Joulu saa tulla, koska ei sitä kieltääkään voi

Joulu saa tulla! Ei sen puoleen, että sitä kieltääkään vois, mutta tilanne on hallinnassa.

Lahjat on paketoitu (ja vain yksi paperi repesi). Pukki on ajastettu. Kuusi on koristeltu (ja se juo!). Joulusaunassa on kuunneltu tulen rätinää. Jääkaapissa on glögiä, pähkinöitä, juustoja, mätiä ja leipätarvikkeita, koska joulu on iltavoikkarifiesta. (Ja kyllä, aion pitää myös karkkipäivän - yli kolmen kuukauden lakon jälkeen!)

Joulu saa tulla myös siksi, että muuten keskivaikeasta jouluhöpsähdyksestä kärsivät kersat ratkeavat liitoksistaan. Tämä on ensimmäinen joulu, kun kuopuskin tuntee konseptin joten täpinöinti on tapissa. Mutta olipa helppo saada ne nukkumaan: kun heräätte, on joulu. (Paitsi jos herääminen tapahtuu ennen kuutta, silloin on tupenrapinat.)

Joulu on erityisen tervetullut myös vessoihin, koska Skidi puunasi ne niin tunnollisesti kuin odottaa voi. Ylipäätään tämä lapsityövoiman käyttäminen on nousussa: naapurin mutsi oli pistänyt koululaisensa kirjoittamaan joulukortit. Neroutta.

Sen sijaan joulu ei saa tulla varastoon, jossa aiheutin täydellisen räjähdyksen kadonneen jatkojohdon takia. Ja liinavaatekaappiakin kannattaa välttää. Lakanoiden viikkaus ei ole ollut to-do listalla kovin korkealla.

Oikein hyvää kuusijuhlaa kaikille teille, olitte sitten valmiita tai vaiheessa, kotona tai sukuloimassa, norossa tai perusräässä. Päivä pitenee jo!