Kun sinä olit pieni...

Samanlaisia tarinoita kerrotaan varmaankin kaikissa perheissä. Jokainen lapsi on joskus tehnyt tai sanonut jotain mieleenpainuvan hassua, mitä sitten muistellaan säännöllisesti, aikuisenakin.

Äidilläni oli tapana kertoa minulle muutamaa anekdoottia lapsuudestani kerta toisensa jälkeen. Ominaista näille muistoille oli se, että tarina vain parani vanhetessaan. Äiti nauroi aina jutuilleen hersyvästi, joka kerta.

Havaitsin, että teen itse samaa. Kerron ipanoille säännöllisesti juttuja heidän lapsuudestaan -- ja se tuntuu olevan heistäkin hauskaa! Jonkinlaisia oman identiteetin rakennuspalikoita nekin ovat.

Skidillä on ollut jo puolitoistavuotiaasta loistava ulosanti, joten lasautuksia on kertynyt runsaasti. Tässä alle kolmevuotiaan klassikot:

1.  Työnsin Skidiä rattaissa päivähoidosta kotiin. Kärryistä kuului toive edetä vähän kovempaa vauhtia. En pystynyt kauppakassien kanssa lisäämään vauhtia, joten jouduin kieltäytymään. Kohta ipana tiedusteli, miksi en vastaa puhelimeen. En ollut kuullut laukussa soivaa puhelinta.

Silloin kuului hiljainen kommentti edestä:
- Hidas ja kuuro.

2. Olin lähdössä juhliin ja laitoin kylppärissä kasvonaamion. Skidi tuli kiinnostuneena kyselemään, mitä oikein puuhaan. Kerroin, että tämä on tällainen naamio, josta iho tulee hyvännäköiseksi. Tyyppi oli fiilareissa ja halusi itsekin naamion.

Pettymys iski sitten siinä vaiheessa, kun hän tajusi, että naamio ei värjää naamaa ikuisesti vihreäksi vaan tämä upea juhlalookki pestään pois. Jouduin myöntämään, että juu, on parempiakin naamioita.

3. Kaksivuotiaana treenattiin pottatoimintaa. Joskus osui, joskus ei. Yhden epäonnistuneen keikan jälkeen olin vähän kärttyinen ja totesin, että "Potalle pitäis mennä pissalle". "Pitäis ja pitäis", kuului tyhjentävä vastaus. Selvästi tässä oli nyt ollut kaikenlaista muutakin.

4. Skidillä oli tapana pakottaa Vaari mukaan, kun hän halusi mennä tutkimaan paikkoja, joihin ei saa mennä yksin. Käskynä oli yleensä vaativa: Tule mukaan nytten.

Mummi oli yrittänyt aloittaa tapakasvatusta ja opastanut, että pitää pyytää vähän kiltimmin. Tämä meni hyvin perille. Seuraava käsky vaarille tulikin muodossa: Vaari, tule kiltisti mukaan nytten.

5.  Keskustelu maailman ensimmäisestä ihmisestä on klassikko. Skidi tiedusteli Koti-Insinööriltä mistä ensimmäinen ihminen maailmaan tuli. Isi yritti kunnianhimoisesti selittää Darwinin aivoituksia kolmevuotiaalle sopivalla tavalla ja loppukaneetiksi totesi, että jonain esihistoriallisena hetkenä apinasta on syntynyt se ensimmäinen geneettisesti alkuihmiseksi laskettava otus. Ipana oli tokaissut että "Se taidat olla sinä."

Kehityssuunta on selkeä: servaamisen taso vain paranee. Vanhemmuuden iloja parhaimmillaan.