13.2.2013

Kolumnistin paluu

Sain taannoin Hesarilta meiliä. Meinasi kupillinen earl greytä kaatua syliin, kun luin sisällön: kysyivät olisiko aikaa kirjoittaa vielä yhtä kolumnia, aiheena arki. Ihan siinä Virpi Salmen vieressä.

Piru vie, periaatteessa aikaa ei tosiaan ollut, mutta vaikeahan tällaiselle tarjoukselle on sanoa ei - varsinkin jos kirjoittamisesta toivoo joskus leipänsä irtoavan. Sanoin siis joo.

Kyllä siinä kuulkaa hiukan kädet hikosivat kun yritin päättää, millä aiheella lähtisin liikkeelle. Valtiovarainministerin esimerkkiä noudattaen aloitin kiitoksilla. Koska kyseinen henkilö on kiitoksensa ansainnut.

Aika kuumottavaa se oman naaman näkeminen kyllä siinä etusivulla on*, ihan kuin olisi joku oikeakin ajattelija. Olen kuitenkin hiton tyytyväinen, että pääsen treenaamaan lisää tätä kirjoittamista. Tässä, kuten monissa muissakin lajeissa, tulee paremmaksi vain harjoittelun myötä.

Kirjoituksia tulee siis kolmen viikon välein, aina keskiviikkoisin. Muistakaa säästää lukuoikeuksia.

*Varsinkin kun juoksin viime perjantaina kauheassa pyryssä Sanomataloon kuvaan. Kun otin pipon pois päästä havaitsin, että ripsarit oli poskilla, tukka liimaantunut täysin päänahkaan ja lakka jäänyt himaan.

71 kommenttia:

  1. Luinkin juttusi jo päivällä. Kiitos itsellesi, kun jaksat ilahduttaa meitä teksteilläsi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, että maistui! Kyseinen mediayhtiö toki maksaa korvauksen kolumnista. :)

      Poista
  2. Facebookin kautta törmäsinkin jo kirjoitukseesi ja jo lukiessani tekstiä arvasin kuka sen oli kirjoittanut, niin näppärää ja tutun kuuloista oli :) Ja mahdollisesti tulevana perhepäivähoitajana, nykyisenä lastenhoitajana, teksti lämmitti sydäntäni! Kiitos Katja, olet paikkasi ansainnut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, mahtavaa että olet lastenhoitaja! Iso kiitos sulle tärkeästä työstäsi!

      Poista
  3. EI-KÄ katoin tänään että mielenkiintoinen kolumniotsikko. Mutta en avannut, koska lukuoikeus. Jos olisin tajunnut katsoa ertä se oli sun, olisin lukenu vaikka kahdesti :) nyt siis luen, kiitos ja ONNEA, ihan mieletön juttu!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No voi maksumuuri! Tästä olisikin kiva kuulla lisää: kuinka moni jättää nykyään juttuja klikkaamatta lukuoikeuksien takia?

      Poista
    2. Minä! Klikkaan vain erittäin harvoja juttuja ja tyydyn otsikoihin ja kuvateksteihin. Hesarin sijaan olen siirtynyt lähinnä Ylen sivuille. Tekstisi oli hyvä. -K

      Poista
    3. Ja minä. Yle on saanut toisenkin lukijan. Hesarin klikkaan auki yleeensä, jos pari kolme kaveria on jonkun uutisen tai jutun linkannut. Sillloin siinä yleensä on jotain extraa. Niinkuin tässä tänään, klikkasin ja käytin yhden oikeuksistani. Onneksi, oli hyvä!

      Poista
    4. Mina myos. Ihan periaatteesta en lue enaa mitaan HS:n sivuilta, joten kolumnisi jai nyt nakematta.

      Poista
    5. Mä en mene enää ollenkaan koko sivulle, luen vaan muiden linkkaamat eli ilmaiset jutut. Ja linkkaan itse kaiken mitä luen, jotta muutkin pääsee lukemaan. On tää kyllä syvältä, mutta toisaalta tehnyt sen mitä Hesari toivoikin: tilasin meille juuri pe-su printin verkk-oikeuksineen. Tilaaminen tosin oli niin helvetin vaikeaa, että sen takia jätin jo pelin kesken, sattui vaan puhelinmyynti soittamaan seuraavana päivänä..Hyvä idea nillä sinänsä, kehno ja liian tiukka toteutus. Yle:llä minäki olen hesaria korvannut, niin kuin varmaan moni muukin.

      Poista
    6. Mut siis onko ne fb:ssa linkatutkaan lopulta ilmaisia, kuten etukäteen mainostettiin. Mulla ainakin nekin näyttävät kuluttavan viiden artikkelin viikottaista lukuoikeutta. En tiedä onko mulla jotain pielessä vai onko muilla sama juttu?

      Poista
    7. Enpä muuten ole varma. Käyn katsos nykyään niin kitsaasti siellä, että ehkä en ole sitten vaan täyttänyt sitä viittä artikkelia. Mutta muistaakseni kyllä joku sanoi (huomaa tieteellinen lähdepohja), että jaettuja artikkeleja pääsisi ilman lukuoikeuksia lukemaan.

      Poista
    8. Minä tyhjennän välimuistin aina viiden artikkelin jälkeen ja jatkan uusiin artikkeleihin ihan ilmaiseksi. Kai tämän on joku muukin keksinyt...?

      Poista
    9. Hahaha, apua miten dorka olo nyt tuli :D en todellakaan ollut ajatellut :D

      Poista
    10. Ai noinko helppoa se on?
      Ja valemutsi, niinhän sen pitäisi olla ilmaista, mutta mulla kyllä ei ole. Ja minäkään en nykyisin juuri edes käy hs:n sivuilla tästä syystä.Ei hitto, pitääkö kohta maksaa se verkkolehti?!

      Poista
    11. Hyvä kirjoitus! Samanlaisia pohdintoja täälläkin.

      Mä en myöskään enää lue Hesarin sivuja, tai siis luen vain sen verran, ettei se viiden raja ylity. Todella ärsyttävä uudistus.

      T: Johanna

      Poista
    12. Katja, kiitos taas asiallisesta jutusta!
      Minäkin olen siirtynyt hesarista ylen nettisivuille.

      Poista
    13. Minäkin luen vain joidenkin linkkaamat kiinnostavat artikkelit, muuten käytän ensisijaisesti Ylen uutissivustoa. Olisipa kiinnostava nähdä jotain tilastoja siitä, kuinka paljon Hesari on menettänyt verkkolukijoita uudistuksen myötä.

      Poista
    14. Kiitos Anonyymi siellä ylempänä vinkistä. Enpä tosiaan ole tullut ajatelleeksi tätä :)

      Poista
  4. Mahtavaa, että olet nyt myös hesarin kolumnisti! Päivän teksti oli tosi hyvä ja sen vuoksi (kuten Arkitehti jo postailikin) olin taas äimistynyt anonillien kommenteista. Miten eri lailla nämä asiat voidaan nähdä? No, kai siihen nillitykseenkin on jokaisella oikeus. Vaan silti...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, en ole käynyt edes lukemassa niitä, enkä aio mennäkään. Ihmeen vähän siellä on kommentteja, vaikka sitä on jaettu jo kohta 6000 kertaa.

      Poista
    2. Kommentointi vaatii kai kirjautumista ja eikö olisi ihan hyvä joskus vilkaista mitä lukijat ajattelee kolumnista?

      Itse jätin lukematta otsikon perusteella, koska en voi sietää miten hoitohenkilökuntaa (vanhusten ja lastenhoito) kuvataan aina vain peppujen pyyhkijöiksi ihan kuin se olisi se ainoa olennainen ja tärkeä asia, mihin lapset ja vanhukset tarvitsevat muilta apua! Hyvä siis, että ilmoitit asiasta täälläkin.

      Poista
    3. Isojen suomalaisten mediatalojen kommenttiboksit eivät ole sisältöä, johon kenenkään kannattaisi tuhlata aikaansa. Valitettavasti.

      Poista
    4. Minuakin aina vähän kirpaisee lukea juttuja siitä, miten esim. päiväkodin kasvattajat ovat pyllynpyyhkijöitä, nenän niistäjiä ja "tätejä" ja niin edelleen. Olen ehkä sen verran ammattiylpeä, etten tunnista itseäni tuosta kuvauksesta vaikka vaipanvaihto onkin osa toimenkuvaani päiväkodin pienten ryhmän lastentarhanopettajana. Olen kuitenkin yliopistokoulutettu ja mielestäni senkin vuoksi alan ammattilainen. Pedagoginen toimintani on tavoitteellista ja työhöni sisältyy vastuu lasten hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta.

      Tiedän, että varsinaisessa kolumnissasi oli kyse perhepäivähoidosta (jotka harvemmin ovat lastentarhanopettajia), mutta moni lukija yhdistää kommenteistakin päätellen henkilökunnan (ne "tädit") myös päiväkodin kasvattajiin - hoitajiin ja opettajiin. Siksi tuli vähän sellainen aliarvostettu olo. On ne hyasintit kivoja ja olen vilpittömästi iloinen vanhemmilta saaduista pienistä lahjoista (esim. tänään eräältä lapselta sain itse puuhelmistä tehdyn käsikorun), mutta tuon kaliiberin lehden kolumnissa, jonka kirjoittaja kaiken lisäksi vaikuttaa kaupungin tasolla varhaiskasvatuslautakunnassa, pitäisi minusta ajatella asiaa ja kirjoittamistaan vähän laajemmin.

      Poista
    5. Otsikkoni oli aluksi ihan eri, se piti vaihtaa toimituksen tahdosta. Mutta on tietysti traagista, että kun tarkoitus on kiittää, joku kokee sen aliarvostamiseksi.

      Poista
    6. no totta helvetissä voi narista väärästä kiittämisestä. se on muuten oikeasti jo kriittisyyden huippu! ihminen kun voi rakentaa ympärilleen joko esteitä tai mahdollisuuksia. joillain on tapana nähdä muureja sielläkin, missä niitä nyt ei vaan ole. olen itse vauvaperhetyön ammattilainen ja aika ajoin saatan sen pyllynkin pyyhkiä (vaikka olenkin kuntoutusalalla ja se ei ole keskeistä työssäni), ja mua kutsutaan nimenomaan tädiksi, vaikka tutkintopaperissani ei toki lue, että valmistunut "tädiksi". mielelläni olen täti, pyllynpyyhkijä, auttaja, vierellä kulkija. arjen ilmaukset eivät työtäni vähemmäksi tee minulle itselleni, eikä todellakaan mielestäni kenellekään muulle.

      artikkelisi oli btw erinomainen ja iloitsin, että olet päässyt hesarin kolumnistiksi. sinne kuulutkin! onneksi olkoon!

      Poista
    7. Kyse onkin siitä, että kuka ne tädittelyt ja muut esittää ja missä yhteydessä. Voin olla lapsille pyllynpyyhkijä, leikkivä aikuinen, auttaja, vierellä kulkija, mitä vain. Mielellään sitä silti lukisi tuon tason lehdestä (ja edelleenkin siis vielä varhaiskasvatuslautakunnan jäseneltä) muutakin. Mutta en mitenkään verisesti loukkaantunut kolumnista tietenkään (kun en ole edes perhepäivähoitaja), kunhan mainitsin asiasta.

      Poista
  5. Mutta eikös tuossa esittelyssä pitäisi lukea, että ammennat juttusi formulavuosien suuresta sukkalaatikosta?

    VastaaPoista
  6. Hyvä teksti! Siitä olen kyllä kommentoijien kanssa samaa mieltä, että arvostuksen soisi näkyvän myös palkkatasossa. Kissa kiitoksella elää... ja alalle on hyvä saada päteviä työntekijöitä, jotka tosiaan osaavat työnsä ja jotka perheet muistavat hyvässä mielessä. Toisenlaisiakin tarinoita kuulee, ikävä kyllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täh? Enhän mä sanonut, että en kannata korkeampaa palkkatasoa. Kun en voi palkkaan vaikuttaa, voin kiittää.

      Poista
    2. Sen takia ne kommentit olikin tyhmiä, koska sinun jutun poitti oli ihan eri! Hyvä, ettet niitä lue. :)

      Poista
    3. No höh, sinä istut kunnanvaltuustossa, vieläpä varhaiskasvatuslautakunnassa. Tasan tarkkaan voit tehdä muutakin kuin ostaa hyasintin.

      Poista
    4. En mä mikään Jeesus ole, SAK ne palkkaneuvottelut edelleen hoitaa. Vai mitä ajattelit?

      Poista
    5. Minusta on jotenkin söpöä, että ihmiset kommenttien perusteella näköjään uskoo sun kaikkivoipaisuuteen ja maan(ellei jopa maailman-)laajuiseen vaikutusvaltaan!:) Olethan bloggaaja ja kunnanvaltuustossakin vielä! Tuo siis maailmalle rauha + nosta munki palkkaa ;)

      Poista
    6. Mun mielestä on hyvä nostaa epäkohtia esille ja keskustelun alle. Huomauttaisin että kiitoksia annetaan aika niukasti (ihan yleisellä tasolla)... Jos ei muuta voi niin ainakin aina voi kiittää. Siitä tulee hyvä mieli molemmin puolin :)

      Poista
    7. Mikäänhän ei estä kuntaa maksamasta perhepäivähoitajille työehtosopimusta suurempaa palkkaa, ainoastaan minimitaso on määritelty. Tai nostamaan hoitajien materiaali-, lelu- ja retkibudjettia, jos sellainen yleellisyys tarjotaan. Varmaan ainakin jotkut perhepäivähoitajat arvostaisivat työnantajan tarjoamia koulutuspäiviä. Tarvitaan vain poliittista tahtoa ja rahaa. Ja aluksi yksi aktiivinen valtuutettu, joka tarttuu härkää sarvista ja alkaa ajamaan asiaa. ;)

      -Jenni

      Poista
    8. Mä veikkaan että tää olis tehty jo, jos se olis noin yksinkertaista. Naisvaltaisten hoiva-alojen palkkojen puolesta pitäisi taistella ihan kokonaisuutena, muuten lastenhoitajat, opettajat ja sairaanhoitajat kyselisivät omien korotustensa perään.

      Mutta se mitä ajattelin vielä eteenpäin on kaupungin lisääminen hyväntekeväisyyskohteeksi, mikä liittyy lähidemokratiaan: jos tietyn alueen asukkaat tai tiettyä palvelua käyttävät kaupunkilaiset haluavat yhdessä kerätä rahat ja lahjoittaa jotain yhteiseen käyttöön, kaupungin pitäisi toteuttaa se.

      Poista
    9. Ei politiikkaan kannata lähteä, jos on heti valmis luovuttamaan. Et sinä kaikkia maailman ongelmia pysty poistamaan, mutta jos edes pikkuisen parempaan suuntaan pystyisit viemään.

      Poista
    10. Politiikassa kannattaa valita taistelunsa - ihan ensimmäinen vaatimus on, että asian pitää olla kunnallistason homma, tämä ei ole. Toiseksi, niiden pitää olla sellaisia, johon saa muut mukaan, yksin ei saa mitään läpi. Siihen pikkuisen parempaan juuri pyrin. Hoiva-alojen palkkataso on aika massiivinen epäkohta, joka on kolmikannan asia.

      Poista
    11. Joo totta, palkkataso ei ole kunnallistason homma, mutta työskentelyolosuhteisiin pystyy vaikuttamaan.

      Poista
  7. Pientä analyysiä kommunikointitavastasi. Tuli mieleen edellisestä bloggauksestasi, jossa leimasit rankasti rokotekriittisiä :

    Eipä taida olla pelkoa, että sinä Katja mitään kantojasi mihinkään häivyttäisit. Vesilasin voi ojentaa ystävällisesti tai sitten sen voi viskata päin naamaa. Asiat voi tehdä monella tapaa ja mielipiteet voi kertoa monella tyylillä.

    Lähtökohtaisesti kommunikointitapasi on mielestäni usein hyökkäävää, sarkastista (repivää ei rakentavaa) ja ennakkoluuloja ja ihmisryhmien leimaamista edistävää.

    On mustavalkoista ajatella, että on vain kaksi ääripäätä.: että pitää joko häivyttää mielipiteensä tai täytyy sitten olla leimaava ja repivä.

    Juuri vastakkainasettelujen ja leimailujen ilmapiiri luo konflikteja, kiusaamista, vainoja ja pahoinvointia tähän maahan.

    Lempeät ja diplomaattiset ihmiset saavat tässäkin maassa eniten hyvää aikaan. Toisinajattelevien kunnioittaminen johtaa parempaan ilmapiiriin maassamme ja vähentää syrjintää, rasismia ja väkivaltaa. Samat periaatteet ja sama tunneälykäs toiminta luovat parempaa kulttuuria kaikilla elämän osa-alueilla...myös rokotus-ja muussa terveydenhuoltokeskustelussa.

    Toivon mukaan kehityt kirjoittajana ja ajattelijana, jotta saisit kolumneissasi ja blogiteksteissäsi enemmän hyvää kuin pahaa aikaiseksi.

    M

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos palautteesta. Tyyliäni en ajatellut kuitenkaan muuttaa sen kummemmin - pidän vastakkainasetteluja kiinnostavina ja niiden käsittely tuo kipupisteitä esiin.

      Poista
  8. Toivottavasti Katja-hyvä miettisit myös suurta kokonaisuutta. Vastakkainasetteluja luoden ja pilkan kohteita valiten edistät ajoittain myös tiettyjen ihmisryhmien leimaamista, haukkumista ja jopa vainoa.

    Asenteet leviävät ja niinpä kannattaisi olla tarkka, mitä tulee levittäneeksi ja keitä ihmisryhmiä tulee talloneeksi eteenpäin rynniessään. Huomitalous on tyylilläsi porskuttaen taattu, eettisyyden kanssa on usein ollut vähän niin ja näin.

    M

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä tulkinnassa alkaa nyt olla vähän liikaa dramatiikkaa. :) Vastakkainasetteluja on aina ollut ja tulee aina olemaan kirjoitin niistä tai en. Aina joku loukkaantuu.

      Poista
  9. Kirjoitin tänään anonilleistä vähän yleisemminkin. Ilman muuta perhepäivähoitajan työstä kiitollisuutta tunteva uraäiti on ylistämällä alistava, kun taas ne lukuisat kiireiset työssäkäyvät miehet jotka eivät ole edes ajatusta uhranneet sille missä lapsensa päivänsä viettävät - se kun kuuluu jonkun muun vastuualueelle - ovat ihan OK.

    Jonakin päivänä tulen sitten huomaamaan suomalaisen nettikeskustelun kadonneen kokonaan anonillittämisen tekemään mustaan aukkoon. Hui.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kirjoitus! :) Kuten jo totesin, ihan kaikesta voi halutessaan loukkaantua. Olen optimistinen, että tämäkin kansa oppii medialukutaitoisemmaksi ajan kanssa.

      Poista
  10. Niin se lukuoikeushan on rajoitettu ;) ensin hillitsi turhien juttujen lukemista, mutta huomasin vahingossa jotain hyödyllistä :) nyt voi taas rauhassa lukea uutisia.

    VastaaPoista
  11. Sanoisin, että hyvä kuva ja hyvä juttu! Verkkohesarin avatessa huomasin heti, että joku "tuttukin" on kirjoittanut jutun :) Onnittelut upealle mahdollisuudelle ja tilaisuudelle, luen tekstejäsi mielelläni!

    VastaaPoista
  12. Kirjoitus oli hyvä. Jaoinkin sen heti FB:ssä.

    VastaaPoista
  13. Onneksi olkoon! Hienoa! Ja hei, toi kuvahan on tosi hyvä. Ne Kaksplussan piirroskuvat on/oli (vaihtoiko ne ne jo pois, en muista) ihan hirveitä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ne KaksPlussan kuvat oli jotain aivan kauheaa, repesin sille joka kerta! Mut nyt sekin on vaihdettu valokuvaan.

      Poista
  14. Hyvä aihe kolumnilla ja hei, kuvahan on mitä hotein! Onnea uuteen pestiin!

    -Supernaiivi

    VastaaPoista
  15. Ai hitsi, se oli sinä ku kirjotit tuon :) Luin ja tykkäsin ja nyt vasta osasin yhdistää :) Jeih!
    -Jenni

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, no mun nimihän nyt on niin tusina ja naama kans että en yhtään ihmettele jos ei yhdisty. :)

      Poista
  16. Heti katoin, että sexy kuva.

    VastaaPoista
  17. Miksen mäkään yhdistänyt... Mutta siis olihan tuo kolumni niin hyvä, että sitä tuli jaettua fb:ssa ja vähän vetisteltyä itse. :D Loistava alku! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! Mä oon saanut paljon palautetta, että lukijoille on tullut tippa linssiin. Tunteita se on siis ainakin herättänyt - se on hyvä. :)

      Poista
  18. Hyvä kolumni oli :)
    Ja Arkitehdin blogikirjoitus anonillityksestä asiaa. En ole pitkään aikaan viitsinyt lukea Hesarin lukijakommentteja, kun ne ovat aina samaa paskaa. Jotenkin ne tyypit aina saa jonkun negatiivisen näkökulman aiheeseen kuin aiheeseen. Jossain vaiheessa siellä oli lapsensa menettäneen isän haastattelu, ja isä siinä sanoi kuinka häntä silä hetkellä loukkasi jonkun ihmisen osanotto, että hän kyllä ymmärtää kun häneltä kuoli koira. Noh, eiköhän kommentoijat tarttuneet juuri tähän lauseeseen, että "toisten surujen tasoa ei saa aliarvioida" tms... Huoh....
    Ja olen samaa mieltä sun kanssa siitä, että _aina _joku loukkaantuu, mutta sitä ei saa pitää syynä siihen, että pitäisi jotenkin vesittää omia mielipiteitään - vaikka ne olisivatkin provosoivia. Siitähän se keskustelu syntyy. Mä en suostu enää kertaakaan vesittämään sanomisiani tyyliin "Poikani söi tuttia 2-vuotiaaksi, juu, tiedän että tutin syöminen vaikuttaa hampaitten asentoon ja ei olisi ehkä pitänyt koko tuttia antaa sille alunperinkään...jne jne" Hitto vie poikani söi tuttia 2-vuotiaaksi piste.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan varsinaisen asian vierestä, mut eihän 2-vuotiaaksi tutin syöminen nyt ole käsittääkseni edes nykykriteerein mikään riski millekään. Sit ehkä vähän ihmettelisin, jos joku 4-vuotias vielä kulkisi kylillä tutti suussa.

      Poista
    2. Joo, toi asian karkaaminen ihan sfääreihin on just se syy miks kommenttien lukeminen ei ole millään tavalla kiinnostavaa. Jotenkin se tekstin tulkkaaminen menee ihan yli. Toki, jos kukaan ei tajua pointtia, täytyy kirjoittajankin katsoa peiliin ja todeta että ens kerralla selkeämmin.

      Poista
  19. Kiitos blogistasi ja kolumnikin oli mielestäni hyvin kirjoitettu ja siitä näkyi arvostus ko. ammattikuntaa kohtaan.

    VastaaPoista
  20. Olen lukenut tätä blogia jo parisen vuotta ja pidän kirjoitustyylistäsi kovasti. On hienoa, että sulla on vahvoja mielipiteitä ja että uskallat sekä osaat nostattaa keskustelua. Muutin tässä välissä Suomesta pois, mutta tämä blogi kulkee edelleen mukana, kai jonkinlaisena vertaistukena. Kiitos mahtavasta blogista ja onnea uuden kolumnin johdosta!

    VastaaPoista
  21. Onnea uuteen haasteeseen! Ja kuva on minusta oikein kaunis!

    VastaaPoista

Mitä itse funtsit?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...