Omituisinta on se, että kuplia nähdään kaksi. Helsinki ja muu Suomi. Minun ehkä pitäisi tunnistaa itseni "punaviinikuplasta", mutta kun en.
Olen aivan liian keski-ikäinen, mukavuudenhaluinen ja änkyrä hipsteriksi. Kulttuurinkuluttajana olen kerrassaan surkea. En käy Flow'ssa sen enempää kuin sinfoniakonserteissakaan.
Sen parjatun suvaitsevaisuudenkin kanssa on niin ja näin. Jos vietän mieluiten vapaa-aikaani joko perheeni tai samanmielisten ystävieni kanssa, en törmää erilaisuuteen yhtään missään. Eikö se ole melko sisäänpäinkääntynyttä? Jumpassakin kaikilla on samanlainen vyötärömakkara.
Siitä viinistä tykkään kyllä. Varsinkin jos saan litkiä sitä ihan omalla kotisohvalla eikä tarvitse änkeä mihinkään ylihinnoiteltuun, huonolla akustiikalla varustettuun kahvilaan.
Lisäksi puhutaan sellaisesta ihmisryhmästä kuin tavalliset ihmiset. Kuka se on? Kuka ei ole?
Aika harva meistä on johdonmukaisesti jotain tiettyä persjalkaisten alalajia. Väitän, että satunnainen äänestyskäyttäytyminen ei määrittele täysin edes pääministerin kuplaa. Kauniisti sanottuna olemme kaikki itsemme kanssa ristiriitaisia, epäloogisia ja tekopyhiä ihmishybridejä.
Minäkin. Pyöräilevä espoolainen, papin edessä naimisiin mennyt uskonnoton, yksinäisyyttä rakastava perheellinen, Kouvolassa opiskellut Helsingin yliopiston drop-out, duunariperheen keskiluokkainen tytär, introvertti aina kun en ole ekstrovertti, internetiä työkseen rakentava luddiitti ja kasvissyöjä, joka syö kesällä kolme grillimakkaraa.
Silti tai siksi tavallinen ihminen, Suomen kansan edustaja.
Mellakkaan ei ole aihetta. Kuplassa on hyvä elää ja siksipä meillä kaikilla on omamme. Kupla nimeltä Suomi.
Oivaa tekstiä taas, erityisesti tuo lopunjohtopäätös! Oli vallan kahvassa kuka tahansa, olemme etuoikeutettuja koska olemme sattuneet syntymään tänne Pohjolan lintukotoon.
VastaaPoistaKiitos, sitä isompaa kuplaa on ilmeisen hankala nähdä. :)
PoistaVeit sanat suustani! Olen muutaman päivän ajan miettinyt juuri tuota: kuka on tavallinen? Tai ehkä vielä oikeammin: kenellä on oikeus määritellä "tavallinen" tai "kansa". Minä ainalin olen mielestäni aivan tavallinen. Asun pientalolähiössä pääkaupunkiseudulla, vien aamulla lapset päiväkotiin, teen päivän töitä asiantuntijatehtävässä tietokoneen äärellä, maksan asuntolainaa, käyn kaupassa, joskus kirjastossa, joskus viinilasillisella jossain kahvilassa, useammin kotisohvalla, olen kotoisin maalta, valmistuin yliopistosta, yritän kasvattaa lapseni pärjäämään elämässään, toivon että yhteiskunnassamme hoidetaan asiat niin että lapseni selviävät silloinkin jos eivät pärjääkään, uskon että ihmisarvo ja -oikeudet ovat jakamattomat ja että tiukkoinakin aikoina meillä on oltava tahtoa huolehtia niistä, jotka huolenpitoa tarvivat, eikä tätä voi rajata esimerkiksi kansalaisuuden perusteella, toivon parempaa tasa-arvoa niin työelämään kuin vanhemmuuteenkin, olen kohtuullisen hyvätuloinen, vertaan kaupassa käydessä kilohintoja ja tiedän mitä maito maksaa, uskon punavihreisiin arvoihin mutta toisinaan olen yhtä mieltä sinistenkin kanssa keinoista ja toimenpiteistä. Mielestäni ihan tavallisia asioita. Koen itseni tavalliseksi kansalaiseksi. Lähipiirilleni luonnollisesti toivon olevani erityinen. Ja ymmärrän hyvin, että jollekin muulle tavallisuus toteutuu ja näyttäytyy jotenkin aivan toisin.
VastaaPoistaNo niinpä. Tämän Ylen tavistestin mukaan olen vain 33% uniikki ja sekin siksi että en juo maitoa. :)
PoistaSuurin sokki lieni se, että näin suomalaisessa mittapuussa äärioikeistolainen puolue tuli takavasemmalta (vitsivitsi) ja kiri niin korkealle, ettei moni olisi uskonut. Nyt vähän pelottaa, millainen tuleva hallitus on, ja kuinka käy niiden, joiden asiaa punavihersektori on ajanut.
VastaaPoistaToisaalta on tosiaan niin, että ihmisyys aina lomittuu ja vaikka kuinka jaottelisimme toisiamme, löytyy ihmisyydestä aina jotain yhteistäkin kosketuspintaa. Sitähän on aina tällaisessa uudessa tilanteessa tärkeä löytää.
Ainahan kansa on jakautunut, ja jaosta puhuva voi väittää millä tavalla. Punaiset-valkoiset, naiset-miehet, tamperelaiset-turkulaiset jne.
VastaaPoistaTaitaa olla aika lailla normaalia vetää rajoja johonkin kohtaa, tyyliin naapurit ja ei-naapurit.
Vähän vaan epäilyttää että onko tämä Helsinki - muu maa -jaon korostaminen myös vähän tarkoitushakuista. Ikäänkuin juuri tuohon kohtaan halutaan vetää rajaa. Vaikka onhan siellä Helsingin ja muun maan välissä paljon eri sävyeroja, alkaen Vantaasta :)
Musta erityisesti näiden taiteilijoiden kommentit oli suorastaan noloja. Joku Krista Kosonenkin sanoi, ettei tunnista vaalituloksesta omaa Suomeaan. Noille suomalaisille Kosonen kuitenkin esiintyy ja hänen hahmonsa erityisesti näissä sketsiohjelmissa ovat monesti olleet näitä kansan syviä rivejä edustavia tyyppejä, joita on paljon. Kansa on äänestänyt, sillä mennään. Positiivista minusta on silti, että Vihreät saivat viisi lisäpaikkaa, suhteellisesti loistava vaalivoitto! :)
VastaaPoistaIkää 55 vuotta ja täysin vieraantunut siitä mediamaailmasta jota tunkee korville ja silmille. Se tapa jolla nämä itseäni nuoremmat puhuvat on minulle täysin vierasta. Niinpä viimeisen reilun vuoden aikana olen havainnut kiinnostavan ilmiön itsessäni: kun mediassa vastaan tulee tuttu tai tuntematon persoona googletan varsin pian henkilön tiedot ja siitä eteenkin - syntymäajan. Minun kuplassaani kuuluu tätä nykyä siis 1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alussa syntyneitä koska luultavasti me olemme se "viimeinen vanhan Suomen porukka". Meidän jälkeemmehän tuli tämä "eurourbaanisuus". Minulla ei ole pian minkäänlaista otetta nuoremman sukupolven mielenmaisemaan. Siispä pako lapsuuden ja nuoruuden "idylliin" (joka oli tosiasiassa aika ankea, osin painajaismainen) on alkanut. Tämä on aika surullinen kehitys mutta minä en pysty tästä irrottautumaan. Olen henkisesti pysähtyneessä tilassa ja joku Teuvo Hakkarainen kaikesta tolkuttomuudestaan huolimatta tuntuu olevan lähempänä omaa viitekehystäni kuin sympaattiset ja nopeaälyiset Helsingin älyköt. Suomalainen yhtenäiskulttuuri romahti lopullisesti kai 1990-luvun alussa jos sitä nyt koskaan todellisuudessa on edes ollut.
VastaaPoistaNäin: http://blogit.image.fi/anzionmukaan/enemmisto-on-aina-vaarassa-pari-sanaa-enemmistokuplan-kavaluudesta/
VastaaPoista