23.8.2013

Iik, karvaa!

Ihastuin ikihyviksi, kun miehetkin riisuivat Beautiful body -kampanjan nimissä. Autolehtien miehet kertoivat vartaloistaan hyvin samanlaisia ajatuksia kuin naisetkin - niin ilot kuin murheetkin olivat liikuttavan yhtäläisiä.

Ne ainoat hyväksyttävät karvat.

Jaoin jutun facebookissa. Salamatkustajan Satu kommentoikin, että miesten karvat on kyllä kätevät, kun raskausarvet eivät näy. Karvojen mainitseminen herätti kauhistusta: erään kommentoijan mukaan miehille (myös naisille ja lapsille) on sallittua karvoitusta vain hiukset ja kulmakarvat, muu pitäisi poistaa. Koska karvaisuus on hyi-yök-likaista-limaista.

En tiedä, onko tällainen ajatusmaailma kuinka yleinen. Olen ollut huomaavinani, että miehetkin sheivaavat nykyään hysteerisesti. Kokovartalokarvattomuus on kuitenkin aika helvetin paljon vaadittu monilta naisiltakin, saati sitten miehiltä. Normaalikarvaiselle miehelle kyseessä on yhtä vaikeasti saavutettava kauneusnormi kuin barbivyötärö naiselle.

Olen itse tummahiuksinen ja tuomittu näkyvään karvoitukseen. Pahin tilanne on talvella, jolloin kalmankalpea iho korostaa jokaista haiventa niin käsivarsissa kuin ylähuulessa. Iän myötä taistelu pahenee, kummallakin sukupuolella.

Karvoja saa toki kavahtaa. Kroppansa saa sheivata, nyppiä ja raastaa sileäksi, mutta omille neurooseille kannattaa välillä huhuilla faktapohjaa. On silkkaa typeryyttä kuvitella, että ihmisen hygieniatavat liittyvät millään tavalla hänen karvoitukseensa. Likaisuus ja karvaisuus eivät ole synonyymit.

Toivoisinkin hartaasti, että ihmisen karvat voitaisiin pikaisesti palauttaa luonnollisten ja hyväksyttävien piirteiden joukkoon, jos ne ovat jonnekin muualle lipeämässä. Tästä kauneusihanteesta kiittää vain Gillette.

42 kommenttia:

  1. Mun mielestä ne miesten kuvat oli jotenkin kovin hellyttäviä- ihan samalla tavalla kuin naistenkin. Tyyliin "tämmöisiä me ny ollaan." Niin ollaankin, karvaisina ja karvattomina, näpyillä ja ilman, raskausarvilla ja selluliiteilla koristeltuja. On hienoa, että tällaisiakin kuvia otetaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä! Ja juuri tuo, että paineet ovat hyvin samanlaiset sukupuolesta riippumatta oli jotenkin herättävää.

      Poista
  2. Luin myös keskustelun Mamabloggaajista ja nyt tätä lukiessaminulle ainakin tuli sellainen olo, että olet vetänyt aivan omia johtopäätöksiä ja oletuksia luettuasi vain mitä haluat lukea, ja yks kaks koko blogisi tuntuu vähän.. No, ei nii. Uskottavalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin keskustelu minulle näyttäytyi ja aika selkein sanoin myös mielipiteeni ilmaisin. Voit toki itse kertoa oman tulkintasi!

      Poista
    2. Siis FB:n Mamablogaajista? Ja tulet tänne valittamaan anonyymisti? Sangen outoa ja kiusallista. Enkä edes näe mitään oudon epäuskottavaa ristiriitaa tässä.

      Poista
    3. Saahan tänne anonyymisti valittaa, jos ei bloggaajan ominaisuudessa uskalla. Tietysti olisi hyvä kertoa se oma näkemys, varsinkin kun välillä nettikirjoituksista tulee väärä käsitys. Itse tosiaan kerroin heti oman mielipiteeni sekä sen, että sain tästä keskustelusta jutun juurta.

      Poista
    4. Tänne joo mut ihmettelen sitä, ettei kehtaa sitten siellä ryhmässä sanoa. Tai itseasiassa, ihmettelen taas kerran tätä: jos jotain ei uskalla sanoa omalla nimellä, miksi sanoa ollenkaan? menee kiusaamisen piikkiin mun kirjoissa.

      Poista
    5. Mua ihmetyttää miks joku haluu tietää kommentoijan nimen. Ainakin mua pelottas jos joku fanaatikko tietäs mun nimen ja osoitteen... Silti haluun kertoa mielipiteeni.

      Poista
  3. Word! Mua suoraan sanoen risoo tämä etenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana yhteiskuntaan levinnyt karvahysteerisuus. Normaali häpykarvoitus tuntuu nykyään jo enemmistön mielestä olevan ällöttävä rämemajava. Jokainen tehköön karvoilleen mitä lystää, itsekin sheivailen fiiliksen mukaan sitä ja tätä, mutta vedän kyllä välittömästi herneet nenään, jos joku pitää sitä ainoana oikeana normina. Mitä hulluutta, jos se nyt leviää koskemaan miehiäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No älä. Seksikkäänä saa pitää ihan kuinka karvatonta tahansa mutta likaisena ei pidä erehtyä karvaista ihmistä pitämään.

      Poista
  4. Joo, ei karvoilla ole mitään tekemistä hygienisyyden kanssa. Mielestäni ainakin outoa jos joku tällaiseen ajatus-allikkoon lankeaa.

    Karvattomuudesta tulikin mieleeni, että täällä kun on tosiaan vallalla sen suuntaista niin ei taida ihan vielä olla siinä pisteessä, että TODELLAKIN ajetaan kaikki (naisten) karvat. On siinä tekemistä kun kroppa käydään ylhäältä alas ;) Egyptissähän naisilla on tapana ajella kasvokarvat sekä käsikarvat, kaipa siihen samaan kastiin kuuluu jalatkin jne. Sellaisella langalla vedellään, sen nimeä en juuri nyt muista. Tunsin itseni siellä aina tosi karvaiseksi vaaleine pitkine käsikarvoineni vaikka en siis todellakaan ole karvaista sorttia. Minusta se kasvo- ym karvojen ajelu oli vähän hassua, mutta tätä vauhtia se kyllä rantautuu tänne Suomeenkin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän karvanpoisto on Länsimaissa iso bisnes jo nykyisellään. Oliskin kiinnostavaa tietää, mitkä karvat ovat missäkin kulttuurissa tapana poistaa!

      Poista
  5. On toi karvafobia kyllä todella outoa. Sillä logiikallahan myös tukka pitäis ajaa pois jos saippua ei muka karvoihin tehoa. Tosin, itse en silti kykenis tekeen "juliarobertseja" eli esiintymään julkisesti kainalokarvoineni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiks naisten movember-kampanjassa tähdätä just siihen?

      Poista
  6. Mun mielestä miehellä pitää olla mahakarvoja! ne on seksikkäät. Mut mä olenkin outo :D Mies on mies kun on karvoja. mielummin ottasin karva-apinan ko kaljurotan :D Ja siis kalju voi olla, eli hiuksia ei tarvi olla, kuhan ne masukarvat löytyy <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen samalla tavalla outo! Ei tulisi mieleenkään vaatia miestä (sen kummemmin kuin naistakaan) sheivaamaan itseään päästä varpaisiin.

      Poista
    2. Oli exän kanssa joskus aikoinaan diili, että alan pitämään säärikarvani täysin kurissa (=vaatisi aikalailla päivittäistä sheivaamista) siinä kohtaa kun herra itse tekee saman omilleen :P

      Poista
    3. Mielestäni tasapuolinen diili. :)

      Poista
  7. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  8. Puolisoni on ensimmäinen karvainen kumppanini. Edelliset olivat enemmän sitä "kaksi rintakarvaa, toinen rinnassa ja toinen päiväkirjan välissä"-tyyppiä. Olin nykyisen puolisoni karva-asteesta ihan että hot hot, se on jotenkin niin perin maskuliinista :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mistä niitä karvattomia löytää? Mä en ole tavannut yhtäkään! :D Tänä kesänä toki bongasin muutamia sänkeä kasvavia rintakehiä. Ne oli lievästi outoja.

      Poista
  9. Tää karva-asia on kyllä jännä juttu. Pitääpä avautua tästä itsekin. Meillä nimittäin on paljon karvaa verenperintönä sekä mulla että miehellä, mut jostain syystä mä olen ainoa, jonka pitäis olla hiusrajan alapuolelta karvaton. Ja paikoin sen yläpuolellakin. Olen saanut valitusta niin majavasta kuin viiksistäkin, ja mun karvat on kuitenkin ihan vaaleita. Mutkun ne häiritsee - miestä siis. Viis siitä, että herralla on viikon partakoneloman jälkeen itsellään merirosvon turpa, ja jalkovälistä saa melkein etsiä seivästä heinän seasta. Miehen karvat on kuulemma vaan seksikkäitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ääh, mä inhoan tollasia vaatimuksia niin paljon että heittäisin helvettiin miehen joka niitä jakelee. Tuskin nimittäin loppuu toiveet siihen.

      Poista
    2. Olet ihan oikeassa, ei ne lopukaan. Karvattomuuden vaatiminen tuntuu olevan vaan osa loputonta vaatimusten ja odotusten listaa. Ei mua trimmaaminen häiritse, tekisin sitä anyway. Sen vaatiminen häiritsee, oli pakko kirjoittaa tästä omaankin blogiin.

      Poista
  10. Ei ole itse asiassa mikää kovin uusi kauneusihanne tuo karvattomuus. Siihen palataan aika ajoin eri asteisena. Muinaisessa Egyptissähän niin naisten kuin miestenkin piti olla karvattomia ja kaljuja. Keskiajalta löytyy kuvia, joissa naiset poistavat karvojaan. Burgundin hoveissa 1400-luvulla naiset poistivat hiukset otsaltaan niin, että päälaen kaari oli paljas kuin vauvalla. Lisäksi kulmakarvat ja ripset nypittiin kokonaan pois. Vasta Victorian aikana on karvojen annettu kasvaa häveliäisyys- ja piilottelusyistä.

    Olen kyllä samaa mieltä siinä, että nuo karvattomuusvaatimukset nenästä alaspäin ovat kohtuuttomia niin naisille kuin miehillekin. Eihän sitä jatkuvaa sheivaamista kestä kenenkään iho, vahaaminen taas on jatkuvaa sähläystä, josta tulee sotkua. Sokeroinnista saa sotkun lisäksi helposti palovammoja (nimim. nestemäistä sokeria kädelle ja vesikellot peukalon juuressa 2 viikkoa). Brassia ei saa itselleen edes tehtyä, kun sinne koipien väliin ei näe. 70-luvun pornolehdissä malleilla on kaikki häpykarvat ja usein myös kainalokarvat tallella. Silloin se oli mainstreamia, nykyään spesiaalikamaa. Cosmopolitanissa oli joskus juttu otsikolla "Posliini vai puska - sinä päätät" sitten jutussa kerrottiin miesten mielipiteitä asiasta. Tuntui jutun viesti olevan: sinä päätät - mutta päätä oikein.

    Minulle eivät ole poikaystävät koskaan valittaneet, jos en ole joskus jaksanut karvoja poistaa. Yhdelle olen joskus muutaman kerran itse ilmaissut arvostavani sitä, että hän ajaa partansa, mutta siinäkin peruste on ollut oman naaman varjelu raapiutumiselta eikä mikään ulkonäkövaatimus. Itse ihan mielelläni pysyn huolitellun näköisenä varsinkin, kun iho on vaalea ja karvat sekä tummia että voimakkaasti kasvavia (hyvänä puolena tuuheat hiukset, joissa on omasta takaa hyvä väri), mutta ärsyttävää se on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ah, historia osoittaa aina ihmisen laumasieluisuuden. :) Mutta että ripset pois? Mahtoi olla ikävä toimenpide!

      Poista
    2. Mitä ihmettä sillä sokerilla oikein teit, itse en ole koskaan onnistunut polttamaan itseäni. Sitähän käytetään vesihauteessa lämmitettynä, se on todella vaikea saada sillä tavoin edes sormia polttavan kuumaksi. Vai onko jotai muitakin käyttötapoja joista en vaan tiedä?

      Itse olen ihan koukussa sokerointiin, siistin sillä bikinirajat, kainalot ja viiksikarvat. Ja jos on fiinimmät juhlat niin sääretkin, tavallisten kesämekkojen kanssa mun tuulessaliehuvat haituvat käy ihan kivasti :P

      Poista
  11. Alapääkarvoitushan nimenomaan blokkaa pöpöjen pääsyn sisuksiin, eli likaisempana voisi pitää ihmistä, joka ne ajaa pois. Uimahallissa kun katselee alapäänsä kokonaan ajaneita naisia, myös äitejä, niin sääli on ensimmäinen ajatus joka itselle tulee mieleen. Että joku viitsii ajella itsensä paljaaksi "sieltä" vain siksi, että mies on pornoleffoista oppinut että se on mukamas seksikästä. En vaan voi uskoa että kukaan nainen oman itsensä vuoksi ajelisi itsensä niin reppanan näköiseksi, sillä reppanalta se aikuisen naisen elin ilman karvoja mielestäni näyttää. Uimahallikäynneiltä oppineena tiedän myös että luonnollinen karvattomuus kohtaa viimeistään 7-kymppisenä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen itse järkeillyt sen niin, että pakkohan sillä karvastolla on joku merkitys olla, samoin kuin miehen nänneillä! :D

      Poista
    2. Itsellä mies esitti vienon pyynnön jos alapuolelta olisi karvaton, lähinnä suihinottomukavuudesta kyse :D Ymmärrän hyvin, ei itsekään ehkä tekis mieli mitään karvakasaa imeskellä, miehillä sentää harvemmin siinä itse peeniksessä mitään kasvaa.

      Poista
    3. Öh, jos noin rupeaa nirsoilemaan niin olkoon ilman. seksi ei ole mikään ällöttävä palvelus.

      Poista
  12. Mä olen miettinyt pääni puhki, että missä piireissä ne posliininaiset oikein pyörii, kun en ole kolmenkymmenenviiden ikävuoteni aikana nähnyt yhtäkään?? En uimahallissa, en vauvauinnissa, tuttavapiiriin kuuluu vain alapäästään karvaisia naisia.. Vauvapalstojen mukaan KAIKKI nykyään ajelee tuheronsa ja karvaiset on vähemmistöä. Minusta tämä karvahysteria on kauheeta, mikä mahtaa olla seuraava askel ja vaatimus. Mulla on ollut pari tosi karvaista poikaystävää, toisella karvoi paksu peite melkein koko kropassa :D plus tuuhea parta. Mää tykkään. Aviomiehellä on aika vähäiset karvat, mutta muita hyviä puolia. Onneksi hän ei mun karvoja kavahda millään tavalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No en mäkään kyllä muista nähneeni. Tosin en hirveästi ihmisten bikinirajoja tuijottele kun on yleensä kaksi kakaraa juoksnetelmassa sinne tänne. ;) Ehkä sheivaajat ei käy uimahallissa!

      Poista
  13. Eräs kosmetologi kertoi näyttelijätuttavastaan, joka joutui roolia varten poistamaan rintakarvansa. Miesnäyttelijä valitti kyllästyneensä jatkuvaan sheivaukseen, joten kosmetologi tarjoutui vahaamaan ne. Pysyvät pois kuukauden, mutta "se kyllä vähän sattuu". Näyttelijä esitti kovaa jätkää tarttuessaan tarjoukseen.

    Oli kuulemma ainoa kerta, kun kosmetologi näki aikuisen miehen itkevän kivusta.

    Täysin karvaton vartalo voi olla myös statussymboli. Se kertoo siitä, että henkilöllä on paljon aikaa ja rahaa käytettävänä itsensä tuunaamiseen. Ruokkoamattomat karvat puolestaan kertovat, että henkilö käyttää aikansa mieluummin johonkin muuhun kuin nyppimiseen, vahaamiseen ja sheivaamiseen. Ehkä tästä tulee se hölmö mielleyhtymä, että karvainen yksilö ei muutenkaan huolehtisi itsestään ja hygieniastaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiinnostava analyysi, näin voi tosiaan olla. Likaiseksi luokittelun rima voi myöskin olla madaltunut ylihygieenisessä elämäntyylissämme. Likaista on kaikki, joka ei ole karvatonta ja steriiliä.

      Poista
    2. Kyllä teoriassa on perää. Ystäväni sanoi ruokkoavansa kulmansa säännöllisesti ollakseen huolitellun näköinen, myös majava saa kyytiä, koska ovathan ne karvat ällöjä, Tästä johtuen olen myös miettinyt tätä karvakeskuistelua (Ja en pääse yli siitä, että yksi kaverini kertoi joskus nyppivänsä bikininrajaa pinseteillä, kivuliasta voisin kuvitella). Nypin itsekin silloin tällöin, mutta enemmän tällöin kun silloin :D ja välillä oikeen mainostan talviturkkiani, eli en siis sheivaa talvisin, muuten kuin erikoistapauksissa, koska ne lämmittää ja ei niitä kukaan seittemän kerroksen vaatteita alta kuitenkaa nää ja lisäks kun ne alkaa taas kasvaa ja kutisee niin sen seitsemän kerroksen läpi on hankala raapia. Pornostarat käyttää laserkarvanpoistoa exä tiesi valistaa minua. Minulla nyt tuntuu olevan jotain superkarvoja, joita poistaess kuumavahalla sain melkeen mustan silmän. Kun ilmaisin, ettei se niin kauheasti koske, muttei niitä karvojakaan löähe niinko elokuvissa, niin ystäväni mielestä en vetässy tarpeeks riuskasti ja kun hän tuli auliisti näyttämään miten se pitäs tehdä niin sain riuskasti nyrkistä. Pidin loppujen liuskojen ajan tyynyä varuilta naaman eessä..Mutta siis totta on, että nypityt kulmakarvat antaa heti siistimmän ja huolitellumman kuvan, toisin kuin välillä ruokkoamaton turpani. Eron huomasi kyllä välittömästi, kun viimeksi harvestin vähän reilummalla kädellä.

      Poista
    3. Musta silmä! :'D Päivän naurut, kiitos ja anteeksi!

      Ei mua omat karvat häiritse tai ällötä, parturoin nimenomaan ollakseni huolitellumman näköinen. Kun on paljon karvaa niin sitä kans on: kulmakarvat kasvaa joka ilmansuuntaa kohden ja uikkarissa pitäis olla lahkeet puoleen reiteen jotta se peittäis karvat. Käsikarvat ovat "vain" parisenttisiä. Hyvänä puolena tulee lantiolle ylettyvät paksut hiukset. All or nothing. :/

      Poista
  14. No mitä mitä. Mä just liketän mun ukon jalkakarvoja, enhän mä öbaut tuntis sitä muuten! Joutuuko tässä jo sanomaan jotain näinkin hassua että sehän on ihan osa sitä persoonaa :) Joku roti hei nyt tämmöseen villitykseen! Joo, saa miehet karvansa ajaa, mutta ei villityksen vuoksi tai että on pakko, kun ne muutkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. NO juuri näin - en mä näe että kenekään pitää ruveta mua varten tuunaamaan itseään! :D

      Poista
  15. Toi ulkonäköjuttuhan on ihan makuasia. Miesten selkäkarvat on maskuliiniset, naisille ne ei oikein sovi... Toisaalta olen ollut huomaavinani korrelaation naisten kulmakarvojen ja kiihkeyden välillä :)
    Alapään karvat voi olla sexynkin näköiset mut rehoittavana kyl epäsiistit... Ja tykkään pussailla/kieleillä alakertaa mut jos tulee karvoja suuhun nii hiukka häiritsee.
    Nii, ja laventelin tuoksuset häpykarvat on kyl kivat ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kauneusihanteet ovat toki makuasioita, mutta likaisuus taas ei. Luojan kiitos, kukaan ei ole koskaan vaatinut lisäämään mitään tuoksua häpykarvoihin. Kaikenlaista sitä kuuleekin. :D

      Poista
  16. ahhahah! Repeilen täällä taas. Laventeli voisi toki olla kokeilemisen arvoinen juttu, mutta onko niitä alapäähajuvesiä? Otin kantaa myös omassa blogissani tähän karvahysteriaan http://nepetalaktoni.blogspot.fi/

    VastaaPoista

Mitä itse funtsit?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...