Söin eilen päivälliseksi einesperunamuussia suoraan tölkistä. Sohvalla, telkkarin edessä. Kello oli puoli kaksitoista yöllä. Palan painikkeena oli roséta, kahvimukissa.
Alkoi vähän hymyilyttää.
Ei kestänyt edes kahta päivää, kun olin jo täysin hunningolla. En ole käynyt kaupassa tai tehnyt ruokaa kertaakaan. Valvon liian myöhään ja syön mitä sattuu, milloin sattuu - ja unohdan juoda vettä. Heilun porakoneen kanssa ne ajat, joita en istu sohvalla. Olen saanut aikaan ihan vertaansa vailla olevan kaaoksen. Mitään ei tarvitse siivota aamuksi.
Aivan ju-ma-lai-sen ihanaa.
Vain työssäkäynti on pitänyt vuorokausirytmistäni jollain tavalla kiinni.
Töissä sain vertaistukea, kun eräs toinen äiti-ihminen tunnusti myös rikkovansa jokaista kodin sääntöä ollessaan yksin. Hänen tapansa kapinoida oli hillua yöpaidassa mahdollisimman pitkään ja mennä päiväunille heti aamiaisen jälkeen.
Siinä sitten pohdimme, että onkohan niitä sääntöjä liikaa, kun yksin ollessa tällä tavalla repsahtaa? Voisihan sitä ainakin joitain sääntöjä ottaa uudelleentarkasteluun. Jos vaikka syödään joskus tv:n ääressä ihan luvan kanssa (....sitten kun karvalankamatolle ei tipu mustikoita).
Arjesta ei kuitenkaan selviä ilman rutiineja, ja sehän siinä mutsin yksinolossa onkin houkuttelevaa. Rutiinien unohtaminen, pään tyhjentäminen. Että voi polttaa rintaliivit pariksi päiväksi ja huolehtia vain itsestään. Huonosti.
Huomenna palaan ruotuun kun lähden muun perheen luokse maalle. Sitä ennen pitäisi taputella kasaan vielä muutama kohta to do -listastani. Ja juoda pari roséta janoon.
Mitä tapahtuu, jos saat olla yksin himassa? Syötkö salaattia ja käyt jumpassa vai valtaako sinut kalsareissa hilluva alkuihminen, joka luukuttaa lempibändiään nupit kaakossa ja juo appelsiinimehua purkista?
Kuulostaa ihanalta!
VastaaPoistaMä oon aina sanonu että jos saisin elää yhden päivän ilman lapsia, viettäisin oikein vanhan ajan krapulapäivän. Pizzoja, subeja ja muuta nouto/roskaruokaa, jokin iänikuinen tv-sarja toistolla telkkarissa ja minä sohvalla/sängyssä kuola valuen. Ihanaa!
Mä syön ihan pelkästään nälän mukaan (ei siis ruoka-aikoja) ja sitä mitä tekee mieli. Se voi olla sitten vaikka perunamuusia keskellä yötä. Pyrin välttelemään kotitöitä. Yritän tehdä kuitenkin jonkun jutun to do-listalta, mutta vain jos se on kohtuullisen mukavaa puuhaa. Makoilen sohvalla ja luen kirjoja, syön karkkia siinä ohessa, telkkari pauhaa taustalla ja nousen ylös vain jos on ihan pakko. Olen epäsosiaalinen ja nautin yksinolosta sekä hiljaisuudesta. Voi olla, että jos olisin yksin viikkokaupalla, niin salaatit ja jumpat tulisivat ohjelmaan. Toistaiseksi tämmöstä pelkoa ei ole ollut.
VastaaPoistaMies ja poika anoppilassa. Omaa aikaa kissan kanssa :) Tosin on töitä vielä tämä viikko. Vieläkin kukun vaikka normisti 21 nukahdan. Töissä pitkään. Harkat, roskaruokaa :/ ajattelin vielä töllätä tv:stä jonkun tallennetun jutun. Tein vielä etähomina töitäkin äsken. Kph:n pesin kun kävin harkkojen jälkeen suihkussa ja pyykit pikapesulla. Tosin ihan hölmä olen kun olen vieläkin hereillä kun automaattisesti max 06 herään. Kyllä töiden jälkeen kuivat pyykit laitoin paikoileen. To do listaa olen katsellut...lomajuttuja suunnitellut eli tämän viikon jälkeen 4 viikon kesäloma :) Kaunista kesäiltaa!
VastaaPoistaÄäää, mäkin haluan tuollaista ihan omaa aikaa! Hengaisin varmaan vaan puolialasti, soittaisin musiikkia kovaa ja levittäisin jonkun askarteluprojektin aivan keskelle olkkarin lattiaa! Ja söisin pikanuudeleita ja valvoisin yöt pelaamalla tietokoneella jotain ihan joutavanpäiväistä. Ja söisin yksin paketillisen jäätelöä. No tällä hetkellä "oma aika" tarkoittaa sitä, kun joskus vahingossa satun pääsemään kauppaan ilman lapsia...
VastaaPoistaSe on just tota! Syön sohvalla, yleensä sipsejä ja viiniä, katon leffoja, kaivan nenää. Alkuihminen on erinomainen kuvaus! Oliivit suoraan purkista on myös ihan ok päivällinen.
VastaaPoistaJuuri tuo; ettei tarvitse välittää mitä ja milloin syödään, vaan ihsn fiiliksen mukaan. Löhöilen aamulla pitkään sängyssä, luen, syön karkkia, saunon. Nautin hiljaisuudesta ja hitaudesta. -miimu
VastaaPoistaMiehen kanssa oltiin viikonloppu kahdestaan kotona. Maattiin ja syötiin sohvalla roskaruokaa ja katsottiin leffoja. Tehtiin pihahommia ja grillattiin. Tehtiin kaikki hommat niin kuin ameebat ja lenkillä käytiin koirankin kanssa joskus puolilta öin. Oli huippua. Aivan paras kotiloma! Seuraavan kerran ehkä 2v päästä uudestaan, kun nuorimmaisen pitäisi syntyä hetkenä minä hyvänsä :)
VastaaPoistaJuurikin noin! Omalla viikon lomallani - tosin jouduin kanssa päivisin töihin menemään - en tehnyt kotitöitä enkä ruokaa. Eineksillä ja jonkun muun tekemillä ruuilla mentiin. Tilasin siivoojan :) ja nautin kun tavarat olivat hetken paikoillaan. Vähän rästihommia to do -listalta, siitä helpoimmasta päästä. Muuten myöhään valvomista, juoksulenkkejä koska parhautta.
VastaaPoistaIhan paras robotin tunnistus. Löydä viini ;)
VastaaPoistaÄskeinen ano
Piti hetken miettiä että onko Project Mama mun alter ego, niin oli mun viime päivien meininki! :) MAHTAUTTA! PS. nii, aamulla töihin, täällä istun terassilla viltin alla jalat pöydällä lasi kourassa ja sohvalla oon nukkunu JA syöny -sen mitä oon muistanu hähä!
VastaaPoistaJust vein 4 viikkoa sushia ja valkoviiniä -nyt edessä 4 viikkoa hellapoliisin hommia. Elämä kostaa :)
VastaaPoistaAnonyymi1. heinäkuuta 2015 klo 22.40: Lisää. Tarvarat todellakin yleensä vähenee jos omaa aikaa on. Kierrätyskaappiin menee pojan leluja ja vaatteita ja roskiin kaikkea pientä tilpehööriä.
VastaaPoistaVoih kuten illalla arvelin, nyt väsyttää, mutta etätöitä! Voi rauhassa haukotella ja ihan ja miettiä ja kirjoittaa duunijuttuja eikä kuulu sanaa äiti katso äiti auta äitiiii äiti äiti äiti ;) Tosin kyllä sen kuulemattomuus herkistää...etenkin kun menin katsomaan illalla dokumentin lapsensa menettäneestä perheestä (perhesirkus ohjelma)..ja itkin ja näin aamulla vieläkin asia mietityttää...
Hmm, mä en tiedä. En ole ollut yksin kotona leikkipuistoreissua pidempää aikaa varmaan 7 vuoteen, ja näiden mainittujen aikana siivoan. Mä varman siivoaisin, remppaisin ja sit nauttisin viinilasi kädessä siitä, että kukaan ei sotke :D Katsoisin varmaan AbsFabia, en oo katsonut sitä keskimmäisen imetysajan jälkeen jaksoakaan. Mut ainakaan en sotkisi, koska joutuisin sen itse siivoamaan...
VastaaPoistaOon töissä niin pitkään kuin huvittaa koska ei ole kiirettä hakemaan skidiä hoidosta. En ehkä mene edes kotiin vaan treeneihin, kaupungille, kavereille, minne tahansa minne voin mennä koska kukaan ei odota kotona. Ja syön omia lempiruokiani mitä muu perhe ei siedä eli graavilohta ja tonnikalaa :D
VastaaPoista-Sup
Meillä kyllä on tuollaista omaa aikaa, kun lapset nukkuu tai on jossakin kyläilemässä, ettei tarvitse odottaa oikeaa lomaa.Tunti sohvalla viinilasin ja vaikka sipsien kanssa piristää kummasti. ;) Aina ei tarvitse tehdä hyödyllistä, vaikka se seuraavana päivänä kostautuu. Ja viikonloput meillä on muutenkin rennompia eli yöpaita saa olla päällä ja välipalaa syödä olkkarissa.
VastaaPoistaKuulostaa tutulta. :D Viime viikolla vietin 2 vrk yksin ja näköjään sitten jätin kaiken joka paikkaan. Kauhee kerääminen ennen kuin perhe pamahti takaisin.
VastaaPoistaMulla ei oo lapsia, mutta hitto että odotan elokuun ekaa viikkoa kuin kuuta nousevaa. Mies on koko_viikon poissa. Kovat on suunnitelmat: pastaa, viiniä ja nukkumista! Ja sitä, että voi katsella omia telkkariohjelmia ja kuunnella omia biisejä. Pure bliss!
VastaaPoistaLapset viikon mummolassa. Ihanaa! Olen urheillut niin paljon että kroppa ihan uupunut.
VastaaPoistaMikä juttu tämä oikein on, että osa perheestä/toinen osapuoli pariskunnasta voi katsoa omia telkkariohjelmia ja syödä omia ruokia vain kun on yksin kotona?! Toki minäkin usein katson omat ohjelmat myöhemmin ja kiireisemmät saa katsoa halumansa heti, mutta kyllä meillä soi minun musiikki siinä missä muidenkin perheenjäsenten. Ja tietenkin syön myös lempiruokiani, vaikka muut ei niistä ei tykkäisi - pääateriaa en niistä sentään valmista, jos muille ne on ehdoton inhokki. ;)
VastaaPoistaNo mulla ei ole ainakaan aikaa katsoa mitään, kun muu perhe on kotona, kun kaikki aika menee ruoanlaittoon tai kotitöihin. Ei tässä oo kyse siitä saako vai ei, mut ehtiikö.
PoistaKyllä mäkin voin katsoa omia ohjelmia tai kuunnella omaa musaa silloin kun muut on kotona, mutta en KOKO päivää. Enkä ihan rauhassa. Enkä täysillä. Siinä se juttu :D
PoistaMä olen nyt yksin kotona kun vapaapäivä, lapset hoidossa ja mies töissä.. kyllähän ne iltapäivällä kotiin tulee ja pitää niille ruoka laittaa.. tai lähinnä heittää uudet perunat kattilaan, mies hoitaa grillin. :D Mutta, nyt on yöpaita päällä edelleen, oon hörppiny pari kuppia kahvia ja korjasin aukon sivistyksessä katsomalla netflixistä Frozenin, ihan yksin vaan. :D Kohta lakkaan kynnet, syön jotain nopeeta ja jälkkäriksi jäätelöä suoraan purkista. :D Yleensä muksut on hoidossa vaan mun työpäivinä, niin tää on harvinaista herkkua. :D
VastaaPoistaLapsia ei oo ja yksinasuvana saa tehdä mitä vaan. Mutta opiskeluaikana oli kämppisten reissuun lähtiessä tehdä kaikkia niitä asioita, joista nalkutin muuten. Eli ripottelin vaatteita sinne tänne, jätin likaiset astiat tiskipöydälle ja murustelin leipää sohvapöydälle. Muiden sotkut ärsyttää, omat ei. Ainakaan pienessä määrin ;)
VastaaPoistaTapahtuu just noin. En välttämättä jaksa edes pukea koko päivänä. Sitten onkin noloa jos yllättäen joku soittaa ovikelloa (mutta voihan senkin jättää avaamatta)
VastaaPoistaMä taidan olla ihan outolintu tässä hommassa, koska en todellakaan kaipaa sitä että saisin olla yksin kotona. Tykkään olla ilman lapsia mutta niin päin, että ne jää kotiin. Jos joudun olemaan yksin kotona niin joko pyörin ihan pallo hukassa enkä saa tehtyä mitään, tai sitten hoidan jotakin rästihommia ja elelen jokseenkin niin kuin normaalistikin. Käyn urheilemassa / kaupungilla tms. ennemmin kuin häärään kotona. Ja oon töissä normaalia pidempään.
VastaaPoistaHahah! Aivan sama juttu täällä, yksinoloa kotona jo viikko takana. Pyykit ovat olleet kuivausrummussa (sentään luukku avattu) viikon ja kaikki muutkin kotityöt "tauolla" - eipä sitä sotkua juuri synnykään yksin ollessa. Ihanaa, kun saa myös rauhassa tehdä töitä niin paljon kuin sielu sietää ilman huonoa omatuntoa!
VastaaPoistaOispa luksusta olla joskus ihan yksin kotona, pitempään kuin tunti.... Mutta jos niin pääsis vahingossa käymään, että yksin kotona oisin päivän tai useamman, niin hihhuloisin alkkareissa ja rintsikoissa, pukisin sit kun tuntuu että vois. En siksi että esiteini ja pian toinen sellainen sanoo, että pukisit äiti sinäkin jo vaatteet päälle ;) Äiti on vissiin vähän nolo joskus?
VastaaPoistaSit söisin mitä tekis mieli, silloin kun ois nälkä. Lukisin, lukisin, lukisin, lukisin ja lukisin. Paikkaa vaihtaisin sen mukaan mikä eniten houkuttelis, sisällä sohvan nurkassa, pihalla, terassilla, leikkimökin laverilla. Kerrankin vois uppoutua hyviin kirjoihin ilman jatkuvaa häirintää ja keskeyttämistä.
Mussuttaisin namia ja muuta mässyä ihan vaan siitä ilosta, ettei sitä kerrankaan tarviis jakaa kenenkään kanssa tai syödä salaa :)
Jos hurjaksi heittäytyisin, saattaisin nappasta myös kännykän äänettömälle. Paitsi etten tiiä kykenisinkö siihen. Jos vaikka joku lapsista tai mieskin yrittäis tavoitella, hmm. Jos osais päästää irti kontrollista ja oikeesti laittais kännykän edes äänettömälle jos ei ihan jopa pois päältä.
Jos mä saisin olla ihan yksin kotona pari vuorokautta niin mä vaan makaisin sohvalla. Yön mukaan lukien. En luultavasti söisi mitään ja torkahtelisin vähän väliä---siis ainakin kaksi päivää putkeen. Olen kokeillut, oli kivaa
VastaaPoistaViimeksi mä siivosin tavarat paikoilleen ja sen jälkeen asettuin sohvalle nauttimaan näkymästä. Uskomattoman palkitsevaa, kun tavarat pysyvät paikoillaan eivätkä heti levity uudelleen ympäri kämppää! Huomasin, että meillähän on suorastaan ihan nätti koti :) Syöminen ihan unohtui, kaapista nappasin, mitä löytyi. Kauppaan en missään nimessä jaksanut vaivautua. Luin kirjaa, nukuin päikkärit, saunoin ja illalla/yöllä katsoin putkeen lempiohjelmani jaksot. Nukuin aamulla pitkään ja nautin hiljaisuudesta. Kyllä yksin oleminen voi sitten olla välillä ihanaa.
VastaaPoista