En voinut uskoa tuuriani, kun Snadi alkoi nukkua yli viiden tunnin pätkiä jo pariviikkoisena. Odotin neljä kuukautta, että yöriehuminen alkaisi. Yhtä flunssayötä lukuunottamatta Snadi on kuitenkin nykäissyt 12 tunnin yöt kahdella syötöllä. Maailman helpoin kersa! Jes!
|
Mulla oli sille hankittuna maailman hienoin tuttipullo. |
Paitsi, että kyseessä oli savuverho. Kun keskityin vaalimaan uniani, en ollenkaan tajunnut pelätä ruokailuongelmia. Arvaatte: se pieni paviaani on
pullolakossa. Pullosta ei kelpaa ei korvike eikä rintamaito. Se kärsii mieluummin lievää nälkää kuin ottaa pullohuikan. Tiesin kyllä, että eräskin tuttu äiti oli joutunut yllättävän pullolakon takia perumaan työmatkan Milanoon, mutta en osannut arvata, että näin kävisi vahvojen pulloperinteiden perheessämme. Elätän toiveita, että kyseessä on lakko eikä lopullinen asiantila, mutta neuvolan täti ei jakanut optimismiani.
Kiinteiden kanssa ei mene yhtään paremmin. Ainoa ruoka, mitä se syö mielellään, on Svarfvarsin luomuperuna - kevyesti haarukalla muhennettuna ja pieninä knööleinä
sormenpäästä syötettynä.
Nyt mulla on siis 68 senttinen avec uuden vuoden bileissä, ei mitään hajua miten ikinä voin lopettaa imetyksen ja kynsien alla perunaa. Checkmate.
Ps.
Pullo on Puran.
Jos Snadi tunkee suuhunsa kaikkea muuta minkä vain käsiinsä saa (kuten kaikki lapset yleensä tuon ikäisenä tuppaavat tekemään), usuta kouraan tikku porkkanaa tai pala banaania, kyllä se siitä suuhun menee.
VastaaPoistaMinä saan näistä aina kaameita haukkuja, kun kehtaan verrata elukoita ihmisiin, mutta lampurina sen sata karitsaa pullottaneena ihmisvauvojen tuttipulloilla, kannattaa kokeilla monta eri mallia aventista tutta vai mikälie. Laitoin aikoinaan ilmoituksen, missä pyysin vanhoja pulloja ja niitä tuli valehtelematta paljon!
VastaaPoistaJa erilaisia. Uusi vauva sylissä aina etsittiin just sille sopivaa tuttimallia, lampaitten suosikki oli avent, ja lopulta hoitajankin, niillä on suurinvetoinen pullo...
Lampaidenhoitajan vinkkiä noudattaen täällä - meiltä löytyy se 3kk rapiat pullolakkoilija. Hinkkimölö putos vielä kuukausi takaperin kun äitee kävi kaupalla tms. mutta ei enään. Lakko - en juo ko siitä ihtestään.
VastaaPoistaTäällä sitä ollaan taas, tuon miniatyyrin hyppykeppinä. tissit jatkuvasti töröllä kun söör keksii kiljasta. Ja minähän ravaan!
ps. superpäheet pullot!
Ainiin ja aventilla on vielä se venttiili silikoni nokka, joka on vissiin tarkoitettu vähän vanhemmille, mutta se osoittautui imemäänopettelussa tuttipulloa vihaavien kanssa parhaaksi...
VastaaPoista68 senttinen avec voi olla ihan kiva juttu, mutta myötätuntoa nyt kuitenkin :) Aika kiittämätön tyyppi jos hyljeksyy noin hienoja tuttipulloja.
VastaaPoistaNäitä vinkkejä saat varmaan sen verran, että todennäköisesti tekee mieli jättää ne lukematta..
VastaaPoistaMutta kerron silti. Sama homma, pullolakko iski. Noh, Mamman piti päästä luennolle, joten insinööri keksi keinot. Otti puukon ja viilsi sitä tutin reikää isommaksi - johan uppos maito poikaan! Mähän en sitä uskonut. Joten jossain vaiheessa kokeilin taas "iän-mukaisella" tutilla. Ja karmee huuto. Vaihto puukotettuun tuttiin ja näin uppos.
Hahaa, meillä oli Naketin kanssa oikea pulloarmeija (kaikki markkinoilla olevat mallit) himassa, ja kaikkea koetettiin.
VastaaPoistaHeitä noppaa, jos saat kaksi kutosta, ota vauva oikean olan taakse vasemmalla kädellä syliin ja juota sille toinen silmä kiinni yhdellä jalalla seisten samalla jodlaten Urugualaisen maneetin(!) täysikuunaikaan karkausvuonna lypsettyä maitoa, niin kyllä se sitten siitä juo.
No ei juonut. Ikinä.
Tsemppiä silti. :)
Ihania pulloja! Meinasin jo ostaa kunnes muistin, ettei tää miun 1-vuotias enää pulloa tarvinnukaan.. Seruaavalle sitten ;)
VastaaPoistaJep jep, been there done that. Käytin sievoisen summan erilaisiin tuttipulloihin, ja niitä sitten testailtiin kerran päivässä (nälkäisenä, ei niin nälkäisenä, unisena, kylläisena, kaikki variaatiot kokeiltiin.) Nappula syliin syöntiasentoon, pullo suuhun ja LIIKKEELLE. Kävelin ympäri kämppää ja lauleskelin, en edes katsonut ipanaan. Homma lopetettiin heti, jos huuto alkoi (ja sehän alkoi aina, kunnes...) Yhtenä kauniina päivänä tyyppi ei enää raivonnutkaan, vaan pureskeli tuttiosaa. Pidin sitä hyvänä merkkinä, ja seuraavana päivänä sankari imaisi 20ml. Olin pelastunut.
VastaaPoistaMeillä ei myöskään kelvannut juniorille pullo ja syöminenkin oli vähintään haasteellista.
VastaaPoistaSitten kaveri neuvoi antamaan kuivaa jälkiuunileipää järsittäväksi. Siitä se sitten jotenkin lähti. Toinen juttu oli se ettei mikä tahansa lusikka kelvannut, jonkun vauvanruokarasian mukana tuli minipieni keltainen muovilusikka ja se oli se avain. Pojulla oli se lusikka omassa kädessä ja koetti itse syödä ja minä syötin toisella lusikalla.
Meidän juniori on siis todella omapäinen "minä itse" -tyyppi. Nyt leikki-ikäinen ja edelleen ohjekirja olisi kiva ;) Esikoiseen verrattuna todella haasteellinen lapsi.
Tuosta pullosta: Meillä ei kelvannut mikään tuttipullo. Siirryimme varovasti Ainun nokkamukiin, siis niihin joissa oli sellainen irroitettava "imuventtiili".
Tuttu juttu. Mulle ei tosin tullut mieleenkään kokeilla erillaisia pulloja. Tosin mulle ei tullut siinä lapsen 4kk vaiheessa mikään muukaan mieleen (erittäin rikkonaiset yöunet), mutta miehelle tuli mieleen, että nyt hän antaa pullosta ja rouva makasi makkarissa korvatulpat ja peltorit korvilla. Eka ilta ei pulloa-huutoa n. tunti, toka iltana puolisen tuntia ja kolmantena n. vartti. Neljäntenä iltana ipana nappasi ahnaasti ja heti koko pullollisen ja siinä oli sitten yösyöttövälitkin pidentyneet samalla inhimillisiksi. En voi suositella tuota menetelmää, mutta kyllähän se toimi. ns. routa porsaan kotiin ajaa, ruoka mastuu kyllä pullosta, kun ipana tajuaa, että muuta ei tule. Ja vielä, olin pumpannut pulloon äidinmaitoa. Voi olla, että se raivostutti ipanaa entisestään: tuoksui tutulta, mutta mistä helkatin kumituutista sitä oikein tarjoillaan.
VastaaPoistaKoeta sellaista pehmeänokkaista nokkamukia (esim. NuK). Voi tepsiä!!
VastaaPoistaJa hei...hiukan kade noista yöunista. Nimin. viime yönä syötiin taas 6 kertaa ja ikää 6 kk
Vauva osaa periaatteessa juoda ihmistenkin mukista, joten koita hörppyyttää?
VastaaPoistaÄiti kertoo aina mun lapsuudesta ja huonosta pulloilusta, että oli onnistunut lukuisten turhien yritysten jälkeen huijaamaan mut juomaan pullosta lämmittämällä sitä tuttiosaa... eihän tissikään oo huoneenlämpöinen.. tai sit mä olin vaan helposti höynäytettävissä. :D
VastaaPoistaTässä lakossa vois auttaa Jouko Ahonen. Mutten sitten tiedä, kumpi olisi miellyttävämpää uudenvuodenbileseuraa...
VastaaPoistaToi on vaan niin tyypillistä. Kolmen lapsen kokemuksella sanon saman kuin sinä: jos ekan kanssa joku tökkii, tokan kanssa kyseistä asiaa varoo neuroottisena, mutta sitten tokalle tuleekin joku muu juttu. Kolmashan meillä tietty elää jo pellossa, mutta ei haittaa, koska tiedän että KYLLÄ SE joskus loppuu. :)
VastaaPoistajk. tais mennä jotenkin kyllä niin että esikoista en osannut antaa kellekään hoitoon, mistä johtuen se ei kyennyt olemaan muiden hoidossa, toka EI NUKKUNUT ikinä, mutta ihan alusta asti annoin sen kelle tahansa hoitoon. Kolmannen kanssa halusin vain nukkua ja muu sai mennä miten meni. Ja laitoin alusta asti hoitoon muillekin :)
Mutta NUKKUMINEN on se tärkein!!!
Mä haluaisin antaa jotain vedenpitäviä raikkaita neuvoja, mutta taitaa mennä vertaistueksi.
VastaaPoistaLapseni numero 1 ei huolinut mitään markkinoilla olevia pulloja eikä mukeja, ei edes taiat auttaneet, heh. Joskus reilusti yli vuoden ikäisenä alkoi juoda hyvin rajallisia määriä ja laatuja nestettä pillillä ja tietynlaisista tetroista.
Lapseni numero 2 ei ensimmäisillä yrityskerroilla huolinut pulloa, mutta jouduin sairaalaan ja pikkupakon edessä joi pullosta. Tällä hetkellä juo vaivalloisesti pullosta, kunhan tähdet ovat oikeissa asennoissa.Ikää 5kk. Mutta näin kierroksella kaksi, mua ei jaksa raivostuttaa edes pullotemppuilu, kun tuo kierros yksi oli meillä niiin infernaalisen haastava kaikin puolin.
Mistä sait ostettua puran tuttipullon? Mä en löytänyt nettisivuilta kuin aikuisten pulloja vai enkö vain osannut etsiä oikein.. :)Tollanen on pakko saada!
VastaaPoistaJa lohdutuksena voin kertoa että näin kymmenen vuoden jälkeen asialla ei enää ole väliä, eikä sitä oikein muistakaan :). Ylipäänsä muistan armollisen vähän vuosista 1998-2002. Molemmat piti jotenkin väkisin totuttaa pulloon ja tuttiin. Muistaakseni esimerkiksi tuttia pidettiin tukevasti painamalla suussa eika annettu plumpsauttaa ulos. Pulloa annettiin molemmille heti, etteivät vaan hylkisi. Ja samalla pelättiin että hylkää tissin. Tsiisus mä rakastan tätä aikaa kun saa mitellä voimiaan niiden kanssa rehdein verbaalisin menetelmin!
VastaaPoistaMeillä about samanikäinen neiti teki pullolakon tossa kuukausi sitten. Tein niin että harjoteltiin kahdestaan taas pullosta syömistä. Ku joku muu oli aikasemmin hoitanu pullojutut. Neiti oli normaalisti tissillä ja sit TSÄDÄM! jatkettiin pullosta, korviketta (en jaksanu pumpata tissimaitoo). Pari ekaa kertaa kieltäyty syömästä mut sitte kelepas. Sit jotenki hokas että ei se pullo ookaan niin kamala juttu. Ja että kyllä se tissi palaa taas kotiin.
VastaaPoistaJos kertoisin tän tarinan neuvolassa se neukkatäti varmaan tappais mut ku tollee vaarannan imetyksen. Mut kamoon, mä haluan joskus mennä jonnekin ja ei tartte pelätä että lapsi huutaa kotona koko ajan. Mummikaan ei suostunu enää tuleen lapsenvahdiksi ennenku tenava söi taas pullosta.
Esikoinen söi innokkaasti maitoa sekä tissistä että pullosta koko imeväisikänsä ja päästiin pullosta eroon vasta 2,5-vuotiaana. Kuopus rupesi pullolakkoon n. kuukauden ikäisenä, ja mua ei haitannut yhtään, koska en jaksanut pumppailla ja itse asiassa kuopuksen kanssa mulla ei ollut mitään tarvetta kahta tuntia pitempään omaan aikaan. Ehkä tämän kakkosen kohdalla mä olen hyväksynyt kohtaloni eikä mulla ole mitään elämää kodin ulkopuolella enää...
VastaaPoistaäet, tunkeepa hyvinnii, mutta mites sormiruokailet nestettä. ;) Ehkä annan sille voikimpaleita imeskeltäväksi!
VastaaPoistaAnonyymi, täytyy jatkaa harjoituksia ja lainata akvereilta pulloja. Kolmea mallia on nyt kokeiltu, aventilta kahta eri tuttityyppiä..
Vinkeän äiti, eniten ehkä itkettää se että olin ajatellut lopettaa tän pirun tissishown maaliskuussa. Grrr.
Anonyymi, tämä oli myös neuvolan tädin kanta. Nokkamukiostiksille suuntaan ma.
Arkitehti, no älä!
Anonyymi, täytyy kokeilla sitten vellituttiakin. Mä epäilen kyllä että se sisältökin on Snadin mielestä väärä.
Kiki, tätä juuri pelkään.
Sini, ai hitto, meillä veti Skidi pulloa yli kaksivuotiaaksi. :D Noihin sopii muuten aventin tutit ja nokat, mitä arvostan!
Anonyymi, juuri äsken kokeilein tuota kävelyä ja ottihan se pari imaisua karjumatta.. :) Toi jöötti painaa jo yli 7 kg ni en mitenkään jaksa kanniskella yhdellä kädellä, täytyy yrittää vaik liikkuvissa vaunuissa, autossa tai jotain.
assari, joo, lusikoita on kokeiltu viittä erilaista. :D Mä en osaa sanoa kumpaa vihasin esikoisen kanssa enemmän: päiväunille nukuttamista vai syöttämistä. Kumpikin oli pelkkää epäonnistumista alusta loppuun. Argh.
Henkka, no niinpä, mutta sitten ovatkin vaa'assa mun YÖUNET: jos se syö huonosti illalla, se herää satavarmasti syömään useammin. Kokeilen nyt eka ns. hyvällä..
Anonyymi, ok, kokeilen! Ja tsemppiä hei öihin, kuulostaa kauhealta. O_o
Anonyymi, joo, hörppyyttämällä menee minimaalisia määriä sisään. Ois vaan tosi hyvä et ois vähän tehokkaampi keino.
helmi, kiitos, kokeilen tätäkin!
Salamatkustaja, tässä tarvitaan kyllä valtakunnansovittelija Esa Lonkaa. ;)
Tiitu, niin onkin nukkuminen tärkeintä. Siksi en jaksa kuolla vitutukseenkaan. ;)
Meri, sympatiaa myös sinne. Jotenkin sitä kuvitteli että syöminen olisi se yksinkertainen ja luonnollinen toiminto. Esikoinen karisti nämä luulot huolella.
Saltsi, on niitä alsten pulloinakin!Täällä tietoa jälleenmyyjistä, Nudgesta Yrjönkadulta voi ainakin kysyä.
LaKana, ah, hear hear. Mä olen jo siirtänyt itseni henkisesti ensi kesään, jolloin ainakin osa tästä skeidasta on helpottanut. :)
Mari, kiitti, täytyy kokeilla totakin!
Karina, mä olen myös eräällä tavalla vähemmän angstinen tällä kakkoskierroksella, mutta kyllä tuli yllätyksenä että onnistunut täysimetyskin voi vituttaa. :)
No täällä kommentoi se äiti, joka ei tosiaan koskaan päässyt sinne viikonloppumatkalle Milanoon. Haalin kaupasta kaikki mahdolliset tuttipullomallit ja tuttipäät ja nokkamukin ja hörpytysmukin -NADA!
VastaaPoistaJa niin yritettiin saada muksulle pulloa uppoomaan erinäisillä asennoilla, lauluilla, heijaamalla, rintamaitoa, tuttelia, Nania - NADA!
Tyhjästä tullutta pullolakkoa kesti 3kk, kunnes sitten yhtäkkiä jouluna keskellä korpea muksu päätti tehdä toisin päin -vain pullo kelpas ei tissi, ei vaikka raivonälkä olis ollut. Ja siinä sitten vaan itkun kanssa menin tissilypsylle savusaunaan (ainoa tarpeeksi lämmin paikka korvessa, että saa maidon lypsettyä -needless to tell more). Onneksi oli lisääntyneessä suvussa mukana maitoja ja pulloja, rintapumppua ei tietenkään.
Tämä nollasta sataan on muuten tänä päivänäkin tämän kaverin luonne. Ja sisu pitää. Voin näin jälkikäteen analysoituna sanoa, että mikään ei olisi auttanut tähän tapaukseen kuitenkaan. Luonnollisesti kerron tämän tarinan sitten tulevaisuuden teinille, kun se päivä tulee ja pyytää päästä kielikurssimatkalle tms. "No et säkään päästäny mua ikinä mihinkään!"
On se onnistunut imetys voi kenkuttanut täälläkin. Bonuksena on vielä syyllistyminen siitä, että sehän on hieno juttu, kun imetys sujuu eikä siitä saisi valittaa.
VastaaPoistaKyllä jokainen vauva varmasti pullolle oppii, JOS tulee pakkotilanne, mutta ainakin meidän muksumme ovat olleet tässä suhteessa sen verran itsepäisiä, että olen antanut periksi ja todennut "oman ajan" olevan jotain sellaista, mitä on toisten vauvojen äideillä kahta tuntia enemmän putkeen. Tietynlaisen maineen tästä on saanut, kun ei lasta isälleenkään pitkäksi aikaa jätä (on se maine sitten kyllä korjaantunut, kun lapsi on kasvanut).
Kun kuopus oli viisikuinen aloitin säännöllisen harrastuksen. Siinä vaiheessa todettiin, että olimme kaataneet jo riittävästi vaivalla pumpattua, pakastettua ja lämmitettyä tissimaitoa viemäriin emmekä uskoneet korvikkeen kelpaavan yhtään paremmin. Niinpä isäntä pisti pulloon keitettyä, jäähtynyttä vettä ja antoi sitä, jos maissinaksut ja iltapuurontapainen eivät pitäneet lasta rauhallisena.
Tunnen myös äidin, joka palasi töihin, kun vauva oli puolivuotias. Lapsen isä totesi, että on pienemmän riesan tie tuoda lapsi kerran päivässä työpaikalle imetettäväksi kuin opettaa hänet pullolle. Eikä ollut kiinni siitä, etteikö sitä pulloa olisi yritetty tarjota.
meillä syötiin vaan sitä semperin luomupäärynää ;) ihan sama millasesta kiposta tosiaan tarjos, se MAISTOI kaikki muut ja suu meni kiinni. hyvästi piltit ja muksut, meillä ollaan luomufaneja het kättelystä x)
VastaaPoistaMeilla pullosta suostuttiin syomaan ainoastaan isan kanssa. Jos mina oli kotona, ei ollut toivoakaan etta pulloruokailu olisi onnistunut.
VastaaPoistaMeillä toimi nokkamuki ilman sitä tippalukkoa tai mikä se nyt on nimeltään, kannattaa siis nykästä se irti ja kokeilla ns. vapaalla virtauksella... meillä tuli eka sotkua, mut parin kerran jälkeen juominen sujui seitsenkuiselta jo aika hyvin. Ois varmaan sujunut aikaisemminkin, jos vaan naapuri olis käskenyt ottaa sen tippalukon pois aikaisemmin :) Tuttipulloa tuo nyt 13kk ei ole huolinut oikeastaan koskaan.
VastaaPoistaJe lisäys edelliseen nokkamuki-juttuun: paras oli tosiaan sellainen perinteinen kova nokkamuki, oli sitten vissiin tarpeeksi eroa tissiin, jotta sen saattoi mukula hyväksyä...
VastaaPoistaKiitos linkistä:)
VastaaPoistaMinkäs ikäinen Snadi on? Kun mä en nyt näe yhteyttä pullolakon ja imetyksen lopetuksen kanssa? Sulla on maaliskuuhun aikaa saada Snadi oppimaan mukijuomiseen. Sinuna siis lopettaisin kokonaan pulloyritykset (menee aikaa, rahaa, hermoja - TIEDÄN) ja alkaisit vaan hörpyttää mukeista ruuan päälle ja välillä vaikka huvikseenkin. Vettä, tissi- tai purkkimaitoja. Imetyksen saat loppumaan jos niin haluat maaliskuussa, eikä enää tarvitse vieroittaa pullosta myöhemmin. Hampaatkin kiittää. Tuohon uuteen vuoteen ei kyllä enää ennätä mikään kikkakolmonen, paitsi jos tuurilla uskaltaa jättää Snadin kera pullo/mukiarsenaalin kotiin... Tiedä vaikka ne tähdet olis just huomenna oikeassa asennossa ;)
VastaaPoistaMeidän tyttö ei juo mitään eikä mistään.
VastaaPoistaKaikki neste tulee ruuasta.
Esikoinen joi, mutta ei syönyt.
Nyt tää kuopus syö, mutta ei juo.
Niin tai näin, aina on perseestä!
Että tsempit vaan!! :))
Kannatan tutin leikkaamista suuremmaksi, kuten joku tuossa jo neuvoi! Kaksi pullovauvaa aikoinaan kasvattanut isäni antoi tämän neuvon ihan itsestäänselvyytenä... kokeilin sitä viimeisenä keinona, ja yllättäen - kuukauden tappelun, useiden erimallisten pullojen ja nälkälakon jälkeen - lapsi veti välittömästi pullollisen maitoa hyvällä halulla.
VastaaPoistaOpiskelin sitten netistä, että tutin suurentaminen leikkaamalla ei ole hyvä juttu, ja tuttipullon reikää tulee sen sijaan suurentaa kuumennetulla neulalla. Olin hyvin skeptinen, mutta tämä toimi kuin toimikin meillä.
Jaa niin, muiden kommentteja lueskellessa muistin myös, että meillä annettiin pojalle nokkamukia aika pienestä, kun se pullo ei kerta kelvannut. Päästiinpä siitä hiton pullonlopetusrumbasta sitten joskus... Nokkamukit on kelvanneet hienosti 5kk alkaen. Tyttö ei aikoinaan tajunnut sitä tippalukkoa mutta poika kyllä sai vedettyä nesteensä tippalukonkin kanssa. Tippalukko niissä on pakko olla yhä meillä, koska poika heti kävelemään opittuaan rupesi kantelemaan nokkamukiaan ympäri kämppää ja kaatamaan vesiä ja maitoja lattialle jotta saisi siihen lätäkön jossa läiskytellä. Tippalukon kanssa ei onnistu :) Poika juo jo hienosti ihan lasistakin, että mihinkään nokkamukikierteeseen ei onneksi olla jouduttu.
VastaaPoistaOngelma on lähinnä se, että se ei ime tuttipulloa vaan jäystää sitä. Ei siis käsitä ollenkaan että kyseinen kapistus liittyy ruokailuun. MUTTA se hörppäsi eilen illalla mukista 20 milliä! Woohoo! Illan suurimmaksi kriisiksi nousikin juhlapukeutuminen.
VastaaPoistaHauskaa iltaa!
VastaaPoistaSellaisenkin neuvon olen joskus kuullut, että vauvalle voisi upota maito snapsilasista, jos pullo, nokkamuki tai tavallinen muki ei kelpaa. Sopisi ainakin iltaan!
Vaikka kakkosen äitinä sen tiedätkin, muistutan tsempittäen että nää "ikinä"-jututhan on onneksi kestoltaan näillä pikkutyypeillä muutaman viikon tai kuukauden luokkaa. Yhdet bileet saattaa mennä uusiksi mutta ongelma vaihtuu ennenkuin huomaatkaan. Meilläkin jo laitoksella hörpytetty ja taitavasti kaikenlaisista puteleista yhtä hyvin kuin tissistä juotettu vauveli yhtäkkiä unohti miten pullosta juodaan, ja alkoi juurikin tuon pureskelun – kunnes taas oppi homman uudestaan joidenkin viikkojen jälkeen. Eli kyllä se siitä taas muistuu mieleen :)
VastaaPoistaTuttu juttu, meillä pulloilutaito unohtui ihan äkkiarvaamatta kun päästiin sujuvaan täysimetykseen ja pulloja testailtiin jos jonkinmoisia - tuloksena vain huutoraivarit. Kunnes tuttu neuvoi kokeilemaan luonnonkumista tuttipullontuttia - ja katso, ihme tapahtui, tuloksena ei nyt täysin tyytyväinen vauva, mutta kylläinen kuitenkin. Nyt vielä jos tutti upoaisi...
VastaaPoistaRiitta, espressokuppi on toinen hyvä vaihtis!
VastaaPoistaPiaf, olet niiiiiin oikeassa. Varmaa on vain jatkuva muutos, kaikki järjestyy jotenkin.
Anonyymi, joo pitäisi kokeilla sitäkin. Esikoinen ei pitänyt silikonia ollenkaan suuhun sopivana materiaalina.