Opettajajärjestöjen puheenjohtajat korvaisivat jälki-istuntoja koululaisten työpalvelulla. Rikkeitä tehneet koululaiset joutuisivat esimerkiksi siivoamaan. Perusteluna on, että suuri osa oppilaista ei ota jälki-istunnosta opikseen.
- YLE.fi
Olen itse ollut kerran istumassa. Varastimme kansliasta jälki-istuntolappuja ja kirjoittelimme niitä aikuismaisella käsialalla luokan pahimmille elististi-viisastelija-hikipingoille, jotka järkyttyivät suuresti. Kiinni jäimme, tietty. Tunti meni kuitenkin yllättävän nopeasti ja kepponen oli ehdottomasti sen arvoinen - varsinkin kun sain lusia rangaistukseni teini-ihastukseni kanssa.
Työpalvelu kuulostaa ehdottomasti pahemmalta kuin jälkkä. Ongelma on kuitenkin monitahoinen: moraalinen opetus ei saisi olla, että työ on rangaistus. Mutta kun se on! Palkaton työ on rangaistus, Hodorkovskikin sen tietää.
Siivous on kuitenkin erityisasemassa. Yleiseen viihtyvyyteen vaikuttavat työt pitäisi kuulua kaikille, ainakin jossain määrin. Jostain syystä kaikki arvostavat siisteyttä, mutta kukaan ei arvosta siivoojaa. Jos koululaiset siivoaisivat koulua säännöllisesti osana koulupäivää, kasvaisiko heistä kansalaisia, jotka ymmärtäisivät jättävänsä jälkiä maailmaan? Ja että jäljet siivoaa aina joku? Tämän tietää jokainen kotityöläinen: kun pyykit, roskat ja lika hoituvat maagisesti itsekseen, ne lakkaavat olemasta töitä.
On myös monta muutakin työtä, jotka kokisin rangaistuksena. En haluaisi olla siivooja sen enempää kuin kokki, veturinkuljettaja, balleriina tai Nokian pääjohtajakaan. Jälki-istuntokeisari Bart Simpson joutuu aina kirjoittamaan taululle sata kertaa lupauksen että ei enää tee kolttostaan uudestaan. Sehän on ns. turhaa työtä. Rangaistuksista pahin?
Tämäpä onkin mielenkiintoinen kysymys... Allekirjoittanut jäi yläasteella kiinni tupakasta ja joutui koulun keittiöön siivoamaan... No, röökin poltto ei loppunut, mutta hyvä käytös siellä keittiössä antoi seuraaviksi viideksi vuodeksi (eli siis myös lukion ajaksi) aika monta ylimääräistä lihapullaa ja kalapuikkoa nätisti pyydessä... Kukin saa omassa pienessä mielessään miettiä, oliko rangaistus oikeutettu...
VastaaPoistaeli siis pyydettäessä... kirotushäriö.
VastaaPoistaMinä kannatan tuota työllä rangaistuksen hoitamista. Olen itse ollut yläasteella kesätöissä siivoamassa pulpetteja purkasta (tämä siis ei ollut rangaistus vaan ihan palkallinen kesätyö), eikä sen jälkeen käynyt mielessäkään että sitä purkkaa enää pulpetin pohjaan länttäisin. :D Nuo rangaistukset voisivat olla joustavia tehdyn asian mukaan, eikä jotain vakiona tulevaa. Esim. tupakoinnista kiinnijäädessä tumppeja keräämään, jonkin rikkomisesta korjaamista, sotkemisesta siivoamista, ruokalassa aiheutetusta häiriöstä keittiössä auttamista tms. Opettaisi ehkä arvostamaan nuorten puolesta tehtyä työtä.
VastaaPoistaItse en ole koskaan nähnyt mitään järkeä jälkitunnin istumisessa, onneksi sitä ei minun kouluissa tainnut olla edes käytössä. Rehtorin puhuttelu taisi olla se pahin rangaistus, ja voi pojat, sinne ei halunnut joutua. :D
Jossain lehdessä, en nyt muista mikä, oli tästä kanssa kommentti, että miksi juuri siivoamista. Yhtenä esimerkkinä paskaduunista oli EU-hankehakemusten tarkastaminen :) - tosin ehkä yläasteikäisiltä ei tuota voisi vaatia...
VastaaPoistaMutta joo sinänsä uusia rankaisumenetelmiä voisi kyllä miettiä. Itsekin oikein nautin kun sitä jälki-istuntoa kerran tuli. Pääsinpä kokeilemaan "pahiksena" olemista! Mun kohdalla turha rangaistus ala-asteella oli myös sata kertaa kirjoittaminen, koska tykkäsin niin paljon kirjoittaa ja harjoitella hyvää käsialaa, että taisin kirjoittaa 200 kertaa sadan sijaan :D
Muistan itsekin, että jälki-istunto ei tuntunut rangaistukselta. Olin olut poikien kanssa lumipallosotaa -voi vitsit että oli kivaa- jonka tottakai tiesin kielletyksi koulun alueella.
VastaaPoistaSain suuren ihastukseni huomion kohdistumaan itseeni ja jälki-istunnossa melkein nauratti, kun piti esittää katuvaa.
Mun tokaluokkalainen on kovin usein jälkässä. EI paljon auta se jälkkä siihen, et heppu ei vaan osaa olla hiljaa tunnilla. Mutta lapseni tapauksessa ei kyllä mikään muukaan rangaistus auta :)
VastaaPoistaMä kävin aikanaan ravintolakoulu Perhoa. Siellä oli se käytäntö, et kaikilla luokilla oli koulun siivoamisvuoro. Ei siis käytetty ulkopuolista siivoajaa. aika hyvä käytäntö. vaikka sitä siivoamista vihasinkin :)
Itse joskus mietin, että kuka sitä siivoojan työtä itse asiassa ei arvosta? Palkan maksaja ilmeisesti, kun siitä niin huonosti maksetaan? Vai siivoojat itse samasta syystä?
VastaaPoistaEi kai palkka voi olla työn arvostuksen ainoa mitta? Omassa rankingissa esim. just siivoojat ja lastentarhanopettajat on aika korkealla. Osittain ehkä siksi, että sillä surkealla palkalla viitsivät tärkeää työtä tehdä.
Ylipäänsä vituttaa, kun jauhetaan paskaduuneista. Ei kai se ole ihme, jos työtä ei arvosteta, jos se koetaan vain paskaksi.
Omaa opiskelumotivaatiota nosti kummasti mm. mäkkärissä työskentely ja siivoaminen, mutta en koe olevani siitä traumatisoitunut, enkä tehneeni mitenkään erityisen paskaduunia. Ehkä ajat on muuttuneet 15 vuodessa... Edelleen arvostan nuoren cv:ssä mitä tahansa työkokemusta.
Minusta kannattaisi ehdottomasti kokeilla tuota omien jälkien siivoamista yms. 'työrangaistusta' jälki-istunnon sijasta. Voisi kummasti pistää miettimään erinäisiä syy-seuraus -suhteita ja sitä, että kannattaako ylipäänsä alun perin esim. hajottaa ja sotkea paikkoja.
t. toinen keskivertomamma
Opettajana (entisenä) voin sanoa, että tuo siivoaminen toisi ainakin kymmenen virallista valitusta kansliaan äideiltä ja isiltä, joiden kultamussukkaa ei voi laittaa siivoamaan a)allergiasta b)rasitusvammasta c)itsetunto-ongelmista d)ihanmistävaan johtuen.
VastaaPoistaKannattaisin tuollaista yhteisvastuullista siivoamista, se luultavasti parantaisi yleistä siisteyskäyttäytymistäkin.
Se, mikä rangaistus olisi hyvä, onkin kinkkisempi juttu. Ei sellaista yhtä hyvää, kaikille sopivaa, olekaan. Saisi antaa opettajille vapaammat kädet tämänkin suhteen. Itse muistan kuinka pojat ala-asteella laitettiin lipputangon viereen riviin seisomaan ja vartioimaan lippua (syytä en muista) ja me muut katseltiin ikkunasta ja naurettiin. Poikiakin nauratti mutta luulen, että rangaistus toimi siltikin paremmin kuin perinteinen jälki-istunto. Mutta se oli kultainen kasikytluku - silloin opettaja (mies) oli auktoriteetti eikä vanhemmat ravanneet koululla syyttelemässä opettajia ja koululaitosta kaikista kodin ongelmista.
Meillä oli yläasteella mitä PARHAIN jälki-istunto! Siis vain yhden opettajan kohdalla tosin. Siellä oli oikeasti mukavaa ja valvova opettaja kannusti meitä "tuhmia" oppilaita oppimaan jälkkärissä. Hänen oma aineensa oli biologia ja niimpä saimme ns. tukiopetusta ja pääsimme ehkä jopa pätemään uusilla tiedoillamme myöhemmin. Se ei tuntunut rangaistukselta vaan oli mukavaa. :D
VastaaPoistaJoissain jälkkäreissä taas on ollut jäätävä tunnelma. Ei saanut puhua, ei liikkua. Ei tehdä tasan mitään, ei edes läksyjä. Läksyjen tekeminen jälkkärissähän on hyvä asia. Varsinkin silloin jos jälkkäriä on tullut juuri läksyjen tekemättömyydestä.
Työntekemisestä rangaistuksena en tiedä mitään. Monille se on paljon parempi vaihtoehto kuin tuo paikoillaan väkisin istuminen. Hyi kamala.
Mun mielestä on ihan aiheellista, että rangaistus olisi jotain, jolla korjattaisiin aiheutettu tilanne. Esim, jos sotket, niin siivoat; jos rikot, niin korjaat. Tosin jos jälki-istuntoa tulee yleisemmin tunnilla riehumisesta tai koulualueelta poistumisesta, niin niihin ei oikein sovellu suoraan mikään "korjaava" toimenpide. Ei mun mielestä siivous olisi pahasta silti niissäkään kolttosissa.
VastaaPoistaJossain keskustelussa siivousalan etujärjestö tms. toi esille sen, että laitossiivous ei ole mitään moppi & ämpäri -meininkiä ja siksikään lapsia ei voi laittaa hommiin. Mutta ei se silti rangaistusta mielestäni heikennä, jos ne lapset siivoaisikin mopilla ja ämpärillä. Tai pesisi parit vessat. (Se oli omana kouluaikana kyllä se pahin tulevaisuudennäkymä - joutua nyt siivoamaan koulun vessoja!)
Itsekin opena en kyllä varsin kaikkia koltiaisia suin surminkaan sälyttäisi siivoojien niskoille ylimääräiseksi kiusaksi. Siivoojilla on ihan riittävän kiire ilman ylimääräistä rangaistusvartijan hommaakin. Senhän voi kuvitella, miten hyvin sitä paitsi sitten siivoaa sellainen, joka ei osaa edes käyttäytyä... Ja yksi, mitä tuollaisissa tapauksissa myös tultaisiin aika pian kouluilta kyselemään, olisi se, että kenen vastuulla oppilas on jälki-istunnossa, jos hän teoreettisesti loukkaa itsensä siivousrättiin - no, liukastuu vaikka märällä lattialla tai roskia viedessään pihalla. Eli kuka korvaa tällaisissa tapauksissa. Kukaan rehtori ei halua tuollaista vastuulleen. Esim. teknisen työn järjestäminen nykyään alkaa olla aika hasardia joissakin paikoissa, kun koulu on vastuussa siitä, että oppilaat ovat turvassa tunneilla. Sitten on ylisuuria ryhmiä ja vastuuttomia oppilaita, jotka keksivät kaikenlaista "leikkiä" luokassa - johan on pari kertaa sattunutkin tapaturmia. Sitten ollaan oikeudessa miettimässä, kenen vastuu.
VastaaPoistaKoulu nykymuodossaan ei vastaa lainkaan siihen tarpeeseen, minkä nykyiset täysin hyödyntavoittelun näkökulmasta koulua käyvät oppilaat luovat. Oppivelvollisuus on ansa: kaikki räähkät ja riiviöt on otettava vastaan tasapuolisesti, heitä on pitkin hampain pidettävä mukana - ja kun kukaan ei heitä rajattomiin jaksa katsella, heille annetaan armoviitosia, jotta heistä päästäisiin eroon mahdollisimman nopeasti. Sitten he ovatkin jonkin kymppiluokan riesana, kun eivät pääse mihinkään jatko-opiskelemaan. Laiskoteltuaan kympillä vuoden (numerot nousevat kyllä, kun sielläkään ei kukaan jaksa heitä katsella pitempään) he ajautuvat paikalliseen amikseen hortoilemaan - edelleen yhtä motivoituneina kuin aikoinaan yläasteella. Vievät jonkun motivoituneemman opiskelupaikan ja todennäköisesti eivät edes itse valmistu ammattiin vaan keskeyttävät.
Oppivelvollisuuden sijasta pitäisi olla pääsykokeet yläasteelle. Sinnekin pitäisi olla jonkinlaista karsintaa, että sinne ei pääsisi automaattisesti. Nuorten pitäisi joutua ponnistelemaan tosissaan päästäkseen eteenpäin elämässään sen sijaan, että he vaan kulkeutuvat läpi peruskoulun eikä minkäänlaista sisäistä motivaatiota pääse vahingossakaan kehittymään, kun kaikki tuodaan valmiina eteen kuin manulle illallinen. Ärsyttävintähän hommassa on se, että siitä kärsivät myös ne, joilla sitä motivaatiota olisi, kun opettajien aika menee kaiken maailman häiriköiden kaitsemiseen. Ois edes tasoluokat...
Itse opettajana en kannata työtä rangaistuksena. Yhteistä hyvinvointia voitaisiin kyllä rakentaa koulussa siten, että oppilaat ovat tiskaamassa (näkisivät, että se lautanen on todellakin puhdistettava ennen pinoamista) ja osallistuvat yhteiseen siivoukseen vaikka kerran kuussa/luokka tms. koulun koosta riippuen. Työ ei ole rangaistus vaan etuoikeus. Mitä työn rangaistuksena käyttämisestä oppisivat kolmennen polven sosiaalietuuksia nostavat lapset???
VastaaPoistaAivan eri asia on siivota omat jälkensä. Jos tuhrit koulun seinän, joko maksat siivouksen tai siivoat itse. Tämän päälle vielä kuuluu rangaistus. Jos lyöt, tuot korvauksen lyödylle jne. olisi oikeudenmukaista!
Meillä on käytössä ns. kasvatuskeskustelu eli tarvittaessa oppilaille kirjoitetaan lähete keskusteluun, joita hoitaa kolme siitä palkan saavaa opettajaa yhteensä 3h/vko. Keskustelun lopussa oppilas soittaa itse vanhemmilleen ja kertoo syyn, miksi on joutunut kakeen. Jos rike uusitaan, seuraavaksi kakeen osallistuvat myös vanhemmat! Voin kertoa, että toimii paremmin kuin jälkät. Pienemmille toki olen pitänyt 15min jälkkiä hölmöilyistä, joista on turha kuormittaa kakeopettajia. Näin meillä :)
Itse siivojan töitä tehneenä (myös kouluissa) voin sanoa, että kiire on. En tiedä auttaisiko maleksiva teini yhtään, vai olisiko siitä enemmän haittaa. Muistan myös monen vanhemman kolleegan olevan asiasta närkästynyt, kuka haluaisi oman työnsä olevan se rangaistus. Yhtä hyvin rangaistukseksi voisi joutua opettamaan luokkakavereille jotain jne.
VastaaPoistaEn myöskään tiedä kuka sitä työtä aliarvioi, mutta harvoin siellä taksin takapenkillä siivoojia on, toimitusjohtajia senkin edestä.
"Rangaistukseksi" paras olisi (kuten joku jo kirjoittikin) jos rikot - korjaat. Ja sitä rataa..
Musta paras rangaistus olisi, että kolttosten tekijät laitetaan istumaan yksin johonkin huoneeseen/käytävään, ilman mitään virikkeitä/viihdykkeitä. Se on erinomainen keino pienemmillekin, miksei siis koululaisille (tosin meillä istutaan "jäähyllä" eteisen penkillä, mutta ei missään tapapuksessa ipanan omassa huoneessa omien lelujen kera). Kun ei olisi viihtymismahdollisuutta, tulisi ehkä jokunen ajatuskin sinne pääkoppaan, että mitä tuli tehtyä ja kannattaako tehdä ihan heti uudelleen. Ehkäpä tulisi jopa deja vu lapsuuden aikaisiin jäähyttelyihin.
VastaaPoistaOpiskelijana ja osa-aikasiivoojana pakko kommentoida siivoustyön arvostuksesta. Sitähän kaikki arvostavat, että on siistiä, mutta heti kun on jotain jäänyt usein kiireessä ja vahingossa tekemättä niin valitetaan jopa pomolle asti. Ja se että puhutaan kuin vähä-älyiselle ei tunnu todellakaan siltä, että arvostettaisiin. Palkasta en edes viitsi sanoa mitään. Itse kuitenkin arvostan työtäni ja jopa pidän siitä niinkin paljon, että sitä viitsin ja haluan tehdä. En kuitenkaan loppuelämääni, sen verran rankkaa homma on.
VastaaPoistaMielestäni siivous ei todellakaan saisi olla rangaistus tai mikään työ. Sen ymmärrän, että jos jotain on rikkonut niin sen korjaisi tai korvaisi, muttei muuten. Edellä esitetty keskustelumalli kuulostaa kyllä hyvältä.
- lila
Nyt, Katja jakoon, kuka oli sun ihastuksesi, jonka kanssa jälki-istuntoa lusit! Mä kaivan vuosikirjan esille. Nimikirjaimetkin riittää :-)
VastaaPoistaAi hitsi miten hyviä kommentteja taas. Like. Mut ihastuksen nimi jääköön salaisuudeksi. :)
VastaaPoistaPs. Mä yritän vaihtaa tän blogin ulkoasun sellaiseksi että saisin tän kommentointiin kommentoinnin puurakenteeksi.
Sinut on haastettu!
VastaaPoistaOlin muistaakseni kerran jälkässä ja kerran oli läheltä-piti-tilanne. Ensimmäisellä kerralla päästin suustani vahingossa sanaparin "Naska paska" (mulla oli Nasu-niminen kissa, jota sanottiin joskus myös Naskaksi), mutta jälki-istuntotapahtumasta en muista mitään. Toisella kerralla olin isomman porukan mukana omenavarkaissa kesken bilsantunnin, mutta homma kuitattiin sillä, että kaikki lupasivat etteivät enää syyllisty moiseen eikä asiasta kerrottu edes vanhemmille.
VastaaPoistaTyöpalvelu (vapaa-ajan menetys + yleishyödyllisen työn tekeminen) tunnetaan rikosseuraamusjärjestelmässä ja se on ihan hyvä vaihtoehto. Koulussa voisi olla hyvä yhdistää jonkun aiemman kommentoijan mainitsemia kasvatuskeskusteluita (hyvä tuo puhelu vanhemmille/vanhemmat mukaan tapaamiseen) sekä aiheuttamansa vahingon korvaamista (jos sotkee, siivoaa ja jos taas rikkoo niin korjaa jne).