Sain Nooralta haasteen. Haaste sai alkunsa muotibloggaajan saamasta nihkeästä ulkonäköpalautteesta.
Vaikka ulkonäöllä ei ole keski-ikäisen eukon perheblogissa varsinaisesti mitään jakoa, minulla on kaksi hyvää syytä osallistua.
Ensinnäkin, realismin kuvaaminen on vahvasti minun juttuni, ja kimmoke koko bloggaamiseen. Äitiyden esittäminen ilman fotarointia ja kiillotusta on brändini ytimessä. Kerron elämästäni ihan rehellisesti, vaikka en tietenkään kaikkea. Minä olen tavallinen ihminen, jolla on tavallisen ihmisen ongelmat - valikoin tänne realismia, jota saadaan kommenttiboksissa jalostettua monipuolisemmaksi.
Toiseksi, en ole ulkonäköpaineille aivan immuuni. Huomasin ajattelevani, että hyvähän näiden 10 vuotta nuorempien muotibloggaajien on esiintyä naturelleina - hehän näyttävät ihan hyviltä! Minä sen sijaan olen dinosaurus! Iho on epätasaisen värinen ja silmäkulmat ovat kreppipaperia. Suvun silmäpussit ovat toki aina pitäneet huolen siitä, että näytän pitkälle aamupäivään sekakäyttäjältä. Olen huomannut herkistyväni ikääntymiselle. Ja se näkyy siinä, etten halua esiintyä kuvissa ollenkaan.
Asiaa ei auta se, että tarvitsen rillit. Plussaa eli ikänäköä. Ette sitten ala vittuilla tai postaan alastonkuvan ja tulette sokeiksi.
:) :)
VastaaPoistaMAHTAVA!!!
Kiitti!
PoistaKaunis kuva. Luonnollisuus on parasta, ja kuka tässä edes ehtisi meikkaamaan?
VastaaPoistaKiitos! Myönnän kyllä, että se meikkivoide + ripsiväri avittaa luonnollisuutta vielä parempaan suuntaan. ;)
PoistaHyvä kuva ja hyvä iho, naturellina vaan menemään, kyllä tolla iholla kelpaa!
VastaaPoistaAi kiitos! Iho on kyllä oikeasti keskuslämmityskaudella aikamoista pergamenttia.
PoistaOlet oikein kaunis! Lisäksi olet rohkea, siitä pidän realismin lisäksi. Mukavaa syksyistä viikkoa.
VastaaPoistaNo kiitos vaan ja samaa sulle! Rohkeus on onneksi yksi niistä monista hyvistä asioista mitä iän mukana tulee. :)
PoistaHyvä kirjoitus! :D Ja kuva on hyvä ja sopii tekstiin, koska minusta näytät siltä, että itsekin olet repeämässä nauruun!
VastaaPoistaKyllä se tuppaa vähän naurattamaan kun yrittää vakavana räpsiä kylppärissä itsestään kuvia yläosattomissa. Olisin maailman paskin muotibloggaaja!
PoistaNaulan kantaan taas kerran! Hyvä kuva :)!
VastaaPoistaKiitti! :)
PoistaTekis mieli vittuilla että näkisin sen alastonkuvankin...eiku... ;)
VastaaPoistaVarovasti nyt! ;)
PoistaEttä mitä, pitäisikö tässä vielä omalla lärvillä blogata?!
VastaaPoistaJos näistä ruumiinosista pitää valita ni ehkä sit kuitenkin naamalla. :D
PoistaSiis huom, se on nykyään AIKUISnäkö :)
VastaaPoistaI stand corrected!
PoistaAi dinosaurus? Täältä mun näkökulmasta (josta ei paljon meikittömii kuvia ilmesty) sää oot tommonen dinopentu vaan ja voit ihan hyvin kuvissa, naturaalina tai käsiteltynä.
VastaaPoistaMyönnettävä että tää naturaalipläjäys sinänsä oli Veeralta hyvä idea. Mut se tosiaan sulaa vähän siihen, että kaikki on ihan nuornättejä ilman korjailujakin.
Dinopentu! Kiitos!
PoistaAhaHahh luin viimeisen lauseen aavistuksen väärin, jokseenkin näin: "Asiaa ei auta se, että tarvitsen rillit. Plussaa eli ikänäköä. EtteTE sitten ala vittuilla JOS postaan alastonkuvan ja tulette sokeiksi."
VastaaPoistaHetken kuvittelin, että nyt siellä pedataan mahdollisten nakukuvien ilmestymistä ikänäön piikkiin :)
Hyvä kamppis ja ihanan freesejä kasvoja jo näkynyt blogeissa!
-Emmi-
Ei hätää, jätän nakkeilun suosiolla taaperoille. ;)
PoistaHei!
VastaaPoistaKommentoin sisäisestä pakosta. En osaa näin äkkiä muotoilla ajatustani hienompaan pakettiin, joten: Tämä on varmasti kampanja paikallaan, mutta herättää minussa samanlaista ihmetystä kuin meikitön päivä. Että entäs minä (toivottavasti me), joka en koskaan (siis ihan oikeasti koskaan) meikkaa? Pitääkö tuntea itseni jotenkin vajaavaiseksi, kun näiden naturellikuvien äärellä kaikki suhtautuvat itseensä niin kovin kriittisesti. Ajattelevatko vastaantulijat minusta, että miten on tuokin ulos kehdannut lähteä, ihan oman itsensä näköisenä? Onko itsensä laittaminen nykyään jo niin standardi, ettei ole vaihtoehtoa?
On meitä muitakin, täällä 39-v nainen joka heitti viimeiset kuivettuneet meikit roskiin jo vuosia sitten. Ei vain ole mun juttuni tää meikkaaminen. Eipä tuota tule arjessa mietittyä, eli ei se mitään kummempaa rohkeutta ainakaan minulta vaadi. En ole oikeastaan koskaan meikannut poislukien omat häät (ensimmäiset) ja muutama muu erikoistilanne.
PoistaMä meikkaan hyvin harvoin, olosuhteiden pakosta. Kun on herkkä iho, mutta ei onneksi ole ihan riihen seinästä revästyn näköinen, niin on vaan helpompaa olla ilman meikkiä kuin lähteä siihen härdelliin, että mikä sopii iholle ja mikä ei. Tunnustan tosin, että arkena töissä käytän säännöllisesti ripsiväriä, mutta sitä en oikein edes laske "meikiksi" yksinään käytettynä (ehkä siksi, että se on jo enemmän psykologisesti kuin visuaalisesti vaikuttava juttu).
PoistaEi aihetta paniikkiin. Yleensä jengi huomaa vain muutokset tyylissä - ja miehet ei sitäkään. Eli jos lookisi on aina ollut naturelli-elli niin ei jengi sitä kyseenalaista. Ja niin kauan kun tuolla kaduilla tavallisia ihmisiä näkee niin pysyy realiteetit hallussa. Siellä on laitettuja ihmisiä ja ei-laitettuja ja kaikkea siltä väliltä.
PoistaMäkään en oo meikannut vuosiin. Kaikki meikit on liian vanhoja enkä taitais osata ostaa enää uusiakaan mutta laitan niitä ehkä pakolla johonkin isompiin juhliin. Ehkä. Tai no sen verran panostan, että kampaaja nyppii ja värjää kulmat. On tää aika vapauttavaa. Vaikka varsinkin näin talvea kohti mennessä iho on tosiaan melkosta pergamenttia...
PoistaMä oon 38-v. enkä osaa meikata. Isompiin juhliin käyn kosmetologilla tai jollakin tutulla meikkauttamassa itteni ja muutaman kerran vuodessa nypitytän ja värjäytän kulmakarvat. Viimeksi on naama ollut meikattuna kolme vuotta sitten siskon häissä. Mulla on ihan hyvä olla näin. Mun mielestä tää tempaus/haaste on kuitenkin ollut tosi hyvä ja mielenkiintoinen. Eihän tässä varmaankaan pelkästä naamasta loppujen lopuksi puhuta vaan koko hoidosta.
PoistaTissit!
VastaaPoistaMissä muka?!
PoistaOlis hienoa jos olis niin hyvä itsetunto että pystyis kulkemaan ilman meikkiä jokapaikassa, mutta kaikki ei vaan uskalla/kehtaa. Nostan hattua kaikille jotka uskaltaa.
VastaaPoistaJa vaikka olenkin vasta parikymppinen niin ilman meikkiä ollessani minulta kysytään useimmiten olenko a) kipeä b) valvonut viisi vuotta putkeen, joten ihan suosiolla laitan vaan ne pakkelit aamulla naamaan...Satun vain yksinkertaisesti omistamaan erittäin tummat silmänaluset ja kalpean ihon. Kiitos tästä yhdistelmästä geenit.
Todennäköisesti kymmenen vuoden kuluttua olet jo itsellesi armollisempi. Meitä on myös siunattu näillä pohjoisilla leveyksillä. Täällähän ei aurinko pääse vahingossakaan naamaa hipaisemaan, joten kalpea on kaunis ilmaisu mun naamasta helmikuussa.
PoistaJos yhtään äitistä voi päätellä, niin kymmenen vuoden päästä tilanne on vieläkin kammottavampi (kaikella rakkaudella äiti), mutta voipi olla ettei tommoset enää siinä vaiheessa niin paljoa kiinnosta :P Taisin ehkä käyttää vähän lievää ilmaisua ihoni väristä sillä sana kalpea kuvaa ehkä paremmin mun ihoa ruskettuneena ;) Voitte vaan kuvitella...
PoistaTäällä myös yksi, joka laittaa ripsaria ja huulikiiltoa hienoihin juhliin. Ts. arkena en meikkaa. Syitä on kaksi. 1. En jaksa. Arvostan hyvää yöunta niin paljon, että ennemmin nukun pidempään kuin herään x minuuttia (tuntia?) aikasemmin lääpimään naamaani mömmöjä. 2. En osaa. Kun ei koskaan tee, ei ikinä opi.
VastaaPoistaTäysin sama tilanne täällä!
PoistaMulle yks kosmetologi olisi pitänyt meikkauskoulun suolaiseen 5kympin tuntihintaan. Sanoin vaan, että oon ihan tyytyväinen meikittömään itseeni. Kiitos vaan. Ja silloin harvoin, kun tarvitsen meikin, löytyy aina joku kumminkaiman sukulainen, joka osaa minut meikata. =)
PoistaMinusta meikki tekee ihmisen erinäköiseksi kuin ilman meikkiä. "Erinäköinen" ei tarkoita samaa kuin "kauniimpi".
VastaaPoistaNämähän ovat aivan subjektiivisia juttuja, sekä meikkaamisen aiheuttama muutos että kauneuskäsitys. :)
PoistaKatja, sä oot kaunis ja sullahan on tosi hyvä iho! Sellainen, josta näkee, että harrastat liikuntaa ja syöt terveellisesti. Ei mikään itsestäänselvyys ja helppo nakki sekään.
VastaaPoistaMuotibloggajille tää on varmasti hyvä asia tuoda esille toisenlaista, vähemmän ulkonäköön keskittynyttä kuvaa. Kuitenkin erityisesti aikuisten naisten toivoisin tuovan enemmän esille naisena olemisen riemua ja iloa siitä, että näyttää naiselliselta. Että on oikeastaan hyvä asia kiinnittää ulkonäköön huomiota - se piristää itseä ja muita, muun muassa - tai ainakin vähintään olla väheksymättä niitä, jotka käyvät säännöllisesti kampaajalla, käyttävät meikkiä arkenakin, rentoutuvat mielellään kauneushoidoissa, oikaisevat hampaitaan aikuisiällä tai ylläpitävät normaalipainoa. Eivät nämä asiat tee ihmisestä tyhmää tai pinnallista, niin kuin usein annetaan ymmärtää.
Unohdetaan se Meikitön päivä ja otetaan tilalle Meikillinen päivä!
-Niina
En ymmärrä mitä naisena olemisen riemua siinä on, että voitelee naamansa paksuilla voiteilla, tökkii sitten silmiään kynällä ja lopuksi laittaa epämukavat kengät jalkaan vain siksi, että sääret näyttäisi pidemmiltä.
PoistaSaahan sillä tavalla tehdä jos haluaa, mutta minusta riemukkaampaa on kulkea mukavissa vaatteissa ilman meikkiä ja olla iloinen siitä, että mieheni valmistaa tänään hyvää ruokaa:)
Juuri sitähän tässä haettiin, että ei kaikki meikkaa ja käy kosmetologilla minkään murskaavan ulkonäköpaineen tai vääristyneen omakuvan takia vaan siksi, että ne vaan haluaa näyttää siltä ja se on heistä kivaa. Ei sitä tarvitse itse ymmärtääkään vaan uskoa, kun joku sanoo, että hän nauttii sellaisesta.
PoistaEi "naisena olemisen riemu" ole mikään yksiselitteinen, kaikille samanlainen konsepti. Se mikä on kivaa minusta voi olla toisesta ihan vihonviimeinen keksintö. Eihän meillä ole yhtä ainoaa oikeaa mielipidettä siitäkään, mitä tehdään kesälomalla, että on kivaa. Ei se "naisena olemisen riemu" (anteeksi, hihityttää toi termi), ole sen mystisempi asia kuin lomanvietto: toiset haluu yhtä, toiset haluu toista, eikä kummallekaan voi sanoa että se on ihan väärässä.
Näinhän se menee, nautimme eri asioista, itsetuntomme koostuu eri palikoista. Mä olen aina ollut aika epänaisellinen luonne. Haluan huolehtia itsestäni, mutta teen sen liikkumalla. Liikunta vaikuttaa suoraan mun mielialaan ja silloin mä oon hyvä äiti, vaimo, työntekijä, ystävä ja naapuri. Ja joskus nainenkin. :D
PoistaMä kuljen enimmäkseen ilman meikkiä ja näytän mielestäni ihan hyvältä, oikeastaan vuosi vuodelta paremmalta. Ikää on 43 v. Lääkitys on vissiin kohdallaan.
VastaaPoistaTosta sun kuvasta mua katsoo tosi kaunis nainen, jolla on ihana hymy ja älykäs katse! Ikänäkö tai joku mikä lie asenneongelma estää näkemästä mitään ryppyjä tai silmäpusseja. Go girl!
Leena
Mä pidän sun asenneongelmasta! Mä en tiedä miten ikinä tossa katseessa näkee mitään älykästä, mutta onpa hienoa jos näin on. :D
PoistaHö, ei sulla oo mitään hätää, oikeesti! =) Kaunis nainen, ja luonnollinen.
VastaaPoistaEi ookaan, kunhan vastustan muutosta. :)
PoistaSamaa mieltä edellisten kanssa. Itsekin neljääkymppiä vääjäämättä lähestyvänä ahdistun ajoittain (myös) ulkonäköasioista, mutta toisaalta: kun mietin muita ihmisiä, he tapaavat näyttää iän myötä vain mielenkiintoisemmilta. Enemmän itseltään? Ehkä eletty elämä näkyy niin hyvässä kuin pahassakin tuoden ihmiseen enemmän ulottuvuuksia myös ulkoisesti - joo, toki ne ulottuvuudet ovat joskus hyvinkin konkreettisia, haha.
VastaaPoistaTotta kai parikymppinen muotibloggaaja on nuori ja nätti meikittäkin, mutta jotenkin vielä niin siloisen untuvikon näköinen. Olisi tosi outoa ja luonnotonta, jos joku näyttäisi sellaiselta neli- tai viisikymppisenä.
Mun mielestä ikä tuo tyyliä. Joka varmaan jollain tavalla liittyy itsetuntoon. Mä olen kerran tavannut ihmisen, joka oli käynyt kauneusleikkauksessa ihan kunnon kiristyksessä. Oli todella kummallista nähdä kakskymppisen naama yhdistettynä nelikymppisen *ääneen* - ja sitten lähinnä mietin koko palaveri ajan että miks toi on halunnut näyttää tolta.
PoistaOlin lapsena sitä mieltä, että "en tarvi meikkiä". Teini-iässä finnit, mustat silmänaluset, rehottavat kulmakarvat ja sosiaalinen paine sai toisiin ajatuksiin. Ne ajatukset on päässä edelleen, vaikken oikeestaan edes osaa/jaksais meikata. Se on kreisiä, mutta olen ihan itse sitä mieltä että näytän kamalalta ilman meikkiä. Mistä sais sellaisen itsetunnon, että ei välittäis ja jättäis vaan meikkaamatta?
VastaaPoistaJa siis kun katson näitä kaikkia meikittömiä bloggaajia, ajattelen että "omg miten rohkeita, en pystyis".
PoistaMä meikkasin nuorempana hyvinkin päivittäin, mutta sitten aloin lipsua. Ei mun ulkonäkö vaikuttanut millään tavalla siihen miten ihmiset mua kohteli (en siis ole koskaan saanut mitään palautetta meikkaamattomuudesta), joten se sitten on vain vähentynyt. Tietty on käynyt hyvä tsägä, että iho on ihan ok kunnossa (mähän en myöskään tee mitään ihonhoitotoimenpiteitä ) ja kulmakarvat ja ripset on mustat. Ehkä mä oon niin äksy luonne, että ulkonäkö on se pienin ongelma. :)
PoistaAattelin heti, että kaunis. Ja että paljon kauniimpi tässä kuvassa kuin vaaliehdokaskuvassa :)
VastaaPoistaHei kiitti! Joskin olen eri mieltä. Kyllä se fotari mullekin hyvää tekee. :)
PoistaTaas huomaa, miten toisia ja itseään katsoo eri tavalla. Sinun kuvassa näin ensimmäisenä kauniin hymyn ja upeat piirteet. Mahtavat poskipäät, iloiset silmät. Ihmisen, joka vaikuttaa ystävälliseltä ja mielenkiintoiselta.
VastaaPoistaTerkuin 29-vuotias, jolla on ollut MONITEHOlasit jo useamman vuoden. Optikkokin totes, että ei näitä yleensä alle 50-vuotiaille paljon tartte määräillä...
Niin katsookin! Itseään kohtaan on jotenkin ihan psykedeelisen ankara, vaikka luulisi että siihen omaan naamaan olisi jo jokseenkin tottunut. Onks moniteholasit sellaset jossa on miinusta ja plussaa samassa? :D
PoistaJuuri sellaiset. Kaksitehoissa on selvä ero plus- ja miinusalueen välissä. Monitehoissa tehot sen sijaan "liukuvat" linssin yläreunasta alareunaan. Mulle tuli ensin sitä plussaa lukion jälkeen, kun lukeminen aiheutti päänsärkyjä. Ja yliopistossa sitten lisäksi miinusta, kun luentokalvojen näkeminen vaikeutui. Paljon ei ole kumpaakaan, mutta silti molempia.
PoistaMun yksi ystävä kiinnitti kerran huomiota siihen, miten ankara mä olin itselleni. Hän kysyikin, että puhuisinko samalla tavalla ystävilleni. Jokainen on oma paras ystävänsä, joten itselle pitäisi puhua kuten parhaalle ystävälle.
Sähän hymyilet ja se vie kaiken huomion meikittömyydestä ;) Tämä oli todella hyvä kampanja ja hienoa, että suuri osa bloggaagia on lähtenyt mukaan. Sosiaalisen median hienouksia!
VastaaPoistaParas tuo uhkauksesi lopussa, hauska olet!
Marja
Totta, olin aika pleottavan näköinen vakavalla naamalla! Mut kiitti tästä, tajusin just et olis paljon kauheampaa jos joku sanoisi mua tylsäksi kuin rumaksi. ;)
PoistaKaunokainen!! Ei uskois, että on kaksi pientä lasta huollettavana ja vaalikamppis takana :) Niin oot nättinä.
VastaaPoistaHaha, kyllä en ole, mutta syytän lapsia ihan avoimesti mun naaman degeneroitumisesta. :D Ja työtönkin oon vielä! Paitsi etten oo. Mut siitä lisää sit.
PoistaSen harvan kerran kun meikittä olen töihin mennyt, niin saman tien on kysytty, että mikä sulla on, ootko kipee vai etkö saanut nukuttua? Toinen vaihtoehto on sitten (ei suinkaan se huonompi näistä) se, että ihmetellään mikä babyface oon ja NIIN nuoren näköinen kun ei ole meikkiä. Ikää on kuitenkin 42 vee. Olen päätynyt kompromissiin, kevyt ehostus arkipäivinä ettei pomo säikähdä ja juhliin (niihin harvoihin) kunnon tälläys, pääsee samalla ikään kuin tunnelmaan :)
VastaaPoistaKatja olet meikittäkin kaunis. En juurikaan kiinnitä huomiota ovatko muut meikattuja vai eivät, paitsi jos meikki muistuttaa Cruella de Vilin tyyliä.
Minna
Todella kaunis kuva. Ja nauroin melkein ääneen tuolle toiselle kappaleelle. :D Mainio!
VastaaPoistaNyt oli kyllä pakko vihdoin heittää kommentilla teikäläistä. Oon tän syksyn aikana yrittänyt raivon maku suussa puristaa lopputyöni valmiiksi, ja hei, finaali häämöttää! Aihe yrittää jollakin lailla keskittyä äitiyteen liittyviin paineisiin ja odotuksiin, esim. somessa. Sen lisäksi, että alitin oman rimani ton opparin suhteen oikein näyttävästi (syytän motivaatiota!), järkytyin siitä, mihin korkeuksiin esimerkiksi somessa äitiyden rima on hilattu. Mä kiitän sua, Katja, että sä et keskity pitämään kersojen mallistudiota sen enempää kuin omaakaan (ei sillä, etteikö sun naamassa olis ainesta siihenkin ;)). Sun postilaatikko varmaan tulvii tätä kiitosta, mutta ois synti olla tälläsen tutkimusmatkan jälkeen kertomatta, miten tärkeetä duunia sä tällä blogillas teet.
VastaaPoistaMietin tässä joku päivä, että voishan toi mama vaikka vähän kehaista itteensäkin joskus, mutta ton kaiken upeen itseironian jälkeen sitä vois olla vaikee ottaa todesta :). Joten pidä vaan toi! Tai, jos päätät joku päivä paukutella henkseleitä täällä blogissa, tee se niin näyttävästi, ettei sen aitous jää kenellekään epäselväksi.
Enivei, melkeinvalmissinkkusossu kiittää. Oot semijees.