Kolmannelle luokalle mennään 11 kilometrin päähän nykyisestä koulusta, lähivaihtoehtoja ei edes tutkittu. Se on pääkaupunkiseudun asukkaalle, jolla on kolme koulua alle kilsan säteellä, aika merkittävä muutos. Vielä muutama vuosi sitten sama tila ei kelvannut yläkoululle, koska "se sijaitsi kaupungin äärilaidalla".
Uusiin tiloihin järjestetään kaupungin bussikuljetus, joka vienee ihan minimissään 20 minuuttia suuntaansa, mahdollisesti tuplat, riippuen vähän siitä, mitä kautta kyyti kiertää.
Eikä tässä vielä kaikki.
Bussikuljetus pidentää koulupäivää ainakin tunnilla (ml. matka koululle, josta kuljetus oletettavasti lähtee), mitä on tapana kompensoida koulupäivän pituudessa. Mistähän aikaa nipistetään? Välitunneista? Siitä musiikista, jota varten kouluun haimme? Ruokailusta? Rehtori ei - yllättäen - ole vielä vastannut.
Toiseksi pohdituttaa, miten ihmeessä tämä käytännössä onnistuu? Monessa lapsiperheessä arki on tarkkaan viritetty kyhäelmä, jossa ei ole joustovaraa. Paikka on täysin päinvastaisessa suunnassa kuin minne työmatkamme suuntautuvat ja minä olen autoton, koska asun kaupungissa, palvelujen vieressä.
Toivottavasti kersa ei ikinä sairastu kesken päivän.
Toivottavasti oikomisaikoja järjestyy kouluaikojen ulkopuolelta (toistaiseksi ei ole järjestynyt).
Toivottavasti kersa ei myöhästy kuljetuksesta, ettei tarvitse värjötellä pysäkillä.
Lukujärjestyksestä varmaan riippuu voiko iltapäivälle sijoittuvassa kuvataidekoulussa jatkaa.
Ja tämä järjestely kestänee koko kouluremontin ajan (arviolta kuutisen vuotta, koska hankkeen suunnittelua ei ole aloitettukaan), sillä muut ratkaisut ovat edelleen kalliimpia.
Voi hyvin olla, että tilanne kuumottaa ihan turhaan ja bussilla suhaamiseen tottuu nopeasti. Toisaalta voi myös olla, että on asioita, joista en ole edes tajunnut vittuuntua.
Täytyy kyllä sanoa, että tämä esikoisen peruskoulutaival antaa hyvin erikoisen kuvan espoolaisesta päätöksenteosta, vastuunkannosta ja lähikoulun käsitteestä. Itse ainakin vedän tästä johtopäätökset: en aio, en voi enkä halua koskea tähän kuntapolitiikaksi kutsuttuun näennäisdemokratiaan enää pitkällä tikullakaan. Ei siitä ole mitään hyötyä, joten miksi vaivautua. Ainoa arvo on raha ja perheet sitten joustavat ja paikkaavat tilannetta miten osaavat. Ei tällaista ajattelua voi muuttaa millään.
Mutta olisipa hyvä kerätä yhteen vanhempien kokemuksia pitkän matkan väistöistä - kertokaa miten teidän logistiikkanne järjestyi? Mistä väistötilat löytyivät ja miten sinne kuljettiin?
Koulumatka ei ole lukujärjestyksen mukaista kouluaikaa eli kyllä oppitunteja pitää olla ihan opetussuunnitelman mukainen määrä. Koulukyytien piirissähän on Suomessa tuhansia lapsia, joilla osalla matkaan kuluu parikin tuntia päivässä. Sitävastoin koulumatkan ajan oppilaat ovat koulun vakuutusten piirissä.
VastaaPoistaNope, koulupäivän pitenemistä matkojen takia (kuljetus lähtee koululta, jonne täytyy myös kulkea) kompensoidaan nipistämällä koulupäivästä kuten tuossa linkkaamassani uutisessakin lukee.
PoistaTällainen ratkaisu oli tehty yhdessä yläkoulussa. Yläkoululaisen päivä on selvästi pidempi kuin alakoululaisen ja heidän kohdallaan voikin olla järkevää nipistää koulupäivästä (esimerkiksi pistämällä kaksoistunteja päivien päihin ja pitämällä ne putkeen). Sen sijaan ekaluokkalaisen 9-12 -koulupävää tuskin tuosta lyhennetään ja vielä musiikkiluokkalaisen 8-14 päivä on matkoineenkin suht. lyhyt. Lapsi on kolmelta kotona kun taas äiti kotiutuu jopa viiden jälkeen.
PoistaEnpä ole ennen kuullut mitään noin idioottimaista, että koulumatkaan kuluva aika sisältyisi koulupäivään, mitä vittua?
VastaaPoistaEtkä lopeta valtuustohommia, sinua tarvitaan siellä kusipäiden vastavoimana!
No ikävä kyllä rehtori ei ole vieläkään vastannut tähän kysymykseeni. Hän oli kuulopuheiden mukaan kertonut että tingitään välitunneista. Siitähän ei tule hevon helvettiä.
PoistaJa kyllä mä olen nyt niin kypsä että en todellakaan jaksa tuhlata vapaa-aikaani tällaiseen skeidaan.
No huh-huh. Aikamoinen koulumatka pk-seudulla pienille, ihan karsea juttu. Tuo ei taida olla edes mitenkään ruuhkaton reitti...
VastaaPoistaMeillä päin Helsingissä vanhemmat tappelee keskenään (eri väestöpohjan omaavan kolmen kaupunginosan aikuiset vastakkain) siitä että voiko kaksi koulua yhdistää kun niiden välimatka on 1,5km. Omalla kohdalla kun lähin koulu näkyy kotiikkunasta elättelen toiveita että lapsi pääsisi siihen, mutta en jaksa paniikkinappulaa painaa. Tuolla Espoon päätöksen perspektiivillä 1,5km lisää koulumatkaan ei tuntuisi missään...
Ei täällä taida ruuhkatonta reittiä olla kahdeksan aamuina ikinä. Sääliksi käy ekaluokkalaisten vanhempia. Kiva aloittaa koulutaival tällaisella setillä.
PoistaKaupunkiko haluaa koulut yhdistää? Yleensä tilat (paitsi luokat, myös wc:t, ilmanvaihto jne) ei riitä tuplaoppilasmäärille. Mutta onnea jos nämä koulut ovat siis terveitä rakennuksia!
Yhdistäminen on tässä tapauksessa vaan hallinnollinen juttu (ts. yksi rehtori ja luokat voidaan laittaa sinne missä on tilaa), eli molemmat rakennukset tarvitaan. Lähtökohta on sellainen, että toisessa koulussa on liikaa lapsia ja toisessa vähän tilaa. Muuten oppilaaksiottoalueen muuttaminen olisi kai helpoin juttu, mutta kun koulussa jossa on tilaa on paljon S2-lapsia (muu kuin suomi äidinkielenä), on keskiluokkainen ja kallista kaupunginosassa asuva vanhempien joukko alkanut nimbyillä ihan urakalla. Keskustelu aiheen tiimoilta on hurjaa, mutta katsotaa mitä päättävät ja mikä myrsky siitä nousee :) Rakennusten terveys onkin sit eri juttu, ilmeisesti meidän lähin koulu on ok, siitä kauemmasta en olisi niin varma...onneksi lapsen koulun aloitukseen on vielä muutama vuosi (ja lapsen päiväkoti on upouusi, joten siellä sisäilma pysynee kunnossa sen ajan...en kauheasti luota nykyrakennusstandardeihin).
PoistaMutta alempia kommentteja seuraten, niin musta Espoon kokoisessa kaupungissa lapsen koulun pitäisi löytyä läheltä, eikös Otaniemessäkin olisi tilaa tarjolla, ainakin joskus siellä oli evakkalaisia? Se että jossain maalla kuljetaan koulukyydillä on eri asia, siellä asuvat on valinneet asua pois palveluiden vieressä (joo ja itsekin olen kulkenut 20km matkaa kouluun, eli kokemusta löytyy, esim. se hyvä puoli että jos ei voi pahoin autossa, niin voi tehdä läksyt koulumatkalla, säästyy aikaa kivasti :D).
Mäkin voin sanoa, että kun koulukuvioita joutuu selvittämään niin rupeaa äänestämättä jättäminenkin tuntumaan erittäin hyvältä vaihtoehdolta. Edes sen selvittäminen kuka kokonaisuudesta vastaa koskien opetustiloja sanon vaan, että onnea matkaan. Kukaan ei vastaa tai jos vastaa niin vierittää vastuun sille joka ei vastaa. ARGHHH!
VastaaPoistaPäätökset tehdään vanhemmille perustelematta ja sitten huolta ja palautetta vähätellään. Pitää olla sisäilman, rakentamisen ja opetuslainsäädännön asiantuntija, jottei ihan törkeästi huijata.
Tismalleen sama kokemus. Kysyin viime viikolla nykyisen koulun sisäilmatilannetta: virkamiehistä 4/5 ei koskaan vastannut ja 1/5 ohjasi eteenpäin henkilölle joka siis ei ole vastannut. :D Ihan legendaarista paskaa.
PoistaMeillä koulumatka tulee aikanaan olemaan 10km (kuten päiväkotiin nyt), mutta se on tiedostettu valinta ja perheessä on kaksi autoa. Toivottavasti teillä asia lutviutuu parhain päin, vaikka sopeutumista ja ehkä akrobatiaakin se vaatii. :/
VastaaPoistaNoh, katsotaan kuinka käy - kuten sanoin tottuuhan sitä kaikenlaiseen. Tässä toki paloi myös Snadin lähikoulu.
PoistaKaamea tilanne! Otan osaa. Ihan hirveää kaikille osapuolille. Meillä oli Jyväskylässä samanalainen tilanne pari vuotta sitten. Tästä voi lukea yksityiskohtia. http://keljonkoulunpuolesta.blogspot.fi/ (Lopputulos: koko koulu lakkautettiin.)
VastaaPoistaTörmäsinkin tähän blogiin kun etsiskelin tietoa erilaisista väistöratkaisuista. Huh!
PoistaKuopukseni, yläkoululainen, oli viime syksyn väistössä samassa paikassa. Matkat sujuivat sukkelaan, koska suunta on ruuhkaa vastaan. Yläkoululaisilla koulupäivä oli normaalin mittainen ja matkat sitten päälle, mutta tosiaan hyvin kohtuullinen aika meni matkaan. Ainakin Mankkaalla linjoja oli useampi, joten suurella osalla oppilaista lähin pysäkki oli hyvin lähellä kotia.
VastaaPoistaVeikkaan että se on näiden pienempien ongelma tuo päivän pituus. Mutta kuinka kauan matkassa meni Mankkaalta?
PoistaPääkaupunkiseudulla tuo on tosiaan melkoinen matka, mutta jos aikaa kouumatkaan menee suuntaansa vain 20 min, en voi ymmärtää miksi sitä pitää mistään kompensoida.
VastaaPoistaPerspektiivi tässä on tietysti hieman eri kun vietin oman koulutaipaleeni tunnin koulumatkalla suuntaansa, vaikka matkaa oli vain 9 km (sama bussi kiersi koko kunnan koululaiset mukaan).
Mutta bussiin ehtiminen on vain tottumiskysymys. Kun kouluun meneviä busseja on vain yksi, siihen joko ehditään tai jäädään luokalle poissaolojen takia ;)
Asun kaupungissa ja maksan asumisesta sievoisesti juuri siksi että ei tarvitsisi ehtiä yhteen bussiin ja jäädä luokalle poissaolojen takia. :)
PoistaMutta ymmärtääkseni pitkiä päiviä lyhennetään siksi että aika monella on iltapäivisin harrastuksia. Meillä on joka päivä jotain ettei tarvitse olla iltapäiviä yksin kotona.
Mietin myös, että mäkin olen käynyt koulua 20-30 minuutin koulumatkalla ja asuin lapsuuteni ihan Helsingissä ja kävin lähikouluani. Toki matkan taitoin jalan, mutta ajallisesti toi 20 min ei kuulosta ihan katastrofilta. Tosiaan niin kuin aiemmin mainittiin, ruuhka on yleensä sieltä Espoon laitamilta itään aamuisin. Väistötilat itsessään toki todella harmillinen juttu, mutta olosuhteisiin nähden tuo matka-aika kuulostaa ihan kohtuulliselta?
PoistaKaikki riippuu siitä miten kuljetus käytännössä järjestetään. Jos bussi kiertelee koko tienoon kodit ja seisoo Tapiolan ruuhkissa niin tuo arvioni on ihan alakanttiin. Ja tietty se on surkeaa että ylipäätään kouluun ei pääse itsenäisesti eikä koulumatkalla saa hyötyliikuntaa.
PoistaSiis jos bussi lähtee koululta, niin saman hyötyliikunnan saa kuin olisi saanut muutenkin ja se aika olisi mennyt joka tapauksessa. Vain itse bussimatkat siis lisäaikaa. Ikävää sinänsä tuollainen!
PoistaJuu se on totta, siinä tapauksessa että koulu on lähtöpaikka. Mutta eipä noista käytännön järjestelystä nyt tunnu tietävän kukaan mitään. Siksi kaipaankin niitä kokemuksia.
PoistaIhmettelen myös tuota kompensointia. Kävin itse koulua Vantaalla 4,5 kilometrin päässä kotoa ja bussimatka sinne kesti 15 minuuttia. Kävelymatkat pysäkille ja pysäkiltä koululle kestivät lisäksi yhteensä 15 minuuttia. Ihmetyttää myös, miksi bussi lähtee koululta. Miksi se ei voi kiertää siten, että pääsisi kyytiin tai pois kyydistä lähempänä kotoa olevalta bussipysäkiltä?
VastaaPoistaTiesittekö musaluokalle hakiessa uuden koulun tilanteesta? Meillä pk-seudulla lähimpään musaluokan sisältävään kouluun on matkaa 10 km ja matka taittuu kahdella bussilla. Matkat on siis suhteellisia :) meidän asuinaluetta tosin mainostetaan böndenä, teidän kaupunkina :)
Se miten sisäilmaongelmaisten koulujen suhteen suomessa toimitaan onkin sitten jo ihan oma juttunsa... argh.
En tiedä käytännön järjestelyistä eikä tiedä kukaan muukaan. Veikkaan että kiertäminen se vasta aikaa veisikin.
PoistaEi tosiaan tiedetty hakiessa tätä keikkaa, sisäilmaongelmista puhuttiin silloin että ovat korjattavissa kevään aikana tehtävillä remonteilla. Sulkemispäätös tuli ihan yllättäen 12.5.
Ymmärrän kettuuntumisen, koska maksatte siitä, että palvelut ovat lähellä. Tunnut olevan huolissasi koulukyydityksestä noin ylipäätään. Asumme Vihdissä ja lapset käyvät koulua, jossa poikkeuksellisesti noin 85% todella ison koulun oppilaista kulkevat koulukyydillä. Hyvin lapset siihen oppivat, vaikka kyyti saattaa venyä tunnin mittaiseksi, osa oppilaista ylittää vaarallisen Vihdintien päästäkseen pysäkille ja härdelli koululla taksien ja bussien seassa on melko kaoottinen. En osaa ihmetellä sitä, niin arkea se on. Tsemppiä!
VastaaPoistaLähipalvelut ovat tosiaan syy asua kaupungissa. Ja tämäkin olisi ollut hoidettavissa jos päätös sulkemisesta olisi tehty ajoissa ja väistömahdollisuuksien etsimiseen tästä kaupunginosasta olisi käytetty yli minuutti.
PoistaMulla ei tosiaan ole mitään kokemusta koulukyydeistä, kun olen itse aina kävellyt tai pyöräillyt kouluun. Onko tuo kyyti sellainen, että lapset poimitaan joltain reitiltä tai pysäkeiltä?
Meillä tunnin koulumatkat kuljettiin bussilla niin, että bussi kiersi kylänperukoita ja jokainen nousi kotiristeyksestään kyytiin. Näin hyvää palvelua tuskin on kaupungeissa, että kotiovelta pääsisi.
PoistaMeillä taksi tulee kerrostalon rapun eteen, ajaa pihaan. Tämä ei tosin pääkaupunkiseudulla, mutta kaupungissa. Lapsi on lähes eka noudettava ja reissu kestää lähes tunnin vaikka matka koululle on todella lyhyt (esim. omalla autolla). Ja lapsesta varmaan riippuu, pojilla on ainakin hauskaa "reissulla" :) Itse lähinnä kauhistuin kun kuulin pituudesta, mutta jos ei lasta haittaa niin eipä siinä sitten mitään.
PoistaTuota, jos lukee perusopetuslakia ja -asetusta, sieltä löytyy, että oppilaiden on saatava opetusta säädetty ja opetussuunnitelman mukainen määrä. Koulumatka ei ole oppitunti. Myös välitunneista nipistäminen on kyseenalaista, koska oppitunnin pituus on 60 minuuttia, josta vähintään 45 minuuttia on opetusta. Välitunti siis kuuluu siten oppituntiin.
VastaaPoistaMainitun lain mukaan alakoulun oppilailla koulumatka saa kestä odotuksineen enintään 2,5 tuntia päivässä, yläkoulussa 3 tuntia koulupäivän lisäksi.
Oma koulumatkani kesti aikanaan 20 minuuttia suuntaansa. Noin kerran viikossa oli tunti ja 20 min odotusta joko aamulla tai iltapäivällä.
Terv. ope
Musta on kyseenalaista ihan työrauhan takia olla pitämättä välitunteja, mutta hyvä tietää että ne ovat osa oppituntia.
PoistaMua ei erityisemmin lohduta se kuinka paljon kelläkin on mennyt aikaa koulumatkaan - Afrikassa varmasti vielä pitempään kuin täällä. Meillä piti mennä viisi minuuttia. Ja nyt surkean päätöksenteon seurauksena menee ehkä tunti, ehkä kaksi.
Tässä on 5-luokkalaisen perjantain lukujärjestyksen mukainen päivä espoolaisesta koulusta. Samanlaista tauko-oppitunti rytmitystä noudattavat koulun kaikki 1-9 luokat, päivien pituus toki vaihtelee.
Poista8:15-9:00 oppitunti
5 minuutin tauko
9:05 - 9:50 oppitunti
10 minuutin tauko
10:00 - 10:45 oppitunti
15 minuutin tauko
11:05 - 11:25 lounasaika
10 minuutin tauko (eli yhteensä 55 min tauko oppitunneista)
11:40 - 12:25 oppitunti
5 minuutin tauko
12:30 - 13:15 oppitunti
40 minuutin tauko
13:50 - 14:35 oppitunti
5 minuutin tauko
14:50-15:25 oppitunti
(Yläkoululaisilla päivä voi jatkua vielä yhden tunnin, se olisi 15:30-16:15)
Johonkin tällaiseen rytmitykseen voisi ilmeisesti sisällyttää bussimatkan väistökouluun niin, että se ikään kuin kuuluisi osaksi koulupäivää.
Joo, tälläisista samantyyppisistä ratkaisuista olen kuullut! En vain tiedä miten tuo toimii pikkukoululaisten kannalta.
PoistaMeidän lähikoulussa on ollut viimeiset viisi-kuusi vuotta väistötilalaisia milloin mistäkin koulusta. Voin sanoa että ei ole kovin herkkua kun ei niitä vakituisia tiloja ole sellaiselle ihmismassalle mitotettu. Vaikka pihalle on tuotu parakkeja ei se piha-alue siitä ole mihinkään kasvanut. Saavat kersat olla kuin sillit suolassa välkkien ajan.
VastaaPoistaMikähän moiseen äkkipäätökseen ajoi? löytykö sieltä jotain todella karmeita homeita vai mikähän tässä on taustalla. Vaikea kyllä kuvitella etteikö esim. aalto-yliopiston kampukselta, laurealta tai muilta lähiseudun oppilaitoksilta löytyisi opetukseen sopivia tiloja vähän lähempääkin kuin espoonlahdesta, tosin varmasti tuo järjestely tulee kaupungille halvemmaksi kun on omat tilat.
Voi ei, ei ole kyllä hyvä juttu tuokaan.
PoistaÄkkipäätöksiä tulee kun vuosikaudet väistellään pakollisia korjauksia, ei tehdä systemaattisia oirekartoituksia ja sitten vitkutellaan viimeiseen asti päätöksenteossa. On ihan selvää että kun on ajolähtö, kauounki nostaa kädet pystyyn ja ottaa halvimman ratkaisun.
Olisihan pihassa ollut iso kenttä, johon olisi saanut parakit mutta niiden pystyttäminen kestää kuulemma VUODEN. Kukaan ei tiedä miksi.
Miten VOI parakkein pystyttäminen kestää vuoden? En käsitä. Meidän lasten koulua käydään tulevat vuodet oman koulun pihalla parakeissa. Tätä on toki suunniteltu jo pitkään, mutta tuntuu käsittämättömältä, ettei parakkeja saisi pystyyn myös nopeassa aikataulussa.
PoistaKyllä parakkien pystyttämiseen menee aikaa kun ne eivät siis ole mitään kontteja. Sitten parakithan eivät ole välttämättä mitään uusia rakennuksia vaan voivat olla hyvinkin vanhoja, joissa voi olla myös sisäilmaongelmia kuten Lauttasaaressa. Lauttasaaressa Sipoosta raahatun vanhan parakin katto vuoti ja molemmissa luokissa pauhaa ilmanvaihtokoneet yötä päivää.
PoistaMusta pitäisi suunnitella ratkaisu joka olisi toteutettavissa alle kuukaudessa. Ei voi olla niin että parakkikoulun ja kuuraketin pystyttäminen kestää yhtä kauan!
PoistaSiinä meni myös meidän lasten tulevaisuuden lähikoulu, jos oikeasti kestää kuusi vuotta saada koulu kuntoon. Toisaalta ei yllätä, läheinen avoin päiväkoti on ollut suljettuna samasta ongelmasta jo neljä vuotta. Ilmeisesti kuitenkin aikovat senkin joskus vielä avata... Ei kyllä ensimmäisenä tullut mieleen Tapiolaan muuttaessa että meno olisi tällaista.
VastaaPoistaNo niinpä! Veikkaan että koulun laajennus ja isompi peruskorjaus tehdään tässä rytäkässä (oli aikataulutettu jonnekin vuodelle 2020) mikä on ihan fiksuakin koska kouluun on tunkua. Ja toki siinä huudeilla on myös se lahonnut rivitaloyhtiö, jossa oli ennen koulun henkilökunnan asuntoja. En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa.
PoistaMuutakaa muualle? Minä ehkä tekisin niin, jos lyhyt koulumatka on prioriteetti yksi.
VastaaPoistaNo tavallaan muutimme tänne juuri siksi koulumatkat olisivat lyhyet.
PoistaMe kyllästyimme ja muutimme. Suuret oli haaveet, mutta todellisuus aivan käsittämätön. Josari suljetaan, Aarnivalkeassa oireillaan ja Seposta vetämässä tarjouspyyntö sisäilmaremonttiin... Ja siinähän ne paikalliset lähikoulut taisivatkin jo olla lueteltuina. Käsittämätöntä!
PoistaVoi itku tätä. :( Mutta niinhän se on että jos koulumatka on 10 kilsaa voi hyvin muuttaa johonkin kehyskuntaan. Kaupunkiasumiseen kuuluu lähipalvelut.
PoistaSamalla seudulla asumme ja lähipiiriä koskettava asia. Soukan koulu (myös ala-koulu) oli väistössä Otaniemessä remontin vuoksi. Eli matka tismalleen sama. Bussit lähtivät koululta. Eli muksut aamulla koulun lähellä sijaitsevalle parkkipaikalle ja siitä alka matkan teko. Tässä tapauksessa Länsiväylää vetää ruuhka-aikana paremmin juurikin Jousenkaaren oppilaille edullisemmin, kuin aikanaan Soukan koululaisille. Tsemppiä. Ei mukavaa.
VastaaPoistaAh, tämä oli varmaankin se keissi, johon vedottiin että ennenkin on sujunut näin pitkä väistö! Varmasti pahempi suunta tuo itäänpäin menevä liikenne. Miten pitkään riemua kesti?
PoistaSitä riemua kesti vuoden verran ja että lapsilla oli niitä matkoja sen jälkeen ikävä! Bussimatkat olivat parasta aikaa kaverin kanssa. Sen jälkeen väistötilana oli juurikin tuo kyseinen Espoonlahdessa sijaitseva rakennus ja se oli myös varsin toimiva. Asiat varmasti sujuvat!
PoistaNoo... meillä lapsen koulumatkan kesto kasvoi viidestä minuutista vajaaseen puoleen tuntiin, kun hän aloitti musiikkiluokalla. Vähän mietitytti, miten sujuu, varsinkin kun pyöräilykauden ulkopuolella piti keritä bussiin.
VastaaPoistaHyvin se sujui ja kuluneen kahden vuoden aikana hän on vain kerran hajamielisyyksissään unohtanut viitata busille. Sitten haukuttiinkin äiti puhelimessa, kun käskin odottaa puoli tuntia seuraavaa bussia.
Mutta älähän huolehdi, kyllä se siitä suttaantuu. Näillä meidn nurkilla yhden homekoulun korjaaminen vei vuoden tai kaksi ja lapset vietiin koulun pihasta bussilla toiseen kaupunginosaan. Koulukuljetukset ovat sen verran kallista hupia, että jos kunnassa raha ratkaisee, niin sellaista remonttia priorisoidaan, jonka aikana on tällaisia ylimääräisiä kustannuksia.
Se, että kukaan ei tunnu tietävän, tarkoittaa vain, että yksityiskohtaisempaa suunnitelmaa siitä, miten kuljetukset järjestetään, ei ole vielä tehty.Eikä tarvitsekaan olla, niitä tarvitaan vasta elokuussa.
Kaipa tämäkin tosiaan jotenkin suttaantuu. Oletin että virkamiehillä olisi kuljetusten laskelmat olleet valmiina tätä päätöstä varten. Ilmeisesti ihan sokkona kuitenkin vedettiin.
PoistaJa tosiaan. Elokuussa kuljetusten täytyy jo pyöriä -> kilpailutukset, tarjoukset, neuvottelut ja sopparit tarvitaan ennen lomia. :D
Niinpä, eiköhän virkamiehillä ole tällä hetkellä kädet täynnä työtä ja huolestuneiden kuntalaisten yhteydenottoihin vastaaminen ei ole kaikkein korkeimmalla prioriteetilla. Veikkaisin, että päätösten tueksi on jotain laskelmia tehty (arvioitu bussikuljetusten kustannukset, yms.), mutta muuten suunnitelmat ovat vielä levällään.
PoistaNiin ja jos arvata saa, niin bussikuljetus lähtee koululta ja palaa myös koululle - tai koulun tuntumassa olevalle parkkikselle, tms. En millään usko, että sen parempaa palvelua on tulossa.
Minusta on ihan nomraalia että jos teen duunissa jonkun hasardipäätöksen, joudun vastaamaan seurauksista. Ei siis sympatiaa työkiireille, ihan itse aiheutettua. Silloin täytyy venyä.
PoistaJos tiedotetaan selkeät suuntaviivat kaikille asianosaisille niin sitten ei tule näitä yksittäisiä kyselyjä niin paljon. Ei kai tämä asia nyt ihan taivaalta ole tipahtanut, esim. jos koulu olisi juuri palanut maan tasalle niin ymmärrän, että pakka olisi vähän sekaisin.
PoistaNiinhän sitä kuvittelisi että elokuussa kuljetukset toimisivat oikein sutjakkaasti. Mutta jos tavalliset koulutaksikyyditkin saadan takkuamaan, niin miten tällainen erikoistilanne sitten. Tässä esimerkkiä muutaman vuoden takaa: http://www.lansivayla.fi/artikkeli/125073-koulukyydit-eivat-viela-suju-takkuilematta
PoistaEi tipahtanut taivaalta ei, prosessi on ollut kuralla alusta lähtien. Ja niin siinä käy että jossain vaiheessa se lasku tekemättömistä töistä tulee maksettavaksi. Vaikea kyllä luottaa siihen että kaupunki saisi kyydit toimimaan.
PoistaYmmärrän syletyksen,ja olen niin samaa mieltä siitä, että on se kummaa, että tällaiset tilanteet annetaan syntyä. (Ystävän lapset ovat Jousenkaarenkoulussa ja juuri päättyvänä kouluvuonna he ovat sairastaneet hurjasti. Ymmärsin, että rakennuksessa on mm. sädesientä.)
VastaaPoistaEspoolaisena minua harmittaa myös se, että kun paikalle rakennetaan uusi koulu, sitä ei voi suunnitella tämän päivän tarpeisiin vaan pitää kopioda joku muka kulttuurihistoriallisesti merkittävä monumentti. Näinhän tehtiin Tapiolan koulun kohdalla.
Omat lapseni eivät ole käyneet lähikoulua. Molemmat ovat tokaluokkalaisesta alkaen käyttäneet koulumatkoillaan omatoimisesti bussia. Ei mitään koulubussia, vaan ihan normi-HSL-linjoja. Kyllä se aluksi hirvitti, mutta kumpikin oppi hienosti ja nykyisin käyttävät julkisia suvereenisti kulkemiseensa mennäkseen harrastuksiin, kavereille ja sinne oikomishoitoonkin.
Tsemppiä teidän esikoiselle!
Olen täysin samaa mieltä kaikesta. Tapiolan koulu, jossa siis itse kävin aikoinani, on masentavin keissi ikinä.
PoistaSynnyinkunnassani tehtiin myös joku aika sitten päätös, että kunnan ainoan yläkoulun/lukion vanha osa joutuu käyttökieltoon syksystä lähtien, sillä osa oppilaista / opettajista on todella pahasti sairastuneita, osa jopa kotiopetuksessa sisäilmaongelmien vuoksi. Korjauksia on tehty pitkin vuosia, mutta ne ovat olleet tulipalojen sammuttamista, sillä tänä keväänä löytyi massiivinen sädesieni- ja home-esiintymä useammastakin luokasta. Tarkemmissa tutkimuksissa selvisi, että rakennusvaiheessa perustukset on tehty aivan päin persettä ja rakennus on täysi pommi ja todellakin jopa hengenvaarallinen.
VastaaPoistaEdellinen iso saneeraus tehtiin kouluun sinä vuonna, kun olin kasilla. Väistötiloja oli ympäri kylää. Muistan, että välitunnit ravattiin peräsuoli pitkällä milloin kunnan virastotalolle, milloin paloasemalle, nuokkarille, helluntaikirkolle (!) ja liikuntatunneille meidät roudattiin ammattikoululle kirkonkylän toiselle puolelle busseilla. Voin sanoa, että se vuosi oli todella kamala, koska välitunnit menivät paikasta toiseen siirtymiseen, mutta toisaalta, silloinen remontti kyllä auttoi silloisiin ongelmiin, mutta ei silloinkaan niihin perustuksiin puututtu, vaan korjattiin seiniä, ilmanvaihtoa ja viemäreitä...
Yksi yhtenäinen väistötila on siis suorastaan simppeli meikäläisen omilla kokemuksilla, onhan se noin pienille oltavaki, ei heillä ole vielä kykyä selvitä tuollaisesta rumbasta mikä meillä oli.
Ko. kunnassa harkitaan nyt väistötiloiksi joko pari vuotta sitten lakkautetun ammattiopiston tiloja tai vaihtoehtoisesti viipalekoulua. Omasta mielestäni kumpikin vaihtoehto on ihan hyvä, sikälimikäli siellä ammattiopistolla ei ole sisäilmaongelmia. Ilmeisesti siellä tehdään nyt tällä hetkellä sisäilmatutkimuksia ja sen jälkeen tehdään päätös.
Muuten. Toisin kuin tuolla väitetään, viipalekoulun pystytykseen ei mene vuotta, vaan parista viikosta pariin-kolmeen kuukauteen riippuen siitä, kuinka isosta koulusta on kyse ja millaiset maanrakennustyöt joudutaan tekemään. Maanrakennus on oikeastaan se suurin homma, koska siinä vedetään myös viemäröinnit, sähköt ym., jolloin maan alla oleva valmis infra määrittää työn laajuutta ja vaativuutta.
Mutta joo. Takaisin nykytilanteeseen. Tällä hetkellä kunnassa käydään vääntöä siitä, tehdäänkö märäntyneeseen osaan peruskorjaus vai puretaanko koko paska ja tehdään uusi tilalle. Suurin osa oppilaiden vanhemmista on sitä mieltä, että pitäisi tehdä uusi, mutta kunnan virkamiehistö on (tietenkin) toista mieltä. Minä ja mieheni olemme ehdottomasti kokonaan uuden rakennuksen kannalla, sillä perustuksia on pikkuisen vaikeaa (ja kallista ja typerää) alkaa korjata rakennuksen rungon alta. Helpompaa olisi rakentaa uusi, mutta sekin pitäisi suunnitella ja tehdä sellaiseksi, ettei se ole parin vuoden päästä märäntynyt. Nykyinen julkinen rakentaminen on syvältä ja sieltä, kaiken kun pitää olla parasta AAAAA-energiankulutusluokkaa, niin taloista tehdään liian tiiviitä ja tiukat aikataulut pitävät huolen siitä, että joudutaan tekemään vähän vasemmalla kädellä ja sitten sattuu virheitä. Sanktiot myöhästymisistä kun saattavat olla isoissa hankkeissa tuhansia euroja päivässä, joten rakentajat eivät halua ottaa niitä kontolleen, vaan tekevät mieluummin sitten takuukorjauksia, joista monesti sitten nämä ongelmat lähtevät, kun paikataan pikkuvika, vaikka todellinen vika saattaa ollakin syvemmällä rakenteissa...
Olipas avautuminen, toivottavasti tästä nyt jotain tolkkua sait. Jos sinulle tulee rakentamisasioista kysyttävää, eikä ketään asiantuntijaa just vieressä, niin paiskaa mua sähköpostilla eihakkin@gmail.com. Olen itse töissä rakennusliikkeessä ja painin näiden ongelmien kanssa päivittäin, vaikka en itse vasaran varressa huhkikaan. Jos en itse tiedä, niin tuo meikäläisen koti-insinööri kyllä tietää tai jos sekään ei tiedä, niin appiukko viimeistään tietää :D
Ansiokas avautuminen! Miten ihmeessä tuo voi kestää Espoossa vuoden... Eikös joku suomalainen rakennusfirma voisi suunnitella mobiilit väistötilat, joissa olisi ketterä meininki: jos pitää saada nopeasti niin tehdään alkuun bajamajoilla ja liitutauluilla. :) Pitäis ottaa ihan Aaltoon yhteyttä että eikö opiskelijat voisi tutkia vaihtoehtoja ihan lopputyön aiheena.
PoistaTutkalilin vähän asiaa "joutessani". Yksi syy voi olla se, jos valmiita soveltuvia elementtejä ei ole saatavilla ja ne joudutaan tilaamaan suoraan tehtaalta, mutta en silti jaksa uskoa, että siihen menisi vuotta. Viipalekouluja toki rakennetaan toki myös ihan pysyviksi ratkaisuiksi (teoriassa siirrettäviksi), jolloin rakentaminen kestää luonnollisesti pidempään, mutta tässä tapauksesssa ei ilmeisesti olisi sellaisesta kyse?
PoistaKovin tuo on tutun kuuloista, täsmälleen samoin kävi Tapiolan koulun kanssa ja sen väistöratkaisu kuuden vuoden takaa. Sillä erotuksella, että vanhempien rintama onnistui kääntämään lautakunnan pään Espoonlahdesta Otaniemen poliisiopistolle - joka sekin oli sitten sisäilmaongelmaisena kohta parakkikylä. Ilmeisesti Otaniemen parakkikylä ei sitten enää ollut mahdollinen? Tai siis halvempi ratkaisu voitti.
VastaaPoistaEspoossa on taloudelliset prioriteetit kyllä täysin pielessä. Koulukorjauksiin ei edelleenkään budjetoida riittävästi, joten tämä sama meno tulee jatkumaan edelleen. Opetuslautakunnan nimeksi voisi vaihtaa "Väistökoululautakunta", koska juuri mitään muuta he eivät ehdi käsitellä. Nyt todellakin kysytään valtuutetuilta budjettipäätöksissä mitä he arvostavat.
Tapiolan koulusta olisi pitänyt tehdä joku valtakunnallinen ei näin -esimerkki. Mutta minusta tuota priorisointia on kysytty budjettipäätöksissä jo monta kertaa ja valtuusto on nähdäkseni ollut yksimielinen siitä että koulukorjauksia priorisoisaan. Mutta jostain syystä vitkuttelu on edelleen kaupungin tapa enkä minä ainakaan psyty osoittamaan mistä kiikastaa.
PoistaMutta väistölautakunta voisi olla pohtimisen arvoinen elin! Saisikohan sillä pois tämän vitkuttelun jos kaikki positiivisen oirekartoituksen tehneet tilat käsiteltäisiin siellä. Esim että ei yritettäisi siivousta tehostamalla positaa sädesientä.
Voi ei mikä tilanne ! Miten voi olla, että remontti kestää 6 vuotta ?? Vaikka koko koulu puerttaisiin ja rakennettaisiin uusi, niin ei luulisi noin kauaa kestävän. Ainakin kun seuraa Niittykummun metroaseman ympäristöä, niin kokonaisia kerrostaloja tupsahtelee muutamassa kuukaudessa...
VastaaPoistaEn ymmärrä, miksi kouluista pitää tosiaan tehdä jotain superhienoja oppimiskeskuksia tai noudattaa tiukasti museoviraston tms. vaatimuksia. Erityisesti Tapiolassa, kun Tapiolan koulu jo rempataan ihan vimosen päälle vanhaa kunnioittaen, niin tarviiko nyt joka lähialueen koulu säilyttää just alkuperäisenä, jos sen takia kustannukset karkaa käsistä ?
Itse arvostaisin ihan normaaleja koulutiloja, kunhan perusasiat olisivat kunnossa, eikä kenenkään tarvitsisi kärsiä sisäilmaongelmista ja niistä aiheutuvista lieveilmiöistä.
No kun kaikki purku- ja rakennusluvat täytyy hakea pitkien prosessien kautta ja suunnitelmat tehdä ja hyväskyttää niin siinä on jo kolme vuotta taputeltu. Itse rakentaminen on se helpompi osuus.
PoistaJa ei, minun mielestäni ei todellakaan tarvitse rakentaa yhtään mitään samanlaista vaan tarkoituksenmukaista. Minäkin arvostan juuri noita normaaleja koulutiloja ilman mitään museotwistiä.
Ihmetyttää kyllä, että kun lupaprosessit on pitkiä ja hitaita, niin mitä hyötyä niistä edes on, jos sutta tulee kuitenkin kaikista luvista ja tarkastuksista huolimatta..? Ei voi kuin ihmetellä.
PoistaPääsuunnittelijana olen hakenut rakennuslupia ympäri Suomea ja ero käsittelyaikojen välillä verrattaessa kehä III:n sisä- ja ulkopuolta on aivan käsittämätön. Parhaimmillaan lähellä Oulua haettu rakennuslupa on saanut päätöksen samassa ajassa kun Helsingissä pääsee tapaamaan 1. kertaa lupakäsittelijää. Lait ja määräykset ovat kuitenkin koko maassa samat eli vaikeaa on välillä ymmärtää...
PoistaVoi itku miten surkea juttu! Haluaisin kuulla miten Espoossa yleensä toimitaan jos osa oppilaista on koulussa lähikouluperiaatteella ja osa on painotetussa opetuksessa? Meidän koulussamme nimittäin toimittiin mielestäni epäoikeudenmukaisesti niin, että painotetun opetuksen (esim musaluokat, jonne pyritään erikseen) oppilaat eivät ole oikeutettuja koulukyydityksiin, vaikka väistötilaan olisi yli 3 km. Vieläpä tehtiin niin, että lähikouluperiaatteella koulua käyvät sijoitettiin lähelle väistöön ja painotetun opetuksen oppilaat kauemmas. Ei tosiaan mitään kyytejä eikä edes sitä bussikorttia annettu. Tämä kyllä tuntui aika epäreilulta. Onko muualla tehty näin?
VastaaPoistaOhhoh, johan pomppasi! Voitko laittaa mulle sähköpostia privameiliin että mikä kaupunki kyseessä?
PoistaEspoopa kyseessä hyvinkin, toinen kaupunginosa vain. Juu, laitan sulle meiliä!
PoistaEli musiikkiluokat ja muu painotetun opetuksen ryhmät on tarkoitettu vain hyvätuloisten lapsille...
PoistaEi reilua ollenkaan kun kyse siitä että remontin takia joutuu muualle kuin minne alunperin haettu :(
PoistaMutta muistan kyllä jo omilta kouluajoiltani 15 vuoden takaa, että kun olin oikeutettu koulukyyditykseen normaaliin opinahjoon mennessäni, olisin tuon oikeuden menettänyt jos olisin hakenut musiikkiluokalle eri kouluun (yläasteelle), tällöin olisi pitänyt kulkeminen kustantaa ihan itse. En sitten mennyt, kuin vasta lukioon tuonne myöhemmin, siinä vaiheessa kun ei kunnan kyyditystä saanut enää kuitenkaan. Tuolloin asia kääntyi itseasiassa päälaelleen kun matkatuen hoiti Kela, jos olisin mennyt ns. lähilukioon en olisi saanut mitään (matka karvan alle vaaditun 10km), kun taas menin tuonne kauemmas sain niin halvennetun bussilipun kuin kilometrikorvauksenkin sille matkalle jolla ei julkisia kulje.
Espoon tilanne, ja suomalaisen rakentamisen tilanne ylipäätään on kyllä todella surkea. Toivoisin, että tästä nousisi keskustelua, rakennusliikkeiden moraalista ja kustannussäästöistä aina energiatehokkuuden ylistämiseen ja koneellisen ilmanvaihdon bisnekseen asti. Rakennusala on oikeasti aika mädäntynyttä ja korruptoitunutta. Kärsijänä ovat suomalaiset tavalliset ihmiset, jotka ostavat sitten näitiä asuntoja ja asuvat niissä, ja tässä tapauksessa myös lapset, jotka käyvät homeisia kouluja ja lopulta joutuvat väistötiloihin toiselle puolelle kaupunkia. Olisikohan meistä tarpeeksi massaa tuomaan tämä ongelma vihdoinkin näkyville? Tuntuu, että siitä puhutaan, mutta sitten se lakaistaan maton alle ja jatketaan kuten ennenkin. Rakennusliikkeet vastuuseen virheistään. Energiatehokkuusasioiden naurettavuudet esiin. Ilmastointilaitteiden lobbaamisen syyt läpinäkyviksi.
VastaaPoistaEi vika yksin rakennusliikkeissä ole. Kaiken pahan alku ja juuri on rakennuttaja, joka toki voi olla myös samalla rakentaja, mutta esim. tässä keississä rakennuttaja on Espoon kaupunki, joka suunnittelee ja kilpailuttaa ja valitsee sitten sen halvimman tarjouksen, jonka tekijä ei sitten välttämättä ole se vastuullisin rakennusliike.
PoistaMyös gryndaaminen on omasta mielestäni yksi syy tähän huonolaatuiseen asuntorakentamiseen. Kerrostalo tai rivari rakennetaan, kun tietty määrä kämppiä on myyty/varattu. Sitten jos myynti tyssää siihen, niin loppu tehdään mahdollisimman halvalla ja nopeasti, ettei tule enempää tappiota.
Mutta joo, kyllä minäkin peräänkuulutan vastuullista rakentamista, mutta vieläkin enemmän vastuullista rakennuttamista. Ei ole kauaa, kun yhden tarjouspyynnön heitin mäkeen edes mihinkään rakenneselostuksiin tutustumatta, koska a) ison kerrostalon julkisivuremontin TARJOUS olisi pitänyt tehdä vajaassa viikossa ja b) itse urakka olisi pitänyt tehdä kuukaudessa. Kumpikaan ei ole käytännössä mahdollista, ensimmäinen toki on, jos on kokoaikainen tarjouslaskija, mutta tuo jälkimmäinen ei niillä vaadituilla muutostöillä ei olisi onnistunut edes töitä 24/7 tekemällä.
Mutta kylläpä vaan siihenkin urakkaan yksi suuri firma tarttui, laadusta en sitten tiedä, mutta ei se ajoissa valmistunut...
Urakoitsijat tekevät katteensa sillä kuinka paljon rempassa säästävät. Vaihtavat siis arkkitehdin valitsemia tuotteita halvempiin, laskuttavat kalliimman mukaan, eli erotus jää itselle.
PoistaToivottavasti et puhu kokemuksen syvällä rintaäänellä, sillä jos näin tapahtuu, niin kyseessä on sopimusrike. Rakennusseloste ja piirrustukset ovat urakoitsijan raamattu ja niistä voi poiketa ainoastaan valvojan ja/tai rakennuttajan luvalla ja tällöin poikkeama kirjataan työmaapalaverin pöytäkirjaan tai pienemmissä tapauksessa työmaapäiväkirjaan.
PoistaSikäli mikäli tällaista tapahtuu ja siis varmasti tapahtuu, mutta kuinka yleistä se sitten on, niin syy on valvojassa, että hän antaa näin tapahtua.
Meillä oli yhdessä urakassa niin tiukka valvoja, että laskua ei maksettu ennen kuin jokainen kuittikopio oli toimitettu hänelle...
Asutaan kaukana pääkaupunkiseudusta, mutta isohkossa kaupungissa kuitenkin. Täällä alakouluissa (ja yläkouluissa) on paljon sisäilmaongelmia ja kaupungin budjetti ei tietenkään riitä kaikkia korjaamaan. Mun lasten koulu on nyt siirtymässä toisiin tiloihin, entinen ihanalla paikalla, isot pihat, liikuntamahdollisuudet vieressä jne. Uudet tilat ovat ammattillisen oppilaitoksen tilat, joissa yllätyspyllätys, on myös sisäilmaongelmia. Nyt noita tiloja remontoidaan puhtaiksi..(en usko että se onnistuu) Ja siellä ei tietenkään ole kunnon pihaa tms.
VastaaPoistaKoulumatka ei onneksi meillä pitene kuin reilulla kilometrillä.
Mutta olen itsekin asioita tämän tiimoilta selvitellyt kunnan virkamiesten kanssa, ja sieltä ihan suoraan sanottiin et kaikki kaupungin alakoulut ovat homeessa joten hirveästi ei asialle voida tehdä. Ja kun kyselin miksei tule parakkikoulua/rakenneta uutta, sieltä myönnettiin (en tiedä oliko vahinko) että kyseinen tontti on niin arvokas kaupungille sijainniltaan että siihen on ihan muut suunnitelmat kuin koulu. Jep, hienojen talojen rakentaminen rikkaille on toki arvokkaampaa ja tärkeämpää kuin lasten koulun hyvä sijainti tai se että lapsilla olisi terve koulurakennus.
Mutta itsekin olen alkanut menettää uskoni vaikuttamiseen, meillä ei mittaustuloksia anneta vanhemmille eikä edes koulun henkilökunnalle nähtäviksi "koska se aiheuttaisi turhaa hysteriaa kun ihmiset niitä itse tulkitsisi". Meillä ei edes muuttaminen auta, kun tosiaan melkein kaikissa kouluissa tuo sisäilmaongelma on. Että ei auta kuin toivoa että lapset ei sairastu tuolla uusissa tiloissa.
Argh, turhaa hysteriaa *ei* onneksi synny siitä kun tietoa pimitetään! Surkea tilanne kyllä tuollainen. :( Ulkona pidettävä päiväkoteja on jo, ehkä kohta tulee koulukin.
PoistaJousenkaari alkaa meille olla jo melkoinen kirosana. Ensin siitä tehtiin meidän "lähikoulu" vaikka kaikki muut ikäluokat tältä alueelta ovat päässeet siihen oikeasti meitä lähellä olevaan kouluun, jonne on turvallinen koulumatka. Sitten lapsi on saanut koulumatkallaan väistellä kaivinkoneita ja soitella hädissään vanhemmille töihin kun metrotyömaa on yllätyskyykkynä laajentunut taas kävelyteille ja lapsi ei enää tiedä mitä kautta mennä kouluun. Ja näitä muutoksia ei koskaan koululle ilmoiteltu. Nyt sitten lapsi saa herätä kukonlaulun aikaan reippailemaan "lähikoululleen" jotta pääsee istumaan puoleksi tunniksi ruuhkiin. Kiitos Espoo, kun seuraavan kerran muutamme niin se on jonnekin muualle! Toivon kovasti että kukaan ei erehdy muuttamaan Länsimetron varrelle virallisten kaunopuheiden saattelemana.
VastaaPoistaOMFG. Tämä on kaupungilta todella epäreilua pompottamista. Meille osoitettiin lähikouluksi Sepon koulu, vaikka kaikki muut eskariryhmästä siirtyivät Jousenkaareen. Ja nyt sitten tämä. Ei ole meille selkeästi tarkoitettu tämä opinahjo. Ollaan tietty jo harkittu että pitäisikö luopua musiikkiluokkapaikasta ja hakea takaisin tuttuun kouluun.
PoistaRohkenen kommentoida, vaikkei meillä ole lapsia. Mutta asumme koulun lähellä, ja on näitä ikäviä sisäilmajuttuja tullut kuultua viime aikoina (mm. Niipperi).
VastaaPoistaTaitaa tosiaan olla aika laahaavaa Espoon päätöksenteko - korjattavaa ja siten korjausvelkaa piisaa, mutta pitkäjänteinen suunnittelu puuttunee tai tulee paniikkiratkaisuja.
Ulkopuolisen silmään aika onnistunut on Viherlaakson koulun väistöratkaisu: parakkikoulu rakennettiin koulun kentälle. En tiedä koko prosessin kestoa, mutta mielestäni koulu nousi kesän-alkusyksyn aikana. Lisäksi se on vekkulin näköinen, oppilaat nimesivät kuulemma sateenkaarikouluksi. Lukiolaisten väistötilat ovat yritystiloissa Kerassa. Sinne on bussikyyti Viherlaaksosta ja se on toisaalta varsin lähellä. Viherin väistökoulu on suunniteltu siirrettäväksi. Tällaisille olisi kaiketi tarvetta muuallakin! Tuolta lisää, kuvakin löytyy:
http://www.espoo.fi/fi-FI/Paivahoito_ja_koulutus/Paivakoti_ja_koulukorjaukset/Koulukorjaukset/Viherlaakson_koulu_ja_lukio
Käsittääkseni väistötiloihin vievät bussikuljetukset ajavat vain koulujen välillä, eivät siis nouda oppilaita kuten haja-asutusalueiden koulukyydit.
Tsemppiä teille!
Kyllä, prosessi on täysin hajallaan ja siksi tällaista tapahtuu. Alan pikkuhiljaa kallistua sille kannalle että vuoroluku onkin ihan tervetullut vaihtoehto tähän sekoiluun!
PoistaOlen päässyt yläasteelta 15 vuotta sitten. Vieläkin muistan miten tuskaista oli kun koulumatkaan meni suuntaansa 45 minuuttia. Sen jälkeen päätin etten ikinä asu niin kaukana töistä tai opiskelupaikasta.
VastaaPoistaMä olen kulkenut koko ala-asteen Espooseen kouluun *Kirkkonummelta*. Elikäs sama meininki, matka kyllä ajallisesti vähän vähemmän. Myös minusta tuli himokaupunkilainen noiden vuosien takia.
PoistaEn näistä asioista tarkemmin tiedä, mutta heitän nyt pari ideaa ilmoille: olisiko Tapiolan työväenopiston vanhat tilat käyttökelpoiset? Entä löytyisikö lähikirjastoista neukkareita tai lukusaleja, joita voitaisiin valjastaa opetuskäyttöön? Entä terveyskeskuksen keskellä oleva tyhjä tila? Tai Heikintori? Tarvitseeko koko koulun päästä samaan paikkaan?
VastaaPoistaRehtorin päätös oli että koko koulu samaan paikkaan. Oletettavsti tietää hänelle vähemmän duunia kuin se että priorisoitaisiin perheiden mukavuus. Nyt täytyy tosiaan kartoittaa vaihtoehtoja. Mitähän työväenopistolle tosiaan kuuluu?
PoistaPerheiden hyväksi on koulun toimivuus, eikö? Itse olen opettajana kokenut kummatkin vaihtoehdot - väistön hajautettuna pakon edessä ja väistön kauempana toimivissa koulutiloissa - ja ero on valtava. Hajasijoituksessa ei yksinkertaisesti ole järkeä.
PoistaMikä siinä hajasijoituksessa on vikana? Muu kuin se että opettajat ehkä joutuvat liikkumaan niiden paikkojen välillä. Minulle on aivan sama onko koulu yhden katon alla kunhan se on lähellä.
PoistaVaikka lapsesi saisi opetusta vain yhdeltä opettajalta, alakoulut pyörivät yhteistyöllä. Koulu ei toimi, jos yhteistyötä ei ole.
PoistaEn edelleenkään ymmärrä. Miksi yhteistyö vaatii saman katon alla olemista? Koska en ole opettaja, en tiedä.
PoistaKoska luokanope saattaa opettaa musiikkia/liikuntaa/englantia whatever toiselle luokalle. Ja luokat jakavat yhteisiä välineitä. Jos ope suhaa julkisilla joka välkällä eri paikkaan, välitunnit ovat sitten toooodella pitkiä. Eikä liikkuva ope ole silloin valvomassa luokkaansa. Hankalaa on.
PoistaHah, Heikintori nyt on ainakin ihan homeessa. Sen nyt näkee ja haistaa otsalohkollaankin. Muutenkin koko Tapiola on sen aikaista rakennuskantaa että liekö siellä yhtään tervettä taloa. Siellä on kyllä asuntojenkin hinta-laatu -suhde aika vinksallaan.
PoistaMun mielestä 20 minuutin koulumatka ei ole paha. Millä tavalla se vaikeuttaa teidän perheen arkea jos lapsi kulkee ne itsenäisesti koulukyydillä? Onko iltapäivisin niin aikaisin harrastuksia että niihin ei ehdi vai mitä?
Nähdäkseni yhden opettajan roudaamiseen voi käyttää vaikka kärpännahalla vuorattua rolls roycea tuolla oppilaiden bussirallin hinnalla.
PoistaMoi, mä tiedän jotain väistötapauksista Tapiolan koulu sekä Mankkaan koulu. Tapiolan koulu oltiin laittamassa väistöön Rehtorintielle sinä keväänä kun -00 nuoret olivat juuri saaneet tiedon koulupaikoistaan. Silloin kävi niin, että tapiolalaiset perheet vaativat vaihtoehtojen selvittämistä siksi, että otaksuivat nuorten olevan väistössä koko yläkoulun ajan. Tämä tapahtui muun muassa niin, että vanhemmat lähettivät joukolla emaileja opetuslautakunnan jäsenille sekä kaupunginvaltuuston jäsenille sekä keräsivät adressia asiasta. Minäkin kirjelmöin kohteliaasti useille poliitikoille ja vetosin siihen, että etsittäisi ratkaisuja että nuoret saisivat olla ensisijaisesti omalla suuralueellaan (Tapiola, Haukilahti, Otaniemi, Mankkaa) väistössä. Muistan kuinka tämä herätti aika lailla ärtymystäkin, että Tapiolan rikkaat hyväosaiset haluaisivat nuorille lähikoulun. Ja että nyt nämä nuoret ovat etuoikeutetussa asemassa siksi, että heidän vanhemmilla on keinoja (Nää keinothan olivat esim että kehtaavat siis olla poliitikkoihin emaililla yhteydessä).
VastaaPoistaNo, tapiolalaiset saivat parakkeja Otaniemeen, enkä tunne tuon koulun tarinaa sen jälkeen tarkemmin. Oma lapseni sattui pääsemään toivomalleen painotusluokalle Mankkaalle. Myös Mankkaa joutui väistöön syyslukukaudeksi 2015 kun siellä piti korjata mm. alakerran lattia. He olivat Rehtorintiellä väistössä, mutta tosiaan vain yhden lukukauden (Eivätkä vanhemmat tätä lukukausiväistöä liiemmin vastustaneet, joten ei tässä nyt mitä tahansa kermanlitkijöitä olla :-)) Mankkaalta kulki bussireitteja muistaakseni kahta kolmea eri reittiä eikä ollut pakko mennä ekaksi koululle asti jotta pääsei kyytiin. Kyyti kesti ymmärtääkseni noin 20 min. Oma poika valitsi matkakortin ja kulki Rehtorintielle kavereiden kanssa Tapiolasta julkisilla. Poika sanoi, että ”oli siellä kai jotain sisäilmaongelmia jossain” mutta ei tiedä sen enempää. Nuorten mielestä tuo lukukauden väistö Espoonlahdessa oli ihan okei (”Lippulaivassa oli hyvä lattekahvila” :-D)
Yhteenvetona: 1) minusta kannattaa olla aktiivinen ja vedota poliitikoihin kohteliaasti mutta sinnikkäästi ettei väistökoulussa tarttisi olla vuosikausia jos se on kaukana omalta oppilasalueelta. 2) Kaukanakin oleva väistö voi olla ihan ok *väliaikaisesti*, kunhan kuljetukset järjestetään hyvin. 3) Rehtorintien tilat ovat ihan hyvät (mutta huolena tietenkin jos sielläkin jotkut jo oireilevat!!) 4) Espoolaisten lasten ja nuorten koulumatkaa ei tarvitse verrata siihen, millaiset koulumatkat on harvaanasutuilla alueella.
Noh, näin poliitikkona luottamukseni tähän vaikuttamiseen on pyöreä nolla. Virastojen kautta tää etenee. Ajattelin olla ensi viikolla yhteydessä AVIin ja tsekata voiko asukkaita kohdella samassa asiassa näin epätasa-arvoisesti.
PoistaEikö epätasa-arvoista vasta olisi, että saman koulun luokista osa saataisiin sijoitettua jonnekin lähistölle ja osa sitten sinne 11 kilometrin päähän. Tapiolasta tuskin kun edes hajasijoittuna löytyisi tuon kokoiselle koululle tiloja. Yllä mainittujen opetusjärjestelyiden lisäksi välitunnit ja ruokailut olisivat melkoisen hankalia järjestää. Saatikka opettajien ja oppilaiden yhteistyö.
PoistaTotta kai Tapiolasta löytyy tilat, mutta nyt niitä ei edes etsitty.
PoistaHyvä, tuo Kaisun kommentti!
VastaaPoistaToivon totisesti, että asiaan saadaan järkevä lopputulos. Koulun tilalle pitäisi ehdottomasti saada uusi, isompi ja moderni koulu. Se olisi linjassa Tapiolan muun kehityksen kanssa: vanhaan yhdidtetään uudia palveluja ja modernia ilmettä.
Silti ajattelen, että kauempanakin oleva väistökoulu on parempi ratkaisu kuin nykyinen.
Itse muistelen lämpimästi omia väistöaikoja ekalta ja tokalta luokalta, jolloin olimme kolme lukukautta (puolet ekasta luokasta ja toka kokonaan) evakossa oman koulumme remontin vuoksi (Helsingissä). Bussikuljetukset omalta koululta ja takaisin olivat elämys ja koulurakennus pihoineen meille tosi mieluinen.
Uusi, isompi koulu tarvitaan ennemmin tai myöhemmin ja herkistyneiden lasten kannalta tämä oli ainoa ratkaisu. Mutta ymmärrän myös että ei-oireilevien lasten vanhemmat ovat täysin hajalla. Noin kaukana oleva väistökoulu on arjen kannalta mahdoton vaikka bussimatka olisi kuinka kiva. Ollaan pohdittu pitäisikö tuosta musiikkiluokkapaikasta luopua.
PoistaLisään vielä, että alakoulun, ja erityisesti sen ekojen luokkien, väistötiloille asetetut vaatimukset ovat erilaiset kuin yläkoululle ja lukiolle. Alakoulua varten tarvitaan ja halutaan ainakin jonkinlainen leikkipiha laitteineen. Tämä karsii monet vaihtoehdot pois.
VastaaPoistaVoi PotASKA. Harmillinen homma. Toivottavasti saadaan kyhattya kokoon mahdollisimman hyva ratkaisu lapsille.
VastaaPoistaTerv nimimerkki meidankin koulussa ilmaongelma
Hei, kertokaas tyhmälle nyt rautalangasta vääntäen, miksi väistötila Tapiolan alueena olisi parempi kuin Espoonlahti ja koulululjetus? Jos esim Tontunmäestä Jousenkaareen kouluun menevä lapsi saisi Otankemestä väistötilan, jonne ei olisi kuljetusta, eikö se nyt nimen omaan vaikeuttaisi sitä arkea ihan älyttömästi? Tai pohjois-Tapiolasta Westendiin? Eikö tuo bussikuljetus ole paljon kätevämpi, eihän sinne vanhempien tarvitse lähteä mukaan? Vai mitä mä en tässä tajua.
VastaaPoistaEi tämä nyt kauhean vaikea ole, parakkikoulu samalla tontilla on ainoa järkevä ratkaisu ala-asteelle. Sama ajatus kuin siinä, miksi ruokakauppa 100 metrin päässä on helpompi kuin 10 kilsan päässä: aika ja kulkemisen helppous. Koulun pitää olla lähipalvelu jonne voi kulkea turvallisesti jo ekalta luokalta.
PoistaKeskustelua seuranneena, mihin te päädyitte? Vaihdatteko lähikouluun? Kaikkeen tietysti tottuu, mutta itse ajattelen niin, että lapsen koulu olisi sijoitettuna joko kodin tai vanhemman työpaikan lähelle. On siinä ikään kuin joku tukikohta, mihin mennä koulun jälkeen. Itse kävin koulua vanhempieni duunin lähellä (oma yritys). Sinne oli tosi jees mennä tekee läksyt koulun jälkeen ja syömään tietty kahvipullaa:)
VastaaPoista