Sisiliskot olivat heränneet! |
Pysyn kannassani, että pääsiäinen eli Kersojen Mässyjen Mystisen Katoamisen juhla on vuoden kivoin juhla, melkein parempi kuin joulu. Vietämme lähes poikkeuksetta pitkää viikonloppua saaristomökillä ja tällä kertaa kevään tupareita vietettiin korkeapaineessa. Aina ei ole yhtä hyvä tuuri.
Ei taaskaan tehty mitään uutta tai ihmeellistä ja silti on mukavaa. Oli metsäretkeilyä eväiden kanssa, haravointia, halkotalkoita, kalastelua, lintujen bongausta, perinteinen munapolku (tällä kertaa uudistetussa muodossa modernina digiversiona), pyörälenkkiä, musisointia, saunanlämmitystä – ja 50% perheestämme uskaltautui jopa saunasta uimaan. Siis sellaista ihan täydellisen rauhallista yhdessäoloa, jossa enimmäkseen kaikilla on kivaa.
Juuri nyt perheessämme on menossa aika seesteinen vaihe, jopa yleiskriittisellä 7-vuotiaalla. On helppo lähteä reissuun kun molemmat pakkaavat itse suht järkevästi omat kamansa eivätkä enää oksenna takapenkille. Vain minulle tuli kertaalleen niin paha pissahätä, että piti pysähtyä huoltoasemalle.
Ajauduin miettimään, miten monta tällaista perhepääsiäistä meillä on edessämme? Kuinka vanhaksi saa käydä virpomassa? Tuleeko aika, jolloin teini kieltäytyy lähtemästä jonnekin kurjalle mökille näin pitkäksi aikaa? Onko perinteen arvostaminen ikä- vai persoonakysymys? Voivatko välit pysyä tällaisina? On rohkaisevaa, että viihdymme pienessä mökissä tällä porukalla ilman erikoistehosteita.
En itse teininä kokenut, etten haluaisi lähteä vanhempieni kanssa minnekään, päinvastoin. Ehkä se johtui siitä, että kyseessä oli aika harvinainen tapahtuma, sillä yksinhuoltajalla vain harvemmin oli saumaa lähteä minnekään. Minulla on (kolmihenkisen) perheemme lomista hyviä muistoja. Meillä ei ollut mökkiä mutta kävimme silloin tällöin etelänmatkalla tai risteilyllä. Oliko teini-ikäni jotenkin vain poikkeuksellisen laimea?
Ehkä tuohon myyttiin vaikuttaa sekin, että moderni vanhemmuus on muuttunut hieman lempeämmäksi ja keskustelevammaksi, lapsiystävällisemmäksi. Reissut suunnitellaan yhdessä, jolloin kaikki saavat esittää toiveita. Ehkä modernit lomakohteet huomioivat muutkin harrastukset kuin ryyppäämisen. Jotenkin toivon, että teininkin kanssa lomasta voi yrittää tehdä sellaisen, että kaikilla on edelleen kivaa.
Meillä on teinit hävinneet n.15 vuotiaina kimppamatkoilta. Olemme sen heille suoneet,koska siinä vaiheessa kaverit vaan on tärkeitä. Tosin meillä ei ole mökkiä, joten olemme melkein aina viikonloppuisin kotona.
VastaaPoistaNäyttävät sitten palaavan takaisin kun aikuistuvat. Vanhin tytär on toisella paikkakunnalla opiskelemassa nyt toista vuotta ja tulee kyllä juhlapyhiksi kotiin. Tosin viime vuonna olimme pääsiäisenä koko perhe hänen luonaan.
Tämä onkin lohdullista: ne palaavat kyllä sitten kun aika on kypsä! Ja toisaalta, murjottavan teinin väkisin mukaan pakottaminen tuskin on lomafiilikselle hyväksi...
PoistaMeille sopivan lisämausteen perhepääsiäismökkeilyyn toi koiranpentu: kenenkään aika ei käynyt pitkäksi sen touhuja seuratessa :D
VastaaPoistaNeroutta! Ehkä hankimmekin koiran lääkkeeksi pahimpaan teiniangstiin!
Poista