Listalla oli kaikenlaista yritysnäkökulmasta tehtyä viilausta kuten loppiaisen ja helatorstain muuttaminen palkattomiksi vapaiksi ja sunnuntain tuplapalkan laskeminen 75%:ksi, mutta toki listassa oli myös "kädenojennuksia työntekijäpuolelle".
Yksi kummallisimmista oli ehdotus 2500 egen "bonuksesta", joka maksetaan äidin työnantajalle, jos tämä ottaa naisen takaisin perhevapaiden jälkeen.
Auttakaa minua. Olen tätä pohtinut nyt useamman tunnin ajan enkä edelleenkään oikein sisäistä, mistä tässä on kyse. Mihin tällä pyritään?
Halutaanko tällä ratkaista vanhempainvapaiden epätasaisesti jakautuvia kustannuksia?
Ei. Siihen vastaus olisi vanhemmuuden tasaisempi jakaminen ylipäätään. Naisten nopeampi paluu työelämään ja perhevastuun jako tapahtuu vain, jos päivähoitoa kehitetään laadukkaampaan suuntaan ja isille korvamerkataan osuus perhevapaista.
Lisäksi isien työnantajia ei tässä huomioida millään tavalla.
Onko summa sitten merkityksellinen rekrynäkökulmasta? Työnantajan suorat kustannukset kun eivät ole erityisen suuret Kelan korvausten takia. Minut irtisanottiin perhevapaalla, koska työt loppuivat. Millään rahasummalla ei sitä olisi voinut korjata.
Väitän, että pienelle yritykselle ja asiantuntijatöissä korvaus ei ratkaisekaan juuri mitään. Suurin menetyshän on (hyvän) työntekijän työpanos. Edelleen on turvallisempaa palkata mies, joka ei vapaita pidä.
Suurelle, naisvaltaiselle matalapalkka-alalle (vaikkapa elintarviketeollisuuden suuryritykselle) summalla voisi olla jo jotain merkitystä. Mutta onko summa riittävä kannustin tarjoamaan vakituista työpaikkaa nuorelle naiselle? Jäänee nähtäväksi.
Olen varmasti aivan liian kyyninen pohtimaan näitä, mutta en pääse eroon ajatuksesta, että tämäkin on kädenojennus suuryrityksille. Naisia kannattaa palkata edelleen pätkätöihin, mutta saman työntekijän takaisin ottamisesta saakin nyt vain bonuksen.
Ja onhan tässä syy haluta äiti takaisin töihin muuten korvaus menetetään. Jos työpaikalla pitää vähentää väkeä tuotannollis-taloudellisista syistä, perhevapaalla olevan irtisanominen ei ole yhtä kannattavaa kuin perheettömän.
Mistä päästäänkin siihen nuorten, lapsettomien naisten työllistymiseen.
Täältä tähän.
Sipilä sanoi, että meidän työssäkäyvien pitää osallistua näihin talloisiin. Jep, siitä olen samaa mieltä, mutta en koe olevani Sipilän kanssa samoilla viivoilla. Sipilä=pääministeri, Minä= epäsäännöllistä kolmivuorotyötä hoitoalalla tekevä kahden lapsen yksinhuoltaja, jonka pitkän työuran aikana ansaitsema vuosiloma lyheni 8 päivää ja vuosiansiot pienenivät useita tuhansia ja jotta pääsisi auttamaan ihmisiä myös sunnuntaisin, kuskaan muksut ylisuureen ryhmään päiväkotiin, jonka maksut nousevat summan X. Kumman panos säästöissä on suurempi?? Soini sanoi, että suurin osa haluaa työskennellä ma-pe. Joo näin haluaa myös suurin osa sairaalan henkilökunnasta, mutta sanopa synnärillä, että meillä voi ponnistaa täällä ma-pe klo 8-16, kun koppari on paikalla. Eipä taida todellisuudessa toimia. Voi että korpeaa!�� Mutta hei eipä voi kukaan sanoa, etten ole säästänyt!
VastaaPoistaTässä mallissa tosiaan jotkut osallistuvat enemmän kuin toiset.
PoistaJoo, ja ne jotkut taitaa olla sieltä pienituloisimmasta ja ruuhkavuotisimmasta päästä. En oikein käsitä, miten se takaa hyvinvoivan yhteiskunnan. Paitsi että Stubb taisikin puhua hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksesta eikä ihmisten todellisesta hyvinvoinnista.
PoistaJoo, ja mä odotan myös sitä kun se kätilö rauhautuu RS-viruksessa buranan voimalla töihin, kun ei enää 100 euron "kädenojennus" sairaslomapäivän avulla ole mahdollinen....
PoistaI'm so with you on this one ! Mutta yhtä asiaa piti kysymäni jo aiemmin 6+6+6-mallista kirjoittaessasi, sori kun tulen tähän kuokkimaan tarkennuskyssäreineni. Kannatat työelämätasa-arvon kannalta korvamerkittyjä vanhempainvapaita. Kiinnostaa kuulla ajatuksesi siitä, miksi huonommaksi vaihtoehdoksi jäisi vanhemmuuden kulujen tasainen (yrityksen työntekijälukumääriin pohjautuva) veroluontoinen jakaminen kaikkien yritysten/ työnantajainstanssien kesken. Omasta näkövinkkelistäni olen nääs vahvasti kallellani sen mallin suuntiin!
VastaaPoistaNo tähän on helppo vastaus: koska kannatan sitä *vanhemmuuden*, en kulujen tasaamista. Jos isä on yhtä lailla vanhempi kuin äiti, ei se nuori nainen ole sen kummempi uhka kuin mieskään. Varsinkin kun yhteiskunta jo tasaa niitä kuluja (linkki juttuun).
PoistaAh, asia selvä! Itse ehkä kallistun uskomaan että kulujen pakkojakamisen jälkeen ei enää tarvittaisi korvamerkittyjä vapaita, vaan sen luoman työelämän asenneilmapiirimuutoksen jälkeen perheet voisivat aidosti päätyä itselleen parhaisiin vaihtoehtoihin. Näkövinkkelini on sen verran ehkä olosuhdepuolueellinen, että raksa-alalla duunaroiva mieheni on tällä hetkellä kotihoidontuella puolitoistavuotiaamme kanssa ja minä töissä.
PoistaMä taas näen että se työelämän asenneilmapiiri muuttuu sen aktiivisen isyyden takia joka tietysti on muutenkin merkityksellinen tekijä kuin vain rahallisesti. Silloin myös sairaan lapsen hoitoon on kaksi vanhempaa. Tällä hetkellä valinta tehdään vallitsevan normiston takia todella äitipainotteisesti - kuten tuo ehdotuskin osoittaa.
PoistaÄitiysloma maksaa työnantajalle, koska äitiyslomalla työntekijä saa täyden palkan, mutta kela korvaa siitä vain osan. Tää pari tonnia vähän tasaa tilannetta. Minusta lisäehto, jonka mukaan tätä maksetaan vain ja ainoastaan niille työnantajille, jotka ottavat naisen takaisin perhevapaan jälkeen, on ihan mielekäs. Ei ole mitenkään epätavallista, että äitisloman alkuun kestänyttä määräaikaisuutta ei perhevapaan jälkeen uusita.
VastaaPoistaTäysi palkka äitiyslomalla? Seriously? Minä elin kyllä tuilla ihan alusta loppuun eli ei ole tullut palkkaa kummallakaan kerralla. Jotkut firmat toki maksavat 1-3 kk alusta mutta siitäkin saa hakea 90% takaisin. Mutta siis, miten tämä helpottaa nuorten naisten työllistymistä?
PoistaKyllä minä sain sen ekat kolme kuukautta äitiyslomalla täyttä palkkaa (ja puhelin olin sen ajan luontaisetu, vasta sen jälkeen jouduin maksamaan itse puhelinlaskuni). Tästä palkasta sai työnantaja tosiaan 90% takaisin, mutta 10% palkasta maksoi työnantaja. Tämä tuli ihan työehtosopimuksesta.
PoistaTyöskentelen hyvin miesvaltaisella alalla. Naisvaltaisten alojen TESit eivät ole yhtä hyviä.
Tuolla linkkaamassani jutussa olikin tästä: "Lapsen teko maksaa työnantajalle työvoimakuluista mitattuna noin 0,1 - 0,3 prosenttia. Kustannus on monta kertaa pienempi kuin esimerkiksi yritysten luontaisedut tai työpaikkakoulutus.
PoistaSuomen vuosittain synnyttävästä 60 000 äidistä vain alle puolet saa palkallista äitiyslomaa. Suurimman osan lapsen hoitokuluista maksaa silloinkin Kela."
Minä näen sen niin, että työnantajan kannattaa jatkaa määräaikaisen työntekijän työsuhdetta perhevapaiden ylitse bonuksen toivossa. Koska pisimpiä perhevapaita pitävät ne naiset, jolla ei ole työpaikkaa, mihin palata, tämä edesauttaa paluuta perhevapaalta töihin. Tai näin minä sen kuvittelisin menevän.
PoistaOnhan toi 2500 kolmen kuukauden palkasta (10%) aika kiva korvaus. Lisäksi moni äiti on palkallisella sairaslomalla jo ennen äitiyslomaa ja monen odottavan äidin työteho on muuten heikompi (jotkut sitten ovat elämänsä kunnossa). Eikä se työteho pitkän tauon jälkeen myöskään ole parhaimmillaan.
Mut jos suurin osa ei edes saa tuota palkkaa niin onko se korvaus huonosta työntekijästä? :D Työtehon vaihteluahan tapahtuu muutenkin, ei vain raskaana ja sen kustannus työnantajalle on hyvin vaikeasti laskettavissa.
PoistaTäytyy lähteä siitä että tämä on määräaikaisten etu että heillä on työpaikka mihin palata. Mutta vanhemmuuden tasa-arvolla tällä ei kyllä ole mitään tekemistä.
Missä kohtaa äiti saa täyden palkan äitiyslomalla? Mulla on sentään kuusi lasta eikä työnantajani maksanut mulle mitään muuta ku tehdystä työstä palkan. Pyöritti kumminkin yhtä Suomen suurimmista ruokakaupoista
VastaaPoistaTämä lienee ihan työehtosopimusjuttu.
PoistaTasan ei käy onnen lahjat, sillä täysi tai lähes täysi palkka on juuri kiinni TES:stä. Voisinpa jopa veikata, että mitä naisvaltaisempi ala, sitä todennäköisemmin palkkaa ei saa. Itse olen suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihlöiden sopimuksen piirissä (työantajapuolella neuvottelija on Teknologiateollisuus, eli hyvin miesvaltainen ala) ja sain äitiyslomalla täyttä palkkaa ekat 3 kk.
PoistaKyllä kaupan alallakin saa täyden palkan kolmelta ensimmäiseltä kuukaudelta, se lukee tessissä.
PoistaKyllä kaupan alallakin saa täyden palkan kolmelta ensimmäiseltä kuukaudelta, se lukee tessissä.
PoistaSamaa mieltä korvauksen kummallisuudesta: en usko että sillä edesautetaan nuorten naisten työllistymistä vaan kustannuksia pitää tasata muutoin.
VastaaPoistaMutta tuohon tekstin loppuosaan yksi lisäkommentti: jos vakituisen työn on onnistunut saamaan, niin perhevapaalla olevan irtisanomissuoja on aika vahva. Yritys voi irtisanoa perhevapaalla olevan työntekijän tuotannollis-taloudellisista syistä vain jos yrityksen toiminta loppuu kokonaan. Näin ainakin muistelen työoikeuden luennoilla joskus kuulleeni, liekö tilanne edelleenkin sama? Jos siis väkeä vähennetään niin muut kuin perhevapaalla olevat työntekijät lähtevät joka tapauksessa ensin, uusi korvaus ei varsinaisesti vaikuttaisi siihen (paitsi että firma nettoaa sen korvauksen verran kun työntekijä palaa töihin).
Täytyypä tarkistaa tuo!
PoistaOn se näin, mutta yhtä työntekijää koskevat YT:t yritys voi aloittaa (ja on usein aloittanutkin) samana päivänä, kun perhevapaalla oleva työntekijä palaa töihin. Olin itse äitiyslomalla, kun työpaikalla olivat YT:t menossa ja jännitin kyllä sitä, onko minulla työpaikkaa, mihin palata. Kun tiimi sai jatkaa, huokaisin helpotuksesta.
PoistaAi niin, näinhän se minullekin tehtiin!
PoistaHuuli pyöreänä luin tuota(kin) kohtaa, enkä ollut ymmärtänyt edes sen vertaa kuin sinä. Kiitos tästä, nyt sentään tajuan, mikä se rahasumma olisi olevinaan. (Pelkän nopean vilkaisun perusteella luulin, että toimiston nuorimpana naishenkilönä pääsen huomenna leveilemään kuinka firma tekee ansiostani kerrankin voittoa.) No, edelleenkään en ymmärrä, miksi. Varsinkaan, kun Suomessa palkkakustannukset ovat niin korkeat, että 2500 eurolla työnantajalle toisinsanoen korvataan matalapalkkaisen työntekijän yhden kuukauden palkkakustannus. Missä se muka tuntuu?
VastaaPoistaEhkä tosiaan siellä, missä saman työnajan palveluksessa tuohon almuun oikeutettuja on satoja.
Mua risoo myös se, että hallitus, jonka asialistalla tasa-arvo on viimeisenä, tekee tällaisen laastarieleen. Mä toivon olevani väärässä siinä että en usko tän vaikuttavan yhtään mihinkään. Paitsi että joku suuryritys saa vähän enemmän massia valtiolta.
PoistaMinä näen tämän kuitenkin positiivisena yrityksenä tasata työnantajan kustannuksia nais- ja miesvaltaisilla aloilla. Toki summa ei ole suuri, mutta minusta jokainen pienikin askel siihen suuntaan, että kynnys palkata lisääntymisiässä olevia naisia laskee, on hyvä ja kannatettava. Erityisesti tällaisessa tilanteessa, kun 'kaikesta' leikataan, on tämä minusta erityisen hyvä uutinen.
VastaaPoistaPakko vielä lisätä, että summaa on minusta myös turha vähätellä. Joku taisi puhua almusta tuossa ylempänä. Kaikki on suhteellista, Jos tuon verran oltaisiin ottamassa pois, niin kyllä olisi toinen ääni kellossa...
PoistaNo tavallaan toki noinkin. Mut mä vähättelen tätä ankeaa elettä, se että äidin töihinpaluusta saa tällaisen korvauksen ei edistä vanhemmuuden tasajakoa, joka Suomessa on se pääsyyllinen. Summan tehokkuus jää nähtäväksi. Toivottavasti ei käy niinkuin alvin laskulle joka menee suoraan hintoihin -> yritykset siis jatkavat nuorten naisten pätkätyöllistämistä mutta pitävät hillot.
PoistaSaavutettujen etujen karsimista kannatan minäkin, vaikka en luota hallituksen kykyyn ratkaista yhtään mitään.
En ole tähän asiaan perehtynyt yhtään, mutta itse veikkaisin, että kyseessä on varainsiirto miesvaltaisilta naisvaltaisille työnantajille. Miesvaltaiset alat kun aika reippaasti jarruttavat vanhemmuuden kulujen jaon muuttamista, niin nyt tällä tasauksella tyynnytellään naisvaltaisten alojen työnantajia, niin että vallitsevaa käytäntöä ei tarvitse muuttaa.
PoistaToki olet oikeassa. "Almu" taisi tulla siitä näkökulmasta, että olen hyvin läheltä seurannut, miten hankalaa on ensimmäisten työntekijöiden palkkaaminen pieneen yritykseen Suomessa. Kustannukset ovat korkeat ja epätasa-arvoisuus vanhemmuudessa niin yleistä, että moni laskee pienten lasten äidin palkkaamisesta koituvien kustannusten nousevan reippaasti yli 2500 euron (sijaisen rekrytointi ja koulutus, sairaan lapsen hoitaminen jne.).
PoistaMutta hyvä, jos tällä on vaikutusta! Kenties olen turhan kyyninen. Mikä tahansa askel tasa-arvoisempaan suuntaan on toki edistystä!
Omalla työpaikallani ( yksityinen päiväkoti ) on tällä hetkellä kymmenen äitiä kotona. Kaikki palailevat samoihin aikoihin töihin. Työnantajalle tiedossa 25 000 euroa. Kaikki ovat jo vakituisessa työsuhteessa, joten ketään määräaikaista tällä ei palkata töihin. Rahalla saa kuitenkin sijaisen palkattua. Se onkin aika tervetullutta. Jatkossahan hallituksen mukaan jopa 39 lapsen ryhmä kolmelle aikuiselle on ihan laillinen.
VastaaPoista( ääritapauksessa ). Ja aika harvoin ne kolme työntekijää ovat yhtäaikaa töissä. Lomia, sairastumisia, koulutuspäiviä, työvuorojen jakautuminen päivälle. Joten näen tämän pienennä kädenojennuksena naisvaltaisten alojen kurjistumiseen. Tällä tarkoitan lähinnä hoiva-aloja.
Hoiva-aloille osuu niin monta muuta heikennystä että vähänristiriidassa tämä on, varsinkin kun raha kohdennetaan suoraan firmalle. Työnantaja kuitenkin joutuu palkkaamaan 10 sijaista koko äitiysloman ajaksi (ja rekryprosessi on aina vaivalloinen), ei tätä rahaa siihen käytetä.
PoistaNiinhän se varmaan on.. Jotenkin sitä tarttuu ajatuksissaan viimeiseen oljenkorteen ja haluaa nähdä, että työnantaja antaisi tästä rahasta vähän apua kentälle. Edes silloin tällöin sijaisen.... :(
VastaaPoistahttp://www.yrittajanaiset.fi/doc/VANHEMMUUDEN-KUSTANNUKSET-2013.pdf
VastaaPoistaTuosta voi vähän katsoa miten homma menee. Ja kyllä ollaan tähän asti katsottu tarkkaan, ettei voida palkata tietyssä iässä olevaa naista töihin, kun ei meillä vaan riittäisi pienessä firmassa rahat tähän kaikkeen. Että on oikeasti hyödyllinen asia!
En kyllä tuossa yhtälössä tajua yhtään että miksi 0-10v. sairaan lapsen hoitopäivät on allokoitu "naisen aiheuttamiksi kuluiksi" (niitä tuossa on myös suurin osa), mun kuplassa kun hyvin tyypillisesti sairaan lapsen hoitaminen jaetaan vanhempien kesken (koska työt on tehtävä ja sijaisia ei ole, siksi oma töistä poissaolo koitetaan minimoida). Kuten yllä on myös todettu, vain luokkaa 50% naisista saa äitiysloman alussa palkkaa, joten tuokin osuus laskelmasta riippuu hyvin paljon alasta.
PoistaNämähän ovat työehtosopimuskysymyksiä (ai että olisi ihanaa nähdä tutkivaa journalismia siitä miten mies- ja naisvaltaisten alojen tessit poikkeaa toisistaan): äitiysloma-ajan palkka ja sairaan lapsen palkallinen hoito. Puhumattakaan, että mitä ihmettä on nollavuotiaan sairaan lapsen hoito? Ja mikä on ero raskauden aikaisten sairauspoissaolojen (5 pv) vs muihin poissaoloihin?
PoistaVastuun kasautuminen naisille puretaan sillä VANHEMMUUDEN tasajaolla, ei syytämällä yrittäjälle rahaa kiitokseksi työsuhteesta.
Lähinnä tuli mieleen että toivottavasti en kuulu tähän järjestöön. Naisyrittäjä kun olen.
Oman miesvaltaisen alani TES: äitiysvapaan 72 ekaa arkipäivää (sis. lauantait) palkallisia, isyysvapaan 6 ekaa arkipäivää palkallisia, sairaan lapsen hoito palkallista 4 päivää (1-3pv oma ilmoitus, pidemmät sairaslomatodistuksella). Omassa tekniikan alan kuplassa eläessäni olen itseä asiassa hämmentynyt siitä, että suurella osalla näitä etuja ei ole...
PoistaTuo että laskelmaan on otettu raskauden ajalle sairaspäiviä on tosiaan erikoista. Raskaus ei ole sairaus, joten sillä kriteerillä ei sairaslomaa saa. Jotkut tarvitsevat "ylimääräistä" sairaslomaa, monet eivät. Mutta laskelma on tosiaan täysin tarkoitushakuinen :)
Jep. Ja lähteissä tosiaan "oma kokemus" noista sairaspäivistä.
Poista