 |
Lahjatkin osuivat nappiin. Kun katselin kersojen paketti-intoa, tajusin, että yksi asia on toisin kuin minun lapsuudessani. Nämä tykkäävät pehmeistä paketeista.
Molemmilla kersoilla on omat pakkomielteensä vaatteiden suhteen (mikä saattaa myös johtua siitä, että en oikein ehdi keskittyä vaatehuoltoon).
Kun Skidi etsiskeli joulun alla punaista vaatetta tonttukuoron esitykseen, hän löysi päälleen vaatekaapin sedimenteistä mekon, joka oli muuttunut lähinnä paidaksi. Hänen näkemyksensä oli, että sehän on ihan hyvä vielä.
En ole itsekään mikään tyyli-ikoni, mutta mikäli mahdollista, Skidi on täysin epäkiinnostunut vaatteista. Hän ei koskaan katso tarvitsevansa uusia vaatteita. Jos saan raahattua (muffinssilla lahjoen) hänet vaatekaupoille, tyyppi hän lähinnä haaveilee itsekseen ja kun yritän tivata mielipidettä vaihtoehdoista vastaus on, että kaikki käy.
Eikä tietenkään käy.
 |
| Snadi on nyt asunut Papun viitassa kolme päivää. |
Hän käyttää muutamaa mukavuusvaatetta koko ajan. Etukäteen ei voi tietää, mistä tulee lempivaate ja mikä jää täysin käyttämättä. (Tällä hetkellä suosiossa ovat poolopaidat, joita hän ei elämänsä ensimmäisen 8 vuoden aikana ole suostunut käyttämään.)
Pikkusisko on sitten eri maata. Hän ra-kas-taa pukeutumista eikä "hillitty" kuulu sanavarastoon. Hän vaihtaisi asua kolme kertaa päivässä jos se suinkin sallittaisiin. Kuopuksena ei juurikaan ole uusia vaatteita, koska perintökaaressa tulevat niin lelut kuin kuteetkin - ja yleensä juuri sitä hieman paikattua unisex-kamaa. Hän ilahtuukin suunnattomasti, kun saa leggarit, jotka eivät ole polvesta paikattu tai mekon, josta ei ole lappuja leikattu pois.
Niinpä molemmat ilahtuvat aidosti, kun panostan jouluna pehmeisiin paketteihin. Skidille voi antaa ihan mitä tahansa käyttövaatetta pikkareista paitoihin, kunhan materiaali on pumpulia, ja Snadi taas diggailee erityisesti mekkoja ja sukkiksia. Ja minä saan olla luontaisen käytännöllinen oma itseni! Pelkkää voittoa.
Itse ilahduin kun sain lahjaksi palan ikimetsää. Sitä minulla ei vielä ollutkaan. Muita ilonaiheita olivat ihka ensimmäinen joululaatikkoni (punajuurilaatikko) ja mainiosti onnistunut kirsikkalikööri (se minttu oli superhyvä lisä). Hyvä joulu siis, onneksi tätä on vielä monta päivää jäljellä!
Mitäs pukki teille toi?
Tuo on jotenkin käsittämätön piirre lapsissa miten yhdessa hetkessä vaate, jota aikaisemmin vihattiin koko pienen ihmisen sisukkuudella muuttuukin sellaiseksi ettei mitään muuta voida käyttääkään. Mutta tunnistan hyvin omasta lapsesta tuon, että tärkeintä on se miltä vaate tuntuu ja kun hyvä vaate on löytynyt niin siitä ei hevillä luovuta.
VastaaPoistaKertoo ehkä jotain siitä periaattellisesta "näin nämä asiat koetaan" -ajattelusta. ;) Mutta aina kannattaa yrittää, joskus saattaa tärpätä.
Poista"Onneksi sitä on vielä jäljellä". Plääh, täällä joulu oli kolme päivää, ei riitä viiden viikon vuosilomasta välipäiville lomaa, vaikka lapsi on toki lomalla koulusta. Tästä seuraa melkein enemmän stressiä kuin iloa äidille. Vain melkein, sillä melkein määrätön ruutuaika kelpaa ainakin pari ekaa päivää lapselle....
VastaaPoistaJoo, tänä vuonna heikot lomat! Ja tällainen täydestä työviikosta suoritettu äkkirysäys jouluun on kyllä hiukan haastava jos ei välipäivät ole lomaa. :/
PoistaOlen aina ollut sitä mieltä ( myös penskana ) että villasukat on maailmankaikkeuden paras joululahja. Joidenkin mielestä tämä on ollut ja on edelleen aivan käsittämätön ajatusmaailma, mutta rakastan palavasti useankymmenen parin villasukkakokoelmaani joka on käytössä elokuulta kesäkuulle, heinäkuussa ehkä saatan kyetä olemaan ilman.
VastaaPoistaJa toivon hartaasta että tämä ipana 1.0 joka toistaiseksi vielä majailee mukavasti mahanpohjassa ja ilmeisesti haaveilee breakdance-tanssijan urasta on perinyt tämän ominaisuuden, koska olen myös maailman huonoin ostamaan lahjoja.
Niin ne kyllä ovatkin! Itse havaitsin tämän vasta aikuisiällä, kun tajusin että kylmistä varpaista ei ole ihan pakko kärsiä. ;) Onnea sulle ja breikkaajalle vuoteen 2017, juniori on tyytyväinen pakettinaruun monta vuotta!
PoistaTunnistin tästä kuvauksestasi mun vanhimman ja keskimmäisen lapseni. Meillä oli esikoisen kanssa jopa täsmälleen samanlainen mekko->paita -tilanne joulun alla. Hän kaiveli pienenä roskiksesta reikäisiä kulahtaneita sukkahousujaan ja kävi ekan luokan syksystä kevääseen villapuvussa. Olen päätynyt tilaamaan hänelle vaatteita netistä säästääkseni molempien hermoja ja aikaa. Keskimmäinen 5v. päinvastoin valitsee ja vaihtelee asukokonaisuuksia monta kertaa päivässä. Hän ei kaihda mitään materiaalia kunhan vaate näyttää mielestään hyvältä. Keskimmäisen vaatekaapin koko sisältö tulee pestyä huomattavasti useammin kuin esikoisen.
VastaaPoistaAh, kohtalotoveri! Tuosta pesutiheydestä sen muuten huomaa: Skidin vaatekaapin alimpia paitoja ja housuja ei ole koskaan käytetty.
Poista