Käyttämällä pudonnutta tuttia ensin omassa suussa vanhemmat jakavat suunsa bakteerikasvuston lapsen kanssa. Tutkimuksen tuloksista selviää, että tämä vähentää lasten riskiä kärsiä astmasta tai allergioista kolmivuotiaana. - HS.fi
Olen suhtautunut mikrobeihin uusin silmin siitä lähtien kun radiossa pohdimme hygieniahypoteesia, josta tämä tuttitutkimuskin muistuttaa. Vanhemmat ovat takuulla kautta aikojen tehneet muutakin kuin putsanneet suussaan tuttia, jopa pureskelleet vauvan ruokia omassa suussaan. (Ja miksi hemmetissä Snadille kelpaa nimenomaan minun lautasellani oleva safka, ei hänen omansa!) Auttaisiko syljen entsyymien ja mikrobien antaminen suun kautta samalla tavalla kuin alatiesynnystys?
Olen noudattanut mukisematta suositusta, jossa kartetaan suussa asuvaa kariesta ja pidetään lusikat omissa käsissä. Toisaalta empiirisen havaintoni mukaan vauvoja yleensä pussaillaan koko perheen voimin, joten sylkikaranteeni on aika teennäinen.
On aina kiinnostavaa seurata tiedeyhteisön väittelyä siitä, milloin haitat ylittävät hyödyt ja toisinpäin. Ja sitä, miten nopeasti lääketeollisuus tutkimuksiin reagoi. Apteekista löytyy takuulla hyvin pian teollista purkkisylkeä.
yäk,mullei ole koskaan edes tullut mieleen "puhdistaa" mitään omassa suussa :D en siis edes käytä omaa sylkeä lasten naaman "puhdistukseen" tms.. :D saatika laittaa maasta tuttia omaan suuhuni :D kerääkö ihmiset maasta ruokaakin suuhunsa :D
VastaaPoistaKyllä mä olen muutamankin kerran nuolaissut kersojen naamasta jäätelöt kun vuoden mutsilla ei koskaan ole nenäliinaa! ;)
PoistaHeips!
VastaaPoistaTartuit ajankohtaiseen aiheeseen. Eilen juuri lueskelin lehtiartikkelia aiheesta ja pohdin tuon artikkelin uskottavuutta. Aina olisi hyvä tarkistaa kyseinen tutkimus itse ja arvioida siten sen luotettavuutta. Lehdet kun pyrkivät vain saamaan jutun aihetta kasaan jostain ja näin myymään omia lehtiään. Siinä voi tietojen luotettavuus sivussa vähän kärsiä:) En kuitenkaan jaksanut alkaa asiaa selvittelemään:)
varhaiskasvatuksenmaailma.blogspot.com
Mä jätän suosiolla tiedeyhteisön pohdittavaksi tutkimuksen validiuden, kun en ole itse mikään tutkija, ja jään odottamaan jatkoa pop cornien kanssa. On todellakin sääli, että journalismi on mennyt - anteeksi ruma sana - klikkihuoraukseksi. :(
Poistakissan vitut. minä, kariespesäke, olen saanut sylki-nounou-neuroottisuudellani aikaan 9-vuotiaan, jolla reikiä nolla. vaikka hampaidenpesun ja makeansyönnin kanssa on välillä ollut niin ja näin. eipä noilla tosin oo koskaan tuttia ollutkaan. mutta jos mulla on vaikka HPV suussa, niin en kai sitä lapsilleni halua? t. wandis
VastaaPoistaSiinä tapauksessa sua varmaan kiinnostaa tää karieksen tappava suuvesi! :D Varmasti on muitakin tauteja jotka leviävät syljen kautta - siihen viittasin tuolla hyötyjen ja haittojen punnitsemisella.
Poistapitää vielä lisätä, että olen ollut neuroottinen nimenomaan karieksen takia (ei samaa lusikkaa, ei suulle pussailua yms) mutta muuten en ole pöpönuuka. mut äkäinen karies on niin vittumainen vaiva, että jos sen tarttumisen voi helposti välttää, niin miksipä ei. kyl oon onnellinen, ettei pojan hampaat ole yhtä reikäiset kuin omani.
PoistaMinä kolmivitonen sain ensimmäisen reikäni 30-vuotiaana. Vaikka kariesbakteeria kannattaa varoa, kyllä ihan tunnollisella hammashoidolla ja ennen kaikkea karkittomalla perusruokavaliolla pääsee myös "nollatulokseen". Niinhän se on, että jatkuva karkin ja herkkujen vetäminen näkyy sekä suomalaislasten vyötäröllä että suussa.
PoistaMulla paikattiin maitohampaita jo 12 kertaa. Ette varmaan arvaa, että olen melekosen tarkka tytön suhteen, ettei sais samaa. Meillä syödään ksylitolia ja paljon.
PoistaHahaa, onneksi en ole ollut hirveän tarkka kenen suussa mikäkin käy! Jes, kannatti taas alittaa rima sen korkemmasta kohdasta... ;) Nyt odottelen sitä tutkimusta, missä paljastetaan että tiheä rusinoiden syönti suojaa hammaspeikoilta, suusyövältä ja hermoromahduksilta.
VastaaPoistaToivon että samanlainen tutkimus tehdään pian maissunaksuista ja tietokoneen laturin pureskelusta! ;)
PoistaImmunologian merkitys ihmisen hyvinvointiin on ollut jo vuosia tutkimusmaailmassa kiistelty aihe, kylläkin sillä painotuksella, että kuinka tärkeä immunologinen rasitus tarkalleen on(vasta-aineet, bakteerit jne joita saadaan alatiesynnytyksessä, lapsena äidinmaidosta ja suoraan äidin ja muiden perheenjäsenten syljestä, ihosta jne). Kukaan ei kiistä sen tärkeyttä sinänsä, paitsi tietyn teollisuusalan lobbaamat tutkimukset. Immuunijärjestelmää on haastettava tai se reagoi vääriin kohteisiin kuten omiin soluihin, jolloin puhutaan astman ja allergioiden lisäksi mm syövästä ja vaikeista autoimmuunisairauksista.
VastaaPoistaTästä tutkimuksesta tulee mieleen ne isot ruotsalaistutkimukset, joissa on osoitettu purkista tulevien monivitamiinien lisäävän mm sydänsairauksien riskiä. Lääketeollisuuden aikaansaama usko on tärkeämpää kuin aito tulos ja pillereiden myynti on voimissaan.
Immunijärjestelmän haastamisesta vielä sen verran, että onneksi täällä Suomessa ei sentään olla vielä innostuttu desinfioiviin pesuaineisiin ja lapset ottavat bakteereita ja muita "antigeenejä" vaikka väkisin (lelujen, lattian, äidin käden ja rinnan maistelu jne;).
Siksi seuraankin näitä uutisia kiinnostuneena. Meillä on tämä antigeenivaihe hyvin päällä kun konttaus on tullut kuvioihin ja kersa pääsee kaiken kimppuun mitä näkee. Täytyy vain tolkuttaa itselleen että lapsi pitää huolta terveydestään. ;)
Poista"Immunijärjestelmän haastamisesta vielä sen verran, että onneksi täällä Suomessa ei sentään olla vielä innostuttu desinfioiviin pesuaineisiin"
PoistaJohan telkkarissa pyörii mainos jostain "inhottavat bakteerit tuhoavasta pesuaineesta". Voi taivas. En ole ikinä kuullut, että kukaan olisi saanut infektiota pesukoneesta tulleista vaatteista.
"kerääkö ihmiset maasta ruokaakin suuhunsa :D" kyllä jotkut kerää. meillä kun leipä lentää lattialle, se nostetaan ja kiljaistaan remakasti "vastustuskykyä lattialta!" :D ja pistellään suihin. tuttia en ole omassa suussani puhdistellut (kiitos karieshysterian), mutta hihaan tai housunpeffaan olen pyyhkäissyt. (tiettykään en esmes sörnäisten metriksen lattialla käynnin jälkeen lapselle ole takaisin antanut ;) ) kyllä nuo vipeltäjät tunkee pihassa hiekkaa ja keppejä suuhunsa ihan luonnostaan. mä luotan siihen että vastustuskyky toimii niinkun pitää. ehkä tästä karjalalaisesta huolimattomuudesta johtuen lapseni ovat täysin allergiavapaita, tai sitten se vaan on sattuman oikku...
VastaaPoistamua kiinnostais se asia, josta olen vaan kautta rantain kuullut, että jos äiti raskausaikana joutuu syömään antibioottikuureja, niin saattaapi syntyvälle lapselle tulla monimuotoisia allergioita. onko kukaan siitä lukenut/kuullut?
Kerätään meilläkin! Lapseni on syntynyt ja elänyt 1,5 vuotta alkumetrejään Kairossa/Luxorissa, jossa ei millään lailla voi välttää likaa. Hän kait kirjaimellisesti eli kontaten likaisia lattioita - sitä likaa kun tuli joka minuutti ovista ja ikkunoista :D En ole näistä tarkka, olen itse kuulemma myös kolunnut kaikki likaisimmat nurkat ja pistänyt vielä suuhuni. Hyvin terve toistaiseksi ollut, mutta en väitä onko yhteyttä koska sitä en voi tietää. Poika on myös toistaiseksi oikeinkin terve, ei mitään ilmenneitä allergioita. Hampaiden kanssa olen yrittänyt olla tarkka, eli ei samaa lusikkaa, mutta olen myös 99% varma että isän puolen sukulaiset EIVÄT ole tätä noudattaneet. Joten se kai siitäkin sitten...itselläni ei ole vielä näin melkein nelikymppisenä yhtään reikää. Oman lapsuuden lusikoinneista ei haisua. Pojalla tippui munkki huoltiksen lattialle ja oma isäni antoi takaisin sanomalla se antaa vastustuskykyä ;) Annoin mennä kun lattia ei näyttänyt kovin likaiselta - hah, mikä toki on eri asia että oliko se oikeasti likainen. Bakteereja ei voi nähdä.
PoistaMitään tieteellistä evidenssiä en äidin antibioottikuurien ja lapsen allergioiden yhteydestä ole nähnyt, mutta vahvaa kokemusperäistä näyttöä siihen suuntaan on. Sairastuin itse viikon kuopuksen syntymän jälkeen vakavaan yleistulehdukseen (senkka huiteli yli sadassa) ja pikahoitona minuun pumpattiin vahvinta imetyksen sallivaa antibioottia suoneen päivittäin. Moska meni tietenkin maitoon ja vauva sai pahat mahavaivat sekä - tsädäm! - maitoproteiiniallergian (johon liittyy myös lievempi kananmuna- ja soija-allergia). Oireili ensin pahana atopiana (jolloin ei maitoproteiinia vielä kukaaan osannut epäillä), siten vajaa yksivuotiaana maitotuotteita kokeillessa repesivät suolisto-oireet, jotka ovat jatkuneet edelleen nyt kolmivuotiaaksi saakka :/ Muita yliherkkyyksiä ei lapsella ole, kuten ei isoveljelläänkään, eikä suvussa ole tiettävästi koskaan kellään ollut maitoproteiinin siedon kanssa ongelmia -> jotenkin tekee kovasti mieli vetää yhtäläisyysmerkit noiden juttujen välille.
PoistaJahaa, mä oon siis saanut 2/3 lapsista astman aiheutettua kun en ole käyttänyt samaa lusikkaa? Ja olikohan mulla antibioottikuurejakin raskaanaollessa, kun allergioitakin on samaisilla löytynyt. Eikä meillä ole kotieläimiäkään, vaikka ne olisi estäneet tämän kaiken. // sarcasm mode off // En kyllä suostu uskomaan että noilla on niin merkitystä ko. Vaivoihin! Geenit ne on mitkä ratkaisee. Ärsyttävin tutkimus minkä olen koskaan nähnyt on tuo kotieläimet estää allergioita ja astmaa, koska tietääkseni siinä ei ole itenkään otettu huomioon, että jos vanhemmilla on esim. eläinallergia niin pienemmällä todennäköisyydellä heillä on kotieläin mutta suuremmalla todennäköisyydellä allergiageenit jotka periytyy lapsille. Valhe, emävalhe, tilasto (ja tilastosta sitten tutkimus).
VastaaPoistaKyllä ihmiseen vaikuttaa geenien lisäksi myös ympäristö, ei siitä ole edes kiistaa. Jokuhan sen geenipoikkeamankin aiheuttaa, muutenhan terveiden vanhempien lapsille ei ikinä tulisi allergiaa. :)
PoistaLyön hatullisen kakkelia vetoa, ettei aikuisen syljellä ole käytännössä mitään tekemistä allergioilta tai astmalta välttymisessä. Ne vanhemmat jotka käyttävät tuttiakin omassa suussaan, suhtautuvat myös yleisesti rennommin lapsen "suojelemiseen" bakteereilta.
VastaaPoistaKomppaan ehdottomasti edellistä anonyymiä, noille tutkimuksille eläinperheiden lasten vähistä allergioista on täälläkin naureskeltu pitkään ja hartaasti. Vähän sama kuin se, että perheitä neuvotaan syömään yhdessä, koska yhdessä syövät perheet ovat onnellisempia. Aivan kuin onnellisuus aiheutuisi saman pöydän ääressä istumisesta eikä toisinpäin.
Ja sanottakoon nyt vielä sivuhuomautuksena, että tämä aihe jos mikä on todella lähellä sydäntä, sillä olen itse kahden bakteerikammoisen vanhemman lapsi, jolla ei ilmeisesti ole streptokokkitartuntaa, mutta joka on allerginen ehkä n. 95%:lle ruoka-aineista.
Sen verran herkullinen vetotarjous että jätän käyttämättä. :D Minä sen sijaan syön hatullisen paskaa jos näille proffille ei ole tullut mieleen sulkea pois genetiikan merkitys. ;)
PoistaNiin siis kyllähän esim. Venäjän Karjalassa tehtyjen tutkimusten perustteella on päätelty, että sopiva bakteerimäärä ympäristössä ehkäisee esim. astmaa, eli kääntäen liika puhtaus sairastuttaa. Tämä siis todettu suht laajoissa tutkimuksissa vertaillen Venäjän ja Suomen oloja. Aiheesta on tehty muitakin tutkimuksia, mutta tuo nyt on itselle tutuin kun satuin tekemään siitä uutisen joku vuosi sitten. Että onhan noilla väittellä pohjaa. Ja kyllä, ainakin tossa tutkimuksessa oli kyllä suljettu muita tekijöitä pois...
PoistaMutta sehän ei tarkoita, että mikä vaan sotku suojaa miltä tahansa sairaudelta ja ettei yksilötasolla voisi olla suuriakin poikkeuksia. Että ei se lapsi varmaan kaikilta onnettomuuksilta pelastu vaan siksi että vanhemmat ottaa koiran, mutta ei se tarkoita, että kaikki tutkimukset on potaskaa.
Minä olen jotenkin niin yksityinen henkilö, etten ole kyllä lusikkaa kenenkään kanssa jakanut. Enkä suulle pussaile kun miestäni. Ja silti me ollaan mun mielestä ihan hyvä, normaali perhe.
VastaaPoistaToisaalta meillä on yksi tuttu perhe, jossa kaikki - siis kaikki viisi, vanhemmat ja lapset iältään 15, 19 ja 22 nykyään - käyttää samaa pyyhettä JA hammasharjaa. EEOOWW. Ja hekin ovat ihan hyvä, normaali perhe (noin ulospäin ;)).
Hammasharjaa..?! No ehkä siinä menee raja. ;) Skidi kyllä siivoaa Snadin hedelmäsoseet (jopa lattialta) ihan samalla lusikalla ja kaikki pussailevat kaikkia suoraan suulle.
PoistaNo hei relax! Tuttia en ole nuollut, koska juniori käyttää peukaloa. Päivän mittaan se hygieenisyys taas --- no, kaupan lattioilla könyämisen ja puistossa paljain käsin tonkimisen jälkeen peukku vilahtaa helposti suuhun ennen käsipesulla käyntiä, halusin tai en. Lisäksi tunnustan syöttäväni lapselle aamupalamunakokkelit omalta lautaseltani, omalla haarukallani. Ja ehkä ne lattialle pudonneet leipäpalat ja rusinatkin vain laitetaan suuhun, on meillä nyt sentään sen verran siistiä ;)
VastaaPoistaKaiken tämän leväperäisyyden jälkeenkin 2,5-vee pikkumiehemme on aina ollut terve, ei allergioita, ei vatsapöpöjä eikä tänä talvena edes nuhan nuhaa. Ehkä sattumaa, ehkä vain hyvää tuuria, tai sitten ei. Isoveli on terve myös, vaikkei peukkua syökään.
No niin siis Snadihan syö parhaiten kun mä annan sille omalta lautaseltani ruokaa sormenpäästä tarjoiltuna. :)
PoistaMeidän kersat on toistaiseksi molemmat ei-allergisia vaikka isukki on lievästi atooppinen. Aion kyllä jatkaa samalla bite the dust -linjalla ihan varmuuden vuoksi. :)
Äidin lautaselta syöminen on kyllä jotenkin jännä juttu. Yritäpä tarjota samaa kokkelia kersan omalta lautaselta. Ei mene murustakaan alas. Napero imaisi jopa lautasellisen hernesoppaa, kun kerran äidin lautaselta sai.
PoistaTuosta lattialta syömisestä --- jos olisi häpeään taipuvainen tyyppi, niin taannoin olisi saattanut kaupassa hävettää. Nappula kaatoi rusinat lattialle ja söi niitä sieltä touhukkaana äidin ihmetellessä tavaratalon liinavaateosaston tarjontaa. Vieras täti vilkaisi pari kertaa ja tuli kauhuissaan kertomaan kuinka lapseni syö jotain lattialta. Laimea "aijaa" ei kaiketi ollut ihan tädin odottama vastaus ;)
Esikoisen kohdalla noudatin hammaslääkäreiden suosituksia neuroottisen tarkasti. Kunnes neiti 8kk kahvilassa tempaisi tyhjästä kahvikupistani lusikan ja pisti sen suuhunsa nanosekunnissa.
VastaaPoistaKuopuksen kanssa ei olla sitten vsrottu oikeastaan yhtään, joskaan ei nyt olla mitään tutteja nuoltukaan. :P Jos on stressiin taipuvainen vanhempi, niin vähänkään vilkkaamman vauvan/taaperon kanssa selviää huomattavasti selväjärkisempänä kun ei ala hysteerisesti varomaan karieksen tarttumista.
Silti mulla on aina tosi syyllinen olo jossain julkisilla paikoilla, jos syötän taaperoa samalla lusikalla. :/
No juuri tässä löysin Snadin imeskelemästä mun lattialle pudonnutta hammasharjaa.. Jotenkin kaikki langat on niin kadonneet käsistä että tuurilla mennään. ;)
PoistaMeidän kuopus on löydetty imeskelemästä hammaslankaa, jonka hän oli kaivanut roskiksesta.
PoistaKarieksen kanssa ei muuten ole yhden sylkikontaktin jälkeen peli menetetty. Esikoinen sai puhtaat paperit kolmevuotiaana sylkitestissä, vaikka oli kerran jopa syönyt osittain pureskellun lakun suustani (Älkää kysykö, mikä tapahtumaketju tähän johti!).
Niinpä. Lääketieteessä on varmaan aika monta yhden erikoisalan kantilta tehtyä tutkimusta, joista ei sitten tiedä miten ne vaikuttavat johonkin muuhun kokonaisterveyden sektoriin. Hammaslääkärit ovat tietysti omalta kantiltaan oikeassa ettei yöimetystä, tuttiin sylkemistä, yhteistä lusikkaa, tuttia, peukaloa, koska hampaat. Ja pikkubroidini joka lappoi kenkien mukana kulkeutunutta katuosaston hiekoitussoraa koska vastustuskyky, oli silti pienenä allerginen suunnilleen kaikelle (paitsi soralle?). Omat penskani ovat toistaiseksi allergiattomia vaikka geenit, ja koska täysimetys plus paska, eikä mikään näistä ole joko tai vaan useamman lapsen otannasta syntyvä tilasto.
VastaaPoistaAivan, tiedeuutiset ovat kiinnostavia, mutta ei jokaisen jossain julkaistun tutkimustuloksen kannata antaa omaa toimintaa ohjata. Mielessäni kaikuvat aina välillä tutkijakoulussa kuulemani sanat: "Kyllä heikkotasoisiakin konferensseja tarvitaan, missä tohtoriopiskelijat muuten julkaisisivat ensimmäiset tutkimustuloksensa?" Kun muistelen joitakin omia ensimmäisiä julkaisujani, niin tuo on kyllä kovasti totta. Jos tutkimustulokset ovat oikeasti arvokkaita, ne löytävät ennen pitkää tiensä suosituksiin.
PoistaMutta mutta... eikös tässä karies vs. vastustus -kyky dilemmasta pääse ihan sillä, että putsaa tutin suussaan siihen saakka kunnes lapselle puhkeaa se ihan ensimmäinen hammas? Karies kun ei tartu hampaattomaan suuhun.
Tästä tulikin mieleen, että peruskoulussa voisi opettaa tulkitsemaan tiedeuutisia: mitä tarkoittaa otos, kohonnut riski ja tilastollinen merkittävyys.
PoistaJa Riitta, näin juuri, koska elämä. ;) Tämä Hesselmar lienee kyllä ihan pitkän linjan tutkija tässä asiassa.
Näin on, toisaalta sitä toivoisi, että edes tiedetoimittajille opetettaisiin nämä asiat ja että ne pitää ihan jokaisessa tiedeuutisessa vääntää suurelle yleisölle rautalangasta. Tuossahan jo hammaslääkäriliitto teki vastineen, että puhkeavat hampaat ovat erityisen herkkiä nappaamaan kariesbakteerin: älä nuole sitä tuttia!
PoistaMinäkin olin esikoisen kanssa huolellisempi, kuopus pääsee tässäkin vähemmällä...
Mun hammaslääkäriystävä totesi, että kariestartuntaa välttääkseen pitäisi varjella lasta kaikelta sylkikontaktilta kolmivuotiaaksi asti. En ole jaksanut asiasta stressata, koska lapsi vähintään pussailee tarhakavereita ja syö samoja leikkikaluja hiekkiksellä. Xylitol-pastillit ja hammasharja ovat siinä mielessä kätevämpiä, että niiden käyttöä voi itse kontrolloida varsin helposti.
VastaaPoista