Maailmalla - ja ilmeisesti Suomessakin - leviää kummallinen ilmiö. Pienten lasten kanssa matkustavat vanhemmat jakavat lentokoneessa goodie bageja vierustovereilleen. Monien mielestä tämä on kanssamatkustajien hienoa huomioimista.
Minusta se on kohtuullisen paska idea. Tämä "Anteeksi, että lapseni on vain lapsi" -pussukka on nimittäin ongelmallinen monin tavoin.
1. Miksi jättää tämä vain lentokoneisiin? Lahjojahan pitäisi oikeuden ja kohtuuden mukaan jakaa eniten altistuville tahoille kuten naapureille, päiväkodin hoitajille ja isovanhemmille. Lisäksi näitä pitäisi kantaa mukana muutenkin ahkerasti: uimarannalla, ravintolassa, kirjastossa, ruokakaupassa ja leikkipuistossa. Tähänhän menisi koko omaisuus.
2. Mitä aikuisten goodie bagissä pitäisi olla? Pussissa on tapana olla karkkia ja korvatulpat, mutta onko se riittävä kompensaatio? Voiko pussin sisällöstä vetää marat jos vaikka karkki on pahaa? Korvatulppia taas kantaa mukanaan aika moni matkustaja, koska hotellin äänieristyksestä ei ikinä tiedä, ja veikkaan, että lasten riehumisen aiheuttamasta inconveniencesta ei tikkarilla selvitä. Riittääkö viidenkympin seteli? Kenties lahjakortti terapiaan? Pullo kossua?
3. Miksi täysissä järjissään olevia aikuisia pitäisi lahjoa? Kuulun siihen koulukuntaan, joka lahjoo mieluummin lapsia karkilla hiljaiseksi. Sitäpaitsi anteeksipyyntö ja empatia ovat edelleen normaalin kanssakäymisen keinovalikoimassa. On olennaista näyttää, että olet samalla puolella sen kanssa, jonka penkkiä potkitaan. Jos lapsi käyttäytyy juuri niin kuin kotona ei ole opetettu, sen voi todeta ääneen.
4. Lisäksi näitä pusseja jakavat ne vanhemmat, joita pelottaa ja hävettää jo etukäteen - eivät ne, joiden mielestä lasten kuuluukin riehua joka paikassa. Olen itse kammonnut 20 minuutin päiväunia nukkuvan vauvan kanssa jopa ulkona liikkumista sisätiloista nyt puhumattakaan, joten en juuri kehdannut himasta poistua. Jos bussilla piti mennä, exit-plan oli valmiina.
Elämä uhmaikäisen kanssa on välillä absurdia ja ennakoimatonta ja tunnen pienten lasten vanhempia kohtaan suurta myötätuntoa. Lapsia on kuitenkin pakko tuoda muiden ihmisten eteen, joskus pakosta, joskus vapaaehtoisesti.
Taidanpa duunata seuraavalle lennolle goodie bagin kaikille vanhemmille, jotka yrittävät rauhoitella kaksivuotiasta. He sitä eniten tarvitsevat, en minä.
Hear hear!
VastaaPoistaSamaa mieltä. Ja jos tuollaiselle lahjontalinjalle lähdetään, niin samalla esim. lentokoneessa jonkun känniääliön kanssamatkustajat ansaitsisivat myös aika mojovankin bonuksen. Sellaisen vieressä on huomattavasti järkyttävämpää joutua istumaan kuin pikkulapsiperheen. I'm just saying...
VastaaPoista-Missu
Kävi mielessä tämä sama. :D Aikuisten sietäminen on paljon työläämpää kuin lasten.
PoistaVoi miten mieltä rauhoittava teksti. Kiitos, kiitos!
VastaaPoistaT.uhmaikäisen + vihaisen vauvan kaa reissussa. Send help.
Pitäis olla reissussa joku pinssi rinnassa jossa lukis että "Sellaista se joskus lasten kanssa on". ;)
PoistaSeuraavaksi sitten lapsiperheille omat koneet tai äänieristetyt leikkihytit? Me matkattiin VR:n leikkivaunussa alkuviikosta. Siellä oli tosi mukavia lapsia ja kiva meno, mutta valitettavasti oli sinne eksynyt myös pari lapsetonta silmien pyörittelijää. Toivottavasti maksoivat lipuistaan tuplahinnan!
VastaaPoistaMeidän ystävien kaksoset kuulemma huusivat melkein koko matkan Frankfurtista Singaporeen, kun ekaa kertaa matkasivat Uuden-Seelannin mummolaan. Niiden vierustoverit pääsi bisnesluokkaan. Ei paskempi diili!
Lahjontapussia en tajua. Seuraavaksi tulee haisulihengittäjien anteeksipyytelypussi.
Haha, sama kuin menisi lukemaan kirjaa HopLopiin. :D
PoistaMutta lentoyhtiöltä hyvä reagointi, olivat varmasti kaikki kiitollisia.
Uhh.. Itse harvoin vaivaannun lasten äänistä tai meiningistä, lapset nyt usein meluaa, deal with it. Mutta, kerran junassa VR päätti sijoittaa minut melkeinpä ainoana lapsettomana täpötäyteen leikkivaunuun.. Joku vauva huusi koko ajan, penkkiä potkittiin ja lattialla jalkojen alla möyrittiin. Myös vanhempi lapsi veti oikein kunnon raivarit siihen päälle ja ihan huusi ja kirkui suoraa huutoa takani. Sitä ei kyllä pystynyt kuuntelemaan pitkään, vaikka sympatiat oli kyllä todellakin tämän hysteerisen lapsen ja äitiparan puolella! Vietin matkan sitten ravintolavaunussa, sillä kertaa örisevät juopot oli helpompi sietää :D
PoistaTuo penkin potkiminen on muuten ihan helvetin ärsyttävää! Oli sitten juna tai lentokone. Sellainen huomio kannattaa pitää mielessä, että monesti vanhemmat ovat voimattomia uhmaikäisen kanssa joka vaan tekee mitä huvittaa kielloista huolimatta, mutta jos vieras täti tai setä älähtää tai pyytää vaikka ihan asiallisesti mutta tiukasti että "lopetatko sen potkimisen" niin voi muuten tehota ihan eri tavalla.
PoistaIhan pimeetä... Olen sanaton.
VastaaPoistaOnpas kyllä erikoista! Säästäisivät karkit itselle ja lapsille. Kaikki me ollaan joskus oltu vauvoja ja uhmiksia. Känniläisissä yms veijareissa on paljon enemmän kestettävää :D
VastaaPoistaPs. Pääsiäisarvonnan palkinto ei ole vieläkään tullut 😂
Wut? Mikä pääsiäisarvonta - laita meiliä?
PoistaTaisi olla pepsodent- arvonta :D Ollaan laitettu meiliä tästä viimeksi vissiin kesäkuussa :)
PoistaLaita jooko mailia, mä en löytänyt inboxista!
PoistaOlisin kaivannut godie bagia, kun jouduin samalle lennolle kaksosten vanhempien kanssa. Kaksoset olivat vauvoja ja vanhemmat eivät jostain syystä haluneet istua vierekkäin vaan olivat varanneet perkäiset paikat. Tietenkin minä istuin toisen heistä vieressä. Ja ei tilanne ei ollut se, etteivät vahemmat olisi saaneet vierekkäisiä paikkoja vaan he olivat halunneet perkäiset paikat.
VastaaPoistaKuuntelin sitten koko lennon vauvojen huutoa ja penkkien yli huutelevia vanhempia.
O_o Joskus ollaan neljän hengen kanssa jouduttu ottaa peräkkäiset paikat mutta vaikea nähdä logiikkaa tässä. Mutta kaksosten vanhempia käy kyllä ihan erityisen paljon sääliksi.
PoistaHeips, sellainen huomio, että kahta sylissä istuvaa lasta ei saa laittaa samalle istuinriville jostain turvallisuussyistä.Kaikeiti niiden happimaskien takia.
PoistaNimimerkillä vauvakaksosten äiti, joka todellakin olisi halunnut istua samalla rivillä molempien kanssa ihan juuri käytännöm syistä, mutta kun ei annettu. :/ No onneksi lento meni ihan hyvin. :)
Mä kuulun niihin joita etukäteen vähän kammottaa että entä jos se huutaakin koko matkan, mutta samaan aikaan kieltäydyn todellakin mistään goodie bageistä. Lapsi on lapsi. Niiden kanssa eletään ja sillä hyvä.
VastaaPoistaMutta kyllä se vähän veti matalaksi kun joskus lennon alussa näin käytävän toisella puolella miehen kirjottavan facebook statukseen 'shouters on my others side and a baby on my other. Kill me.'
No, meidän lapset oli ihan hiljaa koko lennon ja se mieskin alkoi jossain vaiheessa hymyillä ja kysellä minkäikäisiä lapsia meillä oli.
Viime lennolla pienempi olisi ihan vimmoissaan halunnut potkia selkänojaa ja sanoin jo heti ennen nousua edessäolevalle että suuret pahoittelut, luvataan että tehdään kaikkemme ettei potkisi mutta tämä on pieni, potkuja varmaan muutama tulee.
Äkkiä sitten tekemistä lapselle ja potkiminen unohtui. Mun mielestä se on ihan yleiskohteliasta pyytää anteeksi j osoittaa olevansa tilanteen tasalla.. Hyvin meni matka, saatiin pidettyä liian kiireisenä että olis muistanu potkia :D
Mun äidillä on aina käsilaukussa tai rahapussissa tarroja, joita se reissussa/missä vaan ollessaan antaa vieraille lapsille, joilla on harmia/murhetta/tylsyyttä. Teininä hävetti moinen, mutta nyt itse uhmaikäisen kanssa osaa arvostaa. :) Positiivinen huomio ihan vieraalta aikuiselta voi "harhauttaa" (:D), jää mielekäs muistijälki ja kaikille parempi mieli.
VastaaPoista