9.4.2019

Sopiiko sisustussuunnittelu kierrätyshullulle?

Yhteistyössä SBM Kipinä ja Glowdia



Otin ruutupaperia ja tein kolme saraketta: uusi, vanha ja teetetty ja lähdin kierrokselle asunnossamme. Halusin tietää, kuinka paljon meillä on uutena ja kuinka paljon kierrätettynä ostettuja kalusteita. Lopputulos: vanhat voittivat uudet yhdellä. Yhteensä meillä oli siis 31 huonekalua.

Yllätyin muutamasta havainnosta.

1. Skidin huoneessa ei ollut mitään kierrätettyä, Snadin huoneessa taas melkein kaikki. Elämäntilanne näkyy valinnoissa, sillä koulun aloitus osui muuton yhteyteen: oltiin muutenkin huonekalukaupoilla, joten oli kätevämpää ostaa myös kirjoituspöytä ja tuoli samalla.
2. Viimeisin uutena ostettu kaluste on minun työpöytäni parin vuoden takaa. Etsin sopivaa pöytää ikuisuuden, se oli maailman vaikein hankinta! Koska tarve oli akuutti kirjailijan elämääni varten, oli lopuksi pakko marssia kauppaan.
3. Kaikki kalusteet eivät menneet yllä mainittuihin kategorioihin: meillä on myös lainassa olevia ja perinnöksi saatuja huonekaluja sekä edellisen asukkaan teettämä valtava, 60-luvun tiikki-vitriinikaappi, jossa on valo. Nyt kaduttaa, että hankkiuduin eroon samantyylisestä 60-luvun kirjahyllystä!



Kun aloitin blogisijoittajana nettisisustuspalvelu Glowdian kanssa, mietin, että mitenköhän tämä  kierrättäminen sopii ammattisisustajan pirtaan. Mutta kun juttelin Glowdian yrittäjä-sisustussuunnittelija Kirsi Virrantalon kanssa, tajusin, ettei ole väärää tapaa käyttää sisustusammattilaista! Glowdialta löytyy palvelu niin pieniin kuin suuriinkin muutoksiin. Juuri nyt en tarvitse koko asunnon kattavaa monen tonnin projektia vaan ajatustenvaihtoa ja referenssejä sohvapöydästä – ja on mahtavaa, että nyt sitä saan! On yhdentekevää, mistä kalusteet hankin.

Suurin osa "käytettynä" ostetuista kamoista on tullut meille käytännössä uudenveroisina, joskus jopa laput kiinni. Yleensä myyjä toteaakin ilmoituksessa, että kaunis esine, mutta ei löydä paikkaansa. Ihmiset tekevät valtavasti harhaostoksia, joita eivät syystä tai toisesta ehdi tai voi palauttaa, ja tämä pätee niin vaatteisiin kuin huonekaluihinkin. Nettikirppiksillä on valinnanvaraa vaikka kuinka. Jos ei varta vasten halua suoraan tehtaalta tullutta, löytää mieleisensä hyvin todennäköisesti käytettynä. Miinuspuolelle menee lähinnä roudaamisen järjestäminen / lähetyskulut (ellei kohde satu sijaitsemaan lähellä). Joskus käy hirveä hillo ja unelmiesi matto kulkeutuu Kempeleestä Helsingin rautatieasemalle silmiään pyörittelevän miehen työmatkan mukana, mutta harvemmin.

Toki tämä on oma taiteenlajinsa. Kirppishaukkailu vaatii jossain määrin harrastuneisuutta: kärsivällisyyttä, hintatietoisuutta ja tavoitetta. Kuvan perusteella ostaminen on aina riski, joten jos et tunne myytävää artikkelia, pitää sitä käydä katsomassa tai pyytää lisäkuvia. Sattumaan perustuvassa rauhallisessa hankintatahdissa on kuitenkin se hyvä puoli, että prosessi vie yleensä sen verran aikaa, ettei tule ostettua hätiköidysti.

Minulla on menossa rottinkikausi. Pyöreä pöytä oli sohvapöydäksi liian hutera idea vaikka se muuten onkin aivan ihana. 

Arvaatko, mikä artikkeli tässä kuvassa ei ole kirppikseltä? Vastaus kommenteissa.

Minulle olennaisin tavoite on se, että tiedän, mitä etsin. Silloin voin laittaa suoraan ostoilmoituksen joko tietystä tuotteesta tai tämänkaltaisesta. Olen taipuvainen poukkoiluun, joten selkeän vision tai raamien kanssa surffaaminen on paljon tehokkaampaa. Koti-insinööri on hyvin kuvittelurajoitteinen eikä kertakaikkiaan näe, miltä Aallon klassikko sohvan edessä näyttäisi. Hän ei myöskään halua kierrellä huonekalukaupoissa, joten olemme pattitilanteessa. Sisustussuunnittelijasta sain sparrausapua.

Toiseksi haluan välttyä mittavirheiltä. Muutaman hutiostoksen jälkeen jopa minä olen muistanut käyttää mittaa, mutta mittakaava-asioissa ammattilaisen kokemus on suureksi avuksi: että matto on ruokapöydän alle riittävän iso myös tuolien näkökulmasta, riippuvan valaisimen saa asennettua riittävän korkealle, senkki mahtuu ovesta huoneeseen ja ovi aukeaa myös kaapin vieressä.

Testasin Glowdian minipakettia (49€) ensimmäiseksi olohuoneen keskelle asettuvaan sohvapöytään, koska se vaikuttaa koko tilan käyttömukavuuteen yllättävän paljon. Pallottelimme ajatuksia hetken verkossa ja sitten Kirsi ryhtyi hommiin: hän katsoi kierrätysryhmistä, mitä olisi saatavilla ja laittoi ehdotuksen tulemaan. Ja hyvältähän tämä näyttää! Tarvitsemme sohvan ympärille laskutilaa niin popcorn-kulholle, viinilasille kuin jaloillekin, joten päädyimme mustan pyöreän pöydän ja nahkaisen rahin yhdistelmään. Ne voisi asetella sohvan eteen hieman limittäin. Kirsi myös vinkkasi, että sohvan viereen sopisi myös pieni sivupöytä, jos laskutilasta on vielä tämänkin jälkeen pulaa. Jes, eikun surffaamaan!

Jos olet itsekin kiertotalouden ystävä, liity toki uunituoreeseen Glowdian Second Hand -fb-ryhmään! Laitan sinne kevään mittaan ainakin Lundiaa ja yhdet Valantin liian isot nojatuolit.

Ps. Satu käytti samaa minipakettia sohvan hankintaan ja Esko keittiön välitilan laatoitukseen. Vilkaiskaapa, jos kiinnostaa!

9 kommenttia:

  1. Mielenkiintoista! Oli pakko tehdä heti samanlaiset laskelmat, tosin ihan muistin varassa - eli makuuasennossa sohvalla. Meillä on rintamamiestalo, omakotitalon verran kalusteita siis (mm. neljä sohvaa, kaikki eri huoneissa ja kaksi ruokapöytää). Meidän itsemme uutena ostamia kalusteita taitaa olla ainoastaan kaksi sohvaa (joista toinen jo vuonna 2005), vaatekaapit ja kirjoituspöytä. En nyt saa mitään muuta mieleeni... Jos lamput ja peilit lasketaan niin niitä on hankittu uutenakin.

    Ja kun mietin asiaa, niin en muista kyllä käyneeni huonekalukaupoissakaan juuri koskaan. Vuosi sitten ostettiin sohva uutena, ja oli aika eksoottista kierrellä niissä. Pari muuta hankintaa on ikeasta.

    Jännää tässä on se, että en ole koskaan tajunnut kuinka vähän on ostettu uutena. Olisin arvaamalla heittänyt isomman luvun! Hauska huomata, että sitä on vähän niin kuin vahingossa ja asiaan mitään erityistä huomiota kiinnittämättä melko puhdasverinen kierrätyssisustaja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sepä se, mä en tätä ennen ollut ollenkaan tullut ajatelleeksi koko jakaumaa. Ja tosiaan, jouduin laittamaan "uusiin" myös opiskelija-asuntooni ostetut nojatuolin, koska kyllä se kaupasta haettiin vuonna -99. :D Mä myös yllätyin, miten vähän meillä loppujen lopuksi oli kalusteiksi laskettavissa olevia artikkeleja.

      Poista
  2. Voin samaistua vähän tohon elämäntilanteen vaikutukseen hankintoihin: avioeron jälkimainingeissa en oikeasti jaksanut kuin tsekata pari kirppistä ja ostaa loput (=yksiön klaffipöytä ja sohvasänky) Ikeasta. Ei olisi ollut kuljetusta tavaroille toisena päivänä eikä energiaa metsästää käytettyjä ja nukkua makuualustalla lattialla. Mulla taitaa olla kotona eniten Ikeaa (pöytä, sänky, pari lipastoa, keittiöjakkara), yksi itse tehty huonekalu, pari perittyä, yksi kierrätyskeskuksesta ostettu ja yksi dyykattu. Neljä viimeistä on itse kunnostettu/maalattu/verhoiltu/lakattu. Luultavasti jos muuttaisin pienestä, mutta korkeasta kämpästä isompaan ja matalampaan (esim. kolketluvun kivikerrostalo vrt. seitketluvun elementtitalo), tarvitsisin vähän toisen tyylisiä kalusteita.

    -Tuulis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän se kodin laittaminen oikein tuollaisessa tilanteessa jaksa kiinnostaa eikä ole yksin mahdollistakaan. Ikean myötä ostoksista on tullut niin halpaa ja nopeaa että en yhtään ihmettele sen suosiota, onhan se kiva hoitaa joku asia joskus jämäkästi kuntoon jatkuvan odottelun ja kiertelyn sijaan. Kierrättämisessä diggaan siitä, että jälleenmyyntiarvo ei merkittävästi laske, kun ostaa klassikoita.

      Poista
  3. Huh, koti on tällä hetkellä pelkkää Ikeaa, sillä tuli muutto uuteen maahan ja jotenkin muuttoa edeltävät haaveet Münchenin kirppiksistä sulivat kaikenlaiseen sopeutumisyrityksistä johtuvaan uuvahdukseen. Olen kyllä ollut aika tiukkana siitä, että kaikki esineet olisi joko seuraavaan kotiin roudattavia, helposti eteenpäin annettavia tai myytävissä. Eli ainoa Lack on tv-taso.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No siinäpä olisikin haaste: hanki kalusteet kirppiksiltä uudesta maasta. Voisi olla jo kielimuurikin aika paha. :O

      Poista
  4. Ai niin ja vastauksena tuohon kuvan kysymykseen: Hakolan sohva, pompulamatto ja valaisimet ovat kierrätettyjä ja taulu perintöä, vain se sohvapöydän virkaa toimittava rahi on ostettu ennen muinoin Kodin1-liikkeestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen nyt parikin kertaa katsonu tota taulua, enkä vieläkään näe siinä muuta kun broilerin (tummempi) ja ihmisen (vaaleampi). En usko, että taulussa oikeasti on broileri ja ihminen. Apua. :'D

      Poista
  5. Hei, täällä myös kierrätyshullu, mielellään second hand huonekaluja, eivät haise niin myrkyltä kuin jotkut uudet.
    Kirpparisuunnitelmia on nyt alkanut latistaa ajatus muista kiertolaisista, varsinkin lutikoista.
    Kuinka päästä tästä pelosta irti?!

    VastaaPoista

Mitä itse funtsit?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...