Ketä pitäisi äänestää?

Eduskuntavaalit lähestyvät. Tuskailu ehdokkaan valinnasta on aiheuttanut sen, että toimin tällä hetkellä kavereille yhden naisen konsulttitoimistona. Laitanpa siis aivoitukseni (maraton)postaukseksi.

Tämä kunnallispolitiikassa vietetty aika on tehnyt minut aika sniiduksi sekä puolueiden että ehdokkaiden suhteen.

On ollut hyödyllistä nähdä, miten muut puolueet äänestävät. Tuloksista näkee, että puheet ja teot eivät kohtaa. Toisaalta olen huomannut olevani ihan oikeassa ryhmässä. Minä näen, että turvallisen kermaperse-elämäni takaavat ympäristön (incl. ihmiset) hyvinvointi, jota rakennetaan laadukkailla julkisilla peruspalveluilla. Ja koska palvelut rahoitetaan veroilla eli työllä, kaikki paukut pitää laittaa suomalaisen työn edistämiseen ja rakenteiden uudistamiseen tehokkaammiksi. Neliraajajurrutus on paitsi spedeä, myös haitallista.

Törmään usein ennakkoluuloihin, että kaikki vihreät ovat luomulantulla eläviä hipsterihörhöjä. Tähän voin vain todeta, että jokaisessa ryhmässä on friikkejä ja hörhöjä. Vihreillä on toki omansa, mutta ehdoton enemmistö ei erotu markettijonossa muista. Päinvastoin, tarjolla on harvinaisen järkevää, avarakatseista ja asiansa osaavaa porukkaa, jotka eivät peittele vaikuttimiaan, edes mahdollista hörhöyttään.

Sitä paitsi tällä kertaa Vihreillä on niin konkreettiset ja selkeät teemat, että äänestäminen ei hävetä yhtään. Minä arvostan selkeää visiota, sillä haluan tietää, mitä me yhteiskuntana tavoittelemme. Jos säästäminen on ainoa arvo, maa kannattaa antaa johdettavaksi tilitoimistolle.

Lisäksi vaalikoneissa esiintyvä kiistelty kysymys kilpailukyvyn ja ympäristöasioiden marssijärjestyksestä on erittäin relevantti. Keski-Mongoliassa on nimittäin nähtävillä kohtuullisen yököttävä esimerkki tilanteesta, jossa talous sanelee kaiken.

Mutta kukas sitten olisi sen äänen arvoinen? Kolme pointtia.

1. Kyseessähän on luottamustehtävä. Äänestä siis ihmistä, johon luotat. Äläkä liikaa takerru vaalikoneisiin sen enempää kuin sukupuoleenkaan. Paras ehdokas ei välttämättä ole kaikissa asioissa samaa mieltä kuin sinä ja syy saattaa olla hyvä. Kannattaa kysyä perusteluja.

2. Toiseksi ehdokkaan pitää saada suunsa auki ja viestinsä perille. Hänen pitää pystyä keskustelemaan ja neuvottelemaan ihmisten kanssa, jotka ovat mahdollisesti aivan eri linjoilla, ylimielisiä, provosoituneita tai täysin kuistilla. Toiseksi ehdokkaan pitää pitää myös yleisö luupissa. Aktiivinen ja avoin viestintä kertoo, että muu maailma on edelleen läsnä.

3. Kolmanneksi, aktiivinen ja verkostoituva luonne on etu. Enemmän tai vähemmän likainen työ tehdään aivan muualla kuin äänestysnapin ääressä. Harvaan asiaan on yksinkertainen vastaus. Asioita pitää selvittää monipuolisesti ja käyttää hyväkseen olemassa olevaa asiantuntemusta.

Pari hyvää tyyppiä

Kuulun Uudenmaan vaalipiiriin. Espoon valtuustossa toimivasta ryhmästä, jonka siis tunnen henkilökohtaisesti, on ehdolla peräti seitsemän tyyppiä - eikä ihme. Kaikki aivan loistavia hahmoja, joten esittely päähänpälkähtämisjärjestyksessä.

Tiina Elo (44 v., MMM) on ehkä Skandinavian asiallisin ihminen ja nähdäkseni tietää kaikesta kaiken. Hän tuntee virkamiehet ja politiikan dynamiikan yli 10 vuoden poliittisella kokemuksellaan ja osaa rakentaa käsillä olevista palikoista parhaan mahdollisen lopputuloksen. Tiinan paras puoli onkin sinnikkyys - hänellä ei lopu usko siihen, että maailmasta on tehtävissä parempi versio. Niin ja Tiina on myös - ärsyttävää kyllä - oikeasti reipas ja fillaroi läpi talven.

Saara Hyrkkö (27 v.) on valmistumaisillaan oleva dippainssi, mutta nuoresta iästään huolimatta (tai ehkä juuri siksi) hiton positiivinen, jämäkkä ja erinomainen keskustelija. Jos Saara päättäisi argumentoida, että maapallo on litteä, kaikki olisivat ennen pitkää samaa mieltä. Onneksi hän puhuu mieluummin avoimuudesta ja tasa-arvosta. Minä sanon, että tämä mimmi nähdään eduskunnassa (tai presidenttinä) enemmin tai myöhemmin.

Mari Nevalainen (45 v, VTM) on ryhmän väriläiskä, jonka valtuustopuheiden aikana kaikki nostavat katseensa kännykästään. Mari on yhdistelmä terrieriä ja muumimammaa ja on kovaääninen pehmeiden arvojen, suvaitsevaisuuden ja eläintenoikeuksien puolustaja. Ja hei, hän osaa puhua ilman paperia! Liikunta-alan yrittäjänä Mari on luontaisesti kiinnostunut ihmisten hyvinvoinnista ja terveydestä.

Jyrki Kasvi (51v., TT) on sanalla sanoen letkeä tapaus. Ryhmän propellipää (ja tohtorismies) on taustansa ansiosta erittäin perehtynyt ATK-asioihin, jopa siinä määrin, että hänen ehdokasnumeronsakin on ykkösiä ja nollia. Toivon lämpimästi Jyrkin läpimenoa, sillä tietotekniikan kehityksen ymmärtämistä ja tulevaisuuden visiointia eduskunnassa todella tarvitaan - sen huumorintajun lisäksi.

Susanna Rahkonen (46 v., Oik. kand.) on varatuomari, yrittäjä ja politiikassa sen verran kokenut konkari, että hänen ohitseen ei saa juuri mitään. Susanna on täysiverinen haukka, mitä tulee lainsäädännön kiemuroiden ja julkishallinnon prosessien tuntemiseen. Diplomaattinen ja äärijärkevä Susanna osaa katsoa asioita myös kansainvälisestä näkökulmasta: hän osaa puhua oikeusvaltion merkityksestä kansalliseen turvallisuuteen ja harmaan talouden globaaleista vaikutuksista.

Inka Hopsu (38v., KTM) on ryhmämme ylikärsivällinen puhis, jonka zeniläistä tyyneyttä eivät hetkauta mitkään provosointiyritykset. Partiossa ja uusperheen arjen yhteensovittamisessa treenatuista ongelmanratkaisukyvyistä on apua, kun hän taistelee syksyn talousneuvotteluissa vähän oikeudenmukaisempaa tulonjaon puolesta. Hän on opettajana ja opetuslautakunnan varapuhiksena erityisen perehtynyt peruskoulun tarpeisiin ja tavoitteisiin.

Johanna Karimäki (DI ) on ryhmän ainoa istuva kansanedustaja ja kokenut vaikuttaja. Johanna istuu vieressäni valtuustossa ja kyselen häneltä joka kerta eduskunnan kuulumiset, päätösten ison kuvan ja taustat. Johanna jos kuka tietää piinallisen tarkkaan, että helppoja voittoja ei ole: vaikuttamistyö on pitkä projekti ja joskus on jopa vaikea nähdä mikä asia lainsäädännöllä oikeastaan pitää korjata. Viimeksi hän on nostanut esille ympäristörikosten tutkinnan tehostamisen tarpeen. Hatunnosto Johannan paneutumiselle ja perusteellisuudelle.

Ja sitten vain koppiin, joko nyt heti tai sitten varsinaisena vaalipäivänä. Muistakaa vaalikalja!