Uutta ajattelua edustaa ehdottomasti tämä lasten syyllistäminen. Millainen kersa valitsee äidilleen rakkautta vain "paljon" kun voisi antaa "mielettömästi"?! Alkakaahan teinarit säästää viikkorahoistanne jo ensi vuotta varten koska äiskähän tarttee sen robotti-imurin, koska sit äiskä ehtii tiskata enempi.
Uijui, alennustissiliivit Äiti toki tarttee. Ja ton kropan, joka on toki 16-vuotiaan lapsen, mutta mitäpä minä vyölaukun kanssa painiva katkera akka siitä tietäisin. Ps. "Elämäsi tärkein nainen"? Miehet laitetaan aika pahan valinnan eteen.
Konebox lähtee paljon analyyttisemmalle linjalle. "Nykyäiti" ei ole enää mikään vaatimaton perinteisen äitimyytin edustaja vaan työntää ruusukimpun iskän hanuriin, jos paketissa ei ole elektroniikkaa.
Ja vannon, että jos saan liikuteltavan audiojärjestelmän, niin tarvitsen myös verenpainemittarin.
Kiitän siitä, että edes Starkki oli ottanut bileet raikkaasti "pihajuhlien" kannalta eikä kaupannut vaaleanpunaista polyrottinkia nimenomaan Äidille.
Ps. Jos Äidille nyt jotain tavaraa meinaa hankkia eikä toi robottipölkkäri nyt iske niin vinkkaan yhdestä kirjasta, joka on täällä alennuksessa 13.5. asti. Ei huumoritakuuta toki tässäkään.
OMFG! Mut onneks Emma Salokoski esiintyy Stockan miesten asusteosastolla. Nyt tarvittais tenaa housuissa.
VastaaPoistaLiikuteltava audiojärjestelmä!? Wtf... :D
VastaaPoistaMulla on semmonen pieni kutina, että mainosten tekijät näissä tapauksissa saattaisivat ehkä olla miespuolisia. Ja voin kertoa, että en halua äitienpäivälahjaksi yhtäkään kodinkonetta, en tissiliivejä enkä todellakaan liikuteltavaa audiojärjestelmää (mikä hitto se ees on?). Mä niiiiiin olen sit semmonen vanhanajan äiti, koska valkovuokkokimppu on ihan kärkikahinoissa mun toivelistalla <3
Apple Store lähestyi minua "osta nyt äidille" -mainospostilla. Ihanaa kun ne tietävät Muorin olevan omppu-uskossa :)
VastaaPoistaHienoja lahjoja joo :)
VastaaPoistaMä "vinkkasin" miehelle että tuo Vuoden Mutsi olis ihan paras äitienpäivälahja, ja kun oltiin ostoksilla ja hän jäi sinne yksin niin vielä huomautin että "Toi Suomalainen Kirjakauppa näyttäisi olevan tossa ihan vieressä, oliskohan siellä sitä kirjaa...".
Saa vaan nähdä löytyykö se paketista vai jotain ihan muuta, kovin tuo on jotain yrittänyt olla vihjailematta mut ihan muuhun suuntaan...
Ah, äitienpäivä, tuo antijuhla. Kerran vuodessa mies lahjoo lastensa synnyttäjää uudella imurilla ja yleiskoneella, lopun vuotta voikin sitten maata sohvalla ja komentaa ämmää tuomaan lisää kaljaa. Jep, ei kuulu äitienpäivä minunkaan lempijuhliini, kuten olen blogissanikin aiemmin kerran jos toisenkin avautunut.
VastaaPoistaÄitienpäivässä eniten riepoo se, että ensinnäkin äidit itse lataavat sille ihan järjettömiä odotuksia ja vaatimuksia, leipovat itse omat paakelsinsa ja sitten sunnuntai-iltana itkevät, miten eivät tänäkään vuonna saaneet edes sitä kultaista rannekorua. Tai toisaalta, se yksi (aamu)päivä vuodessa kuittaa koko loppuvuoden, koska kyllähän se mies sentään ruusuja osti.
Minä kannatan paljon enemmän sitä, että kunnioitetaan, arvostetaan ja rakastetaan puolisoa niin ihmisenä kuin vanhempanakin ihan läpi vuoden. Silloin ei yhdellä päivällä ole niin merkitystä. Tylsää on sitten se, ettei siitä saa revittyä niin suurta draamaa.
Jaan niin tämän ajatuksen ja tunteen!!!
PoistaTäälläkään ei vietetä kyseistä päivää sen kummemin, koska
1) en tarvitse mitään
2) lapsuuden äitiepäivät oli paskoja, kun äiti saanutkaan sitä miehen tai lasten leipomaa kakkua tai oikeaa lahjaa ei ollut tai ties mitä muuta
3) olen onnelinen vuoden jokaisena päivänä siitä, että saan olla äiti, vaikka (ja ehkä juuri siitä syystä että) toista lasta ei tunnu meille suotavan
Prisma mainosti otsikolla "Äidille lahjaksi" valoimpulssi-ihokarvanpoistajaa. Jeah. Samaan pakettiin voisi pakata henkilövaa'an ja deodorantin... Voisin veikata että tuonkin mainoksen on tehny mies.
VastaaPoistaVeikkaan, että moni äiti arvostaa eniten vaikkapa itsetehtyä äitienpäiväkorttia lapsilta, eikä todellakaan halua jotain elektroniikkarojua. Eri asia jos se sattuu olemaan jotain, mitä äiti oikeasti haluaa ja tarvitsee. Mies voi antaa perinteisesti kukkia. :)
VastaaPoistaJoo tosiaankin tuntuu, että nuo mainoksien lahjaideat tulee miehiltä?! Eikä edes kauhean fiksuilta tai romanttisilta. Ajatuksella, "laitetaanpa tarjoukseen ja mainokseen jotain mitä nimenomaan nainen käyttää". Ei taida kukaan nainen ilahtua jos lahjaksi tulee karvanpoistolaitetta tai tukiliviiä:D Jotkut aamutossut tms voisi vielä olla ihan ok.
VastaaPoistaMä saan parhaan äitienpäivälahjan... Lapset menee mummolaan jo lauantaina yökylään ja mies viettää sunnuntain omien sanojensa mukaan telkkarin ääressä (jotain urheilua kuulemma) niin mä pääsen parhaan kaverin kanssa brunssille ja kahville Kaivarin rantaan (kai ne mestat siellä on auki??).
VastaaPoistaToinen paras lahja tuli tänään jo, päiväkodissa kaksi pikku pakettia odotti, mutta avaan ne vasta sunnuntaina kun haetaan lapsia illalla :)
Olen aina ihmetellyt, miksi äidille pitäisi ostaa lahjaksi alusvaatteita ja aamutakkeja... Kirjoitin juuri omassa blogissani tästä aiheesta, ja keksin paljon helposti toteutettavia ideoita, jotka eivät sisällä a) elektroniikka b) niitä edellä mainittuja alusvaatteita.
VastaaPoistaSanokaapa muuten, mitä sanoisitte ns. toisenlaisesta lahjasta, eli niistä vuohista yms. jotka lahjoitetaan kehitysmaihin? En tiedä kenenkään soveltaneen tätä äitienpäivänä, jouluna kyllä.
"toisenlainen lahja" lähettää mulle kaikkien juhlien alla s-postia muistuttaen, että toisenlaisiakin lahjoja voi antaa. musta se on ihan tosi käyttökelpoinen idea muulloinkin kuin jouluna.
Poistamun äitienpäivään toivon aamiaista vuoteeseen ja vuoden mutsi kirjaa. muuten päivää vietetään yhdessä lähipereheen kanssa grillaillen, ilman sen kummempaa painetta. mukava syy koota isovanhemmat ja sisarukset yhteen. :)
-miuku
Meillä on miehen kanssa sopimus, että koska se ei oo mun isä enkä mä ole sen äiti, niin emme juhlista toisillemme näitä päiviä. Soittelemme omille vanhemmillemme ja lapset sitten muistaa meitä.
VastaaPoistaMinäkin muuten kiinnitin huomiota tuohon 16-vuotiaaseen alusvaateäitiin. Joko olisi sen kukkahatun ostamisen paikka?
Täytyy tunnustaa, että pahoitin mieleni ensimmäsenä äitienpäivänäni. Oltiin vähän tyhmästi sovittu sille viikonlopulle remppahommaa, jossa mies oli kiinni koko viikonlopun. Lauantai-iltana tajusin, ettei sillä taidakaan olla pakastimeen piilotettuna kaupan kakkua ja leivoin itse, koska tiesin että mua v*tuttaa seuraavana päivänä jos ei mitään ole. Kortin sentään sain, mutta siinäpä se.
VastaaPoistaEn odota kukkia tai kalliita lahjoja (mikä helvatan liikuteltava audiojärjestelmä?!), mutta ilmoitin varsin selkeästi, että tulevaisuudessa kakku on sitten sun homma. Vaikka kaupan pakastealtaasta. Lieventävänä asianhaarana pidettäköön sitä, ettei äitinsä lapsena menettäneellä miehellä ehkä ole äitienpäivän konsepti ihan kirkkaana mielessä.
Mun mies ei ole niitä 364 päivää vuodessa sohvalla makaavia tyyppejä, mutta kyllä minä pientä muistamista kaipaan myös äitienpäivänä.
Minä tilasin kummityttöni äidille, joka on yksi parhaista ystävistäni, tuon kirjan äitienpäivälahjaksi (ja toivon, ettei se nyt lue tätä blogia :D) taka-ajatuksena, että kirjanvaihtokerhossamme saan sen sitten itsekin lukea. :-P
VastaaPoistaJa joo, se ei ole mun äiti, mutta se on oman äitini lisäksi ainoa, jonka äitiyttä olen seurannut tosi läheltä ja joka on itselleni tärkeä ja jokapäiväinen. Oma äitini viittaa kintaalla äitienpäivälle, koska niinhän se on, että joka päivä pitäisi olla kaikkien päivä.
Hah. Sain oikeastaan parhaat mahdolliset lahjat jo etukäteen; teinit avustivat suuresti inhoamissani keväthommissa, niinku esim.ikkunanpesussa. Toki lahjottuna ja napisten, mutta avustivat silti. Liioiteltua koko touhu ja päinvastoin kuin eräs aiempi kirjoittaja en todellakaan ole onnellinen joka päivä siitä että olen äiti. Tässä vaiheessa teinien evuluutiota on päiviä/hetkiä, että äitiys vituttaa megalomaanisesti. En laita tikkua ristiin omien "aamukahvien sänkyyn" eteen, en ole koskaan laittanut. Mies tässäkin suhteessa varsin aktiivista sorttia. Omat siskot täyttävät yhteisen äitimme toiveen ja istuttavat pihan täyteen kesäkukkia, hallankestäviä kun näillä pituusasteilla eletään. Ei paskempi idea. Inhimillisin teko olisi lahjoittaa nämäkin jenit esim. Planille, meuhkauksesta huolimatta onko mitään asiaa, mitä me mutsit emme tekisi lastemme eteen?
VastaaPoistaTäti
Hahaa, linkissä oleva kirja on odottanut VIIKON paketissa tietokonepöydällä mua ärsyttämässä. Sujuva vihjailu (aina koneelta poistuessa olen jättänyt adlibriksen sivun auki kirja valmiina ostoskorissa sekä linkannut fb:n chatti boksiin myös) tuotti tulosta, valitettavasti isäntä jätti kiusallaan paketin nenän eteen koska kiellosta huolimatta kävin hakemassa postin :D Sunnuntai kuluu luultavasti kaameassa kapulassa lahjaa ahmiessa ;D (mulla on synttärit meinaa huomenna, siitä siis kapula)
VastaaPoistaMulta kysyttiin just, mitä haluan äitienpäivälahjaksi. Sanoin, etten halua mitää varsinaista lahjaa. Jos vaikka sais nukkua aamulla? Kyl mä saisin aika p*skahalvauksen, jos äijä tuhlais mun lahjaan kolme hunttia. Huh.
VastaaPoistaEipä täälläkään vietetä äitienpäivää millään lailla, ei vaan tunnu siltä yhtään. No toki mennään mummille kun on kutsuttu, mutta jos noin itseäni ajattelen niin mitään lahjoja tai muistamisia en tarvitse. Kuten en omana synttärinäkään. Hyvä kun joku sen muistaa, mutta joo, lahjoja en tarvitse. Kukatkaan (saati korut) ei ole mun juttu, joten niitäkään ei tarvitse ostella. Ihan periaatteessa tuo liikuteltava audiojärjestelmä vois olla mun juttu näistä edellä kuvatuista ;) Mut en sellaista tarvitse kuitenkaan.
VastaaPoistaMe sovimme mieheni kanssa jo ennen esikoisemme syntymää, että äitien- ja isänpäiviksi emme ostele lahjoja toisillemme. Jotain kivaa sen sijaan aina teemme yhdessä. Nyt on suunnitteilla pieni metsäretki, jos sää sallii.
VastaaPoistaKakun mies on aina tehnyt. Kerran hän laittoi kaikki kermavaahdot vahingossa kakun täytteeksi, eikä päälle jäänyt yhtään. Se oli aika karun näköinen kakku, mutta maistui kyllä hyvältä. Ja hyvät naurut siitä sai. :)
Esikoisen vauvavuonna eli ensimmäisenä varsinaisena äitienpäivänäni olin niin väsynyt, että salaa toivoin, että olisin saanut olla yksin koko päivän, nukkua ja syödä rauhassa ja olla vaan. Kai minä sentään aamulla sain nukkua pidempään. En enää muista, kun olin niin väsynyt...
Mua ainakin harmittaa, jos äitienpäivää (tai ylipäänsä merkkipäiviä) ei muisteta. Sekin pännii, jos juhlapäiviä juhlitaan vasta 'joskus myöhemmin' esim. kiireisiin vedoten.
VastaaPoistaMerkkipäivät tuntuu jotenkin erityisen merkityksellisiltä näin äitiyslomalla, kun arki on tooosi puuduttavan tasaista useimmiten.
Ja muistamisen ei tosiaankaan tarvii olla kallista tai suurta vaan se ajatus on kaikkein tärkein. Ehkä vähän kliseistä, mutta kun meillä merkkipäivät tahtoo usein mennä miehen puolelta täysin ohi, niin niitä alkaa kummasti kaipaamaan.
t. toinen keskivertomama
Mä olen kanssa näillä linjoilla, merkkipäivät pitäisi muistaa ja oikeana päivänä. Kyllä se piristää elämää. Me ollaan oltu kimpassa yli 20 vuotta, ja noin ensimmäiset 15 jaksoin tästä tehdä numeron :). Nykyään mies reissaa niin paljon, ettei se useimmiten ole edes himassa, oli sitten mikä tahansa merkkipäivä
PoistaMinä olen tehnyt selväksi miehelleni, että mulle ei tarvitse ostaa mitään äitienpäivänä, koska en minä, hitto soikoon, ole sen äiti! En minäkään sitä isänpäivänä muista, mikä on meille jotenkin aivan itsestään selvä asia.
VastaaPoistaIhanan liikuttavaa on, kun mukulat ovat väsänneet päiväkodissa jotain vessapaperirullavirityksiä, joten tottakai vastaanotan heiltä ne pienet paketit ja he saavat vastaanottaa kehut hienosti tehdyistä lahjoista jne.
Enkä todellakaan odota mitään kakkua, ohjelmaa tai erikoispalveluita, koska arvostan enemmän niitä 364 muuta päivää vuodessa, jolloin saan huomiota ja arvostusta perheeltäni.
Meillä lahjotaan äitien- ja isänpäivät mutta hyvin pienimuotoisesti,ei rahalla vaan ajatuksella,käytännössä vaikka Pätkiksillä :) Vähän pidempään jos saa nukkua 'juhlapäivän' aamuna niin mitään sen parempaa ei rahalla saa.Ihan kiva perinne kuitenkin,lapset 'passaa' äitiä kerran vuodessa,enempää en kestäiskään,aamun kakkusession jälkiä saa siivoilla kuitenkin sen aamupäivän.
VastaaPoistaHenkilökohtainen suosikkini oli jomman kumman iltapäivälehden takakannesta löytynyt ABC-huoltoasemien mainos, jossa kehotettiin tuomaan äiti huoltikselle raparperi-marjapiirakalle ja sumpille (vain 2,95!).
VastaaPoistaOlen yllättynyt (tai sit meillä vaan on maailman huonounisin lapsi) että tasan yks toivo unta tässä. Mulle kelpais mainiosti muutaman tunnin torkut aamulla, aamukahvi itekseen jne. Helkkari, miks ei koko yötä, jos ihan ahneeks käy...
VastaaPoistaMulle kelpaisi myös kunnon unet äitienpäiväksi. Tai vaihtoehtoisesti tämä kersa mahanahan tälle puolelle. Siinä olisi paras lahja. Vaikka kyllä mä tuosta kirjastakin olen vinkannut miehelle. :D Pikku muistaminen tuntuu kivalta, mutta järjettömiä rahasummia me ei puolin eikä toisin tuhlata oikeastaan mihinkään lahjoihin. Sitten kun lapset kasvaa, niin mielellään otan heiltä nimenomaan omatekoisia lahjomuksia vastaan.
VastaaPoistaKannatti muuten kirjata lahjatoiveensa tänne. Kirjaa en tällä kertaa saanut, mutta tyttö syntyi äitienpäivän iltana. :D
PoistaMua ottaa päähän älytön mainosralli, joka liittyy nykyään joka hemmetin "tapahtumaan": äitienpäivä, isänpäivä, kolujen alku, koulujen loppu, joulu, halloween, vappu, pääsiäinen... mainostajan mukaan mikään näistä ei tunnu miltään, ellei osta jotain kodinkonetta/vaatetta/tilpehööriä. AAARGH!!
VastaaPoistaÄitienpäivästä mulla on tosi kivoja muistoja omalta lapsuuajalta: me kaikki neljä kakaraa kavuttiin aamulla vanhempien sänkyyn ja ojennettiin ne itse askarrellut kortit. Sitten löhöiltiin siellä kasassa pitkään ja äiti taisi saada jotain herkkuja sänkyyn. Olisikohan päivään liittynyt myös kakun syömistä. Mitään lahjoja meillä ei koskaan annettu, enkä niitä itsekään kaipaa. Mutta äitienpäivä on kyllä ihan hyvä syy syödä vähän herkkuja :) Nyt kun vietän ensimmäistä äitienpäivää itse äitinä, toivoisin että mies jotenkin sen huomioisi. Riittäisi vaikka niskahieronta. Tai se että sais mennä rauhassa nukkumaan ja mies hoitaisi vauvan nukutuspuuhat ja ekat iltayön syötöt.
Hirveetä angstia havaittavissa. Meille ei tule lehtiä, postilaatikkoon on liimattu ei mainoksia, kiitos-lappu ja selaimessa on adblocker. Päiväkoti tarjos mukavan aamupalan eilen ja huomenna saan läjän itse askarreltuja kortteja. Ei huono homma laisinkaan. Jos mies antaa jonkun lahjan, niin kiva lisä, kyllä minäkin sille hankin isänpäivänä jotakin pientä.
VastaaPoistaTäytyy myöntää, etten minäkään aina kovin valoisasti äitienpäivään suhtautunut, etenkin kun äidin kuoleman jälkeen opettaja silti pakotti askartelemaan sen äitienpäiväkortin ja vielä tekemään siitä sellaisen, kuin itse halusi. Mutta siitä on jo riittävän monta vuotta :D
Mä tiedän tämän olevan poliittisesti epäkorrekti mielipide, jota mun ikäiseni, koulutuksen saaneen, poliittisesti suuntautuneen jne. äidin ei pitäisi esittää, mutta mä voisin ihan hyvin ottaa tuon robotti-imurin äitienpäivälahjaksi. Tiedän ja tunnen kaikki vasta-argumentit, mun elämäntilanne on nyt vaan sellainen, että roboimurista olisi ihan helvetin paljon enemmän iloa kuin samppanja-aamiaisesta :-)
VastaaPoistaTadaa: Mun paketista todella paljastui lempparisuklaata ja.... teidän kirja! :D Kiitos aikaisen aamuherätyksen (poika 6kk) se on jo luettu (ja minnehän se suklaakin...no olkoon). Mutta sitä tulin kertomaan, että mainioita juttuja ja kaikki NIIN totta! Hyvää äitienpäivää! :)
VastaaPoistaHiphei! Täällä imettävä kestovaippaäippä joka on niin koukussa ProjectMamaan!! Aloitin toissapäivänä ja nyt kuljetaan 2008 heinäkuussa, jotain hyötyä siis siitä imetyksestäkin =) Tirppa on justsillään 6 kk ja eka äitienpäivä meni vanhaan malliin. Kaipa sen sitten sisäistää kun alkaa tippumaan makaroniaskarteluja ym nastaa ja tosi toivottua... Huomenna jatkuu kahlaaminen, nyt tilkka tuimaa ja nukkumaan. Tai jos sen seuraavan kuun alottaisi, ihan vähän vain....
VastaaPoistaMä en ole koskaan ymmärtänyt äitienpäivää. Mä olen äiti 24/7 sen 365 päivää vuodessa, karkausvuosina yhden enemmän. Ei mun muksut ole mua pyytäneet äidikseen, itse saisin pikemminkin olla kiitollinen, että näillä geeneillä saatu aikaan ihan pätevää jälkikasvua, joka nyt aikuistuessaan pikkuhiljaa osoittaa että pojista polvi paranee. Jollei kukaan arvosta mun äitiyttä muuta kun toukokuun toisena sunnuntaina, niin olkoon.
VastaaPoista(Oman äidin ja muun perheen siinäsivussa vein tosin Sipuliin syömään, ja maksoin ihan itse. Äiti arvosti, varsinkin paikan kalleutta. ;) )
Elämäni miehille olen sanonut, että muistakoot omaa äitiään, ja lahjokoon mulloin, jos tuntuu että olisin sen arvoinen.
HannaHoo
jaa, no mä toivoin tulostinta:D Yleensä ei kyllä ostella toisille mitään, lapset lahjoo jos lahjovat.
VastaaPoista-elli
Noi mainokset on toki yliampuvia, mutta itse muistan omasta lapsuudesta, että äitienpäivä oli kiva juttu, tuntui tärkeältä tehdä kortti ja muistaa äitiä ja mummoja. Ja niin oli taas eilen, halasin oikein kunnolla äitiä ja mummoa, ja teki hyvää. Ajattelenkin äitienpäivän jotenkin niin, että vaikka äidistä ehkä tuntus helpommalta tehdä oma aamiainen, niin ehkä siinä on silti idea, että lapsi tekee sen. Muistan kyllä joskus varhaisteininä miettineeni, että miks tää on niin työlästä, johon isä totes että voit nyt kerran vuodessa sen kuitenkin äidille tehdä, kun se tekee sen sulle joka päivä.
VastaaPoistaEttä puolensa ja puolensa. Kyllä mä, ehkä sitten itsekeskeisenä, tykkään aina kun mua muistetaan, mutta oon kyllä tehnyt miehelle selväksi, että mitään alusvaatteita et osta kun ei ne kuitenkaan sitten ole sopivia.
Äitienpäiväs on mun mielestä hauska juttu - hauskan siitä tekee lapsen ilo kun hän antaa ja tekee jotain äidille.
VastaaPoistaHarva asia voittaa jo etukäteen lahjaksi saadun vaaleanpunaharjaisen ponin jonka mukula ottaa takaisin kuultuaan että lahjat usein paketoidaan että sen sisältö pysyisi yllätyksenä. Äitienpäiväaamuna sain sitten paketin josta löytyi kyseinen poni. "Äiti saa sillä leikkiä"
Silmien loiste kortin tekijän sanoessa joka kortistaan "Eikö olekin hieno?" tekee äitienpäivästä juhlimisen arvoisen päivän.
Ollaa otettu myös tavaksi ottaa joka äitienpäivä jonkin sortin valokuva, jossa on koko perhe.
Kyllähän se näin isänkin näkökulmasta on perseestä jos vain yhtenäpäivänä muistetaan ja pidetään loppu vuos "orjana", meillä on sopimus ettei lahjoja ostella ja penskojen tekemät lahjat ovat ainakin itselleni mieluisenpia.. no tänävuonna tuli poikkeus kun rouvan puhelin hajosi juuri ennen äitienpäivää niin se tuli hankittua, mut se olikin mieluinen silläkin tapaa koska tyttärellä ja pojalla onkin samanlainen niin siellä ne sängyssä makoili ja opetti äitiään käyttämään puhelinta, tykkäsivät kaikki kun saivat olla yhessä kaikessa rauhassa..
VastaaPoista