Kävimme Skidin kanssa keskustelun lööppeihin päätyneistä ruokahuijauksista, jotka ovat jo miljardibisnes. Huijaukset voivat olla vaarattomia (halvempaa öljyä myydään kalliimpana), mutta kamalimmissa tapauksissa huijatun terveys on vaarassa, kun tuotteita on käsitelty myrkyllisin kemikaalein. Tästä päästiin myös allergioihin. Keliaakikon suolistolle vehnäpulla on myrkkyä. Yrittävätkö kaikki huijata? Mihin voi luottaa?
Skidi, joka epäili elämänsä ensimmäiset 7 vuotta kaikkea ruokaa, löysi lohtua Eviran olemassaolosta.
Toinen tapaus sattui marketissa. Oletettavasti täysin selvin päin oleva mieshenkilö alkoi meuhkata kassajonossa siitä, että kärryissäni oli paketti härkistä. Mikäli tulkitsin sekavaa tilitystä oikein, hänen mielestään kyseessä oli huijaus.
Kukaan ei ikinä koskaan aikaisemmin ole kommentoinut kärryäni, vaikka siellä on ollut alkoholia, sokeria, rasvaa ja suolaa, kaikkea todistetun tappavaa ja epäterveellistä. Vasta härkis vuonna 2017 rikkoi kynnyksen. Luonnollisesti mukana ollut Snadi oli hämillään. Hän ihmetteli samaa kuin minäkin: mitä ihmettä meidän valintamme sedälle oikein kuuluivat? Miksi hän oli niin vihainen?
Näistä molemmista keisseistä jäi jotenkin kummallinen fiilis. En muista itse olleeni pienenä pätkääkään kiinnostunut siitä, mitä suuhuni laitoin (paitsi jos se oli maksalaatikkoa eli pahaa). Ainoa negatiivissävytteinen keskustelu, joka ruokapöydässä käytiin, oli muistutus Afrikan lapsista. Kasvatuksellinen anti jäi siihen.
Ruokaan liittyvien valintojen painoarvo on muutamassa vuosikymmenessä kasvanut tietoisuuden ja tutkimuksen myötä. Keskusteltavaa riittää: alkuperä, ympäristö, maku, allergiat, terveellisyys. Niin ja se vakaumus. Syömiseen liittyy aina ideologiaa, vaikka vannoutunut lihansyöjä haluaakin sitä nähdä vain kasvissyöjissä.
Se tarkoittaa sitä, että lapsille saa olla koko ajan selittämässä ruokapöydässä jotain. Ja vaikka mikään ei suoranaisesti pelottaisikaan, ruoan suhteen on käytävä läpi muitakin monimutkaisia ja lapsen näkökulmasta vaikeasti ymmärrettäviä asioita. Mitä tarkoittaa luomu? Miksi juuri ne yhdet kirsikkatomaatit ovat sairaan hyviä? Miksi jälkiruoka ei voi olla pääruoka? Miksi joku ei ole koskaan maistanut härkisbolognesea?
Olen huomannut, että tasapainoilen valtavasti puhuessani lapsille syömisestä. En halua panetella minkäänlaista järkevää ruokaa tai lietsoa paniikkia, mutta toisaalta en halua kaunistella totuutta. Lapset tulevat elämään hyvin erilaisessa maailmassa kuin minä 70-luvulla. Siellä pitää sekä pelätä huijauksia että olla pelkäämättä uutta. Ei ihan helppo kasvatuksellinen rasti.
Nyt alkoi muakin kiinnostamaan sun ostoskärryn sisältö. Mitä on härkis?
VastaaPoistaKasviprodea tietty! Googlaamalla löytyy kyllä.:)
PoistaJa vahva suositus sille, varsinkin texmexhärkis on sairaan hyvää tortillassa!
PoistaOnhan tää nykyajan ruokamaailma helvetin hämmentävää ihan aikuisellekin ihmiselle, saati sitten lapselle. Yksi huutaa, että hiilarit tappaa ja toinen huutaa, että ilman hiilareita et jaksa. Jos olet lihansyöjä, joudut selittämään ja jos olet kasvissyöjä, joudut selittämään vielä enemmän. Koko ajan tulee uutta asiaa ja pitäisi kyetä erottamaan oikeat asiat vääristä. Tähän kun lisätään vielä taloudellinen näkökulma, ollaan jo melkoisessa sopassa. Ei ole helppo rasti ei. :D
VastaaPoistaJep, kaikkien näkökulmien yhdistäminen on haastavaa: miten helppoa on tehdä hyvänmakuista, vastuullista ja terveellistä ruokaa? Ja jos et saa näitä kaikkia kasaan (erityisesti tuossa vastuullisuudessa pielessä), mistä tingit?
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaOn hyvä tiedostaa ja ymmärtää asioita, mutta lopulta ruoka on ruokaa. Sen nostaminen liian korkealle jalustalle ei myöskään ole hyvä juttu, jotta ei tule ongelmia syömisen kanssa. Vaikeita asioita..!
VastaaPoistahttp://westendmum.fi
Me ollaan jo niin yli sen pointin missä ruokaa tarvitaan hengissä pysymiseen, että syömisestä voidaan tehdä ongelma. O_o
PoistaRuoka on vaikea aihe, koska kaikkien noiden huijausten lisäksi syyllistämistä tulee joka suunnalta. Ei voi juuri tehdä valintoja, jotka kelpaisivat sekä muille että itselle. Olen luonut itselleni "ideologian" jonka mukaan syön mahdollisimman vähän käsiteltyä ruokaa oli se sitten lihaa tai kasvista. En tietenkään pysty toteuttamaan sitä 100 %:sti, koska muuten elämä olisi yhtä ruuanlaittoa. Käytän esim. härkistä koska se on helppoa ja nopeaa, mutta ideologiassani se on myös pitkälle käsitelty eines. Ymmärrän että syyllistämistä tarvitaan koska pelkkään positiivisuuteen keskittyminen ei pelasta maailmaa, mutta muuten tähän taitaa päteä ihan samat lainalaisuudet kuin vaikka liikuntaan: ne joita asia kiinnostaa ja jotka jo liikkuvat, pyrkivät myös muutokseen, ne joiden pitäisi tehdä iso muutos terveydellisistä syistä eivät lotkauta korvaansa koko asialle vaan jatkavat samaan malliin.
VastaaPoistaNäinhän se on kuten tuossa lopussa sanoit. Yhtään ei helpota kaikki terveysnäkökulmasta ristiriitaiset tutkimukset, joista pitäisi aina kaivaa lähteet ja selvittää tekijöiden sidonnaisuudet. Ja tosiaan ihan vähän aikaa sitten tuli joku arvio, jonka mukaan suomalaisten lihankulutus vain kasvaa, samalla kun se minun kuplassani vähenee.
PoistaKöyhä ostaa sitä mihin on varaa, niin se vaan on ja terveelliset ruuat ovat aina kalliimpia kuin "huono" ruoka. Tästä on puhuttu yhtä kauan kuin pakkoruotsista, mutta mikään ei muutu.
VastaaPoistaEsim. Härkis on hyvää mutta liian kallista. Periaatteita voi olla myös sen suhteen mistä suostuu mitäkin maksamaan, vaikka rahaa olisikin.
Suomalaiset vihannekset ovat puolet kalliimpia kuin ulkomaiset, ja suomalaiset marjat ovat aivan naurettavan kalliita. Riistobisnestä suorastaan.
Luomu on nyt "muotia", joten sillä tehdään surutta bisnestä. Luomu ei automaattisesti ole sen kummempaa kuin ns. tavis-vaihtoehto, mutta se toimii myyntisloganina. Isketään kylkeen leima "luomu", niin johan kauppa käy.
Tuohon luomu-asiaan on pakko kommentoida, ettei se ihan niin ole, että pelkällä sanalla tehdään "surutta bisnestä". Itse luomutuotantoa perheen sisältä seuranneena voin kertoa, että siinä tosiaan on tuottajalla aika paljon haasteita ratkottavana pienemmällä työkalupakilla verrattuna "normaaliin" tuotantoon, kun kaikki ne helpot vaihtoehdot on poissuljettu, jos luomua aikoo tuottaa. Kustannukset ovat korkeammat, satoa on vaikea saada sama määrä vastaavalta pinta-alalta ja lisäksi pitää olla todella tarkkana, että kaikki luomulle asetetut määräykset täyttyvät jatkuvasti. Ja luomutuotantoa todella ihan oikeasti valvotaan, tarkastajat käyvät paikan päällä suhteellisen usein! Joten ei se luomun korkeampi hinta siitä johdu, että luomutuottajat vain käärivät rahaa, vaan hinnan täytyy olla korkeampi, että jonkun ylipäätään kannattaa luomua tuottaa.
Poista"Luomu ei automaattisesti ole sen kummempaa kuin ns. tavis-vaihtoehto,"
PoistaEli se ei ole miltään ravintoarvoiltaan, terveellisyydeltään jne. parempi vaihtoehto kuin muutoin tuotettu vaihtoehto.
Kuuntelin muuten viime kesänä Areenasta ruokaohjelmasarjaa, joka näyttää vieläkin löytyvän. Yhdessä jaksossa pohdittiin tuota ruoan hintamielikuvaa. "Jakson vieraana on ravitsemustieteilijä Annikka Marniemi kuluttajaliiton elintarvikeasiantuntija Syö Hyvää -hankkeesta. Haastattelussa kuullaan valtiotieteiden maisteri (sosiaalipolitiikka), tutkija Maria Ohisaloa."
PoistaLuomu on parempi esimerkiksi siltä kannalta, että sen tuotannossa ei käytetä samanlaisia myrkkyjä kuin normaalisti, eläinten olot ovat ainakin marginaalisesti paremmat, hedelmien kuoret eivät ole hyönteismyrkkyjen peitossa jne. Omat syyni valita luomua liittyvät nimenomaan näihin asioihin. Ei siihen, että luomu olisi ravintoarvoltaan parempi.
Poista