 |
| Kuva: Guitavares |
Kahdeksan aamut.
Herätys koittaa hyvienkin kulkuyhteyksien päässä seitsemältä. Koulupäivä loppuu parhaimmillaan kahdeltatoista. Loppuaika nuokutaan iltapäiväkerhossa.
Järjetöntä.
Olen nillittänyt tästä aiemminkin. Olen aamu-uninen ja katkera siitä, että minut herätettiin täysin epäinhimilliseen aikaan koko ala-asteen ajan. Yhdeksän on ensimmäinen inhimillinen ja järkevä aika aloittaa yhtään mitään, saati sitten koulua, jossa kakaran pitäisi osallistua opetukseen levänneenä ja virkeänä.
Tilankäyttöongelmiin vetoaminen ei tehoa. Muualla maailmassa niitä ei jostain syystä ole: Italiassa asuva ystävän lapset käyvät koulua joka päivä 9-15 välillä. Ja vaikka olisi aamuvirkkukin, mitä järkeä on siinä, että puolet päivästä menee askarrellessa?
Kuulun siihen koulukuntaan, jonka mielestä ongelmiin on aina ratkaisuja (kalliita ja halpoja), jos muutosta oikeasti etsitään. Lonkalta heitettynä muutama idea:
- vaikka koulut alkaisivat yhdeksältä, koulut voisivat aueta kahdeksalta, jotta aamuvirkut pääsisivät vaikka kirjastoon lukemaan tunniksi.
- iltapäiväkerho ei ole ainoa vaihtoehto. Kerhoja voi tietenkin ajoittaa myös aamupäivään tai jopa keskelle päivää, jos tilojen käyttö sitä vaatii. Olisi varmaan helpompi saada kerhovetäjiäkin.
- tiloja voisi suunnitella muunneltaviksi ja liikuntatunnit sijoittaa ulos ennemmin kuin jumppasaliin.
- ryhmäkokojen pienentäminen helpottaisi paitsi oppimista myös uudenlaisten opetuskeinojen hyödyntämistä luokkien ulkopuolella erilaisille oppijoille.
Koska sekä Ylen Mika Rahkonen että lukioaikainen luokkakaverini Laura Saarikoskikin komppasi ajatuksiani, ajattelin, että voisin lähteä ajamaan Espoossa (näennäinen "valtani" ei valitettavasti ulotu muihin kaupunkeihin) kokeilua, jossa koulupäiviä lähdettäisiin suunnittelemaan lypsyaikojen sijaan modernin yhteiskunnan ja perheiden tarpeiden pohjalta. Kiinnostaisiko?
Kyllä, oi kyllä olisi hienoa jos tämän korjatuksi saat!
VastaaPoistaAamu-unisena vanhempana ja opettajana kannatan!
VastaaPoistaKyllä! Aamuntorkkuna komppaan täysillä! mistäs Lahteenkin saisi tälle asialle ajajan?!
VastaaPoistaMeidän ipanalla alkaa koulu 4 päivänä viikossa klo 9.30! Herätys 8.40. Ei paha :)
VastaaPoistaMeidän pojan koulu alkaa klo 7.20!! Joo, ei asuta Suomessa, ja on välillä aika rankkaa. Koulu loppuu klo 16. Aika pitkä päivä (vaikka omani on vieläkin pitempi kun työmatkaan menee tunti suuntaansa).
VastaaPoistaHuh! Mikä maa kyseessä?
PoistaKiinnostavaa. Mä asuin koko lapsuuteni maaseudulla, jossa edelleen 80-luvun lopulla ja vielä 90-luvullakin lypsettiin. Koulu alkoi aina, ala-asteesta lukioon saakka, klo 9 tai myöhemmin. Pisimmät päivät lukiossa olivat 9-15.35. Ymmärtääkseni sama aikataulutus on käytössä edelleen.
VastaaPoistaJos lapselle ei ollut muuta paikkaa, koulun ovet kyllä aukesivat 8.15, jolloin vanhemmat saattoivat heittää lapsen sisään työmatkallaan ja joku ope oli aina paikalla. Siinä kerkesi vaikka tehdä läksyt.
Nämä on ihan puhtaasti vaan päätösasioita. Turha tehdä asioista vaikeampia kuin on tarpeen ihan tahallaan, vaikka se niin kovin suomalaista tuntuu olevankin.
Sitä paitsi, nykyvanhemmat kai usein menevät itsekin töihin vasta ysiin tai myöhemmin. Eiköhän noin kasiaamut ala olla täysin aikansa eläneitä kaikkialla.
No ainakin sairaaloissa, kaikissa joissa olen töissä ollut, aamuvuoro alkaa kello 07.00. Ja mikäli vanhempi sattuu olemaan kaupan kassalla, alkaa sielläkin vuoro aikaisemmin.
PoistaTässä on nyt lähdetty vähän sillä oletuksella, että kaikki työskentelisi toimistossa tai muussa vastaavassa, vaikka asia ei suinkaan näin ole :)
Nykyvanhemmat menevät töihin ysiin? Whaat, luuletko että kaikki ovat tosiaan töissä toimistossa?
PoistaSairaalassa kyllä potilaat tarvitsevat hoitoa ihan vuorokauden ympäri, ja kuolemanväsyneet yövuorolaiset päästetään kotiin seitsemältä. Suorastaan huvittaa kun aina puhutaan työelämän joustoista ja liukuvista työajoista, tuskinpa itsekään potilaana kauheasti haluaisit että hoitajasi tai lääkärisi joustaisi työajoissa. Meitä sote-alan ihmisiä on ihan mielettömän suuri joukko Suomessa, siksi on kummallista että keskustelu tuntuu aina lähtevän 9-17 -ihmisten tarpeista..
Ihmettelen samaa kuin nämä sote-ihmiset tässä, en jaksa uskoa, että suurimmalla osalla suomalaisista työt alkaisi vasta 9. Tällä hetkellä ei tule mieleen yhtäkään tuttua, jolla näin olisi. Itse Postissa ja työt 6.30 - 14.00. Mies toimistossa töissä ja kyllä vaan sielläkin alkaa klo 8 työt.
PoistaSamalla linjalla täälläkin, aivan turha valittaa kahdeksan aamuista. En ole itse koskaan (siis silloin ala-asteellakaan) tajunnut ihmisiä, jotka jaksavat valittaa siitä, että koulu alkaa kahdeksalta. Mitä aikaisemmin alkaa, sitä aikaisemmin loppuu. Ja mitenkäs sitten se työelämä, moni vuorotyö alkaa jo kuudelta ja kyllä niissä toimistoissa, joissa minä olen työskennellyt, on työpäivä alkanut myöskin kahdeksalta. Ei aikaisin herääminen vaadi mitään muuta kuin aikaisin nukkumaan käymisen, eikä seitsemältä herääminen todellakaan ole edes aikaisin. Toivottavasti et saa päätöksentekotaholta kannatusta suunnitelmiisi.
PoistaTästä työpäivän alkamisajasta ei taida olla mitään tilastoa, en ainakaan tilastokeskuksesta löytänyt. Työelämä on nykyään aika monimuotoista, minkä tämäkin keskustelu osoittaa. Liukuva työaika, lyhennetyt työajat ja osa-aikaiset työt ovat yleistyneet. Silti kouluissa edelleen mennään sote-tahdissa.
PoistaKuten yllä kirjoitin ideaalitilanteessa kersat voisi vielä kouluun jo kahdeksalta lukusaliin / aamukerhoon mutta opetus alkaisi vasta klo 9. Ne aamun unitunnit ovat joillekin lapsille tosi tärkeitä. Niiden puolia minä pidän.
Itse asiassa, joidenkin ennusteiden mukaan naisista hyvinkin pian lähes puolet on töissä sote-alalla. Että mistään ihan marginaaliryhmästä ei ole kysymys, ja ehkä myös siksi myös lasten on joiltain osin ihan hyväkin elää 'sotetahdisssa'? Ehkäpä niillä, jotka eivät ole tee töitä näillä aloilla, on enemmän energiaa ottaa asioita esille? Ihan vaan tuli tällainen ajatus mieleen.
PoistaEn tietenkään vastusta lapsen aamu-unia, itsekin entisenä aamu-unisena lapsena tiedän kyllä miten kullanarvoisia ne ovat. Pitää vaan olla realisti, koska en näe että aamukerhot koululla ovat ihan lähitulevaisuudessa toteutumassa. Itse lähden töihin puoli seitsemän, välillä aikaisemminkin. Ei tunnu kovin hyvältä ajatukselta jättää lasta yksinään kahdeksi tunniksi heti aamusta.
En nyt pysty seuraamaan postauksen logiikkaa. Oletus kai on, että lapsi on kotonaan aamulla kunnes koulu alkaa, jos vanhempien työajat sen sallivat tai lapsi selviää koulumatkastaan itse. Aamuvirkkukaan lapsi ei arvatenkaan vapaaehtoisesti mene tuntia aikaisemmin kouluun, vaikka kuinka siellä voisi istua kirjastossa tms., kuten kirjoitus antaa ymmärtää. Aamukerhoon vietäisiin käytännössä ne lapset, joiden vanhemmat menevät aikaisin töihin ja jotka eivät syystä tai toisesta suoriudu kouluunlähdöstä ja koulumatkasta itse, riippumatta siitä onko lapsi aamu- vai iltavirkku. Kun sitten melkoisella joukolla vanhempia työt alkavat ennen kahdeksaa, ja lapsi vietäisiin työmatkalla koululle, pitäisi aamukerhojen kuuden maissa. Mitä myöhemmin itse opetus alkaa, sitä pitempi päivä lapselle tulisi. Iltapäivän tunneilla sitten jo väsyttäisi rankasti. Kun koulu alkaa aiemmin, pitkän päivän aiheuttama väsymys osuu iltapäiväkerhon puolelle, jolloin varsinainen koulutyö on jo loppunut.
PoistaSote-ala ei nimittäin ole lainkaan ainoa ala, jossa työt alkavat aikaisin. Sen lisäksi, että sotella töihin mennä seitsemään, kaupan aamut alkavat usein kuudelta. Teollisuudessa (jossa työskentelee myös paljon naisia) aamuvuorot alkavat usein kuudelta. Rakennusalalla työskentelevät (usein miehet, eli isät) menevät töihin seitsemään. Lisäksi erinäiset muut ammatit, joissa töihin mennään eri aikoina ennen kahdeksaa. Kun koulu alkaa kahdeksalta, ei varsinaisesti mennä "sote-tahdilla".
Yhteenvetona en väitä että koulujen pitäisi alkaa seitsemältä, vaan että aamukerhot eivät poistaisi aikaisten aamujen ongelmaa. Sen ratkaisisi se, että nykyisiä työpaikkojen aamuvuoroja myöhennettäisiin parilla tunnilla. Epäilemättä iso homma.
Miten tämä vain naisiin liittyy? Onhan nyt suurimmalla osalla isätkin. :) On tietenkin totta, että työnantajilta pitäisi vaatia enemmän. Yhteiskunnan rytmi on myöhäistynyt, mutta työpaikat pitävät turhaan kiinni vanhoista tavoista.
PoistaMutta ei kai tämä logiikka nyt niin kauhean vaikea ole: lastahan ei ole mikään pakko tuoda koululle ennen yhdeksää, mutta ne, joilla tämä tarve olisi, voisivat olla kerhossa. Tämä on siis vain joustoa nykytilanteeseen.
Öö, nyt en kyllä ihan ymmärrä miten 'työpaikat pitävät kiinni vanhoista rytmeistään' toimii juurikin esim. sairaalamaailmassa? Yövuorolainen ei voi potilasturvallisuuden vaarantumatta olla aamusta pidempään töissä, eikä potilaita voi hoitaa etänä. Miehityksen on oltava täysi aamusta alkaen. Luulisin että esim. teollisuudessa homma toimii aika samalla tavalla.
PoistaKommenttini ei sinänsä liittynyt naisiin, vaan lähinnä siihen että jos naisista jo lähes puolet on töissä sote-alalla, on se todella suuri määrä ihmisiä, ihan noin niinkuin sukupuolesta riippumatta.
Oikestaan, kun asiaa tarkemmin ajattelen, niin en tiedä olisiko kuitenkaan kovin hyvä idea laittaa lapsia eriarvoiseen asemaan vanhempiensa ammatin perusteella. Me aikuiset tiedämme ettei siitä ole kyse, mutta lapset jotka joutuvat tulemaan koululle muita aikaisemmin, vaikkakin vaan kerhoon, kokisivat sen todennäköisesti epäreiluna.
Ei se sairaalamaailmassa tai ylipäätän vuorotyössä toimikaan, vaan esim. rakennuksilla. Mistä tuo tilasto muuten löytyy että naisista joka toinen on sote-alalla?
PoistaEi kai se lapsen asema sen eriarvoisempi ole, päinvastoin? Se, joka vie aikaisemmin myös hakee aikaisemmin. Olisi tosi kiva jos siellä kerhossa olisi vielä kolmenkin jälkeen seuraa. :)
Viimeiseltä opiskeluvuodelta muistan terveystaloustieteen kurssilta luennon, jonka aiheena oli se miten yhteiskunta (siis Suomi) jossa puolet väestöstä työkseen hoitaa toista puolta, ei voi toimia kestävästi pitkällä tähtäimellä. Sori, mitään lähdeviitteitä tähän ei ole heittää, mutta aiheesta varmasti löytyy tietoa tarkemmin etsimällä, sitä on tutkittu melkoisen laajasti.
PoistaAlakoulussa on täällä pääsääntöisesti koulua vasta alkaen klo 9 ja ymmärtääkseni siihen pyritään myös yläkoulun puolella, lukiossa on sitten 8-16 päiviä. Ainoa vaan, että jos haluaa lukea saamea, niin jopa sen pienen ykkösluokkalaisen on herättävä kouluun kerran viikossa kahdeksaksi. Vaikka lukisikin äidinkielenä, niin ne tunnit on aina ylimääräisiä ja sitten joko aamukahdeksalta tai sitten muiden mentyä kotiin. Jos nuo kaheksan aamut poistuis, niin koulupäivä pitenis toisesta päästä, jos haluaa esim. opiskella koulussa molempia äidinkieliään.
VastaaPoistaTuosta edellisen anonyymin kommentista "nykyvanhemmista", niin kyllä täällä suurin osa tuo lapset hoitoon silloin kasin korvilla. Ja päivä loppuu yhä useammalla vasta neljän jälkeen. Väsyneemmältä kyllä tuntuu lapsi, joka tulee puoli yhdeksältä ja lähtee viimeisenä joskus puoli viiden jälkeen kuin lapsi, joka tulee ennen kahdeksaa ja lähtee neljän maissa. En tiiä, mistä se johtuu.
Ehkä sen "väsyneeltä tuntuvan" lapsen pitäisikin tulla yhdeksältä. :)
PoistaEn voi olla kiinnittämättä huomiota siihen, että tuossa kommentissa puhutaan HOITOON tuomisesta. Eli pienemmistä lapsista, ei kouluikäisistä. Se on mun mielestäni tässä yhteydessä ihan eri asia, sillä ainakin mun kokemukseni on, että pienemmät lapset nimenomaan ovat aamuvirkkuja ja heräävät helposti ennen seitsemääkin. Vasta kouluikäiset ovat niitä, jotka alkavat usein kärsiä niistä varhaisista aamuherätyksistä - ja tietysti teini-ikäiset ovat se hankalin ryhmä.
PoistaPeriaatteessa todella hyvä idea kaikin puolin! :) Tosin omalla kohdallani jo aavistuksen stressaan mitä teen sitten pienen koululaisten aamujen suhteen, oma ja miehen työpäivä kun alkaa seiskalta. Onneksi lapsi on todellinen aamuvirkku, muuten nytkin tuntuisi aika pahalta viedä hoitoon kukonlaulun aikaan.
VastaaPoistaOnko päiväkodit jo auki seiskalta? :D
PoistaJärkyttääkö sua jos kerron, että ne aukeaa usein jo kuudelta? Ja jotkut on aiki ympäri vuorokauden! :D
PoistaNo hei kiinnostaisi! Jotain yksittäisiä muutoksia koulut on tehneetkin, joskin edelleen ne aamut alkaa kasilla. Meidän alakoululaisen aamut alkaa aikaisintaan 8.15 (se varttikin on oikeesti paljon jonain aamuina) ja yläkoululaisella aikaisintaan 8.30.
VastaaPoistaKun se kerran nyt on jo tutkittuakin että esim. teinit hyötyisi opetuksesta enemmän jos aamut alkaisi myöhemmin niin ihan typeräähän se on olla modernisoimatta aikatauluja. Elämänmeno kun on muuttunut niistä ajoista kun kaikkea sääteli lypsyajat.
No aivan! Työpaikat pitäisi kyllä saada tähän jotenkin mukaan.
PoistaMeidän muksulla ei kyllä kahtena ekana kouluvuotena ole ollut kahdeksanaamu kuin kerran viikossa. Aamupäiväkerho aukeaa kahdeksalta niille, jotka eivät voi jäädä aamuisin kotiin nukkumaan.
VastaaPoistaNo onpas hyvä tilanne! Tätä Espooseenkin!
PoistaAamupäiväkerhoa ei valitettavasti ole kaikilla paikkakunnilla järjestettynä. Siten ysin, saati kympin aamut aiheuttaa kyllä harmaita hiuksia näin ekaluokkalaisen vanhemmille. Itselläni sentään on liukumat klo 9 saakkaa aamuisin, mutta monella vanhemmalla näitä liukumia ei ole. Lisäksi aina mietin sitä että mitä myöhemmin menen aamulla töihin, sitä myöhemmin joudun iltapäivällä siellä kykkimään ja sekin on pois yhteisestä ajasta lasten kanssa.
VastaaPoistaNiin, ja sitten on vielä aamuvirkkuja lapsia. Sellaisia kuten meillä, jotka herää AINA kuudelta. Että kenelle ne ysin aamut sitten olisi sopivia ja kenelle ei....?
Mutta ymmärrä kyllä pointtisi, itsekin aamu-unisena. Ysin aamut olis siedettäviä, varsinkin pimeään kaamosaikaan. Mutta noissa kympin aamuissa ei ole enää mitään järkeä, kun muksut joutuu viettämään liian kauan aamulla yksin aikaa ennen koulun alkua.
Tähän kerhoajoituksiin pitäisikin kiinnittää enemmän huomiota. Kompromissiahan sillä yhdeksällä haetaan.
PoistaAi alkaako Espoossa ala-asteellakin jo kahdeksalta? Yläasteella se on paljon ymmärrettävämpää, kun koulupäivät on kuitenkin jo pitempiä, niin jää iltapäivään sitten enemmän vapaa-aikaa.
VastaaPoistaVuorokausirytmihän nyt on muutenkin ihan opettelukysymys. Itse kuljin jossain vaiheessa vuosia kuudeksi töihin, jolloin herätys oli viideltä. Kyllä siihen aika nopeasti tottuu. Onhan se paljon mukavempaa kulkea ruuhka-aikojen ulkopuolella ja päästä jo kolmen maissa kotiin. Nyt kun töissä on 8:30-16:30 jää iltaan paljon vähemmän vapaa-aikaa.
No alkaa! Mutta tarkennuksena siis, että en ymmärrä kahdeksan aamuja minkään ikäiselle. ;)
PoistaVuorokausirytmi ei muuten ole pelkkä opettelukysymys, vaan luontainen rytmi vaihtelee yksilöllisesti - ihmiset voidaan jakaa ainakin kahteen eri ryhmään unen tarpeen ja muutoksen helppouden perusteella.
Oma vapaa-aika on myös ihan suhteellinen käsite. Mä pääsen kuudelta kotiin ja mulla on siitä kuusi tuntia peliaikaa. Ihan jees. :)
Valitettavasti vuorokausirytmi ei ole pelkkä opettelukysymys, niillä on helppoa, jotka sen voivat opetella. Itse olen hyvin herkkäuninen ja hyvälaatuista unta tulee vasta aamupuolella yötä. Useammista unettomuuskierteistä kärsineenä, pyrin pitämään kiinni nimenomaan tuosta hyvästä unesta.
PoistaOlen tehnyt kesätöitä joskus työajalla 7:00 - 15:00, herätä piti puoli kuuden jälkeen ja useampana päivänä viikossa meni tuo iltapäivällä saavutettu ylimääräinen vapaa-aika päiväunien nukkumiseen. Helppoa sanoa, että päiväunien nukkuminen tekee illalla nukahtamisen hankalammaksi, mutta ei se aina ole niin yksinkertaista, että silloin kyllä nukahtaa, kun on tarpeeksi väsynyt.
Olen valmis jopa tinkimään palkastani, jos voin vaikuttaa työaikaani.
Sama! Koska se uni vaan on niin älyttömän tärkeää koko elämänlaadun kannalta. En missään tapauksessa ottaisi työtä, joka alkaa kahdeksalta.
PoistaMeillä maalla alkaa koulu sekä ala- että yläasteella 8.45 aikaisintaan, mikä on mielestäni ihan sopiva aika.
VastaaPoistaKuulostaa hyvältä!
PoistaMeillä ekaluokkalaisen ensimmäisen vuoden lukujärjestyksessä on viikossa 4 kahdeksan aamua ja 1 kymmenen aamu.
VastaaPoistaYmmärrän kyllä sen, että jos vanhemmat ovat kotona lapsen ollessa koulussa, on kaikkien kivempi nukkua pidempään. Mutta jos näin ei ole ja vanhemmat lähtevät aikaisin töihin niin tulee pienelle koululaiselle pitkä aamu olla yksin. Väittäisin kuitenkin, että suurimmassa osassa kouluja ei ole tarjolla aamupäiväkerhoja tms.
Ennemmin itse siis laitan lapsen ajoissa kouluun, menen itse ajoissa töihin ja nautitaan sitten yhteisestä ajasta iltapäivällä. Jos itsekin joutuisin menemään "myöhemmin" töihin niin kotiin tulon jälkeen ei paljoo mitään iltapalan lisäksi ehtisikään tehdä.
Ja en ole mikään aamuvirkku. Silti minulle tärkeämpää on viettää aikaa lapsen kanssa iltapäivällä kuin nukkua aamulla pidempään! :)
Kai se myöhäisempi aamuherätys myöhentää myös nukkumaanmenoa ja iltapalaa?
PoistaKomppaan Riittaa. Ne aamupäiväkerhot olisivat mainio ratkaisu.
PoistaLisäksi aamuvirkuillahan on yhteistä aikaa aamusta, iltavirkuilla illasta. Miksi vain ilta-aika lasketaan? :)
Aamupäiväkerhot olisivat enemmän kun hyvä ratkaisu. Etenkin niinä päivinä kun itse menee 7 töihin ja lapsi vasta 10 kouluun ja elää yhden aikuisen taloudessa.
PoistaJa koska meillä ei todellakaan olla aamuvirkkuja niin yhteistä aikaa ei aamulla juurikaan ole :D Kellon pärähdykseen saa herätä joka tapauksessa, alkoi koulu ja työt sitten milloin tahansa. Ja koska se herääminen kirpaisee joka tapauksessa niin itse valitsen mielummin aiemmin herätyksen, että iltapäivällä on enemmän aikaa. Etenkin kun alkaa pimeä aika niin itse ainakin tykkään siitä, että on valoa ja samalla energiaa jopa tehdä jotain työpäivän jälkeen :D
Tottakai tämä asia on myös on suoraan suhteessa ihmisten työssä käyntiin/käymättömyyteen ja mahdollisuuksiin vaikuttaa työvuoroihinsa. Elämäntilanteita on monenlaisia.
Hmm, mulla herääminen ei kirpaise ollenkaan - kun se tapahtuu* kahdeksalta*. :) Olen heti hereillä ja pirteä. En tarvitse aamuisin edes kahvia.
PoistaJa tuo kellojen kääntäminen on yks riesa, rakastan tätä kesäaikaa kun iltaisin on valoisaa.
Tytön koulussa eka tunti alkaa 8.30, toinen tunti 9.15. Heillä 1,5h oppitunnit, jotka on mun mielestä syvyyksistä, enhän itse jaksanut lukiossakaan keskittyä 1,5h ajan samaan aiheeseen paikalla istuen.
VastaaPoistaTokaluokkalaisen aamu alkaa kahtena aamuna 8.30, kolmena 9.15 (esitin toiveen "ip-ryhmästä", koska tyttö on unikeko. Ekaluokan ajan oli aamut samalla tavalla. Tyttö herää noin tuntia ennen koulun alkua, katsoo lastenohjelmia, syö, pukee ja lähtee kouluun. Toki ekaluokan alkuun oli hankaluuksia kuuakuden ajan, mutta harvassa varmasti on lapsi, joka ei aamusta tuntia pärjäisi kotona. Toki jos vanhemmat kuskaavat kouluun tai muuta, saattaa myöhäiset aamut olla ongelmallisia.
Lapset ovat ekaluokkalaisina niin eri tasolla tässä. Tammikuussa syntynyt tyttö voi olla hyvinkin reipas ja omatoiminen siinä missä joulukuussa syntynyt poika taas tarvita vielä kovastikin aikuista.
PoistaNo entä kuljetusoppilaat? Meidän kylältä lähtee bussi vähän ennen kahdeksaa ja koululla bussi on noin 8:45 (kierrettyään kaikki mahdolliset sivukylät ja mutkat). Aika pitkä aika olis ykkösluokkalaisella olla koulun pihalla yksin se tunti. Mua hirvittää jo valmiiksi myös tulevaisuus, jos kakkosluokkalainen tulee koulukyydillä kotiin kahden aikaan ja itse ollaan kotona neljän jälkeen. Juu, pärjää varmaan kaks tuntia yksin, mutta mitä jos mitä jos mitä jos... no se on sen ajan murhe.
PoistaAsutteko siis Niina Espoossa?
PoistaOn myös lapsia, jotka ovat ihan mielellään yksin tuon pari tuntia. Toisille ikioma aika on jo noinkin pienenä tärkeää. Itse lakkasin käymästä iltapäiväkerhossa jo ekaluokan keväällä, en viihtynyt siellä ja olin mieluummin yksin kotona. Vanhemmat tekivät välipalaa valmiiksi jääkaappiin vähän aikaa, sitten opettelin itse.
PoistaNo ei, anteeksi jos tähän ei saanut muut kommentoida. :D Ihan vaan pohdiskelin vaikkapa tuota puoli kymmenen aamua oman navan ympäriltä.
PoistaJoo, saa toki kommentoida, mutta siis mä puhun pk-seudun lähiön ihmisenä, joten koulumatkan voi taittaa kävellen tai pyörällä. En siis tiedä mitään kuljetuselämästä. :)
PoistaMeidän ekaluokkalaisella (Espoossa) ihan samalla lailla sai itse esittää toiveen joko 8- tai 9-aamuista, ja koska ilmeisesti suurin osa oli toivonut ysiä, niin ne laitettiin puoliksi (pe koko luokka tulee samaan aikaan), joten lapsi menee siis kahtena päivänä kouluun 8.15 ja kolmena 9, mikä on ihan ok.
PoistaSe mikä minuakin hämmästyttää, on tuo välituntien vähyys. Tunnit siis ovat tuollakin putkeen sen 1,5 tuntia ennen välkkää, mikä kuulostaa ihan hirmuisen pitkältä, etenkin iltapäivästä. Vaikka ne välitunnit sitten ovatkin pidemmpiä, niin onkohan tuota tutkittu ollenkaan, että kuinka vaikuttaa keskittymiseen ja oppimistuloksiin?
Parikymmentä vuotta sitten aloitin ala-asteen ja välillä aamut olivat kasiksi, välillä ysiksi tai kymmeneksi. Iltapäiväkerhoja ei laman jäljiltä ollut. Lastenohjelmiakaan ei muistaakseni näkynyt kuin viikonloppuaamuisin, minulla oli lastenvahtina englanninkielinen Music TV. Ei sillä ollut hirveästi eroa, katsoinko sitä yksin aamulla vai illalla.
VastaaPoistaJoskus iltapäivisin oli seuraa koulukavereista, kun päätettiin kävellä koulusta yhdessä jonkun luo leikkimään. Vanhemmat eivät tietenkään olleet kärryillä siitä, missä lapset päivällä olivat, kun ei ollut kännyköitä, millä ilmoittaa. Kaikki muksut kävelivät kouluun, oli sää mikä tahansa. Koululta oli toivottu, etteivät vanhemmat kuskaisi lapsia autolla. Lapset, joilla oli kouluun yli kolmen (tai viiden?) kilometrin matka, saivat bussi- tai taksikyydin.
Yllä olevista kommenteista voi päätellä, että useat vanhemmat vievät lapsensa aamulla kouluun autolla. Se varmasti aiheuttaa aikatauluongelmia, jos töissä ei pystytä joustamaan. Luulisi kuitenkin, että nykyäänkin lapset voisi laittaa itse kulkemaan yhdeksäksi tai kymmeneksi kouluun. Itse en osannut kelloa vielä kouluun mennessäni, mutta äiti laittoi herätyskellon soimaan joka aamu 45 minuuttia ennen koulun alkua, jotta tiesin lähteä kävelemään oikeaan aikaan.
Toihan on hyvä systeemi! Mäkään en muuten osannut kelloa koululaisena. Mun vanhemmat menivät aikaisin töihin ja mä menin isovanhemmille "aamupäiväkerhoon". Sieltä sitten patistivat kouluun kun aika oli.
PoistaNy kyllä kiinnostais. Itse muistan että lapsena Espoossa pelotti kävellä yksin kouluun, kun talvella oli pilkkopimeää, hemmetin kylmää ja parkkipaikka aivan jäässä ja hiekottamatta. Tuuli kuljetti mua eteenpäin siinä jäällä ja mietin että tää on kyllä ihan järkyttävää, että eikö aikuiset tajua miten pelottavaa on kävellä itsekseen tällaisessa pimeydessä. En voinut silloinkaan käsittää miksi kouluun piti mennä "aamuyöstä":
VastaaPoistaErinomaisen hyvä pointti! Meillä ei lapsia kyyditä kouluun (esikoinen pyöräilee jo eskariinkin) eli kävellen tai fillarilla taittuu matka. Silloin pimeys on tosiaan häiritsevää, takapenkillä se ei niin haittaa.
PoistaToisaalta pahimmillaan ysiltäkin on vielä pilkkopimeää, mutta jos nyt suurimman osan vuodesta olis kouluunmenoaikaan edes hämärää.
Meillä kouluun saa pyöräillä vasta kolmannella, mutta kyllä sinne kouluun luulisi suurimman osan pääsevän jalkaisinkin, jos vain viitsisivät. Yleensä kuitenkin sekä lapset että vanhemmat ovat niin tottuneita autokyyteihin, etteivät osaa muuta kuvitellakaan, vaikka koululta onkin toivottu, että lapset tulisivat mahdollisuuksien mukaan kävellen kouluun ja jos vanhemmat välttämättä haluavat lapsensa tuoda, niin ei ainakaan ihan oven eteen (kamala jättöruuhka)...
PoistaEi, ei ja ei. Mulla loppuu liukuma ysiltä, ja harva se aamu on silloin myös joku kokous, josta ei oikein voi olla pois (olen Tärkeä Ihminen). Ysin aamuna lapsi joko jää yksin kotiin (mitä ei ole vielä suostunut tekemään) tai saatetaan koulun pihalle puoli tuntia liian aikaisin, jotta äiti tai isi ehtii yksiksi töihin. Tai menee soittamaan jonkun koulun lähellä asuvan kaverin ovikelloa, mut rajansa silläkin.
VastaaPoistaLeena
Niin se aamupäiväkerho, josta tuolla jo mainitsinkin, olisi siis ratkaisu teillekin. :)
PoistaMinä olen aamuvirkku ja niin myös lapseni. Olen itse mieluusti töissä ennen kahdeksaa, jopa seitsemältä, vaikka työnantajan puolesta voisin tulla milloin vain. Jos aamut venyvät, sitten se on illasta pois ja mieluummin lisään aikaa sinne kuin venyttäisin koulupäivän alkua myöhemmäksi.
VastaaPoistaTeidän vuorokausirytmihän on vaan erilainen, ihan yhtä paljon sitä aikaa on.
PoistaMe herätään kasilta, vien kersat ysiksi hoitoon. Olen duunissa puoli kymmeneltä. Mies hakee ne viideltä, itse olen kuudelta himassa. Tämän jälkeen on kolme tuntia yhteistä aikaa ennen nukkumaanmenoa. Sen jälkeen mulla on vielä kaksi tuntia omaa aikaa. Ennen kahtatoista kun pääsee nukkumaan niin hyvä tulee. :)
Kannatan, mitä enemmän lapsilla ja vanhemmilla on valinnanvaraa sitä parempi.
VastaaPoistaJust näin!
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaKoska itsellä ei ole ongelmaa olla aamu- tai iltavirkku riippuen nukkumaanmenoajasta, olen hieman skeptinen. Eikö lapset muka jaksa herätä klo 7, jos vuorokausirytmiä pyöräytetään niin, että mennään aikaisemmin nukkumaan. Ja vanhemmatkin saavat iltaisin omaa ja kahdenkeskistä aikaa (minkä puutteesta valitetaan), kun lapset menee aikaisemmin nukkumaan.
VastaaPoistaToki aikuisten pitää myös herätä aamulla aikaisin, jos lapset pitää laittaa kouluun, joten onko se pointti sittenkin tässä? ;)
Tämä "menkää aikaisemmin nukkumaan" on aamuvirkkujen lempiargumentti. :) Jätän nyt kohteliaasti kommentoimatta.
PoistaTarkoitin tässä ihan vain pieniä lapsia eli esim. teidän lasten vuorokausirytmiä ei voi muuttaa?
PoistaItse en varsinaisesti ole aamuvirkku, koska oma rytmi muuttuu vapaa-aikana heti myöhäisemmmäksi. Aikuisten kohdalla vuorokausirytmi toki on pysyvämpi, mutta kannattaa muistaa sekin, että kaikki ihmiset eivät ole joko-tai eikä siksi ole samalla tunteella tässä keskustelussa. ;)
Toi "pyöräyttäminen" oli vain niin sympaattinen sana. Että humps vaan ja lapset menevät Pikku kakkosen jälkeen nukkumaan. Tekee tiukkaa saada eskarilainen kymmeneen mennessä hiljaiseksi. Mutta kuten jo todettu, tämä myöhäisempi rytmi sopii meille loistavasti, kunhan ei tarvitse kahdeksalta olla muualla kuin aamupesulla. :)
PoistaSama homma muutes luonnostaan aamuvirkuilla muksuilla: itse olen yrittänyt "pyöräyttää" seitsemän vuotta esikoisemme rytmiä. Mutta eipä onnistu. Vaikka kuinka myöhään se mensi nukkumaan, herää joka tapauksessa kuusi reikä reikä. Hänellä onkin sitten odottelemista kun koulu alkaa vasta kympiltä....
PoistaNo näinpä. Meilläkään lapsi ei nuku seiskaa pidempään sitten millään. Ihan sama meneekö sänkyyn kasilta, ysiltä vai keskiyöllä. Meidän toinen lapsi onkin sitten pidempään nukkuvaa laatua. Ihan kiinnostavaa nähdä miten tää homma jatkossa menee: herääkö meillä yksi tuijottamaan piirrettyjä paria tuntia muuta perhettä aiemmin?! ;)
PoistaJos samanikäisiä lapsia on koulussa niin paljon, että heistä saadaan kaksi rinnakkaisryhmää tai edes osa oppitunneista voidaan toteuttaa jakotunteina, niin on mahdollista päästä sekä aamu- että iltavirkkuja tyydyttävään ratkaisuun. Huoltajia pyydetään laittamaan rasti ruutuun sen mukaan, haluavatko he lapsensa mieluummin aamu- vai iltapäiväryhmään.
VastaaPoistaPuolet lapsista opiskelee sitten matematiikantuntinsa heti aamusta, ja pääsee aikaisemmin kotiin. Puolet tulee myöhemmin kouluun, ja jää vielä opiskelemaan matematiikkaa, kun toiset pääsevät jo vapaalle. Ongelmia tulee vain silloin, jos toinen ryhmä on paljon isompi kuin toinen.
Jos jakotunteihin suinkin on varaa, niin niistä on sekin etu, että edes osan aikaa opetusryhmä on pienempi, ja opettaja voi paremmin huomioida lapsia yksilöllisesti. Tai jos rehtori hoksaa kysyä ensin henkilökunnaltaan ja sitten huoltajilta, onko kiinnostusta aamu- ja iltavirkkujen ryhmiin, niin kahden rinnakkaisluokan aikataulupalapeli voidaan toteuttaa ilman kerhonohjaajan aiheuttamia lisäkustannuksia.
Ääni jakotunneille! Mikäli vain budjetti mahdollistaa. Tämä pienentäisi myös ryhmäkokoja aineissa, jotka vaativat yksilöllistä ohjausta kuten juurikin tuo matematiikka.
PoistaJa toinen oikein äänekäs ääni jakotunneille! Paitsi joustoa koulupäivän alkamiseen, tämä mahdollistaisi sitä yksilöllistä lapsukaisten huomioimista. Jakotunteja voisi olla vaikka kaksikin tuntia aamulla, kaikki kaksi tuntia yhtäaikaa koulussa ja taas kaksi tuntia jakoa iltapäivällä. RYHMÄKOOT PIENEMMIKSI!
Poista- Elma -
MAHTAVA IDEA! Tämän otankin heti selvitykseen!
PoistaNäin meillä oli 80-luvun lopussa, kun minä koulutaipaleeni aloitin ja hyvin toimi. Silloin muista ip-kerhojakaan olleen, joten hoito oli järjestettävä muutoin.
PoistaJakotunti on tämän keskustelun paras ehdotus! Kannatan ehdottomasti!!! Ja lupaan äänestää sua seuraavissa vaaleissa, jos tätä viet eteenpäin ;)
PoistaEri ihmisillä ja perheillä on erilainen vuorokausirytmi - sekä sisäinen että työn sanelema, joten kompromissejahan nämä asiat aina ovat. Ja samassakin perheessä on sekä aamu- että iltavirkkuja ihmisiä, joten alkaapa se koulu sitten kasilta tai ysiltä, jollekin se on aina huono.
Itselleni käy kyllä aina niin, että vuorokausirytmi siirtyy niin myöhäiseksi kuin arki antaa myöten. Esim. jos tapanani on mennä töihin kasiksi, menen nukkumaan klo 23. Jos taas työt alkaakin vasta ysiltä, taatusti nukkumaanmenokin venyy puolille öin. Eli itselläni kyse on kyllä pitkälti itse säädeltävästä asiasta, mutta kuten sanottu, näissä asioissa ei ole yhtä ainoaa totuutta :)
Selvittelen ehdottomasti! Mut mä en ole enää seuraavissa vaaleissa ehdolla, joten keikutan venettä nyt niin paljon kuin ehdin. ;)
PoistaTuolla edellä jo kerroin meidän ekaluokkalaisen saaneen toivoa koulunaloitusaikaa, joko 8 tai 9, jolloin siis oli ajatuksena, että puolet tulee klo 8 ja puolet muöhemmin, mutta suurin osa oli toivonut 9-aamuja, joten olivat sitten jakaneet ryhmät niin, että kaikilla on molempia... Eli joissain kouluissa jakotunnit ovat käytössä nykyäänkin, mikä on minusta ehdottoman hyvä, niin saavat vähän inhimillistettyä ryhmäkokoja.
PoistaMeilläkin on jakotunnit ekaluokkalaisella kyllä. Mutta kyseessä on tosiaan mahdollisuus TOIVOA tiettyä tuntien alkamisaikaa. Luuletteko että lukujärjestyksiä pähkäilevät kykenevät toteuttamaan kaikkien toiveet tasapuolisesti? Luokkien lukujärjestyksiä tehdessä kun on miljoona muutakin liikkuvaa osaa jotka täytyy ottaa huomioon.
PoistaVoi kun elämä olisikin niin helppoa, että kaikki voisivat muokata vuorokausirytmiään tuosta noin vaan. "Sen kun menee nukkumaan aikaisemmin" on ehkä raivostuttavin neuvo, jota jakelevat vain ja ainoastaan aamuvirkut.
VastaaPoistaJoudun heräämään töihin joka aamu klo 5.30 ja menen nukkumaan joka ilta minuutilleen klo 21.30. Näin on ollut nyt vuoden verran - eikä vuorokausirytmini ole sopeutunut tähän. Normaalirytmi minulle on nukkumaan klo 2 ja ylös klo 10, eikä 8 tuntia unta muina aikoina ole sama asia. En sekoita tuota työrytmiäni pahasti edes viikonloppuisin, ja silti jos minulla on lomaa tai muuten vapaata, tasan seuraavana päivänä olen takaisin normaalirytmissäni.
Haha, en juuri jaksa enää kommentoida tuohon mainioon, kaiken ratkaisevaan vinkkiin. :) Ja tosiaan, lomalla kestää tasan kaksi päivää niin meidän perhe nukkuu kaikki kymmeneen.
PoistaMinulla on kokemusta espoolaiskouluista kolmen lapsen osalta 7 vuoden ajalta. Oman alakoulun rehtorimme linja on ollut, että eka- ja tokaluokkalaisilla koulu alkaa pääsääntöisesti 8.15. Ysin tai kympin aamuja on ollut vain yksi tai enintään kaksi viikossa. Tämä siksi, että vanhemmat ovat pitäneet aikaisia aamuja parempana. Syynä juurikin aamuhoidon puute. No, parina vuotena ip-kerho teki kyselyä, olisiko aamuhoitoon tulijoita, jos koulu alkaa myöhemmin. Lisämaksusta tietty. No, ei ollut. Eikä aamuhoitoa tarjottu ja reksi jatkoi kasin linjalla.
VastaaPoistaAamuhoito siis jees, mutta käytännössä harva vanhempi on valmis maksamaan siitä lisää ip-kerhon päälle.
Se taas, että lapset hengailisivat aamulla koululla yksikseen kirjastossa, kaatuu varmasti tässä kaupungissa vastuukysymyksiin. Kuka korvaa jos hengailuajalla känny rikkoutuu tai lapset tappelevat ja loukkaavat itseänsä?
Itse kyllä kannatan vähän myöhempiä aamuja. Varsinkin yläkoululaiselle kasin aamut ovat raastavia.
Muutenkin voisi miettiä sitä, miten koulujen tiloja käytettäisiin järkevästi hyväksi. Useat kouluthan ovat (aikaisin alkavan ja aikaisin loppuvan koulupäivän takia) suuren osan aikaa käyttämättöminä. Iltakäyttöä on lähinnä liikuntasaleissa, mutta samaan aikaan rakennetaan sitten toisaalle nuorisotiloja. Eikö näitä asioita voisi katsoa kokonaisuutena? Koululle muunneltavia tiloja, joissa on aamuhoitoa, ip-kerhoa, edullisesti vuokrattavaa tilaa yhdistyksille ja nuorisotila?
Joo, voin kuvitella, että kaikenlaisia esteitä on matkalla. Tietysti salissa pitäisi olla joku valvoja. Joku pilottikoulu, jossa ollaan aidosti kiinnostuneita kokeilemaan erilaisia ratkaisuja, tähän tarvitaan.
PoistaJa mitä tulee kaupungin tilojen hyötykäyttöön niin iso peukku.
Valitettavasti en asu Espoossa mutta sanon kuitenkin jotain.
VastaaPoistaEnsinnäkin jos meidän lapsemme koulu alkaisi vasta esim. kympiltä niin mitä pieni tekee sen kaksi tuntia? Meillä koko perhe nousee seiskalta ja lapsi viedään aamupäiväkerhoon jotta ehditään töihin jokseenkin ajoissa. Niin ja lapsi menee iltsuun sitten kun siellä töissä pitää oikeasti olla. Ei ole etätyömahdollisuutta. Meillä ei siis ole 7-, 8- eikä varmaan vielä 9-vuotiaskaan tuntikaupalla yksin kotona.
Mutta heitän villin idean, miten olisi jos koulupäivän yhteyteen ympättäisiin harrastukset? Työkaverin sisar asuu muistaakseni USA:ssa ja heillä asia on hoidettu niin. Eli siitä voisi olla suomalainen malli, että maanantaina aamulla kasilta on vaikkapa säpätreenit, tiistaina jotain muuta lajia jne.. Sinne menee ne ketkä ko. lajia harrastavat ja jotka heräävät. Koulu voisi sitten alkaa vaikka siltä kympiltä Tai iltapäivällä olis soittotunti, kuvataidekerho tai jotain. Tällöin illat jäisi enemmän perheille yhteiseksi ajaksi kun ei tarvi sukkulana viedä yhtä lasta tuonne ja toista tänne ja kolmatta laittaa naapurin kyytiin jotta pääsee sinne jonnekin. Jos taas kuuluu team unikekoon, niin sitten niille olis mahdollisuus harrastaa sillä omalla vapaalla ajalla iltaisin. Tai toinen urheilukerho iltapäivään.
-Hanna
Joo totta, ei sen kerhon tarvitse askartelua olla. Kaikki kerhot - olivat ne sitten aamulla tai illalla - voisivat olla ohjattuja harrastuksia, silloin maksullisuuskin olisi perusteltu.
PoistaHarrastusten ymppäämistä koulupäivään on pohdittu ainakin partiossa. Ongelmaksi muodostuu, että useimmat harrastusohjaajat ovat vapaaehtoishommissa ja ne palkkaduunit pitää yleensä hoitaa juuri päivisin.
Poista-Eliisa
Meillä on Sipoossa ihan mielettömän hienosti toimiva aamu- ja iltapäiväkerho, joka käsittääkseni toimii pitkälti ilman ulkopuolista rahoitusta, eli käyttömaksut kattavat kulut.
VastaaPoistaToiminta alkaa klo 7, ja iltapäivällä ovet menevät kiinni klo 17.15. Ja nimenomaan siellä on toimintaa: urheilukerhoja, atk-kerhoja, kielikerhoja, lukukerhoja, ja myös esim. musiikkiopiston tunteja. Välipalaakin tarjoillaan. Toimintaan saa osallistua kuka tahansa luokka-asteeseen katsomatta. Oma tyttäreni oli iltiksessä vielä kolmosellakin.
Ja tämä lysti jatkuu kesäisin juhannukseen asti kesätoimintana! Täydellistä, en voi kyllin kehua.
Ihmettelen, miksi tämä tuntuu olevan muualla niin kovin harvinaista!?
t.Elina
No kun ollaan niin jumissa vanhoissa tavoissa! Mutta mahtavaa, että tämä joissain kunnissa toimii! Kehtaatko paljastaa koulun nimen niin voin ottaa vaikka reksiin yhteyttä?
PoistaSipoonlahden koulu Söderkullassa :)
PoistaJa tuosta rahoituksesta en tietenkään tarkemmin tiedä. Näin meille kuitenkin kerrottiin perusteluna siihen, miksi toimintaan pitää sitoutua koko vuodeksi, eikä sitä saa ilman painavaa syytä (työttömyys tms) lopettaa, jos iltiksessä käyminen ei enää huvita.
Ok, kiitos tästä! :)
PoistaMeillä ekaluokkalaisen koulu alkaa yhtenä aamuna kasilta, kahtena ysiltä ja kahtena kympiltä. Teen itse kaksivuorotyötä ja yritän keskittää iltavuorot noille kymmenen aamuille. Jos tuo ei onnistu, voi poika lähteä myös minun tai miehen mukaan jomman kumman työpaikalle (pystyy kävelemään molemmista itse kouluun ilman saattajaa). Tai, kuten tänä ja huomisaamuna kun joudun lähtemään työreissuun kauemmaksi, kuljetan hänet kahdeksaksi luokkakaverin luokse ja menevät sieltä yhdessä kouluun. Sumplimista on, ja sen puolesta kahdeksan aamut olisivat meille parempia, mutta toisaalta vihaan niitä itsekin erityisesti pimeään vuodenaikaan. En totisesti tiedä, mikä tässä olisi paras ratkaisu. Täällä on tarjolla iltiksen lisäksi aamupäiväkerho, mutta siellä ainakin tänä vuonna kysyntä ylitti tarjonnan eli hakijoita oli jonotuslistalle asti.
VastaaPoistaPoika on onneksi osoittautunut hyvin sopeutuvaiseksi näihin järjestelyihin. Aamulla esitämme hänelle vaihtoehdot (iskän/äidin töihin vai lähtö yksin kotoa) ja hän valitsee niistä, toistaiseksi on aina halunnut tulla mukaan. Asumme siis niin lähellä koulua, että kotoa yksin tehty matka olisi myös täysin mahdollinen ja turvallinen. Autolla kuskaamista emme ole harrastaneet emmekä aio, jalat ja saatettuna polkupyörä ovat ne mahdolliset kulkimet.
Ja mitä tulee tuohon vuorokausirytmin siirtoon: meillä lapset nukkuvat yhteisessä huoneessa ja ekaluokkalainen kävisi kyllä ajoissa (kasilta) nukkumaan, mutta kohta viisivuotias pikkusisko torpedoi tehokkaasti nämä yritykset. Päiväkodissa pakkonukutettavat päiväunet kun takaavat sen, ettei pienemmälle tule uni kuin vasta yhdeksän jälkeen. Tuostakin järjestelystä voisi kirjoittaa ihan oman valitusvirren :/ Mutta itse iltavirkkuna tiedä vallan hyvin, että luontaista rytmiään ei pysty aidosti siirtämään edes tarmokkaalla yrityksellä.
-Johanna
On tämä joskus aikamoista sumplimista, vuorotyö on ihan oma lukunsa.
PoistaSe on jännä, että aamuvirkulle ei voi sanoa, että valvo vähän myöhempään niin nukut pitempään. ;)
On muuten sanottu ;) Eikä se auta yhtään sen paremmin kuin iltavirkuille, uni ei jatku aamulla sen pidempään ja sitten on vain tolkuton väsy.
PoistaPakko on nyt kyllä myöntää, etten jaksanu koko viestiketjua lukea, mutta esim. virossa, ystäväni tiesi kertoa, mikään liike ei edes prisman tyyppiset kaupat, aukea ennen yhdeksää. Kukaan ei siis tee siellä ennen ysiä mitään. Ehkä juu sairaanhoitajat yms tietenkin, mutta siellä kierto vaan menee erilailla. Eli yövuorosta pääsee klo 9.00 mutta sinne kai sitten mennäänkin myöhemmin. Itse aamuntorkkuna ehdottomasti valitsisin ysin aamut. toisaalta, olen entisenä lomittajana huomannut, että ei sen väliä loppujen lopuks meneekö navettaan puol seiskaks tai toimistoon puol ysiks, kun se kello soi joka tapauksessa aina tuntia liian aikasin. (tosin ajoturvallisuuteen vaikuttaa myönteisesti ysin aamut) Vapaa päivinä kun saa nukkua tunnin pidempään, niin on levänny olo, heräsipä sitä sitten seiskalta tai ysiltä. Vaikka myöhäsemmät aamut houkuttais ja ehdoton sääntö, että kasin jälkeen tarhaan tulijat jää ilman aamupalaa v***ttaa niinä aamuina kun kaikki on hukassa, niin silti aikasempaan töihin meno, että pääsis poiskin aikaisemmin ja olis koko loppupäivä aikaa omalla tavallaan houkuttaa. Olen aina halunnut olla aamuvirkku, himourheilija ja siivousintoilija. Tekis elämästä helpompaa kun omais edes yhden näistä ominaisuuksista, mutta olen pikkuhiljaa alkanut hyväksyä, että mitään näistä piirteistä ei ole, eikä tule. Joten vielä on edessä monta vaikeaa aamua, paljon pyykkikasoja ja useampi kilo vyötäröllä. Stressittömämpää on hyväksyä itsensä ja yrittää keksiä ratkaisuja helpottamaan kivikkoista tietä.
VastaaPoistaHyii, nyt on kyllä pakko kauhistella niitä yövuorolaisraukkoja missä tahansa ammatissa jotka pääsevät ysiltä. Suurin osa kolmivuorotyötä tekevistä ehkä jakaa ajatuksen, että se töihinmenoaika ei vaikuta aamun väsymykseeen, 'yöuni' kun ajoittuu töiden jälkeen aamuun. Ainakin suurimmalle osalle tutuista yövuoroputkessa nukkuminen sellaista muutaman tunnin koiranunta ja muutenkin koko homma työhön kuuluva pakollinen paha, ellei jopa suorastaan rangaistus :D
PoistaAukeaako Virossa ruokakaupat vasta ysiltä? Sinänsä kyllä mietin vähän sitä, että onko se parempi mennä aamuntorkkujen kuin -virkkujenkaan mukaan, tai siis jokuhan siitä on aina eri mieltä? (Ja mä olen muuten ehdottoman aamu-uninen itse, jokainen aamuherääminen on tuskaa mutta niin se nyt vaan on.)
Kaiken kaikkiaan sanoisin koko aiheesta että melko first world problems. Ja ei, en sano sitä sillä lailla vähättelevästi latistaakseni itse aihetta, vaan tarkoitan että meillä kaikilla on kaikenkaikkian asiat tosi hyvin kun tästäkin keskustelemme :)
Milloin yövuoro Suomessa alkaa ja loppuu? Ja siis miksi olisi kauheaa päästä ysiltä? Kun koko yövuoro kuulostaa täysin kidutukselta muutenkin! Puhuuko kukaan sote-alan ammttijärjestö yövuorolaisten hyvinvoinnista? Kyselen siis, koska en tiedä.
PoistaMä pidän tätä unensaantia tapetilla ihan sen takia, että siihen tunnutaan suhtautuvan aika kevyesti (toisin kuin ruokaan) vaikka huono unenlaatu on yhdistetty jo vaikka mihin masennuksesta liikalihavuuteen, puhumattakaan erilaisten nukahtamisllääkkeiden lisääntyneestä käytöstä - ja ihan puhtaasta väsymyksestä, joka tekee ärtyisäksi. Ei siis mikään ihan vähäpätöinen kansanterveydellinen ongelma, imho.
Melko yleisti sairaaloissa aamuvuoro tulee seiskaan, sitten on raportti ja sen jälkeen pääsee kotiin yövuorosta. Valvominen aamuyöllä ja aamulla on huomattavasti raskaampaa kuin illasta ja iltayöstä, tuskatunneiksikin aikaa kolmen jälkeen kutsutaan. Siksi siis kaksi tuntia lisää sitä kidutusta kuulostaa sanoinkuvaamattoman kammottavalta ainakin mun korvissa! :D
PoistaNiin joo, ja se siis unohtui että nykyään minet työnantajat noudattavat ns. työaikaergonomiaa, eli eli työvuorojen pitäisi kiertää niin ettei keskellä työviikkoa tule yötä, eikä tarvitsisi tehdä vaihtoa iltavuorosta aamuun. Se helpottaa rytmiä huomattavasti, eli kyllä näitä asioita on mietittykin. Tosin, mun työpaikassa tehdään aina yksittäinen yövuoro keskellä työviikkoa, eli henkilökohtaisesti en siitä ole hyötynyt.
PoistaPerustin muuten aamu-unisten terapiaryhmän facebookiin. Liity toki jos aihe koskettaa. :)
VastaaPoistaHeh, niin me ollaan erilaisia :) Saimme lapsena valita, että menemmekö aamuryhmään vai iltapäiväryhmään. Valitsin aina kasin aamut mieluiten. Pää toimi parhaiten heti herättyä eikä tarvinnut sitten iltapäiväväsymyksen tultua pinnistellä koulussa. Näin siis ala-asteen jossakin vaiheessa. Nykyäänkin menen mieluiten töihin heti seiskalta, että ei tarvii olla pitkiä iltapäivän tunteja töissä :) Myös nappula meillä herää aina viimeistään seiskalta..
VastaaPoistaNyt huomaan että jakotuntiaihe olikin jo käsitelty. Laiskuuttani en jaksanut kaikkia kommentteja lukea..
PoistaSitra rahoitti kymmenisen vuotta sitten kokeilua, jossa koulupäivää katsottiin kokonaisuutena johon liittyi kouluaineiden lisäksi aamu- ja iltapäivätoimintaa juuri sillä ajatuksella, että lasten pitää viettää vanhempien työssäoloaika jossain ja olisi tosi jees jos se jokin olisi jotain järkevää tekemistä (eikä säilömistä). Kyseessä oli prof. Lea Pulkkisen johtama ns. kokonaiskoulupäivähanke, jonka tulokset olivat hyviä ja josta silloin keskusteltiin paljonkin. Nyt asia tuntuu olevan taas ajankohtainen, ja hyvä niin!
VastaaPoistaJoku tuossa mainitsi tuon Sipoon koulun, jossa ilta- ja aamupäivätoiminta toimii loistavasti. Koulu oli muistaakseni yksi tuon hankkeen kokeilukouluista, ja toiminta tuli sitten jäädäkseen. Koulun reksi oli silloin ainakin Jorma Joki-Korpela, ja taitaa olla edelleen. Ota Katja ihmeessä sieltä lisää selvää jutusta!
Tässä tuon vanhan hankkeen muinaiset nettisivut: http://www.mukavahanke.com.
Iltapäivistämme tulisi kyllä ihan järkyttävän kiireisiä, jos koulu loppuisi tuntia myöhemmin. Lapsien on saatava myös harrastaa, ulkoilla ja leikkiä rauhassa, mielellään valoisaan aikaan.
VastaaPoistaMiksei lapsi voi ulkoilla ja leikkiä aamulla?
PoistaEn kommentoi tähän nyt niin suuresti ja paasaten kuin alunperin ajattelin. Hyviä kommentteja on jo tullut!
VastaaPoistaYmmärrän molempia katsantokantoja mutta tämmöinen "meidän Jani-Petteri herää kuudelta ja halutaan viettää sen kanssa illalla aikaa" -ajattelu. Jos vanhempikin on aamuvirkku ja joutuu menemään aamulla töihin, miksi ihmeessä sitä aamulla lapsen kanssa vietettyä aikaa ei voida laskea? Siis jos viettää aikaa ekaluokkalaisen kanssa 06:00-7:30 (esimerkkiaika jolloin muksu lähtee tällä hetkellä kouluun ja aamukerho-mallissa aamukerhoon, vanhempi töihin) tulee siitä jo 1h30min yhteistä aikaa. Sitten jos vanhempi on 8-16 töissä, lapsi 9-14 koulussa (+14-16:30 iltapäiväkerhossa, kaverilla, mummolla tai yksin kotona) ni onhan klo 16:30-> taas yhteistä aikaa.
Jos vanhemman työtkin alkaisivat myöhemmin tämän mallin vuoksi (työaika esim. 9-17) ni silloinhan aamukerhoa ei tarvita ja lapsen kanssa on aamulla aikaa 06:00-8:30 eli peräti 2h30min! Mikä ongelma, kysynpä vaan? Ja tämä esimerkkki siis aamuvirkuissa perheissä.
Ihmettelen, miksi iltapäivällä/alkuillasta/illalla lasten kanssa vietetty aika on näissä keskusteluissa aina arvokkaampaa kuin aamulla lasten kanssa vietetty aika. Pitääkö äidin ja isin saada juoda aamukahvi rauhassa ja tehdä omia juttuja aamulla vai miksei sitä aikaa osata nähdä samanarvoisena kuin iltapäiväaikaa?
Tästä tulee mieleen vasta töissä käyty keskustelu työaikojen muutoksesta, nykyään käymme töissä 05:00-13:00.. ainoa peruste miksi sitä ei voitu muuttaa esim.7-15 oli että jää pitkä päivä töiden jälkeen vapaa aikaa, niiin, vittu nukkua ja makoilla kun ei jaksa tehdä mitään, tämän koulu homman kun sais muutettua kaikkialle näin niin se voisi joskus muuttua työpaikallakin.
VastaaPoistaNo Espoossa tämä ongelma on ratkaistu osin niin, että koulu alkaa klo 9 tai 10, mutta lapset kulkevat kouluun yli kymmenen kilometrin päästä julkisilla busseilla, joten lähtevät kotoa tuntia aikasemmin...eli klo 8-9. ;)
VastaaPoistaNäin ainakin Auroran koululaiset, jotka on siirretty Kalajärven kouluun ainakin täksi lukuvuodeksi (ensi ja seuraavasta lukuvuodesta ei ole mitään tietoa missä koulunsa käyvät) ja onhan näitä muitakin ainakin Tapiolan koulu on evakossa tällä hetkellä.
Niin ja Aurorassa on kokeiltu tätä kokonaiskoulupäivää ja hyvin se tuntui toimivan, nyt "kokonaiskoulupäivästä" vietetään 1,5 h koulumatkalla.
Muuten olen sitä mieltä, että klo 8.30 - 9 olis ihan sopiva aika aloittaa, jos vaan tuo aamuhomma pystytään järjestämään jotenkin. Pienimmäthän sitä lähinnä kai tarvitsee, kyllä jo kolmas- ja nelosluokkalaiset osaa viettää tuon aamun yhden tunnin keskenäänkin.
No äh, on niin paljon kommentteja etten ehdi lukaista kaikkia lävitse. Ehkä tämä onkin ollut jo esillä, mutta käsittääkseni lähes kaikissa kouluissa opetusryhmä jaetaan puoliksi, jolloin osa tulee kasiksi ja osa myöhemmin. Ja koska tuo aamuryhmä on yleensä suositumpi niin saanet lapsesi siihen myöhempään ryhmään ongelmitta. Naapurin ekaluokkalaisella 66 % opetuksesta on tässä puolen ryhmän kokoonpanossa, joten eiköhän useampi aamu mene siihen ysiin tai kymppiinkin.
VastaaPoistaJa kyllä mä muistan koko ala-asteaikani menneeni ainakin kahtena aamuna myöhempään kuin kasiin. Olettaisin, että tätä on ainakin joskus suosittu siksikin, että tekee ihan hyvää nukkua välillä hieman pidempään. Ihan sen kouluviikon jaksamisen kannalta.
ryhmäkokoja pienentää sanoit, min kersan luokalla on menossa kokeilu, ettei erillisiä luokkia ole, kasvattaa ryhmähenkee ja jotain muitakin hyötyjä kait oli, anyway, luokallaan on 50 oppilasta ja kaks opee. Ekalla. Nyt tokalla kait sama luokkajako säilyy, voin kertoo ettei opeja käy kateeks :D
VastaaPoista