15.10.2013

Mitä tiliotteesi kertoo sinusta?

Kauppahallipostauksen ruokalaskukeskustelu vei minut tutkimaan verkkopankkiani. En nimittäin tiennyt, mikä ruoan on osuus kuukauden menobudjetista. Tuijottelin hetken tilejäni ja pohdiskelin kulutustottumuksiani. Muutama havainto.


1. En katso tiliotetta juuri koskaan.

Tiedän katsomattakin, mikä tilanne on. Talous on stabiili ja maksuliikennerutiinit* hioutuneet: pankki lähettää tilinylitysmuikkareita lähinnä kesällä, jolloin rutiinit rikkoutuvat. Tiliotteeni näkyvin hahmo on Yleisradion kahvilayrittäjä.

2. Pääosassa on perhe-elämä.

Asuminen ja perusmenot (sis. ruoka, vakuutus, sähkö, päiväkoti, laajakaista, bussikortti, bensa, lastentarvikkeet jne.) vievät leijonan osan, loppu on merkityksetöntä neppailua. Ruokakauppaan ja alkoon menee keskiarvolta n. 800 euroa kuussa (+- 200 euroa), mutta tällä ostetaan toki muutakin kuin pelkkää suusta alasmenevää. Jotain tällaista kyllä arvelinkin. Tulokseen vaikuttaa ainakin kallis lähikauppa, take-away sushit, erikoiskaupat ja viinit. Ulkona syömme harvoin.

3. En shoppaile juuri koskaan.

Vaikka altistun mainonnalle bussipysäkillä, facebookissa, blogeissa ja aamun lehden äärellä, teen pelkkiä täsmäostoksia. Olisi hienoa sanoa, että olen rautaisella itsekurilla varustettu minimalisti, mutta suurin syy on se, että en yksinkertaisesti ehdi kauppoihin, en edes verkkokauppoihin. Ja kun en ehdi ostaa, himot menevät ohi. Vain tarpeelliset asiat kummittelevat mielessä pitempään.

Lisäksi perheen virallisena lastenvaateproikkarina olen huomannut, että tavaran hallintakin vie aikaa suorassa suhteessa tavaran määrään. Aikaa tarvitaan erilaisten säilytys-, korjaus-, vaihto-, kierrätys- ja ylläpito-ongelmien hoitoon. Ei jaksa, ei pysty.

4. Elämä on tiliotteessa. 

Ei tarvinnut kelata kuin vuoden verran taaksepäin, kun tilanne oli ihan erilainen. Hoitovapaan ja työttömyysjakson aikana kulutusta piti tarkkailla ihan eri tavalla. Miehen rahoilla eläminen tuntui epämukavalta. 

Vaikka työssäkäyvänä mutsina on välillä hankalaa, voin olla tyytyväinen. Siihen latteen on juuri nyt varaa.

* Meillä on Koti-Insinöörin kanssa molemmilla omat palkkatilit sekä kaksi yhteistä: toinen asuntolainaan ja toinen muihin juokseviin yhteisiin menoihin. Kumpikin laittaa tileille saman määrän rahaa.

35 kommenttia:

  1. Tää oli aika avartava. Mä tsekkaan saman heti ensi kuussa kun saan uuden pankkikortin kuoletetun tilalle :D Siis että saa tilille taas tapahtumia. Vanha oli kopiointi epäilyn alla (epäilen marimekkoa) (no en, se oli varmasti joku muu) ja joudun elämään 2 viikkoa ilman muovirahaa. Mutta pääosassa on täälläkin pakolliset elämän menot + noutokahvi. Elämä todellakin on tilitotteessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pankkikortin hukkaaminen on toki kätevä tapa säästökuuriin! :)

      Poista
  2. Hyvin samanlaiselta kuulostaa kuin mun tiliotteeni. Paitsi että mäkään en koskaan katso sitä, mikä lienee aika hölmöä. Joskus vuosi sitten seurasin kuitin tarkkuudella menojamme pari kuukautta (varjele, miten työlästä se oli!) ja se vasta avarsi, suorastaan järkytti. Melkein lopetin viinin ja kahvin juomisen silloin, mut sit keksin, et paljon kivampaa on lopettaa kuittien keräily...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just tajusin, että mä en edes opiskelijana kauheasti tsekkaillut tilannetta. Rahaa oli niin vähän, että sen kyllä tiesi selkäytimessään milloin oli tili tyhjä...

      Poista
  3. Avartavaa kyllä. Mulla on jo kolmatta vuotta jok'ikinen meno ja tulo merkattuna excel-taulukkoon. Loppuvuodesta sitten piirtelen piirakoita siitä, millainen siivu menee mihinkin. ;) Tätä ennen keräilin kuittien tietoja vihkoon. Nykyinen systeemi on oikeasti tosi nopea ja helppo.

    Mutta mä olenkin opiskelija ja vaikka kuinka laskisi, ei se 469e opintotuki kerta kaikkiaan voi riittää kattamaan menoja. Me ja meidän elukat jo syö tuon verran. Onneksi on kesätienestit, joita sitten jaottelen tasaisesti joka kuulle.

    Meillä on omat tilit, mutta varat täysin yhteiset. Lisäksi on säästötili ja ruokatili. Jälkimmäinen on helpottanut kirjanpitoa todella paljon, sillä lukumäärällisesti ruokakauppa kuitenkin tekee eniten menoja. Lisäksi sinne meillä varmasti kuluisi helpoiten ylimääräistä, ellei tilissä tulisi jossain kohtaa aina stoppi vastaan. (Toki loppukuussa jatketaan ostoja omilta tileiltä, mutta silloin tulee automaattisesti myös vähän katsottua, paljonko ostaa).

    Hyvä tapa ostaa jotain ylimääräistä on mun mielestä summan kerääminen kasaan käteisellä. Se kun yleensä tarkoitaa, että jotain muuta on myytävä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ja siis verkkopankista siirrän tiedot exceliin niin säästyy kuittirumbalta. :)

      Poista
    2. Toi käteispakko on erittäin hyvä säästökeino.

      Danskebank on verkkopankkiuudistuksensa kylkiäisenä kehittänyt sellaisen graafisen taulukon, josta näkee ihan suoraan paljonko menee mihinkin kululajiin. Vissiin muillakin pankeilla on tällaisia.

      Poista
    3. S-pankilla on myös tällainen rahanmenojen tarkkailusysteemi. Ja S-pankkihan on tällä hetkellä asiakkailleen ilmainen, eivät laskuta palveluistaan.

      Poista
  4. Mielenkiintoinen postaus melko arasta aiheesta. Minulle kävi juuri samoin, ed postauksen kohdalla tajusin etten tiedä paljonko rahaa kuluu mihinkin. Aion siis seurata asiaa tarkemmin tulevaisuudessa, vaikka se kuittirumbaa tarkoittaakin. Tilanne on nimittäin lasten myötä varmasti muuttunut, ja olis kiva ymmärtää millaisesta muutoksesta on kyse.

    Me olemme onnellisessa asemassa, ettei rahasta ole huolta. Vaikka olen kotona lasten kanssa tällä hetkellä, olemme muilla konsteilla voineet tasata tulot ja menot tähänkin tilanteeseen. Mutta niitäkin on monta, joiden täytyy aina katsoa mitä voi ostaa.

    Olenkin erittäin kiitollinen siitä kokemuksesta, minkä usean vuoden opiskelu tarjosi niukan elämisen oppimiseen. Toivon etten tätä taitoa ole hukannut, vaikken sitä tällä hetkellä tarvitsekaan - tämä on oman arkeni luksusta! Ettei siitä lattesta tarvitse säästellä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä taloudellinen tilanne aiheuttaa osaltaan sitä huolettomuutta, mutta hyvä on myös muistaa opiskeluaikojen pihistelytaidot - tilanne kun voi tässä maailman ajassa muuttua pikaisestikin!

      Poista
  5. Juuri nyt on paras olla katsomatta tiliotetta, kun viikonloppu meni ankaran shoppailun ja lomailun merkeissä - juuri nimittäin katselin että sinne vilahti viissataa! ;) Mutta normaalielämässä siellä on äsmarkettia ja miehen työpaikkaruokailuja, eipä juuri muuta kuin poikkeuksina. Tonni kuusihenkisen perheen peruselämänmenoihin kuussa, loput laskuihin ja joskus vähän hömppään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä sitä hömppääkin joskus tarvitaan. :) Olen ollut huomaavinani, että silloin harvoin kun pääsen ostamaan esim. vaatteita, helposti menee muutama satanen!

      Poista
  6. Musta tuntuu, että koko muu elämäni on erinomaisesti organisoitua ja mietittyä, mutta raha-asiat ovat rempallaan. Ja rempallaan siihen malliin, että en ole niitä organisoinut. Joka kuukausi tilille onneksi jää rahaa ennen seuraavan tilin tuloa ja siirrän sen rahan säästötilille. Minäkin ostan vain tarpeeseen, kun muuhun ei ole aikaa. Ja pyrin siihen, että ruokaa ei heitetä roskiin. Eli ruokahuoltokin on erinomaisesti organioistu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mut onhan toi aika organisoitua, jos saat kuitenkin ylijäämän siirrettyä säästötilille! Hyvä!

      Poista
  7. Tää on muuten mun mielestä tosi mielenkiintoista, että miten rahat jaetaan (vai jaetaanko) perheessa (niin en tiedä miksi tää mua niin kiinnostaa, ehkä siinä on jotain sairaalloista). Meillä on lapset vasta suunnitteluasteella, mutta rahat on olleet käytännössä yhteiset niin pitkään kun on asuttu yhdessä. Molemmilla on omat tilit, mutta sitten on myös käyttötili ja säästötili. Meillä on jonkinlainen sopimus, että jotain kolme neljäsosaa tuloista laitettais yhteisille tileille, mutta ei noudatat tuota mitenkään tarkasti vaan silleen mutulla, mutta kuitenkin niin, että lähes kaikki paitsi omat humputtelut menee yhteisiltä tileiltä ja omalla tilillä ei isoja summia säilytellä, kun säästötilin korko on parempi. Yhteiselon aikana ollaan välillä molemmat opiskeltu, välillä molemmat tehty töitä ja molemmat on vuorollaan olleet työttöminäkin. Yhteiselle säästötilille on mennyt niin palkkoja kuin perintöjäkin ja selvää on, että esimerkiksi matkailut mietitään yhteisten tulojen mukaan, ei niin että työssäkäyvä matkustaisi ja opiskelija ei.
    Kaiken tämän seurauksena mun on vaikea hahmottaa ajatusta toisen rahoilla elämisestä. Tai siitä että vaikka vuokra maksettaisiin puoliksi tai että kotiäitikaveri miettii, mistä saisi rahaa omiin juhlavaatteisiin, kun on puolison siskon häät tulossa. Tai siitä, että monen mielestä meidän järjestely on suoranaista kommunismiä.

    Joo ei mulla ehkä ollut pointtia. Paitsi se, että tässäkin asiassa me ihmiset ja meille sopivat elämäntavat ovat kovin erilaisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on myös näennäisesti omat tilit ja yhteinen tili, johon molemmilla on kortti. Pääsääntöisesti siis kaikki rahat siirretään yhteiselle tilille, siitä maksetaan kuun alussa vuokra ja muut laskut ja loppukuu eletään sillä mitä jää. Näin on toimittu aina, oli toinen töissä, molemmat töissä, molemmat opiskelemassa tms. Ei siis toisen rahalla elämistä, vaikka räikeimmillään isäntä tienasi 3000e ja minä 300e khtukea. Yhteinen talous, yhteinen elämä, yhteiset lapset = yhteiset rahat.

      Poista
    2. Meillä myös kaikki rahat on yhteisiä, ja se tuntuu niin luontevalta että olisi outo ajatus että toinen eläisi toisen rahoilla. Minä olen sitä paitsi ollut melkein koko avioliiton ajan se, joka on tienannut enemmän :) . Kun lapsi syntyi, minä suljin oman tilini ja siitä lähtien meillä on ollut vain yhteinen tili. Ensin se jännitti, mutta osoittautui niin käteväksi ja helpoksi, että enää en vaihtaisi pois. Tähän kyllä auttaa täysi molemminpuolinen luottamus ja se, ettemme kumpikaan käytä rahaa turhiin juttuihin, mutta toisaalta myöskään huolehdi turhaan raha-asioista.

      Poista
    3. Meillä on tosiaan yhteiseen käyttöön sovittu yhtä suuri summa (joka on about 80% tulosta), jonka molemmat laittaa asunto- ja päivittäisostostilille. Silloin kun toinen oli hoitovapaalla, kulutusta kiristettiin ja laskettiin excelissä kuinka paljon toisen tulotaso laski eli kuinka paljon työssäkäyvä tilannetta kompensoi. Kannatti ottaa diplomi-insinööri... :)

      Jos mä en kanna korttani kekoon, mua alkaa ahdistaa. Ja pelkkä ajatus siitä, että mulla ei olisi omaa tiliä aiheuttaa hyperventilointia! :D Työssäkäymällä ja tilisiirroilla pysyy siis mun mielenrauha.

      Poista
    4. Joo, kyllä oma tili on kiva, vaikka tuo tollanen 80% yhteiselle tilille on kuitenkin oikeesti sitä, että rahat on yhteisiä. Siinä omassa tilissä on sit kuitenkin se, että ei tarttee yhtään miettiä, jos käyttää niitä siellä olevia hiluja - että jos ne riittää omaan kivaan, niin kyllä siihen sitten on varaa. Jos olis kokonaan yhteistä, niin ehkä tulis joskus huono omatunto kun tuhlaa vaan itseensä yhteisiä rahoja.
      T: toi eka anonyymi

      Poista
    5. No, kyl sit jos ei halua että se toinen näkee kaikkia ostoksia, jos esim. haluaa tuhlata kakskyt euroa irtokarkkikaupassa, voi nostaa ne rahat automaatista niin kukaan ei näe mihin ne on tuhlattu ;)

      Poista
  8. Vinkki kulujen seurailuun:
    Monilla verkkopankeilla (ainakin OP ja Säästöpankki) on ilmainen palvelu, jonka avulla voi menot tägätä verkkopankissa kululajeittain. Edellyttää silloin kuitenkin pankkikortin käyttöäa maksuvälineenä (jolloin jokainen ostos näkyy rivinä). Säästöpankin härpäkkeessä tosin myös käsin voi lisäillä menoja (kuten käteisostoksia) sekä myös jakaa jonkun rivin kahtia (jos samalla ostettiin sekä lastenvaatteita että ruokaa). Huikeinta tuossa Säästöpankin sovelluksessa (OP:n versiota en tunne hyvin) on se, että se hyvin nopeasti osaa laittaa tägit itse. Esim. Yleisradion kahvilayrittäjälle menneet roposet menevät itsestään kululajiin "kahvilat" tai mikä ikinä haluttu kululaji onkaan. Niitä voi siis itse myös lisätä, mikäli valmiissa kululajeissa ei ole itselle sopivia. Esim. meillä on käytössä kululajit "lastenvaatteet" ja "lastenvaatteet huutiksesta". :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myös Danskella on tollanen. Superkätsä! Heh, meilläkin pitää varmaan ottaa käyttöön toi Huutis-kategoria. :D

      Poista
  9. Danskebankin verkkopankkiin ilmestyi myöskin ihan vasta sellainen pylväsdiagrammi osio josta näkee kululajettain missä sitä korttia on tullut vingutettua, toimiva systeemi varsinkin insinöörille :D Me ollaan vissiin siitä outo aviopari ettei meillä ole yhteistä käyttötiliä eikä räknätä kuun lopussa paljon kummaltakin on mennyt tässä kuussa ruokakauppaan. Meillä on yhteinen asuntolainan lyhennystili, jonne molemmilta menee saman verran kuussa. Muut kuukausittaiset laskut on jaettu vähän sinne päin (miehelle enemmän kun tienaa enemmän): yhtiövastike, hoitomaksu, vakuutukset, netti. Ruokakauppalaskut menee ehkä tasan, ehkä ei, ei oo väliä. Minä ostan lapsen vaatteet, mies maksaa useimmat huvitukset (ulkonasyömiset tms) sekä bensat lomareissuilla. Sitten mitä omalla tilillä on rahaa saa tehdä mitä huvittaa. Tähän asti eli reilut kolme vuotta toiminut hyvin, sopii meille. Karsastan ajatusta yhteisestä käyttötilistä, jotenkin tuntuu että sitten sitä rahanmenoa joutuisi tarkkailemaan enemmän. Ehkä jos joskus alkaa tuntua epäreilulta voidaan pitää talouspoliittinen neuvottelu.

    -sup

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ilahduin suunnattomasti kun huomasin Dansken kerrankin yllättävän positiivisesti! :) Olipa helppo tsekata ne ruokamenot.

      Poista
  10. Ihailen taloutensa hyvin organisointia ihmisiä. Mä en koskaan tiedä paljonko on rahaa, käytän ihan miten sattuu ja ennen palkkapäivää tili voi hyvinkin olla tyhjillä. Uskon että liittyy siihen, että olen muutenkin sellainen hetkessä eläjä. Monesti muut ihmiset, ihan puolitututkin saattavat kauhistella, jos tulee jossain yheydessä esille, mutta mulle tämä on ihan fine. Ajatuskin excell-taulukoinnista saa aikaan kylmän hien. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen periaatteessa aika höveli rahan suhteen, tarjoan mielelläni kavereillekin kahveja etc, joten menojen tarkkailu on aika epäluontevaa. Tärkeintähän on kalibroida kulutuksensa omaan mielenrauhaan. :)

      Poista
  11. Meillä yksi yhteinen tili josta menee talolainan kulut. Toisen talon kuluista vastaan itsekun kerran itse saan tuloakin siitä. Loput menot jaetaan sen mukaan kenellä tuloa milloinkin. Itse matkustan paljon enemmän kuin mies mutta yhteiset matkat rahoitetaan yhdessä. Ja muut kulut kumpikin omansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elämäntilanteet vaikuttavat toki rahanjakoon. Pääasia, että periaate on selvillä eikä kumpikaan toimi vahingossa toisen elämän maksumiehenä.

      Poista
  12. Mulla on tänä vuonna ollut menossa kaikenkattava excel(=numbers)taulukkokatsaus siitä mihin ne rahat oikein menevät, ja isoimpana menoeränä on "sekalaista". Siinä on ollut lasten harrastuksia, silmälääkärikäyntejä, kaverisynttärien lahjoja... Ruokamenot jäävät ihan reippaasti kakkoseksi ja sähkö-, puhelin- ynnämuut laskut ovat oikeastaan aika marginaalisia.

    Ongelmallisin juttu tiliotteessa on viimeisen 30 vuorokauden tulot ja menot, kun tuloissa on viivan alla 0 ja menoissa reilut 1200....

    VastaaPoista
  13. Tämä raha-asia on sitten jännä juttu. Meillä on (paremmin ansaitsevan) miehen aloitteesta ollut alusta lähtien täysin yhteiset rahat, eli molempien palkat tulevat yhteiselle tilille, josta siirretään kuukausittain tietyt summat lainanhoitoon, säästötililille, ja parille muulle taholle. Me olemme tähän tottuneet (vaikka se minulle alkuun kova pala olikin), mutta muiden reaktiot ovat ajoittain varsin viihdyttävää seurattavaa. Parhaimmillaan minua on suoraan haukuttu loiseksi ja miestäni tyhmäksi ja hyväksikäytetyksi. Mielenkiintoista, miten yhteiset rahat herättävät niin voimakkaita tunteita

    Meillä ei ole mitään tarvetta kytätä toistemme rahankäyttöä. Kumpainenkin saa käyttää järkevän summan (ad ~100€) ihan mihin lystää, toisin sanoen minä en huomauta puolisolleni pyöräilyvarusteista eikä hän puutu lankahankintoihini. Kaikesta isommasta neuvotellaan. Katsomme, että perheyksikkö on yhteinen yritys, jolloin "sun" ja "mun" rahoista kinaaminen on täysin yhdentekevää.

    Eipä sillä, ihmetellään mekin tahoillamme. Erään tuttavamme puoliso pitää kirjaa kaikesta, mistä vaimo on hänelle velkaa. Siinä pienessä mustassa kirjassa on listattuna mm. hääpuku.

    VastaaPoista
  14. Meillä on yhteisen tilin rahat aina loppu, mutta nyt kiitos näitten kommenttien tajusin, mistä kenkä puristaa: Me laitetaan sinne aivan liian vähän rahaa! Niinhän se on, että suurin osa tuloista menee ihan peruskuluihin, mutta emme ilmeisesti ole vaan suostuneet hyväksymään asiaa...

    VastaaPoista
  15. Itse olen jäämässä nyt äitiyslomalle ja aloitin jo hyvissä ajoin menojen seurannan laskevien tulojen takia. Ja härreguud miten paljon voi kaksi ihmistä kuluttaa ruokaan rahaa! En ole koskaan seurannut ruoka-aineiden tai niiden lattejen hintoja (kun ei ole tarvinnut), mutta nyt olemme tiukassa kuittiseurannassa. Tämän myötä olen opetellut tekemään itse mm. rieskaa, murekkeita ym. marttamaisia ruokia, joista ei citynainen ennen välittänyt. Laitan blogiin aina päivityksen ruokapolitiikan edistymisestä, tai ainakin toivottavasta edistymisestä. ;)

    VastaaPoista
  16. Meillä menee kolmihenkisessä perheessä ruokakauppaan (sisältäen siis myös pesuaineet, talous ja vessapaperit) 500€, mies maksaa ne pääsäntöisesti, koska mä maksan netin, lehdet ja kaikki lapsen vaatteet yms.tarvikkeet. Molemmilla on omat tilit ja sit yhteinen, josta maksetaan asuntolaina, vastike, vakuutukset, lapsen päivähoito ja sähkö. Molemmat laittaa yhteistilille saman verran kuussa. Bensan maksaa yleensä mies kun se sitä autoa eniten käyttää (toki mäkin tankkaan joskus) ja muutkin auton huoltokulut. Molemmat tienataan yhtä paljon, mutta mulla ennen yhdessä olon aloittamista ollutta velkaa jota maksan edelleen pois ja siksi mies myös maksa useemmin jotain isoja menijo, kuten kodinkoneet tai kalusteet. Mä maksan sit pienempii kodin hankintoja. Mielestäni aika tasan menee kulut. Hoivapaalla ollessani, mies makso asumisen kulut käytännössä yksin. Ja p.s se OP pankin omatalous palvelu ei oo ilmanen, mut jos pankkiasiointi (velat ja tulot sekä vakuutukset) yhteensä ylittää 4000 € (muistaakseni) palvelun kulut menee op-bonuksista.

    VastaaPoista
  17. PÄIVÄÄ herra, arvoisa.

    Sillat taloudellista laina yritys Yhdysvallat avannut mahdollisuuden kaikille asiakkaille, jotka tarvitsevat kipeästi taloudellista apua, Tarjoamme 3 % matalakorkoisia lainoja ja me vain tarjota kuten euroa, dollari ja punta maksaa kaikki laskut ja saada liiketoiminta alkoi. asianomainen henkilö olisi ota yhteyttä sähköpostitse: info.bridgesoffer@gmail.com ja
    Lisätietoja.

    Koko nimi:
    Osoite:
    maa:
    Seksi:
    määrä:
    Kesto:
    Puh:
    Ammatti:

    Hakea Halvat laina nyt

    Kiittää te ja Jumala onnellistaa...
    Merkki: hallinta.

    VastaaPoista
  18. Miten voi ajatella, että olisi jotenkin loisimista, jos rahat jaetaan yhteiseen hyvään? Tai miten molempien tulisi maksaa sama summa, jos tulot ovat kuitenkin erilaiset?

    Itse olen aina ollut suhteessa enemmän tienaava osapuoli ja välillä melkein tuplaten enemmän. Mutta me ollaan sovittu kummallekin se määrä, jonka kumpikin saa ns. omaa rahaa ja loput menee yhteiselle tilille. Siis ensin kaikki raha menee yhteiselle tilille ja sieltä maksetaan pakolliset pois ja siirretään sieltä tililtä sitten säästötilille sovittu summa ja kumpikin saa sieltä vielä "kuukausirahan", jonka kanssa saa sitten venkslata miten tahtoo.

    Ei perheessä (tai yhteiskunnassakaan) ole tarkoitus oikeasti laskea kuka maksaa enemmän ja kuka vähemmän, kun kaikkihan siitä hyötyy, että kaikki saa ruokaa :) Avioliitossa on myös puolison elatusvelvollisuus.

    Suuttuisin, jos joku alkaisi omia omia rahojaan tai kieltäytyisi minun rahoista ja sitten väittäisi elävänsä minun kanssa avioliitossa. Kyllähän me jaetaan toistemme bakteerit ja huoletkin, niin kai nyt herran jestas rahatkin!

    VastaaPoista

Mitä itse funtsit?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...