25.11.2010

Joulun kimppuun

Pistimme Uuden Mustan joulukampanjan ilmoille eilen. Mietimme mimmien kanssa teemaa pitkään: mitä jouluna voisi tehdä toisin. Ahdistuimme kaikki vähän eri asioista jouluun liittyen, yksi askartelusta, toinen jouluruuista, kolmas toivioretkistä tavarataloihin. Löysimme näille epämieluisille velvollisuuksille yhden kuvaavan sanan: ähky. Kiireen ja kulutuksen yhdistelmä. Teeseiksi muotoutui viisi pää-ähkyä:

  • pakollisten lahjojen haaliminen 
  • jouluostosten teko tavaratalotunnelmassa
  • paketointisulkeiset
  • kodin jouluvalmistelut
  • joulupöydän ylivarustelu

Teesien alla esitellyistä vinkeistä saa bongata omansa tai koittaa kaikkia. Mä aion ottaa tänä jouluna haltuun pakkomielteeni eli lahjat. Pyrin sopimaan mahdollisimman monen kanssa, että uusia tavaroita ei osteta. Kierrätetyt ja aineettomat olkoot pop.

Ähkyttömyys on ehditty tulkita yksipuolisesti ruokaan tai joulun vihaamiseen liittyväksi kampanjaksi. Että joulupöydässä ei saisi syödä mitään tai joulu pitäisi jättää väliin. Ei sinne päinkään! Jouluhan on mahtava juhla, kunhan sen raivaa esiin kaiken bling blingin alta. Samalla tavalla kuin kämpän viihtyisyyttä lisää enemmän se, että jotain vie pois kuin se, että että jotain tuo lisää, myös joulu ansaitsee pienen meikinpoiston.  

Muistan myös kirjoitukseni viime vuodelta, jossa käsittelin Rebeckan esittämää ongelmaa, että vaikka itse haluaisi ottaa jouluna rauhallisesti, löytyy aina joku sukulaistäti, joka tuuppaa pakolliset krääsälyhdyt ja pehmolelut pukinkonttiin. Jos yhtään lohduttaa, ette ole ihan yksin: reilussa vuorokaudessa tapahtumaan on liittynyt yli tuhat ihmistä, joten tilausta joulun henkiselle siivoamiselle näyttäisi olevan. Tapahtumaa voi tietysti käyttää myös keppihevosena oman tahtotilan viestimiseen, sillä haasteeseen osallistuminen ei ole henkilökohtainen loukkaus sukulaistätiä kohtaan. Voitte siis hyvillä mielin kertoa, että olette mukana tällaisessa tempauksessa, ja säännöt olisivat nämä. Toivottavasti tämä ohjaisi innokkaat tädit kunnioittamaan sitä, että jotkut haluavat joulunsa au naturel.

Tsemppiä ähkynpoistoon! Ja jos ette muuta, niin arvostakaa noita mun väkräämiä pipareita! ;)

Ps. Huomasitteko muuten uutisen, jonka mukaan luomukinkuista on kova kysyntä vaikka hinta on paljon tavallista kalliimpi! Mä en ole kinkun ystävä, mutta olen iloinen että jengille on mennyt perille luomulihan merkitys.

14 kommenttia:

  1. Mua aina vähän huvittaa se, että mammat varaavat ajoissa tehotuotetun kinkun, jonka ympärille rakennetaan koko joulun sapuskat. Niin, mitä jos panostaisi siihen kunnon kinkkuun, etsisi sian jolla on läskiäkin luiden ja lihan ympärillä, niin saattaisi aueta ihan eri makumaailma sen kinkunkin kanssa.

    Au naturel christmas to you!

    VastaaPoista
  2. No tod. Musta tuntuu välillä, että osa suomalaisista ei edes halua mitään makuja elämäänsä, ja natriumglutamaatillahan saa edullisistakin materiaaleista ihan hyvää. Käytännöllistä! Mun inho ruokapuolella ei kohdistu niinkään lisäaineisiin kuin raaka-aineisiin ja makuihin: jos avocadotahnassa ei ole *yhtään* avocadoa, sitä ei saa kutsua avocadotahnaksi, prkle.

    VastaaPoista
  3. Ja siis ne laatikothan vaan pitää kaikki olla, vaikka sitten kaupasta ostettuina (eikä voi edes ostaa sitä pienintä, koska kaikille pitää riittää), vaikka niistä ei edes pitäisi. Se ärsyttää mua eniten joulujutuissa: että pitää tehdä, ostaa, suorittaa, vaikkei tahtoisikaan. Miksi 20 kohtalaiselta maistuvaa ruokalajia on parempi kuin pari, joihin on jaksanut panostaa? Miksi on niin mahdotonta antaa vaikka lahjakortteja tai leffalippuja? Miksi, oi miksi, jos ei tiedä, mitä joku haluaa lahjaksi, ei voi a)kysyä, b)kunnioittaa toiveita? Miksei voi ainakin antaa kulutustuotteita?
    Arvostan todella yhtä sukulaisperhettä, joka on tajunnut, etteivät he voi tietää, mitä kukin meidän perheestä haluaa, ja tuovat joka joulu kassin jossa on viinipullo ja pari erilaista suklaarasiaa (syövät siis meillä aattona, joten ymmärrettvää, että haluavat tuoda jotain). Siitä sitten jaetaan kuten halutaan, ja aina on mieltä lämmittänyt.

    VastaaPoista
  4. Niistä "ei joulua ilman ähkyä" -kommenteista tuli tosiaan esiin, että monelle jouluähky tarkoittaa vain sitä liikaa syömistä, ja koska olen taipuvainen ajattelemaan pahaa niin kiinnitin huomioni myös siihen että kommentoijat olivat miehiä (joiden kokemus rajoittuu valmiiseen joulupöytään istumiseen?). Ennakkoasenteeni syntyy tietysti omista havainnoista ja kokemuksista, joten otan hatun käteen ja pyydän jo etukäteen anteeksi siltä kaksilahkeiselta, joka käy joulusiivoukseen jo marraskuun viimeisellä viikolla... :)

    VastaaPoista
  5. Paketointisulkeiset?! Mutta paketointihan on koko pre-joulussa parasta! Musiikkia taustalle, pöydälle tilaa ja menoksi. Saan jotain outoa tyydytystä siitä, kun vion katsella valmista, siistiä, tiptopisti paketoitua lahjaa. Ehkä mun pitäisi hankkiutua vaikka kirjakauppaan kiireapulaiseksi, niin saisin paketoida muidenkin lahjoja. :)

    VastaaPoista
  6. Me päätettiin "järkyttää" sukulaisia tänä vuonna kestotiskiräteillä :) Ostettiin käsityömessuilta kopallinen rättejä ja aiotaan lahjoa niillä koko suku. Itse on yritetty toivoa lahjaksi vaan sellaisia juttuja, mitä oikeasti tarvitaan (joita pitäis itse joka tapauksessa hankkia), mutta nähtäväksi jää kunnioitetaanko meidän toiveita.

    VastaaPoista
  7. Mua ärsyttää joulussa kaksi asiaa: (1) se, kun kaupat ovat jo _lokakuun_ lopulta lähtien täynnä joulukrääsää ja (2) ihmiset, jotka valittaa jouluahdistustaan ja kaikkea siihen liittyvää. Tunnustan olevani erilainen aikuinen: pidän joulusta, musta se on mukava juhla! Noh, ärsyttäähän mua kolmaskin asia joulussa: (3) ihmiset, jotka laittavat sähköisiä vilkkuvia ja värillisiä jouluvaloja pihoilleen / parvekkeilleen. En myöskään ymmärrä miksi joulusiivous on kriminalisoitu - totta kai mä siivoan jouluksi, kun pyrin keskimäärin siivoamaan kerran viikossa kuitenkin. Jos joulu saa mut satsaamaan hommaan inan paremmin ja ehkä siivoamaan sen vuoden siivousta odottaneen eteisen kaapinkin, niin se on vaan plussaa! ;)

    VastaaPoista
  8. Onhan se kiva, että toiveita kysellään ja esitetään, mutta minusta siinä vesittyy koko lahjan antamisen ajatus..."ok, sä ostat meille ton, ja me ostetaan teille toi". Mitä järkeä!?

    VastaaPoista
  9. Jenni, no aivan!

    Arkitehti, :)

    Hreathemus, teeseistä pitääkin valita se/ne, mikä itselle aiheuttaa ähkyä. Ja sori vaan, mun mielestä paketointi on saatanasta. Sekä jäte- että ajanvietemielessä. Kallista sekajätteeksi päätyvää paperia pitää väkertää sormiin liimaantuvan teipin kanssa jonkun sukkapuikkosetin ympärille. No thanks! Mun lahjapaketit on vähintään kolmeen kertaan käytettyjä Muumi-kasseja, joissa on muutama yliviivattu nimi tämänvuotisen saajan lisäksi, koska en jaksa väkertää pakettikorttejakaan. :D

    Perhoneito, tuu ehdottomasti kertomaan kuinka kävi, kunnioitettiinko toivetta.

    pilami, kuten jo tuossa totesin, mustakin joulu on mukava juhla ja siitähän tekee mukavan just se, että poistaa kaiken, mitä pitää epämiellyttävänä. Mä poistan myös siivouksen. En pidä siivoamisesta jouluna yhtään sen enempää kuin muulloinkaan. Jos sä tykkäät panostaa niin anna mennä vaan. :)

    Seireeni, apua.. Mä en todellakaan halua pakettia paketin tai herraparatkoon yllätyksen vuoksi, ilahdun nimenomaan siitä että saan jotain mitä *tarvitsen*. Kandee oikeasti miettiä, mistä saaja ilahtuu: yllätyksestä vai tarpeellisesta lahjasta..

    VastaaPoista
  10. Mä olen aina pitänyt lahjoissa sitä linjaa, että heittelen jo pitkin syksyä ilmaan lahjavinkkejä. Enhän mä tiedä mitä mä niistä mahdollisesti saan. Ylläri se on aina. Sitä paitsi: jos vaikka toivon yöpukua, niin en koskaan toivo jotain _tiettyä_ yöpukua. Että jäähän siihen sitä yllätystä... Olen tosin havainnut miehen suvussa sitä vikaa, että lahjaideoista pitää aina hankkia ne _kaikki_!! Se on tosi ikävää, koska ideana on myös se, että mulla on vähän kaikenhintaisia lahjaideoita. Koska lahjatoiveissa on aina se ikävä puoli, että helposti tulee määriteltyä se minkä hintaisen lahjan lahjanantaja antaa. Lapsen lahjojen suhteen ollaan jo nyt ensimmäisenä jouluna ilmoitettu, että yksi lahja / antaja riittää. En halua opettaa lastani siihen, että tavaraa tulee säkkikaupalla. Sama pätee sitten synttäreihin. Ja erityisesti halua opettaa lapseni siihen, että myös pehmeät paketit on kivoja. Tiedä sitten miten tulee onnistumaan...

    VastaaPoista
  11. Niin, tarkoitinkin, että se tarpeellinen selvitetään jotain muuta kautta kuin itse lahjansaajalta suoraan kysymällä! Ennen vanhaan kuunneltiin pitkin vuotta toisella korvalla niitä tarpeita, joten yllätys on todellakin oikeasti ilahduttava ja lahja tarpeellinen! Ne ovat niitä parhaita lahjoja :)

    VastaaPoista
  12. Seireeni, ok, ymmärrän mitä tarkoitat. Olen ehkä vähän traumatisoitunut kun äiti-vainaa oli nimenomaan ns. yllättäjä.. Meillä ei ollut sama maku juuri missään + mutsilla oli tapana myös antaa ns. huumorilahjoja, joten voitte arvata, että aina ei mennyt nappiin.. Mutta tästä tulikin mieleeni, että mäpäs taidankin kirjoittaa joulupukille ihan asap, lahjavinkkejä nimittäin olisi.

    VastaaPoista
  13. Meillä on anoppivainaalta peritty muovikuusi, joka tuskin muuttuisi ekologisemmaksi sillä että sen kärräisi kaatopaikalle. Koristeet ovat aina samat (käpyjä, olkinauhoja...) joten ainoa stressintynkä syntyy kuusen raahaamisesta varastosta ja sen kokoamisesta. Ei tule siltäkään saralta ostopaineita...

    VastaaPoista
  14. Muovikuusihan on ihan eko, jos sitä tosiaan käyttää monta vuotta. Mä vaan diggaan siitä tuoksusta. Ehkä jollain löylytipoilla? ;)

    VastaaPoista

Mitä itse funtsit?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...