen kosmetiikkafirmojen salaliitto, että ihminen tarttee lätistävää hoitoainetta. Kyllä joo, ja sen jälkeen tietty kaikkia kohottavia aineita. Prkle.
PoistaPaitsi jos on luonnostaan karheat ja luonnontaipuisat hiukset, niin ilman hoitoainetta hiukset olisivat pesun jälkeen yksi takku vain. Älkää haukkuko niitä kiiltäviä ja liukkaita hiuksianne, ne näyttää aukikin kauniilta, toisin kuin tää mun pehko.
PoistaAuki? Muhahaha. Ei näitä voi pitää auki ilman reilua satsia jotain kohottavaa, tuuheuttavaa ja muotoilevaa. Vaihtaisin kiharapehkoon any day.
PoistaNo oikeastaan kiva kuulla, ettei ne kiiltävät ja suorat hiuksetkaan ole sen paremmat. :) Mäkin ottaisin mielelläni sellaiset kunnon kiharat, mutta kun on vain taipuisat ja kostealla ilmalla totaalisesti pörröttyvät, niin ei ole kiva, ei!
PoistaMäkin olen miettinyt värjäyksen lopettamista. Kiinnostaisi käydä kampaajalla vaikka jäänkin kotiin kotihoidontuelle. Pelkän leikkauksen luulisi olevan aika paljon halvempaa. Mutta pystyykö sitä värjäämistä lopettamaan tosta noin vain vai pitääkö sitä yrittää vähentää pikkuhiljaa? Kivan värinen sun oma tukka! :)
VastaaPoistaMä lopetin seinään kun tajusin että noi ekovärit ei futaa. Ollaan sit ilman. Tää kasvatusvaihe oli vähän ärsyttävä mut onneks olin äitiyslomalla. ;) Ja latvat hoitaa kesäaurinko. Annat vaan kasvaa puol vuotta ja sit leikkaat reilusti pois ja tadaa: sulla on oma väri. :)
PoistaHeh, mä oon tehnyt saman - pari viikkoa sitten nipsaistiin viimeiset vaaleat latvat pois. Yllärinä mulle (mutta ei ehkä kellekään joka on katsonut juurikasvuani minua tarkemmin) oli, että olen ruskeatukkainen. Ja tää värihän on ihan mahtava! Miksi kohtaamme vasta nyt?
VastaaPoistaMulle on väitetty, että monille oma hiusväri on kuitenkin lopulta paras ja sopivin (esimerkiksi ihon väriä ajatellen); seikka, jonka olen päättänyt uskoa nyt, kun se sopii niin kivasti omaan ajatusmaailmaan.
Mä en noista sopivuuksista osaa sanoa muuta kuin että mulle sopii tää vuodenaika kun naamassa on taas pisamia ja rusketusta. Näyttää tukkakin hyvälle. ;)
PoistaMäkin lopetin hiusten värjäämisen kuopuksen myötä. En vaan kahden ipanan kanssa kerkee kampaajalle juuri koskaan ja jossain vaiheessa tajusin, että enpäs ole värjännyt hiuksia vuoteen. Samalla olen huomaamatta kasvattanut itselleni taas pitkän tukankin ;)
VastaaPoistaMä olen kans ollut yllättynyt tästä omasta väristä. Olen värjäillyt omaa kuontaloa 16 -vuotiaasta asti eli tooooosi kauan, joten en oikein edes enää muistanut, minkälainen tää oikeesti onkaan. Juurikasvu näyttää aina jotenkin pahemmalta kuin koko pää omaa väriä :)
Ajattelin kans jatkaa luomulinjalla ja käyttää säästyneet satkut johonkin mukavampaan! Eipähän tarvii enää potea huonoa omatuntoa turhista kemikaalikoktaileista luontoonkaan (oma pää noita kyllä on kestänyt ihan kiitettävästi).
Vannon muuten kans palashampoon nimeen; mun liru tukka ei tunnu ihan niin lurpalta ja taas tää pelastetaan maailma -aspekti, eli ei tule muovijätettä shampoopulloista. Käytän Lushin shampoita, jotka vielä tuoksuu ihanalle ja yks mötikkä kestää pienen ikuisuuden vaikka ahkerasti käytän. Ja onpahan muuten ihan superkätevä matkoilla!
t. toinen keskivertomamma
Juurikasvu on tosiaan karmeen värinen! Mä olin ihan varma et näytän kesällä gandalfilta, mut jostain sit kaivoin itseluottamusta että ei se noin paha oikeesti oo. Eikä ollut. :)
PoistaJa palashmapoo on mun kokemuksen mukaan aivan hirveetä, mut joillekin tuntuu sopivan. Hyvä niin. :D
PoistaHah, just tällä viikolla avauduin omasta hiusvärjäyksen lopettamisestani :)
VastaaPoistaEi mulla värjäyksen kanssa mitään ongelmia tullut, mutta alkoi muuten ärsyttää värjäystouhu.
Ei oo todellista, sun oma fledahan on mahtavan värinen! Mulla on monta frendiä jotka on nyt kokeilleet tätä paluuta omaan ja kaikki tuntuu olevan tyytyväisiä. Voihan olla että harmaiden myötä sit aloitan taas. Tai sit en. :)
PoistaMehän ollaan samiksia - oma väri (täällä tosin ollut sitä aina), imetyksen päättymisestä johtuva sulkasato (onneksi nykytaloissa on niin fiksut lattiakaivot että se koko sato jää siihen ritilän päälle josta sitä voi sitten suihkun päätteeksi kauhistella ja juosta katsomaan peilistä, jäikö mitään jäljelle) ja harmaiden odottelu - ja sen muksujen teini-iän..
VastaaPoistaNäillä mennään! :)
PoistaHa! Mä oon kanssa lopettanut jo aikapäiviä sitten värjäyksen, taitaa olla kohta kaksi vuotta, kun viimeksi laitettiin vähän raitaa. Uskonnollisia mittasuhteita saavan pitkän ja suoran, keskipääjakauksella varustetun tukan yksi ehdottomia hyviä puolia on se, ettei tartte juuri kampaajalla käydä. Kuhan joskus harjaa sen, ettei kasva ponnari sammalta. Ihan hyvä, kelpaa. Harmaantua olen alkanut jo kymmenen vuotta sitten ja jos geenipolku seuraa isää ja hänen äitiään, mä oon valkoinen alle viiskymppisenä! Jee!
VastaaPoistaNo hyvähän se on siellä huudella, kun sulla ei varsinaisesti ole samoja ongelmia reiden paksuisen palmikkosi kanssa, Tähkäpää! ;)
PoistaMä oon niin kohtalotoveri! Oon ollut 3 vuotta ilman värjäystä, ja nyt viimein ne vikatkin rippeet on saksittu veks. Mahtavaa! Oma värini on se hillitty hiirenruskee, mutta voihan sitä väriä lisätä vaikka kreisinvärisillä pinneillä.
VastaaPoistaFledaan sopii pläästiä myös puuroa ja imeskeltyjä maissinaksuja!
PoistaTämä varmasti toimii ellei ole niitä joilla harmaita on pilannut jo alle kolmekymppisenä. Itse olen 34v eikä puhettakaan, että voisin mennä omalla värillä. Harmaata on tosiaan pukannut jo vuosikaudet eli ei se juurikasvu vaan ne harmaat...
VastaaPoistaNo johan nyt. En tosiaan tiedä vielä mitä teen kun alkaa pukata harmaita. Tällä hetkellä olen sitä mieltä, että annan tulla, mutta voihan olla että mieli muuttuu. :)
PoistaJoo, kyllä se vähän kansalaisrohkeutta vaatii että uskaltaa jättää harmaat hiukset värjäämättä, mutta olen aivan tyytyväinen niihin. Työkaverit huomauttelevat ("tiedätkö että ihan kaupasta voi ostaa värjäysaineita ja piilottaa nuo harmaat kotona vaan") ja joskus olen joskus nähnyt jonkun hieman katsovan pitkään kun ei-vielä-niin-kovin-vanhalla naisella on ihan reilusti harmaat näkyvissä. Mutta suorastaan pelottaisi yrittää mitään värjäysjuttuja, aivan varmasti tulos olisi huonompi kuin tämä nykytilani.
PoistaJos ei ole aikaisemmin tuttu blogi, kannattaa kiireen vilkkaa tutustua Kemikaalikimara- nimiseen blogiin. Siellä on juuri ollut tapetilla varsinkin nämä hiusväriasiat.
VastaaPoistaToki paljon mutakin mielenkiintoista, blogin pitäjällä on vankkaa tietoa niistä aiheista, joista kirjoittaa.
Sellaiset "ekoblogit", joissa hehkutetaan kaikkea luonnonkosmetiikkaa ja saadaan sätkyjä ihan kaikista kemikaaleista ja lisäaineista (hui kamala!)
ovat syvältä. Minusta lukijoille pitää tarjota faktatietoa eikä vouhutusta. t. Milla
Blogi on tuttu kyllä.
PoistaMinäkin aloin lapsen syntymän myötä kasvattamaan omaa väriäni takaisin. Nyt ollaan 8 kuukautta menty pelkällä hiustenleikkuulla, eikä tuo oma väri näytä ollenkaan hullummalta. Ja minulla pukkaa myös harmaata joukkoon (olen 27v.), harmaannutaan sit kunnialla ja toivotaan ettei enää tulisi sorruttua värjäämiseen.
VastaaPoistaTuo kunnialla harmaantuminen ei taida kuulua kosmetiikkabrändien markkinointsloganeihin. :)
PoistaSä uskalsit, jee! Muistan kun suosittelin omaa väriä sulle kun pohdit uskallatko. Ei se tosiaan niin kamala ole, sulla varsinkaan.
VastaaPoistaItellä on ollu oma värikohta 5 v, sitä ennen 10 vaalennusta. On mielenkiintosta seurata oman värin muutoksia kesän ihan vaaleesta talven vaalean punaruskeaan. Mulla ekan lapsen myötä tummui hiukset punaruskeiksi, kahdessa vuodessa pikkuhiljaa taas vaaleni ja nyt toista odottaessa taas on tummunu... Monella kuulemma tummuu ja osalla jääkin tummemmiksi.
Hetki piti kerätä rohkeutta. ;) Onhan noita vähän kauniimpiakin värejä, mutta positiivinen yllätys jok tap!
PoistaMä lopetin kans pari vuotta sitten värjäämisen. Mulla se onnistu suht hyvin, kun laitto kohtuu lähellä olevan hiusvärin ja tuli kesä, eli väri haaleni. Sitten siitä ei enää muutenkaan ottanu täysin selvää, mikä on juurikasvua.
VastaaPoistaSe juurikasvuhan tosiaan on ihan kamala, mutta tuntuu että kaikki sitten sanoo samaa, että ei se oma väri niin kamala olekaan. Eli juttu on juuri siinä, että sen värjätyn (mulla oli erilaisia punaruskeita) rinnalla ihan mikä vaan näyttää rumalta, mutta sitten kun samaa väriä on koko tukka, vähän tylsempikin väri on ihan kiva. Ja siis multa on jopa kyselty, et onks hiukset värjätty, kun sävy on kuulemma niin kaunis. Osasin ekalla kerralla ottaa ton kohteliaisuuden silleen toosi luontevasti muuten.
Mutta kyllä nykyään melkein huvittaa ne tutut, jotka sanoo ettei mitenkään voi olla värjäämättä, kun oma väri on niin hirveä. Jos ei oo kymmeneen vuoteen edes nähnyt omaa väriä muuten kun juurikasvusta, niin mistä sen tietää mitä se oikeasti on.
Okei, on mulla aina joskus ikävä punertavia hiuksia. Mut se ikävä katoaa yleensä kun ajattelen sitä värjäyskierrettä.
Mä jään odottamaan tuleeko jonkinlaista kaipuuta entiseen! Jos noissa kasviväreissä tapahtuu jonkinlaista edistystä niin sitten voin harkita, mutta ppd:hen en palaa.
PoistaLiityn värittömään joukkoonne. Jätin hiustenvärjäämisen, koska olen laiska ja lisäksi juurikasvu alkoi ärsyttämään. Vaalennusaineet ovat lisäksi niin tajuttomia myrkkyjä, että ei kaduta yhtään. Oman värin lisäksi olen saanut kiiltävät, terveet ja paljon tukevamman tuntuiset hiukset. Vaalennusaineet varmaan ohentavat hiuksia, koska ne tavallan "syövyttävät" sen oman värin pois.
VastaaPoistaJa kampaaja sanoi, että ennen vanhaan permikset olivat kauniimpia ja pysyivät paremmin, kun niitä tehtiin värjäämättömiin hiuksiin. Niinpä.
Mä olin muuten kasin luokkakuvassa lyhythiuksinen siksi, että vedin permiksen omavaalentamaan fledaan -> se oli lattialla käsittelyn jälkeen.
PoistaIhan pakko kanssa kommentoida tätä. Mä kasvatin muutama vuosi sitten oman värin puolison pyynnöstä. Oon ollu joskus värjätty punapäinen ja sit vuosia mustatukkainen ja oli aika huikeen näköstä kun kasvatti omaa vaaleeta takasin. En jaksanu ees yrittää häivyttää sitä mustan ja vaalean rajaa.. No mut, oon aina värjänny kun en pidä omasta väristä kun se oli aina niin maantienharmaa omasta mielestä. Totuus oli toinen ja väri olikin sitten hienon kullanvaalea. Kyllähän kun vanhoja kuvia katselee (ajalta ennen värjäyksiä) niin huomaa ettei se nyt niiiin tylsä harmaa ollutkaan mut jotenkin sitä kuvitteli niin.
VastaaPoistaEnivei, kun koko pää oli omaa väriä, huomasin myös toisen mielenkiintosen seikan värin lisäksi. Mun tukka olikin tuuheampi mitä olin kuvitellut. Värjäykset jotenkin oli saanu sen ohenemaan.
Aikani omaa väriä pidettyä värjäsin sitten kampaajalla takasin mustaks. Mä en vaan ole vaaleapäinen ihminen. Oma väri oli tosi kaunis mut ei sit niin pätkääkään mun luonteelle sopiva. Se oli vaan tylsä. Nyt mä sitten kärvistelen sen iänikuisen juurikasvun kanssa mut onpahan miellyttävä väri. Tuuheuskaan ei tuntuis niin pahasti kadonneen kun käytän pelkästään kampaamovärejä, enkä värjää joka kerta koko päätä niinkun ennen vanhaan. Tai siis mies värjää. Ehkä tätä jaksaa kun ei nykyään tarvi kun ostaa väri ja sitten istua kotona tuolille ja mies hoitaa loput :).
Ms. Head Black
Tyyli se on hiusvärikin! Toivottavasti et herkisty noille aineille.
PoistaMä olen viimeksi värjännyt tukkaani teininä, kun äiti vielä maksoi kampaajakäynnit. Kokeilin Elovena-blondia, koska halusin tietää, alenevatko arvosanat - eli tyhmistynkö minä tai onko opettajilla ennakkoluuloja. Arvosanat pysyivät ennallaan, mutta luonnostaankin paksu ja karhea tukka meni siihen kuntoon, että aina kastuessaan siitä tuli yksi iso rasta. Hoitoainetta! Enemmän hoitoainetta! Parempaa hoitoainetta!
VastaaPoistaPersaukisena opiskelijana ei olisi tullut mieleenkään maksaa kampaajalle hiusten värjäämisestä. Ja parantumattoman laiskana ja kosmetiikkataidottomana jaksoin kerran kaupassa lukea väriainepurkin kyljessä olevan ohjeen puoliväliin, kunnes hylkäsin sen vaihtoehdon.
Toki kuulostaa paremmalta sanoa, että "oma hiusväri on nyt trendikäs" tai että "olen tyytyväinen omaan väriini" kuin "en osaa enkä jaksa eikä ole rahaa". Myönteistä on myös se, että Kultani tykkää platinablondeista, ja suvun vanhuksia seuraamalla minustakin voi tulla platinablondi 70-vuotiaana.
Mulla vähän sama ongelma. Toki olen pistänyt kosmetiikkalaiskuuden lähinnä aikapulan piikkiin, valintoja valintoja. ;)
PoistaOlen myös todennut, että ilman hiusten värjäämistä pärjää loistavasti ja jopa paremmin. Olen ollut asiasta jopa helpottunut, kun juurikasvun takia ei ole ollut "pakkoa" päästä kampaajalle. Värjäämisen lopetin puolison ehdotuksesta. Samoihin aikoihin aloitin odottamaan kauan odotettua lapsukaista ja mietin, että ei päätöksestä varmastikaan haittaakaan ole. Raskausaikana tukka olikin upeassa kunnossa. Imetysaikana en usko taas, että hiusväreilläkään ihmeitä saisi aikaiseksi eikä ainakaan pysymään päässä, mikä lienee hiusten osalta suurin ongelma. Mutta suosittelen! Ja yllättävän ok luonnollinen värikin on, vaikka kuvittelin sen olevan ihan väritön.
VastaaPoistaOisko jollain sitten vinkkejä meille harmaantuville? Oma värini on tumma ja ihan ok, mutta 27-vuotiaasta lähtien joukossa on ollut vitivalkoisia yksilöitä (niin että onko se oma väri enää tumma, hä?). Raskausaikana juurikasvua oli parhaimmillaan 5cm, ja kuontalo erittäin typerän näkönen. Nyt 31-vuotiaana harmaita on noin 1-2cm välein, joten ne ei todellakaan osu silmään sattumalta tai "tietyssä valossa".
VastaaPoistaKyl se nyt vaan on niin, että dynaamiselle fiilikselle voi heittää hyvästit, jos noin selkee ikääntymisen merkki alkaa jo tällä iällä näkyä. Joudun siis kai värjäileen jatkossakin.
Onnea oman värin johdosta!
VastaaPoistaOlen tismalleen samaa mieltä kanssasi aseista. Yhdenkään yksityisihmisen ei tarvitse asetta omistaa. Piste. Mutta päättäjissä on liikaa julleja. Punaniskoja kuten Jenkeissä.
VastaaPoista