Nelikymppislukemat vaikuttavat ihmisiin eri tavoin. Joillekin on kyseessä syvä identiteettikriisi, mutta joillekin koittaa elämän toistaiseksi paras aika. Lapset alkavat olla helppohoitoisia, työelämässä on suht vakaata, aikaa riittää aamulla hiusten kuivaamiseen.
Kuulun tähän jälkimmäiseen jengiin. Vaikka fysiikka ei ole ihan ennallaan (selkä ei kestä tuntikausien istumista ja nyrjähtäneen nilkan paraneminen vie aikaa viikkotolkulla), voin hyvin, paljon paremmin kuin koskaan aikaisemmin.
Olen pysynyt terveenä enkä saa enää jokaista räkätautia, mitä kersat kotiin kantavat. Olen saanut kammettua elämäntapojani parempaan suuntaan sekä syömisen että liikkumisen osalta. Itsetuntoni on vakaalla pohjalla, ja olen monella tapaa vahvempi kuin koskaan. Olen sinut niin ryppyjen kuin paksujen pohkeiden kanssa.
Olen saavuttanut tilan, jossa en oikeastaan aktiivisesti ajattele ikääni lainkaan. Toki olen huomannut, että en ole enää palaverin nuorin ja firmassa on kesätöissä tyyppejä, jotka ovat syntyneet 2000-luvulla. Niin, ja 70-luku on tulossa jo toista kertaa muotiin.
Sitten sain päähäni googlata kuukautiskierrossa ilmennyttä lievää häikkää, jonka bongasin aktiivisuusrannekkeestani. Ja kas, törmäsin ensimmäistä kertaa asiaan nimeltä premenopaussi. Kyseessä on vaihe. Vaihdevuodet alkavat noin nelikymppisenä puhkeavalla esivaiheella.
 |
| Nämä ruusut nyt ei liity millään tavalla aiheeseen, mutta on ihan saatanan vaikea kuvittaa juttua menopaussista. |
Gynekologi vahvisti googlailuni. Noin 5–10 vuotta ennen menopaussia kuukautiskierto tosiaan muuttuu epäsäännölliseksi, ja joku saattaa siirtyä tähän vaiheeseen jo kolmekympin puolella. Hedelmällisyyden aleneminen tapahtuu jo huomattavasti aiemmin, mutta nyt munasarjat alkavat ilmoitella eräpäivästään. Taustalla on munarakkulan nopeutunut kasvu, varhaistunut ovulaatio ja samalla keltarauhasen toiminnan heikentyminen. Ovulaation siirtymisen takia ehkäisyyn pitää suhtautua entistä suuremmalla vakavuudella.
Oireita ilmenee yksilöllisesti. Kierto lyhenee jopa useammalla päivällä ja myös menkkojen laatu saattaa vaihdella kuukausittain. Kierto on lyhyimmillään naisen ollessa noin 42-vuotias, sitten se alkaa pidentyä.
Premenopaussissa ei vielä ole estrogeenipuutosta, mutta inhorealistisesti voisi todeta, että käsillä on lisääntymiskoneiston saattohoitovaihe. Jossain vaiheessa noin 10 vuoden sisään menkkoja ei enää kuulu. Perinnöllisyys vaikuttaa tähän kehitykseen voimakkaasti.
Tämä tuli vähän äkkiä, mutta suurin ihmetyksen aihe on se, miksi en ole kuullut tästä mitään aikaisemmin. Aiheuttavatko vaihdevuodet häpeää?
En keksi mitään hävettävää. On päivänselvää, etten pukkaa tähän maailmaan enää yhtään jälkikasvua. Lisäksi tämäkin vaihe on hyödyllinen evoluution tulos: isoäitihypoteesin mukaan ne äidit, jotka saivat ruoan hankinnassa apua omilta äideiltään, pystyivät kasvattamaan terveempiä ja isokokoisempia lapsia. Isoäidin apu on siis saattanut ihmisen varhaisessa evoluutiossa suosia naisia, jotka elävät pitkään omien hedelmällisten vuosiensa jälkeenkin.
Tuntuu, että naisen elämä on täynnä kummallisia munasarjojen sanelemia merkkipaaluja, joita pitää jotenkin salailla. Fuck it. Nelikymppisenä näköjään eletään seksuaalisesti parasta aikaa ikinä samalla kun ollaan valmiina mummoksi. En valita!
Kiitos tiedosta! Just tänään mietin, että varmaan mulla on vaihdevuodet menossa, koska nämä uudet tuntemukset. Ja samalla toivoin, että tulispa ne jo. Kuvittelen, että elämä olis jotenkin seesteisempää, kun mämä mielialan vaihtelut hellittävät. Sillä mistäs muusta ne nyt vois johtua.
VastaaPoistaT. Ellu 42 v.
Premenopaussin toteamiseen ei ole mitään testiä mutta kannattaa jutella gynen kanssa. Mun mielialat pitää suht stabiilina kevyt mutta säännöllinen liikunta. Kauhistuttaa tuo tuleva talvi kun tiedän passivoituvani liikaa. :(
PoistaEn tiiä teistä nuoremmista, aiheuttavatko vaihdevuodet häpeää, kun koko maailma tuntuu ihastelevan vain nuoruutta. Mutta me vaihdevuodet ohittaneet emme kyllä ole ainakaan minun piireissäni häpeää tunteneet. Minua nauratti, kun joku nuori jossain kolumnissaan vauvavatsaansa kohdistuneista kommenteista kimpaantuneena kirjoitti ja ihmetteli, mitä jos hän kyselisi työpaikan käytävällä viisikymppiseltä tämän vaihdevuosista... Hahhaa, meidän työpaikalla ainakin olisi todella saanut katua kysymystään, koska olisi kuullut varmaan puolen tunnin innokkaan luennon eri oireista :) Missä kaksi viisikymppistä eukkoa, siellä keskustelu kuumista aalloista ja yöheräilystä.
VastaaPoistaMutta tuo esivaihdevuosivaihe varmaan jää monilta havainnoimatta hormonikierukoitten yleisyyden takia. Itselläni ainakin kuukautiset jotakuinkin loppuivat hormonikierukkaan jo nelikymppisenä, kun kuopuksen jälkeen sellaisen hommasin. Hormonikierukka myös häivyttää monet vaihdevuosien alkuoirehdinnat. Itsellänikin oireita tuli vasta, kun viimeinen kierukka yli viisikymppisenä poistettiin.
Hyvä kuulla, että siitä ainakin viisikymppisten keskuudessa puhutaan normaalina asiana! Mulla ei tosiaan ole mitään hormonaalista ehkäisyä, joten pääsin ihan aitiopaikalta seuraamaan tätä kronausta kierron pituuden kanssa. Nyt se sitten on taas tasaantunut. Kone yskii. :)
PoistaTästä saakin hyvän aasinsillan hormonikierukkaan...Viime viikolla vuosittaisella tsekkauskäynnillä gynikseni ilmoitti että viimeiset 10 vuotta tyytyväisenä sisuksissani majaillut hormonikierukka saa yhä jatkaa vuokrasopimustaan.
VastaaPoistaKierula on ajanut hyvin tehtävänsä ja sopinut mulle hyvin joten tämä sopii mulle, jos kerran näyttää yhä toimivankin ( tämän lekuri osasi kertoa ohuesta kohdun limakalvosta ). Tuntuu tosin aika pitkältä ajalta pitää yhtä ja samaa kierukkaa. Ei kai se voi koteloitua tai jotain sinne :P
Toistaiseksi en ole huomannut mitään oireita ( ikää 46 ) mutta sehän saattaa näköjään sitten johtua myös hormonikierukan peittävästä vaikutuksesta. Olisi kiva jos ei olisi tarvetta pitää mitään ylimääräisiä härpäkkeitä sisuksissa ja odotankin innolla että pääsen siitä ( ja menkoista ) lopullisesti eroon :)
Vaihdevuodet ei ahdista, lapset (3) tehty ja odottelen jo mummovaihetta innolla. Toivottavasti en kilahda kun kierukka aikanaan poistetaan vaan oon suoraan sellainen leppoisa keski-ikäinen :D
Heh!! Itse viime viikolla gynellä käyneenä törmäsin vähän samaan. Tosin omalla kohdallani gyne ilmoitti kauniisti, että "tää on sitten sun viimeinen kierukka", johon itse hivenen häkeltyneenä, että "liittyykö se jotenkin rintasyöpäriskiin tms?" sain vastaukseksi, että "ei kun, sä et tarvi mitään enää TÄN jälkeen, sulla tulee toi ikä vastaan".....
PoistaJotta tua.
Itsekin mietin, että jospa päätyisi olemaan vaan hikoilematon ja rauhallinen mummo kun se aika tulee.
Toisaalta, voiko nyt täydellisestä primitiiviraivarin saajasta tulla seesteinen ja rauhallinen ikinä? Ehkä ne sarjassa olevat munat ei kuitenkaan vaikuta siihen.... *huoh* =)
Hikoilematon ja rauhallinen mummous olkoon tavoitteemme! :D
PoistaIkää 51 v eikä mistään menopausseista eikä premenopausseista vielä oireita... ihan mun puolesta sais tulla jo en kaipaa näitä kuukautisia enää yhtään.
VastaaPoistaKyselin just vanhemmilta systereiltäni (5-14 v minua vanhempia) että miten teillä on nämä oireet ilmaantuneet, eivät oikein tunnistaneet moisia oireita, menopaussi mennyt ohi huomaamatta. Elän toivossa että minäkin pääsen helpolla.
Nuorin lapsi syntyi kun oli 38 v ja sen jälkeen on kuukautiset olleet säännölliset... niin säännölliset kuin ne nyt mulla on noin yleisesti ikinä olleet.
Toki vaihdevuosien piikkiin on mulla yritetty vuosien varrella laittaa mm. työuupumus. Silloin olin 42v ja nuorin lapsi 4 v, tosin unettomuus ja burn out johtui puhtaasti liian suuresta työmäärästä ja paskamaisesta esimiehestä. Mutta kaikenlaista sitä koitetaan keksiä, jotta ei tarvitsisi oikeaa syytä tunnustaa.
Hajonta on tosiaan suurta, ehkä sullakin menee huomaamatta ohi! Mutta pariakin työuupumusta läheltä seuranneena ihmettelen kuka hemmetti sekoittaa sen vaihdevuosiin. Ehkä tuossa on juuri tuo kieltäminen syynä, kun burn out osoittaa aina työyhteisön epäonnistumista.
PoistaKomppaan edellistä anonyymiä. Ikää 52, ei mitään merkkiä premenopaussista saati siitä varsinaisesta. Juuri eilen gynegologini totesi, että kuulun ilmeisesti niihin naisiin, joilla viihdevuodet tulevat myöhään, ehkä siinä 55-60 vuotiaana. Jos jotain hyvää tästä menopaussin myöhäidyydestä hakee, niin ryppyjä on vähemmän kuin monella kolmikymppisellä. Moni on hämmästynyt, että olen saanut paria vuotta vaille kolmikymppisen esikoiseni 25-vuotiaana, enkä 15-kesäisenä. Kyllähän se keski-ikäistä mutsia hivelee, ei käy kieltäminen.
VastaaPoistaKeskiarvot ovat keskiarvoja juuri siksi että molemmissa päissä on porukkaa. :) Liittyykö vaihdevuosiin joku rypistyminen? Mulla naaman degeneraatio on liittynyt lähinnä lapsilukuun...
PoistaYlempi 51 anonyymi kommentoi...
PoistaEn tiedä liittyykö ryppyihin, mutta mulla on sama juttu. Yleensä arvaus iästään on nykyään lähempänä 40v kuin 50v. Kerran 48 vuotiaana joku arvasi iäkseni 35....se kyllä hivelee aika kauan myös minua. =)
Hahaha, mikä yleistys nelikymppisistä, (onneksi!) emme ole noin homogeeninen joukko. Mä olen 44v ja raskaana :)
VastaaPoistaNo kyllä me tilastojen valossa olemme aika homogeeninen joukko, vaikka muutama nelikymppinen raskaana olisikin. :) Onnea kuitenkin odotukseen!
PoistaMä en ole edes 40 vuotta ja suunnittelen gynekologireissua "lisääntymiskykyn" selvittämiseksi (hesarin välissä lymyilleestä mainoslehdestä luin että jotain osviittaa voi saada yksinkertaisella labrakokeella a 100 euroa)...koska lisää lapsia ei haluta (yksi riittää). Epäilen vahvasti että mun ja miehen kombon lisääntymiskyky on heikohko (mulla siihen vaikuttava perussairaus, ainokaisen saaminen oli haastavaa mutta lopulta onnistui luomusti kypsässä 33 vuoden iässä) ja kuukautiset on muuttuneet varsin heilahteleviksi. Oman lisääntymiskyvyn heikkeneminen olisi henk.koht. helpotus, koska ehkäisy. Hormonivalmisteet eivät mulle käy (ei mikään vaihtoehto, ei edes hormonikierukka) ja jäljelle jäänet pysyvät/pitkäaikaiset vaihtoehdot kuparikierukka ja sterilisaatio eivät innosta (sterilisaatio lähinnä siksi että Essure ei kuulosta hyvältä ja toisaalta miehelle, joka ei omalla kohdallaan asiasta innostu, se ois paljon pienempi juttu kuin naiselle). Niinpä ollaan menty >5 vuotta lapsen jälkeen yhdistellen varma(hko)t päivät, keskeytetty yhdyntä ja kondomit (ja >5 vuotta ennen lasta, pl. yritysaika jolloin 1,5 vuotta yritettiin kaikin voimin lisääntyä). Kun tosiaan on takana yli 15 vuotta saman miehen kanssa ja "vastuuttomasta suhtautumisesta ehkäisyyn" huolimatta vahinkoja on tasan nolla, niin siitä olen vetänyt johtopäätöksen että lisääntymiskyky ei oo mitenkään mahtava (ne 1,5 vuotta kun lasta yritettiin "ammattimaisesti" myös opettivat mulle vankan tuntemuksen mun kehosta, joten kuukautiskierron vaiheet on helppo tunnistaa...paitsi nyt kun ne vaihtelee ihan simona).
VastaaPoistaNiin ja siis tätä taustaa vasten joku premenopaussi ois ihan jees vaan :) Taidan olla outolintu...
PoistaEikö enää saa valita Essuren ja sen toisen vanhemman menetelmän väliltä? Viime vuonna sai. Ne klipsit siis.
PoistaItse olin tänään gynekologilla ja johonkin tokaisin, että ei näistä pikkuvaivoista tiedä mihin ne liittyy, että jos vaikka esivaihdevuosiin. Mä olen 42v. ja gyne tokaisi, että ei sentään tuossa iässä. Ehkä se kuuli väärin ja luuli mun tarkoittavan vaihdevuosia? Tai ei yksinkertaisesti ollut kuullut asiasta hänkään!
Ah, siis luulen että saa valita menetelmän sterilisaatioon (tosin kaipa sitä Essurea suositaan), lähinnä vaan mun ajatuksissa se klipsiversio on raskaampi kuin että jos miehelle tehtäisiin (ja siksi musta ois fiksuinta että mies hoitaisi homman, mutta sillä on joku alkukantainen miehisyys menee ongelma luulen ;)
Poista