Tulipa mieleen vinkata ekovanhemmuusblogista: Leo Stranius, Luonto-Liiton pääsihteeri ja ympäristöasiantuntija, jonka olen tavannut duunini puolesta moneen otteeseen, on pohtinut blogissaan vanhemmuutta isäksi tulon kynnyksellä. Hän on saanut kirjoituksistaan niin paljon kritiikkiä, että ei uskaltanut enää kirjoittaa. Damned.
Osa palautteesta koski Leon idealismia: hän puhui lastenkasvatuksesta lapsettomana henkilönä, mitä pidetään röyhkeänä. (Huom. Itse olen hyvinkin iloinen siitä, että tätä onnetonta tekelettä lukevat ja kommentoivat myös lapsettomat.) Tulla nyt neuvomaan, kun takana on takana kahdeksan tuntia katkeamatonta yöunta pöyheällä tyynyllä ja raikas 10 kilsan aamulenkki! Mutta siinähän on koko kirjoitussarjan suola - ainakin kaltaiseni rimanalittajan mielestä: lapsi on nyt syntynyt ja alkaa käytännön kokeilujen aika. Haluan ehdottomasti kuulla, onko näistä idealistisista tavoitteista helppo pitää kiinni! Millaisiin haasteisiin sukupuolineutraali-ympäristötietoinen-vegaani-lapsiperhe törmää? Ja tuleeko vanhempien välille ristiriitoja?
Toiseksi, hän on mies. Mies puhumassa lapsista (vieläpä julkisesti ja omalla nimellään) on suomalaisugrilaisittain outoa. Mutta tämäkin on mielestäni kiinnostavaa. Isien näkökulma kun jää usein pimentoon.
Blogeissa kirjoittajan näkökulma yleensä käy ilmi esittelystä. Kirjoittajan persoonaa ja äänensävyä voi silti olla vaikea tulkita. Tiedän itse kokemuksesta, että Leo on keskivertoa miellyttävämpi, positiivinen ihminen ja että hänen ainoa motiivinsa on avoimesti keskustella hänen näkökulmastaan tärkeistä asioista. Niinhän kaikki bloggaajat tekevät.
Joten Leo, jatkathan kirjoittamista? Koska jos sinä et kirjoita tästä, niin kuka sitten?
Ps. Kirjoitin itse hänen blogiinsa juuri vieraskynäpostauksen tutusta aiheesta..
Jos saa kehua, kirjoituksesi on jalostunut aiemmasta versiosta mukavasti uuteen yhteyteen sopivaksi, ja se aiempikin oli hyvä. Vastuun hankintojen jälleensijoituksesta olisi kyllä kehdannut mainita tälläkin kertaa.
VastaaPoistakiitos vinkistä - kirjoitukset olivat oikeasti todella mielenkiintoisia, ja niissä oli paljon myös asioita, joita olin itse miettinyt. (jos nyt sitten jonkun verran asioita, joille nyt nauran kolkosti. ho ho ho.)
VastaaPoistano mutta kuitenkin, jäin miettimään, missä Stranius on sitä kriittistä palautetta saanut - luin tosi huolella kaikki kommentitkin, ja keskustelu ainakin julkisesti vaikutti vallan asialliselta. viitsiikö jengi oikeasti mailata tällaisia miettivälle kiukkuisia viestejä vai mitvit?
muakin muuten vähän ehkä ahdistaa neuvolajärjestelmän äiti-lapsi -keskeisyys, mutta eri vittumaisen synnytyksen jälkeen (en osaa sijoittaa sitä globaalilla asteikolla, mutta henkilökohtaisella osaan, ergo, eri vittumaista) olen sitä mieltä, että synnytyksessä lapsen isä on statisti. piste. mulla oli onneksi erinomainen statisti.
Mulla on ollut ihmeen asialliset kommentoijat, mitä nyt joku hommalainen välillä tullut inttämään. Varmaan asiaan vaikuttaa sekin että täytyy kirjoittaa nimellä, ainakin lempinimellä, ja jonkun sortin sähköpostiosoite pitää olla. Edes feikki.
VastaaPoistaKiitos Katja! Kyllä mä varmasti jatkan kirjoittamista tavalla tai toisella. Nyt kun vauva-arki on alkanut, on äärimmäisen mielennkintoista havainnoida, miten ekoilu ja ekoisyys käytännössä toimii.
VastaaPoistaAi niin. Liina, blogissani en ole niitä asiattomia tai kiukkuisia palautteita julkaissut lainkaan ja kyllä, suuurin osa niistä on tullut sähköpostin tai Facebookin kautta.
VastaaPoista