Sananen koti-insinööristä, joka on taas pyöräyttänyt lätyn. Tässäpä yksi ääninäyte. Taustasta sen verran, että biisi syntyi viime kesänä, jolloin perheessämme ei pahemmin kiljuttu riemusta. En oikein pysty tätä edelleenkään pillittämättä kuuntelemaan. Parasta tässä on kuitenkin monitulkintaisuus: jokainen voi itse antaa kiljujalle kasvot.
Jos bändistä pitää enemmänkin, kannattaa seurata yhtyeen levynjulkaisuun päättyvää "joulukalenteria", jossa julkaistaan levyltä löytyvien biisien lisäksi kaikenlaisia hmm.. musiikillisia kokeiluja.
wow, tykkään. isosti. mä oon niitä ihmisiä, jotka kuuntelee melkoisen paljon biiseistä sanoja ja kuuntelen enimmäkseen vain musiikkia, jolla on jotain merkitystä, joko itselle tai sanat koskettaa. ja tämä teki sen. ihan mahtavaa!
VastaaPoistaOho, mä en tiennyt, että Vesterinen on koti-insinööri :O Mut näemmä joka päivä oppii jotain uutta. Tää biisi soi meikäläisten paikallisradiokanavalla enemmän kuin paljon ja aina on pakko laittaa radioa kovemmalle, kun tämä tulee. Huippukipale.
VastaaPoistaHyvät sanat on laulussa, vaikkakin minua myös alkoi itkettämään. Vappuna tulee vuosi isäni poismenosta. Musiikki antaa minulle joskus niin voimakkaita muistoja menneistä hetkistä, ettei itkua voi väistää, oli missä tahansa.
VastaaPoistaHanski, hienoa! Mullekin biisin merkitys tulee sanoista. Jopa siinä määrin, että englanninkielisetkään biisit ei uppoa, jos sanoitus on tyhjänpäiväinen.
VastaaPoistaMaiju, kiva että tykkäät! Mutta koti-insinööri on kyllä Jokinen, ei Vesterinen, vaikka kaljut partajeesukset muuten toisiaan muistuttavatkin. :) Sävellykset ovat suureksi osaksi meidän pianosta hakattuja.
Minna, ymmärrän hyvin, mulle tietyt paikat ovat niin muistoja täynnä että en vielä ainakaan halua niissä käydä.
Uip. Tuli kananliha. Hieno kappale!
VastaaPoistaVideo myös todella hieno! Kuvat toimii!! Mun koti-insinöörillä bändeineen on lähes samanlainen, joskin vähän nopeatempoisempi. Tykkään siitäkin. :)
Voi Katja, kiitos! Mulla ois mennyt tää biisi muuten ihan ohi.
VastaaPoistaMun elämän rakkaus kuoli hetken aikaa sitten ja tän biisin sanojen myötä mun suru jotenkin muuttui sellasesta käsittämättömästä möykystä erilaiseksi. Palaset loksahti kohdalleen.
-Amalia
Olipa hyvä että tarkensit, kiitos :) Bändi ei oo mulle lainkaan niin tuttu, että tuntisin jäseniä nimeltä (siis oikeastaan mikään bändi maailmassa ei ole), mut nyt on jo vähän sellanen olo kuin olis päässyt johonkin sisäpiiriin mukaan, hah.
VastaaPoistaDorit, koti-insinöörien bändien kannattaminen kannattaa. ;)
VastaaPoistaAmalia, voi ei, otan osaa!! Suru muuttaa muotoaan vielä pitkään, välillä on iloiset muistot pinnassa ja välillä ikävä on kuin musta aukko. Olen iloinen, jos sait tästä otteen.
Maiju, no nyt tunnet tämän bändin parhaiten. :)
Mitenköhän löysin tämänkin helmen vasta nyt? Upea, harmoninen kappale! Olen sikäli onnellisessa tilanteessa, etten sure ketään (ainakaan aktiivisesti, äidinäidin persoonaa on kroonisesti pikkasen ikävä), mutta tätä kuunnellessa kaikki minussa jotenkin hiljeni.
VastaaPoista