Tanskanen toteaa, että ratkaisu on laskemattomuudessa:
"Rakkautta on antaa resursseistaan lahjaksi, ilman että odottaa vastavuoroisuutta. Joskus se vaatii myös sitä, että kieltäytyy jostain itselleen miellyttävästä toisen parhaan takia. "
Ratkaisu voi olla myös tarkemmassa laskemisessa. Minä väitän, että parisuhde ei kestä epätietoisuutta. Jatkuvaa riitelyä samoista arkisista asioista, lauseita, jotka alkavat aina sä.
Tunne epätasaisesti kasautuvista kotiötistä saattaa olla ihan aito. Jatkuva epäoikeudenmukaisuuden kokeminen taas aiheuttaa katkeruutta, joka on siitä ikävä tunne, että silloin on täysin mahdotonta tuntea kumppania kohtaan esimerkiksi empatiaa tai kunnioitusta.
Tanskanen uskoo, että asioilla on taipumus tasaantua. Varmasti joissain suhteissa onkin. Mutta miksi luottaa uskoon kun voi ihan hyvin laskea? Epätasaiseen työnjakoon voi lipsahtaa vaikkapa vanhempainvapailla, ja tilanne jatkuu vanhasta tottumuksesta, vaikka molemmat ovat töissä.
Kun se sujuu niin näppärrästi ja puolihuomaamattomasti.
Kun seurasin kolumnista herännyttä keskustelua, huomasin että vastustus tällaista taulukointia kohtaan on yllättävän voimakasta.
Me laitoimme kotityöt exceliin reilu vuosi sitten. Laskutoimitus tehtiin ihan siksi, että loppuisi rasittava kinaaminen siitä, kuka tekee ja mitä tekee.
Laskutoimitus on hyvin yksinkertainen: yhdessä sarakkeessa on kotitöiden nimikkeet (ruoanlaitto, pyykinpesu, lamppujen vaihto, roskien vienti...), toisessa tekijä ja kolmannessa arvioidaan niihin per viikko menevä aika. Näin saadaan aika selkeää kieltä puhuva summa.
Ja tästä on monia hyötyjä.
1. Taulukko näyttää, mihin vapaa-aika menee. Tasa-arvoisessa parisuhteessa saa lähteä siitä, että molempien vapaa-aika on yhtä arvokasta.
2. Taulukko tekee kotityöt näkyviksi. Otetaan vaikkapa se lastenvaatemanagerointi. Joka viikko saa olla jotain kersojen vaatepartta korjaamassa/etsimässä/nimikoimassa/kierrättämässä/korjaamassa jne. enkä todellakaan pidä sitä mielekkäänä harrastuksena vaan rasittavana pakkopullana. Lisäksi hoidin miljoona pientä asiaa (pölypussien oston, petivaatteiden vaihdon, jääkaapin inventaarion ja päiväkotikassin tarkistuksen), jotka Koti-insinöörin näkökulmasta eivät olleet olemassa.
3. Laskemisen ei tarvitse aiheuttaa toimenpiteitä. Taulukon laatiminen voi hyvin johtaa siihen, että pariskunta jatkaa samaan malliin, kuitenkin toistensa panoksen tiedostaen. Toimia kannattaa vain jos kotitöistä tulee jatkuvaa riitaa.
4. Taulukko osoittaa ajankäytön tehostamisen paikat. Verkkoruokakaupat ja valmiit annoskassit helpottavat ruoka-arpomista, astianpesukoneen pyörittämiseen ja kukkien kasteluun voi osallistua koko perhe, siivooja vaikka kerran kuussa helpottaa imurointivuorojen jakoa jne.
5. Laskelmaa ei tarvitse ottaa liian vakavasti. En laskenut simaprojektiani kotityöksi ja kokkailen muulloinkin vaikka ruoanlaitto periaatteessa kuuluukin Koti-insinöörin hommiin. Joustaminen aiheuttaa yllättävän hyvän mielen, molemmille.
No, loppuiko riitely? Ainakin aiheet vaihtuivat.
Ihan alkuun huomasimme, että laskutoimitus vaatii hermoja (suosittelen rauhoittavaa punvaiinilasillista) ja neuvottelut saattavat jatkua parikin päivää, kun muisti palailee pätkittäin.
Yllätyksiäkin seurasi, molemmille.
Ihme kyllä pyykinpesuun ja ruoanlaittoon menee viikossa yhtä paljon aikaa. Vessan ja keittiön siivous täytyy tehdä useammin kuin kuvittelin, samoin lasten roudaus vie yllättävän paljon aikaa. Toisaalta se, että vaihtaa talvirenkaat ja katsastaa auton kerran vuodessa ei alkuunkaan riitä kompensoimaan lastenvaatemanagerointia tai lumisen talven lapiohommia.
Ja nyt laskelmaa pitäisikin taas tarkistaa kun tehtäviä on tullut koulun ja kotiremonttien myötä lisää. Mutta emmepä vänkää enää pesemättömästä paistinpannusta.
Pitäkää siis tuntikirjanpitoa, hyvät ihmiset. Jos ei parisuhteenne tähden niin ihan vain siksi, että huomaatte hoitavanne hämmentävän pitkää listaa asioita sen palkkatyön lisäksi.
Hei! Mielenkiinnosta kyselen lasketteko lasten kanssa vietettyä aikaa mitenkään? Meillä mies reissailee paljon työn puolesta, tekee muutenkin pitkää päivää ja urheilee iltaisin siihen päälle. Olen vielä itse kotona ja jotenkin ollaan ajauduttu sellaiseen tilanteeseen että olen (tai ainakin koen olevani) lähes koko ajan itsekseni lasten kanssa. Kyllä mies tietenkin sitten hoitaa lapsia (pystyessään) jos minulla on joku meno, mutta olen ollut vähän huono keksimään niitä omia menoja väen vängällä kun viihtyisin mieluiten kotona.. Nyt tämä tilanne vielä jotenkin menee kun olen kotona (vaikka turhauttaakin), mut mietin jo miten käy syksyllä kun pitäisi palata töihin..
VastaaPoistaNo joo, kuulostaa kyllä vähän epätasaselta. Meillä on aika selkeä työnjako joka asiassa, myös lasten suhteen, mutta ipanat onneksi alkavat jo viihtyä ilman aktiivista viihdyttämistäkin. Työelämä palauttaa yleensä tasapainon pienen sovitteluprosessin jälkeen, varsinkin jos kumpikin tekee normaalipituista päivää.
PoistaMeillä on muutamaan otteeseen harkittu samaa, mutta vielä ei ole kuitenkaan toteutettu. Meillä kotityöt on jotenkin osittain aika automaattisesti jakautuneet sen mukaan, mistä kotitöistä kumpikin pitää (=kokee vähiten vastenmieliseksi).. Minä pesen pyykit, mies vie roskat ja tyhjentää astianpesukoneen. Kumpikin tekee ruokaa, leikkaa nurmikon ja vaihtaa lamput. Hoidan lastenvaaterumban (joo en koe tosiaankaan harrastukseksi, joskaan ei vastenmielinenkään asia ole), mies auton korjaukset (vähän sama kuin mulla lastenvaatteiden kanssa, ei ole miehelle mikään pakollinen paha, kun tykkää niitä jossain määrin ropeltaa). Hoidan päiväkotilogistiikan (sekä lapset että tavarat), mutta mies pyöräilee töihin tuplasti pidempää työmatkaa (säällä kuin säällä, vuodenajasta riippumatta) kuin mitä mulla olisi ja sen myötä saan laiskana kulkea autolla. Minä harrastan enemmän, mutta otan viikoittain myös lapset kuntosalille mukaan, jolloin mies saa lööbailla yksin himassa. Kaupassa käy kumpikin ja sinne otetaan yleensä lapset mukaan, jotta toinen saa hetken olla rauhassa. Joskus toki mennään koko poppoollakin.
VastaaPoistaToki liika laskeminen on pahasta, mutta pitäähän tilanteen jonkinlaisessa tasapainossa olla! Lasten vauva-aikoina olin ihan liikaa lapsissa kiinni ja sen jälkeen piti ihan tietoisesti hakea sitä ns. omaa aikaa. Pienemmän vauva-aikana tietoisesti lisättiin hoitovastuuta isälle entistä enemmän (ei se esikoisenkaan vauva-aikana päässyt ihan huilailemalla). Lopputuloksena on lapsi, jolle molemmat vanhemmat ovat ihan yhtä tärkeitä. Esikoinen on selkeästi enemmän äidin perään. Jos vapaita ja kotitöitä ei olisi silloin laskettu, saattaisi tilanne olla tällä hetkellä aika pahasti epätasapainossa. Nykytilanne on hyvä, mutta ei tätäkään ole laskematta saavutettu.
On oikeasti tosi hieno tilanne jos kokee vapaa-ajan ja kotitöiden olevan tasapainossa eikä kinaa synny. Silloin ei tarvita exceleitäkään. Eihän se laskeminen ole kuin työkalu kotitöiden näkyväksi tekemiseen.
PoistaVoisitko laittaa teidän excelin näytille? Vai oletko sen jo joskus jakanutkin?
VastaaPoistaMietin sitä excelin jakamista jo taannoin mutta se menee liian yksityiskohtaiseksi meidän elämän jakamiseksi - pahoittelut!
PoistaHeh, kun luin sen Hesarin jutun, ajattelin ensimmäiseksi teitä. :) Kun ihmiselle on annettu Excel, en ymmärrä, miksei sitä voisi käyttää. T. Insinööri
VastaaPoista:D Niin just. Jo pelkän listan tekeminen oli tosi avaavaa, kun näki mistä sen toisen koettu kotityötaakka kumpuaa.
PoistaMielenkiintoinen ajatus tuo "olemattomat kotityöt" eli siis ne hommat, mitä toinen osapuoli ei edes ymmärrä kotitöinä :D. Kotona ollessa sitä puolihuolimattomasti tosiaan hoitelee kaikenlaisia kotitöitä, mitä "ei ole olemassa", esim. kaappien järjestely (tyyliin kynät samaan laatikkoon koko kämpästä), kesäkukkien haku ja hoito, sohvatyynyjen pesua ja tuuletusta, sopivan nokkamukin etsintää nirsolle vauvalle ym. :D mitä ei nyt niin mielellään tekisi... Kummasti sitä saa koko päivän turhattua "tekemättä mitään", vaikka on koko päivän puuhannut??
VastaaPoistaJa ehdottomasti mielestäni täytyisi taulukoida myös lasten kanssa oleminen. Nyt kun olen päivät kotona, annan miehen ihan mielellään puuhailla lasten kanssa illalla ja imuroin rauhassa (vaikka teen sitä päivälläkin riittävästi...)
No niinpä. Joku lasten tavaroiden kerääminenkin on sellaista puolihuolimatonta puuhaa, mutta tuleepahan siinä exceliä laatiessa käytyä läpi kaikki nimikkeet vaikka niitä ei laskettaisikaan. :)
PoistaMeillä kotityöt on hyvin pitkälle kaatuneet mulle, koska mä teen normi n. 8 tuntista päivää ja miehelle ei aina riitä vuorokaudessa tunnit, yrittäjä kun on. Tässä tilanteessa en vaadi mieheltä kuin auton fiksaamiset ja sellaiset kodin korjaukset, joita en osaa itse tehdä, koska muuten meillä ei olisi ikinä siistiä, ei puhtaita vaatteita eikä ruokaa jääkaapissa saati lautasella... :) Mies kyllä tekisi ja tekeekin silloin kun vaan suinkin ehtii, joten ihan suossa tässä ei olla! :D
VastaaPoistaEihän siinä mitään jos se ei vituta (kumpaakaan).
PoistaOlen ajatellut tätä kotitöiden jakoa todella paljon, ja usein valitettavan katkeraan sävyyn. Meillä mies tekee matkoineen 12-tuntista työpäivää (pyöräilee, joten arkiliikunta hoituu samalla) ja tarvitsee yhdeksän tunnin yöunet, joten hän ei juuri kotitöitä tee.
VastaaPoistaHänen osuuttaan kompensoidakseni olen ulkoistanut osan töistä (siivous joka toinen viikko, ruokakaupan kotiinkuljetus, omien menojeni ajaksi palkattu lastenvahti). Tunnen toki olevani monella tapaa etuoikeutettu voidessani toimia näin. Jotenkin näiden palveluiden käyttö näyttäytyy lähipiirissä kuitenkin niin, että minä olen se elitistinen p*ska joka ei jaksa hoitaa hommiaan. Tai jopa niin, että miehen täytyy tehdä pitkää päivää, jotta rouva saisi palvelunsa...
Ja tuo piilotyö, jota puoliso ei lainkaan noteeraa, on tietysti oma lukunsa. Kerran kysyin mieheltäni, miten hän hoitaisi lasten vaatehankinnat, ja hän kertoi: Hän menisi lastenvaateliikkeeseen (siihen ainoaan tietämäänsä, jossa on kerran käynyt) lapset mukanaan, pyytäisi myyjätärtä mittaamaan lapset ja kokoamaan puettavaa koko vuoden tarpeiksi. Sillä aikaa kun myyjätär hoitaisi hommaansa, hän kävisi lasten kanssa jäätelöllä ja sen jälkeen pikaisesti maksamassa ja noutamassa ostokset. Operaatio toistettaisiin vuoden päästä... Hieman pelottavaa tässä on se, että pienin muunnoksin tuo voisi toimiakin :)
No juu, samahan se meillä on: siivooja käy joka toinen viikko ja serkkutytöt käyvät täällä lastenhoitopuuhissa harva se päivä. Tuo lastenvaatemanageerauksen ulkoistaminen olisi kyllä ihana idea!
PoistaOsaako joku neuvoa, tai onko jollain peräti sama ongelma? En pääse project maman etusivulle, en suoraan enkä linkistä. Fb:n kautta pääsin suoraan edelliseen postaukseen ja sieltä sivupaneelin kautta tänne, mutta etusivu ei avaudu! Koeilin Chromella, Firefoxilla ja IE:llä, millään ei toimi.
VastaaPoistaMutta pitää muistaa tämä excel-touhu jahka se parisuhde ja kotitöiden jakaminen on ajankohtaista ;)
Millaisen virheilmon saat kun klikkaat tuota etusivu-linkkiä? Ja onko desktop vai mobililaite?
PoistaHmm, kuvittelin kirjoittaneeni sen ylös mutta en näköjään... Nyt onneksi toimii! Windows-tietokoneella olin, en tullut testanneeksi muita laitteita. Mut palailen asiaan jos vielä toistuu.
PoistaKerran tuli puheeksi vessan siivoaminen ja mieheni totesi, ettei sitä kai niin usein tarvi siivota. Ihmettelin, ja sain selitykseksi, että eihän se koskaan ole kovin törkyinen. Selitin, ettei se pääse likaiseksi kun sitä säännöllisesti siivoaa :) jälkeenpäin on monesti naurattanut tuo logiikka! :)
VastaaPoista:D
PoistaOlisi kiva nähdä teidän listasta aikoja, kuinka kauan esim. menee pyykin pesuun, tiskaamiseen, astianpesukoneen tyhjentämiseen jne... Et tarttis sitten itse kaikkea laskea. ;)
VastaaPoistaEikö se ole jokaisella vähän yksilöllistä ja asunnosta sekä asumismuodostakin kiinni miten kauan mihinkin kotitöihin menee? Hyvin suunnitellussa keittöissä ja käytännöllisillä astioilla tiskikoneen tyhjennysaika on viidestä kymmeneen minuuttia, epämääräisten kippojen ja paskan suunnittelun kanssa huomattavasti kauemmin.
PoistaRuoanlaitonkin voi hoitaa niin monella tapaa, esimerkiksi puolivalmisteista laittaen menee paljon vähemmän aikaa kuin alusta asti itse pilkkoen ja kypsentäen.
Valitettavasti jos haluaa itselleen toimivia ja vertailukelpoisia juttuja joutuu näkemäänä vähän vaivaa. Mutta sen vaivan joutuu onneksi näkemään vain kerran kun kellottaa ne normaalit kotityöt ja niihin menneen ajan...
Jos ei siis jo arvannut niin meilläkin on excel käytössä, jalostuneena myös lasten kotityölistaksi jonka perusteella voidaan seurata kukateki, mitäteki ja millointeki. Koska siitä että noita lasten osallistumisia yrittäisi mielessä pitää niiden miljoonan muun asian lisäksi ei vaan tullut yhtään mitään.
Meillä ei kukaan ole niin laupias että jaksaisi jatkuvasti antaa niitä kotitöitä toisille lahjaksi. Excel on avain rauhaan.
Hyvin yksilöllistä se on, meillä siis ruoanlaitto ja pyykinpesu ne isoimmat aikasyöpöt, joka nyt jaettu niin että minä hoidan pesukoneen ja mies jääkaapin ja hellan. Astianpesukoneen tyhjentäminen sujuu nykyään muutamassa minuutissa kun keittiön suunnittelussa otettiin huomioon että astiakaapit ovat siinä mahdollisimman lähellä astista.
PoistaJa tosiaan kuten tuolla yllä jo kommentoinkin, meidän arkiexcel on niin tarkka kuvaus meidän elämästä että tuntuisi jopa kiusalliselta jakaa se julksiesti. :)
Hei! Meillä ei lasketa, mutta se johtuu siitäkin, että toinen tekee pidempää työpäivää, joka ei jatku kotiintulon jälkeen. Yllättäen kyseessä perheen isäntä. Hän myös matkustaa jonkin verran työkseen. Eroa meidän kahden kotitöiden jakautumisen suhteen ei voi millään kuroa kiinni - paitsi työttömyydellä. Olen koettanut lohduttautua esimerkiksi sillä, että kotitöiden suoritustason saa kuitenkin itse päättää, eikä ainakaan meidän perheessämme ulkoistus tai YT:t ole ovella, vaikka välillä panostus olisi laiskanpuoleista. Työelämä taas harvoin kestää ns. vasemmalla kädellä tekoa... Tiesin jo kumppania valitessani, ettei hän ole 7-15 tai 9-17 -ihminen, vaan työnteko voi tarkoittaa jopa sitä, että hän menee kesken häämatkan "hoitamaan pari juttua".
VastaaPoistaSinänsä ihan hyvä tapa varmasti tehdä näkymätön työ näkyväksi. Meillä molemmilla on aikaa takana vanhempana yli 10 vuotta. Kodin ja lasten työllistävyys on ehtinyt monta kertaa vääntyä rautalangasta, milloin milläkin tavalla. Se pitää vielä sanoa, että vastapainoksi minä kyllä sitten välillä saatan lähteä poiskin päiväksi tai kahdeksi, tai suorittaa opintoja iltaisin. Toisinaan se sitten rasittaa kohtuuttomasti lapsia, koska miehen työpuhelut tulevat aina klo 23 saakka illalla...
Korjaus: "toinen tekee pidempää työpäivää, joka ei jatku kotiintulon jälkeen" -lauseeseen. Siis jatkuu kotiintulon jälkeen. Ajatusvirhe!
PoistaLisäys vielä ajatukseen kotitöistä. Toki varmaan tiskarin tyhjennykseen menevä aika ynnä muu vaihteleekin, mutta ei kai nyt ihan mahdottomasti. "Sinänsä" kodin askareisiin saa kulumaan määrättömästi aikaa - ja suuntana on aina kaaos, jos ei asiaan panosta. Jossain määrin itseäni voisi kyllä ahdistaa sekin, että kaikki sukkien keräilystä pienimpiinkin askareisiin taulukoitaisiin. Se ei kuitenkaan liene tarkoitus ;)
Toisissa kodeissa on myös ulkotöitä - joissa voi mennä vaikka koko päivä, jos niikseen tulee. Meillä laistetaan niistäkin mahdollisuuksien mukaan. Työleirillä emme halua asua. Jonkinlainen kompromissaaminen silti on paikallaan, sillä pieni korjaus voi estää suuren remontin.
Tarkoitus lienee saada omalle perheelle toimiva systeemi?
PoistaJoku haluaa taulukoida minuutin tarkkuudella jokaisen roskapussinsolmimisen, meillä on haarukkana vartti. Eli on alle vartin hommia (kuten tiskikone), alle puolentunnin hommia (kuten pyykkien ripustaminen) sekä alle kolmen vartin hommia (tietyn asunnon osan imurointi) sen isompia hommia ei oikeastaan taulukoida koska ne eivät niin helposti jää sinne katvealueelle jossa se kuuluisa 'joku' joko jättää tekemättä tai tekee vailla kiitosta.
Tietenkään taulukointiin ei kannata lähteä jos niin järjestelmällinen lähestymistapa aiheuttaa ahdistusta, mutta jos kotityöt aiheuttavat jatkuvaa rutinaa niin taulukointi voi olla työkalu saada ne näkemyserot ja niiden suuruus puheen alle. Meillä esimerkiksi lapset eivät pitäneet pyykkien pesemistä minään hommana ennen kuin itse ovat sitä päässeet tekemään enkä ollut tajunnut kuinka kauan imurointiin hajatavaroiden keräämisineen menee ennen kuin ihan asiakseni kellotin. Ja on ollut ihan silmiäavaavaa kun taulukon aika-arviot on pitänyt oikeasti synkata suunnilleen perheen keskiarvon eikä oman vuosien huushollauskokemuksen mukaan...
Meillä taulukko toimii hyvin ja koko perhe on motivoitunut sen käyttämiseen, mutta mikään taikasauva sekään ei ole. Joillekin sopii paremmin esimerkiksi eri töiden jakaminen etukäteen pysyvästi tai viikottain.
Tarkoitin hyvinkin sitä että laskea kannatta, jos se tilannetta auttaa - jos kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä, jatkakaa samaan malliin.
PoistaMeillä meni raja 10 minuutissa. :)
Kaverin mies oli kanssa ihan aidon yllättynyt, kun kaverini ehdotti siivoojan hankkimista. Mies totesi, että "eihän täällä tarvii siivota, kun ei täällä ole koskaan kovin likaista". Tjuu.
VastaaPoistaMeillä mies kyllä tajusi monta piilokotityötä ollessaan kotona lapsen kanssa. Ja ne loputkin, joita ei tajunnut, uskoo nykyään, kun niistä puhutaan. Jako menee meillä niin, että kaikki mahdollinen on ulkoistettu ja minä hoidan kaikenlaista piilopuuhaa sen mitä jaksan. Sitten kun en jaksa, saan tehdä, mitä huvittaa. Mies ei viikkaile kenenkään vaatteita, mutta minä saan omaa aikaa melkein niin paljon kuin haluan. Mies siis viettää lapsen kanssa kiitettävän paljon aikaa. Olen tyytyväinen.
Oi kyllä, olen muutamaan otteeseen kirjoittanutkin siitä mitä hyötyä isän pitämästä vanhempainvapaasta on. Yksi keskeinen voitto on ehdottomasti se sotkun huomaaminen.
PoistaEi meillä kyllä lasketa. Hommaa on niin paljon että vaikka kuinka molemmat tekee kaikenlaista niin valmista ei tule koskaan.. ennemminkin laskemme vapaa-aikaa: Sulle tää ilta omiin harrastuksiin ja mulle tää. Kotityöt ei varsinaisesti kuulu meidän parisuhteen kipupisteisiin. Tosin lapsia pitäis osallistaa enemmän. Niille se excel varmaan toimiskin jossain iässä.
VastaaPoistaJoo totta, lapset kannattaa ottaa mukaan exceliin jossain vaiheessa.
PoistaHahaa, paljon ajatuksia tästä postaukssesta, jatkoin aiheesta jopa omaan blogiini. Olen elänyt valtavan erilaista elämää, enkä todellakaan kovin hyvässä mielessä.
VastaaPoistahttps://uptodateblogi.wordpress.com/2015/06/18/absurdi-ajatus-project-mamalla/
Kiitos erilaisesta näkökulmasta :)
Tunnustan että olen liian kiltti vaimo. Ja samalla vähän marttyyri. Meillä isän pitämä hoitovapaa ei kauheasti avannut uutta näkökulmaa, sillä kun minä olin kotona lasten kanssa, puoliso tuli kotiin jakamaan vastuuta iltaisin klo 18-19. Tuohon kellonaikaan mennessä on tehty kotiaskare jos toinenkin. Kun taas isä oli kotona, minä pääsin kotiin jakamaan vastuuta klo 14-16, koska työni alkoi paljon aiemmin kuin hänen ja jouduin tämän jälkeen jatkamaan myös työntekoa kotona. Yllättäen isän ollessa hoitovapaalla isällä oli -toisin kuin minulla oli- mahdollisuus harrastaa ym ja minulla, noh, pyykätä ja tehdä kotitöitä. Tuollainen yrittäjän/kaupan alan työaika (esim. klo 9-18) on omiaan sellaiselle, ettei aamun tunteja hyödynnetä muuten kuin nukkuen ja kotiin tultua on liian myöhä millekään tolokun hommalle. Näin ovat kanssasisarenikin todenneet. Valvoa voi toki myöhään jonkinsortin ruudun ääressä. Kunhan nyt toisen lapsen jälkeen palaan takaisin töihin, aion ottaa tämän taulukoinnin käyttöön...
VastaaPoista