Koska maltillinenkin veronkorotus on Espoossa jonkinlainen tabu, poliitikkojen eteen lätkäistään leikkauslistat. (Anteeksi: tuottavuus-, tasapainotus- ja sopeuttamisohjelmat.)
Lapsiperheisiin leikkaukset osuvat monella tavoin, lapsiperheet kun ovat palveluiden suurkuluttajia. Budjetissa on sellaisia menoeriä kuten kouluavustajia, iltapäiväkerhoja, perhetyön resursseja, perusopetuksen ryhmäkokoja ja Espoo-lisää (= kunnan itsensä määrittelemä vapaaehtoinen korvaus alle kolmivuotiaiden lasten hoitamisesta kotona), sekä erilaisia investointeja: koulukorjauksia ja uusia päiväkoteja.
Leikkauslistat paljastavat lakisääteisyyden merkityksen. Hyvinä aikoina annettuja vapaaehtoisia etuja karsitaan heti kun tilanne tiukkenee. Näihin pitäisi nyt sitten vetää rukseja päälle, kukin prioriteettiensa mukaan.
En ole ikinä tehnyt mitään yhtä vittumaista. Vähiten kurjan säästön hakeminen on perinteistä parhaan valitsemista paskasta.
Eniten julkishaloota on aiheuttanut Espoo-lisän leikkaus. Moni epäilee sen tuomia säästöjä, mutta esimerkit kertovat toista. Vantaalla vastaavan lisän leikkaus ei tuonut päiväkoteihin lapsiryntäystä. Samaan lopputulokseen on tullut Espoo.
En itse kuulu Espoo-lisän varauksettomiin faneihin. Olen ideologisesti päivähoidon puolestapuhuja, en kotihoidon. Olisi epäoikeudenmukaista säilyttää Espoo-lisä ennallaan, kun kaikesta muusta höylätään.
Pidän Espoo-lisää muutenkin epätasa-arvoisena järjestelynä: rahan saa vain, jos *kaikki* perheen alle kouluikäiset lapset hoidetaan kotona. En olisi mistään hinnasta ottanut sosiaalista nelivuotiasta pois mahtavasta perhepäivähoidosta katselemaan, kun imetän viisi tuntia päivässä. Naurettava ajatus.
Minä pistän pelimerkkini mieluummin kaikille niille toimenpiteille, jotka edistävät ja tukevat vanhempien työssäkäyntiä: laadukasta ja monenlaisiin tarpeisiin sopivaa päivähoitoa ja kerhoja, koululaisten iltapäiväkerhoja tokaluokkaisillekin, lähipalveluja kuten asukaspuistoja ja kirjastoja sekä turvallisia kouluteitä. Sama pätee myös muihin perheen hoitovastuisiin kuten iäkkäisiin omaisiin.
Isommassa mittakaavassa on myös pakko pitää kiinni perusopetuksen tasosta. Meillä ei ole mitään muuta tässä pohjoistuulen, tihkusateen ja sysipimeyden potkimassa maassa kuin sivistyneet ihmiset. Laadukas peruskoulu on maamme ainoa kilpailuvaltti. Jos se sössitään, sössitään kaikki.
Näillä priorisoinneilla Espoo-lisä häviää perinteisin luvuin.
Näissä kunnalliskuvoissa näkyy suoraan se, että monet lastenhoidolliset kysymykset pitäisi linjata valtakunnallisella tasolla. Espoo-lisää tarvittaisiin vähemmän, jos käytössä olisi 6+6+6 -malli. Sama pätee toiseenkin suuntaan: pienille lapsille sovelias perhepäivähoito romutettiin lähes täysin työaikalain takia: kun hoitaja on kuukauden välein viikon lomalla, ei hoitoaika riitä mitenkään työssäkäyvälle pariskunnalle.
Hyvät uutiset ovat, että nämä vaalit ovat edessä keväällä.
Leikkikääpä hetki poliitikkoa: vilkaiskaa kaupunginjohtajan linjausta ja kertokaa minkälaisilla arvoilla lähtisitte itse leikkauksia tekemään ja milloin olisitte valmiita veronkorotuksiin?
Aijai, odotan jo hyvin suurella mielenkiinnolla millainen keskustelu tästä syntyy (kaupan kautta poppareita ja karkkia :) ) En nyt sen paremmin kommentoi, kun asun täällä Savon perukoilla, jossa tilanne on hieman eri, mutta perusperiaate on aina se, että ennaltaehkäisevää tai jotain asiaa edesauttavaa palvelua ei pidä laittaa leikkuriin. Itse päätös olisi tosielämässä tietenkin ihan eri asia.
VastaaPoistaNythän laitetaan leikkuriin ihan kaikkea, pitäisi vain yrittää päättää, mikä on elintärkeää.
PoistaMahtava kirjoitus! Ihmisillä Suomessa on utopistinen käsitys siitä, että vaikka vienti on nollassa ja tuontia on senkin edestä (= ihmiset ostavat kiinalaista koska vähemmällä saa enemmän, laadusta viis kunhan hinta on matala jne.) niin veroja ei saa nostaa eikä palveluita karsia. Mistä ne rahat sitten tulee? Kukaan ei kuitenkaan äänestä ensi vuonnakaan mitenkään toisin ja sama meno jatkuu ja jatkuu. Suomella ei yksinkertaisesti ole rahaa ylläpitää kaikkea mihin olemme tottuneet. Ja mistään ei saisi leikata. Samaa mieltä olen siitä, että viime laman virheitä ei pitäisi toistaa mutta jostakin on nyt vain pakko leikata. Eikä se ole kansanedustajien palkka tai suuryhtiöiden osingot, koska niiden eteen pitäisi tehdä jo muutakin kuin mutista keskustelupalstoilla. Itse leikkaisin lapsilistä kaikilta perheiltä, joiden talouskohtaiset bruttotulot vuodessa ovat yli 100 000 euroa ja samoilta perheiltä äitiyspakkaus pois ensimmäisen lapsen jälkeen. Lääkemaksukattoa voisi korottaa myös tulorajojen mukaan, terveyskeskuksien päivystysmaksut voisivat aikuisilla olla myös paljon korkeampia (ilta- ja yö) jne.
VastaaPoistaKiinnostavia ehdotuksia! Lapsilisät menevät valtion kassasta, mutta olen samoilla linjoilla. Äitiyspakkauksen sijaan voisi myös miettiä jotain valtakunnallista lastentarvikkeiden kierrätyssysteemiä, aika moni kun luopuu ihan pikkurahalla vauvanvaatteista ja ne tuppaavat olemaan priimakuntoisia. Terveyskeskusten maksut ovat arka paikka kun niitä käyttävät yleensä lapsiperheet, vähävaraiset ja eläkeläiset (työssäkäyvilla on työterveys) mutta itseäni ärsyttää kännämisen aiheuttamat loukkaantumiset, tappelut sun muut aivan "turhat" erikoissairaanhoidon kulut ja hälytystehtävät. Mitähän niille voisi tehdä?
PoistaEikos aitiyspakkaus riittaisi pelkastaan ekalle lapselle, toisen kohdalla tietaa jo mita kirpparilta hakea. Saastaishan tamakin. Yleisestikin kierratyksen tukeminen olis hyva.
PoistaMun mielestä kyllä, mutta tätäkään ei kustanna kunta.
PoistaTuo Vantaan juttu on ihan naurettava. Tehty maaliskuussa ja esimerkkeinä alkuvuoden kuukausien luvut. Ilmeisesti Vantaallakin ilmoitettiin lisän leikkauksesta ihan loppuvuodesta, niinkuin Espoossakin, joten perheet tehneet jo suunnitelmia seuraavalle vuodelle. Kuka saa tässä vaiheessa päivähoitopaikan enää tammikuulle, entä kuka pääsee töihin tammikuuksi, jos hoitovapaa haettu, sijainen palkattu jne jne... Kyllähän ne luvut Espoossakin hyviltä näyttää tammi-maaliskuussa, mutta entä sit ens syksynä, seuraavana tammikuussa. Miten Vantaalla tilanne tasoittunut?
VastaaPoistaMielummin jättäisin yksityisen hoidon tukea korottamatta kuin leikkaisin espoolisästä. Jos äiti hoitaa useampia lapsia espoolisän turvin kotona, on säästö huomattava päivähoitomenoihin verrattuna. Ja jos Espoolisää leikattava, niin kokeiltaa ensin rajata se alle 2 -vuotiaisiin. Meidän alueella pienten ryhmät muutenkin ihan täysiä ja vaikea saada päivähoitopaikkoja, joten tuollainen muutos kertarysäyksellä ei kuulosta hyvältä.
Jos Vantaan esimerkki ei yksin vakuuta niin tässä vielä lisäselvitystä suoraan varhaiskasvatusjohtajalta:
Poista"Suomen kuuden suurimman kaupungin (Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Oulu) päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailussa seurataan myös lasten kotihoidon tuen käyttöä ja kuntalisien tasoa. Muut kunnat paitsi Turku maksavat erisuuruisia kuntalisiä. Espoon nykyinen kuntalisä on korkein ja sitä maksetaan samansuuruisena kolmeen ikävuoteen asti. Siitä huolimatta kotihoidon tuella olevien lasten osuus päivähoitoikäisten ikäluokasta on Turun jälkeen Kuusikon toiseksi pienin.
2010-luvulla kuntalisien ehtoja ovat tiukentaneet Oulu, Tampere ja viimeisimpänä Vantaa (1.2.2013 alkaen). Helsinki puolestaan on korottanut kuntalisää alle 1 v 6 kk ikäisille lapsille. Näiden muutosten vaikutukset lasten kotihoidon tuen käyttöön ovat olleet pienehköjä ja ne ovat jääneet lyhytaikaisiksi. Sen paremmin kuntalisän pienentäminen tai maksuajan lyhentäminen kuin kuntalisän korottaminen ei ole aktivoinut suurinta osaa perheistä muuttamaan valintaansa, esimerkiksi aientamaan lasten päivähoidon aloittamista. Suomen kuudesta suurimmasta kaupungeista saatu kokemus on osoittanut, ettei kuntalisällä ja sen suuruudella ole merkittävää vaikutusta perheiden päivähoitovalintoihin.
Vantaan kotihoidon tuen kustannukset vähenivät viime vuonna noin 1,4 miljoonaa euroa osin kuntalisän maksuajan lyhentämisen vuoksi, osin myös sen vuoksi, että alle 3-vuotiaiden ikäluokka pieneni edellisestä vuodesta. Samana vuonna myös kunnan järjestämän päivähoidon kustannukset vähenivät, mikä merkinnee sitä, että kotihoidon tuelta ei tullut merkittävää siirtymää päivähoitoon. (Lähde: Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2013"
Yksi rajauskohde mitä mietin, on perhetyö. Onko järkeä, että sitä käyttävät suht hyvätuloiset perheet, joilla isovanhemmat asuvat lähellä ja auttavat monta kertaa viikossa...Tiedän tälläkin hetkellä kaksi sellaista perhettä. Mutta onko vaikea sitten todentaa tätä, kuinka paljon joku saa jo muutenkin apua. Tulosidonnaiseksihan se muuttuu 3 kk jälkeen.
VastaaPoistaKoulussa on paljon säästämisen varaa, rehtorit reissaavat jatkuvasti ulkomailla, on seminaaria seminaarin perään jne. Sama koskee muutakin Espoon johtoväkeä. Laman aikana reissaamista voisi vähän vähentää.
Espoolisästä vielä sen verran, että moni 1,5 v nukkuu vielä helvetillisen huonosti, saa kaikki mahdollsiet taudit ennätysajassa jne jne, joten sen ikäisen kanssa työelämän ja päiväkotirumban aloittaminen on suoraan saatanasta, varsinkin jos ei ole minkäänlaisia tukiverkostoja lähellä.
Kiinnostava tieto, tarkistankin nuo perhetuen saamisperusteet!
PoistaTiedän vain omalta kohdaltani, millaista on päivähoidon aloitus tuossa iässä, molemmat kersat ovat nimittäin aloittaneet 1,5 vuotiaina. Sitä perhepäivähoitoa haluaisin lisätä, mutta huonolta näyttää.
Asiaa sen paremmin tuntematta, minusta on oikein hyvä, että perhetyö on kaikkien perheiden, tulotasosta riippumatta, saatavilla muutaman kuukauden ajan. Näen sen nimittäin ennaltaehkäisevänä lastensuojeluna: varakkaissakin perheissä voi olla asiat tosi huonolla tolalla.
PoistaJos tosiaan isovanhemmat auttavat perhettä monta kertaa viikossa ja vielä käy perhetyöntekijä, niin taustalla voi olla jo jotain vakavaa, mitä ei välttämättä leikkipuistossa kerrota. Yleensäkin tämäntyyppisistä palveluista säästäminen ei ole viisasta, koska lastensuojelu on kallista, jos tarvitaan järeämpiä toimenpiteitä, joista järeimpänä huostaanottoa.
Riitalla pointti. Ennaltaehkäisevä perhetyö on yksi niistä asioista jotka näen niin tärkeinä että sinne pitäisi saada lisää rahaa.
PoistaKyllä nämä perheet ovat ihan hyvinvoivia, mutta ottavat avun vastaan, kun lähes ilmaiseksi saavat. Mutta rehellisesti sanottuna nykyajan vanhemmat ovat niin mukavuuden haluisia, että jos isommat sisarukset ei päiväkodissa, niin sitten pitää koko ajan saada apua isovanhemmilta jne. Yksin ei näköjään haluta pärjätä yhtään useamman lapsen kanssa. Seuratkaapa tuttujanne, näin ainakin mun tuttavapiirissä tilanne monella. Ja todellla hyvä niille, joilla apua on saatavilla isovanhemmista. Mutta hyvintoimeentulevilla olisi varaa palkata mll hoitaja auttamaan lisäresurssina, niin jäisi perhetyön resurssia oikeasti hädänalaisemmille perheille.
PoistaMiten määritellään hyvin toimeentuleva? Onko määritellessä tiedossa vain tulot vai myös niin usein ne helvetilliset lainat, jotka kuormittavat taloutta? :)
PoistaKuulopuheiden perusteella arviointi on aina kyseenalaista. Fiksumpaa on pyytää kaupungilta selvitystä esimerkiksi perhetyön käyttäjien tarpeista.
PoistaMutta miksi pitäisi haluta "pärjätä yksin"? Kummallinen ajatus. Eihän tässä mitään sankaripisteitä haeta.
No niin, tässpä faktaa tältä vuodelta, espoolaisääni perhetyön saaneesta hyvätuloisesta äidistä. Kriteerit, että saa tukea ovat tiukat. Niin tiukat, että kun olin tilanteessa, että en väsymykseltäni saanut yhtään lausetta muodostettua ilman itkemistä, oli vastaus "et saa perhetyöntekijää auttamaan, rahat tältä vuodelta loppu." Oli marraskuu 2013 Lopulta tilanne meni siihen, että itkin Jorvissa. Sieltä sain ohjattiin ihmiselle, joka sitten lopulta sain ihmisen, joka arvioi psyykkisen kuntoni ja sain palvelupyynnön ja sitten tuli toinen ihminen kotiini arvioimaan tilannetta ja tekemään minusta kirjallisen arvio. Tämän perusteella sain kolmeksi kuukaudeksi, joka kannatteli mua antamalla minun nukkua. Tämä on vähän sama kuin ihmiset epäilevät, että "sossusta saa kaiken helpolla", kun kuulee tutun tuttujen tarinoita. Kunnes itse romahtaa ja löytää itsensä pohjalta ja huomaa, ettei systeemi ihan helpolla kannatelekaan. En olisi missään nimessä rajaamassa tulojen perusteella ihmisiä tästä turvaverkosta pois. Koska vaikka rahalla saa apua (meillä ei ole isovanhempia käytössä apuna), on kriisissä sellaisessa kunnossa, ettei kykene soittamaan itkemättä palvelevaan puhelimeen (jonka numero mulle aluksi annettiin). En koskaan kyennyt. Ja siinä kunnossa sitten mun pitäis lähteä palkkaamaan itselleni lastenhoitaja, koska rahaa löytyy? Tehdä työpaikkailmoitus (mihin), ottaa selvää työnantajan lakisääteisistä rooleista, laatia lakitekstien mukainen työsopimus, haastatella työnhakijoita, ottaa selvää lakisääteisistä vakuutuksista. IHAN OIKEASTI, miettikää nyt minuutti asiaa. Ja lakatkaa kadehtimasta, jotka saavat niitä perhetyöntekijöitä. Sopimus tehtiin kolmeksi kuukaudeksi, koska sen jälkeen ARVIOITIIN tilanne uudestaan ja minun kohdallani jatkettiin vielä kuukaudella, ja sen jälkeen tuki lopetettiin, koska olin jo paremmassa kunnossa.
PoistaEspoo-lisä maksetaan kodinhoito tuen päälle eli alkaen lapsen ollessa noin 8kk. Kuka silloin enää imettää 5 tuntia päivässä? Mielestäni lähes vuoden ikäinen ja nelivuotias ovat silloin liki samassa päivä- ja ateriarytmissä ja päivähoitoa kevyemmät muodot kuten kerhot korvaa jo ihan riittävästi isompien lasten sosiaalisuuden tarvetta.
VastaaPoistaHyvä kommentti. 8 kk on jo ihan samassa ateriarytmissä kuin muukin perhe ja kerhotoimintaa, avointa päiväkotia, muskaria, asukaspuistotoimintaa on yllin kyllin tarjolla isommille lapsille. Anteeksi nyt Katja ja muut, mutta se on omaa mukavuutta viedä se isompi lapsi päiväkotiin suoraan sanottuna ja mun mielestä oikein, että espoolisää maksetaan vain jos hoitaa kaikki lapset kotona.
PoistaMutta jos espoolisä poistuu, niin kyllä minäkin laiskistun sen verran, että vien esikoisen päiväkotiin. Helpommalla pääsen, lapsi saa siellä ateriat, virikkeet jne, eikä mun tarvi kuskata muskariin, kerhoon jne. 8 kk nukkuu vielä paljon päiväunia, ei tarvi välttämättä ulkoiluttaa ja muuta kodin ulkopuolista toimintaa jne, joten voin vaan surffata kahvikuppi kädessä, karkkipussi toisessa ja lähteä Helsinkiin hengaileen ja käydä mukavissa äitivauvajoogissa, mitkä nyt jää esikoisen takia väliin. Kerhoon on sitä paitsi niin hankala viedä, kun kestää julkisilla puol tuntii ja takas puol tuntii, ehdit pari tuntia olla kotona ja taas rupeat pukeen vauvaa ja lähdet taas hakeen isompaa kerhosta puol tuntii ja puol tuntii takas, joten helppoudessa päiväkoti voittaa todellakin.
Nojoo, ehkä siihen syöttämiseen ei enää mennyt niin kauan, mutta eivät ne missään samassa rytmissä menneet lähimainkaan. Mikään kerho ei olisi korvannut sitä mahtavaa perhepäivähoitopaikkaa.
PoistaJälkimmäinen anonyymi: Espoo-lisä tuskin (vielä) poistuu, sitä rajataan.
Eivät kerho- ja puistotoiminta korvaa päiväkotia. Monissa maissa (maksuton) varhaiskasvatus alkaa kolmevuotiaana ja tätähän ovat asiantuntijat Suomeenkin välillä toivoneet. Lisäksi isommilla lapsilla on päiväkodissa sosiaaliset suhteet, joita on kurja muuttaa. Perheen ja suvun huomio kun kääntyy lapsesta pois. Minusta hoitoajan osittainen rajaaminen riittää. Kerhot ovat myös suurelta osin ideologisten tahojen, kuten seurakunnan järjestämiä. Ainakin tässä meidän lähiympäristössä ei muuta ole saatavilla. Harva äiti varmaan ajattelee, että vien päiväkotiin, koska voin sitten surffailla ja syödä karkkia. Itselleni tärkein mukavuus on nukkuminen. 7 kk:n ikäinen vauva kun vielä valvottaa aika paljon.
PoistaNo näinpä, en viitsinyt edes kommentoida sen pidemmin kun oli niin höpökommentti. Tässä varmaan näkyy se, että minä arvostan päivähoitoa enkä pidä sitä minään rangaistuksena.
PoistaKappas, tästä olemme nykyään täysin samaa mieltä. Minusta suomalaisella päivähoidolla on kohtuuttoman huono maine ja päiväkodeissa tehdään oikein hyvää työtä. Ei se kotia korvaa, mutta ei leikki-ikäisen ole hyvä olla pelkän äidin kanssa 24/7, monestakaan syystä.
PoistaKerhoissa ja vastaavissa tehdään oikein hyvää työtä tavallisten perheiden tavallisten lasten kanssa, mutta jos yhtään mitään ongelmia ilmenee (joko vanhemmuudessa tai lapsen kehityksessä), niin ensimmäinen tukitoimi, mitä ammatti-ihmiset suosittelevat on päivähoito. Sieltä kun löytyvät ne kaikkein ammattitaitoisimmat työntekijät.
Jatkona ensimmäiseen kommenttiin:koska tätä blogia lukee myös lapsettomat ihmiset, joille lapsiperheiden tukiviidakko ei ole selkokieltä, kannattaa pitää Espoo-lisä ja viiden tunnin imetysmaraton erillään kun ne eivät kenellekään ole päällekkäisiä elämäntilanteita. Sama koskee usein koko subjektiivisen päivähoito-oikeuden retoriikkaa: on eri asia rajoittaa subjektiivista päivähoito-oikeutta esim. 6 tuntiin/päivä, jos toinen vanhempi on kotona, kuin poistaa oikeus. Yli 7,5 tunnin menevä hoitoaika on sitä kallista osuutta, kun siihen tarvitaan hoitajia tavallaan kahteen vuoroon, ja pitäisi ehdottomasti rajata vain työssäkäyvien lapsille.
PoistaHuomaa, että en sanonut imetys*maraton*, joka tarkoittaa yhtäjaksoista sessiosta. Kahdeksankuisen vauvan syöttämiseen, vaipanvaihtoon, leikittämiseen ja nukuttamiseen menee paljon aikaa. On ihan selvää, että en olisi ollut nelivuotiaan käytettävissä niin paljon kuin hän olisi tarvinnut.
PoistaEspoossa on paljon kaupunginkin kerhoja, ilman ideologiaa. Tuo surffaaminen ja kahvin juonti nyt oli tietenkin vähän kärjistettyä,mutta kyllähän sitä paljon helpommalla pääsisi pelkän vauvan kanssa, varsinkin, kun isompi ei nuku enää päiväunia :) Tiedän vaan niin monia mammoja, jotka kuitenkin jaksavat pienen vauvan ja isomman/isompien kanssa sen takia, että saavat espoolisää, itseni mukaan lukien. Talous on ihan oikeasti siitä kiinni. Ei se mahdotonta ole, vaatii vaan aika paljon enemmän kuin pelkän vauvan kanssa oleminen. Ja kyllä asia niin on, että mitä olen jutellut, niin monet aikovat laittaa isomman päiväkotiin, jos espoolisää rajataan. ja mennä aiottua aiemmin töihin. Ja monet lapset valvottaa paljon vielä 2 vuotiaana, joten siinäkin mielessä töihin meno rankkaa hyvin pienen kanssa ja kun täällä on ne valtavat ruuhkat, niin hoitopäivätkin venyvät.
VastaaPoistaSehän on vain hyvä asia, jos naiset aikaistavat töihinpaluutaan.
PoistaEspoossa ollaan lisäämässä onneksi kevyiden hoitomuotojen saatavuutta ja monipuolisuutta, se on hieno juttu.
PoistaJää nähtäväksi miten nämä kuulopuheet realisoituvat. Tuolla ylempänä jo avasinkin Espoon varhaiskasvatuksen perusteluja.
Miten nämä henkilöt, joiden a) talous on kiinni Espoo-lisästä ja b) aikovat laittaa vanhemat lapset hoitoon, jos lisä poistuu, aikovat maksaa sen päivähoidon? Onhan se ihan älytön säästö paitsi kaupungille, myös perheelle, jos ei tarvitse päivähoitomaksuja maksaa "turhaan".
PoistaSumma on suuri jos ajatellaan espoolisä 218+ päivähoito maksu n. 200 (vai mitä se osa-aikainen päivähoito maksaa?). Mutta jos espoolisä poistuu, niin pelkkä päivähoitomaksu 200 ei kuulosta enää niin pahalta, kun ottaa huomiooon, että lapsi saa siellä monta ruokaa päivässä, ei tarvita maksullista kerhoa, maksullista muskaria jne virikettä ja pääsee itse paljon helpommalla. Eli osittain sitä päivähoitoa maksaa jo sillä, että ei tarvita niin pajon ruokia ja kerhomaksuja.
PoistaEn osaa spekuloida näillä. Me maksoimme ihan kiltisti päivähoitomaksua ja elimme kotihoidontuella ilman espoo-lisää mutta kyllä se edellytti aikamoista taloudenpidollista ekselöintiä ja miehen elätettäväksi suostumista.
PoistaYmmärrän täysin ratkaisusi pitää 4-vuotias päiväkodissa kun itse olit äitiyslomalla, mutta kysymys kuuluukin: kuuluuko kaupungin/valtion kustantaa se?
VastaaPoistaPitää, Katjan tilannetta en tunne, mutta monessa tapauksessa, kuten meillä, oltaisiin jouduttu lastensuojelun asiakkaiksi. Nyt sain vain laiskan äidin leiman.
PoistaNäkisin, että julkisen puolen kannattaa kustantaa laadukkaan varhaiskasvatuksen tarjoamista mahdollisimman monelle. :) Nelivuotiaan pitäminen päivähoidossa oli lapsen kannalta inhimillinen ratkaisu, olisi ollut aika rankkaa myllätä perheuudistuksen myötä myös se ainoa mieluisa rutiini.
PoistaJa itse asiassa, kirjoitin ensimmäisen kirjani tuona aikana, mistä sain kimmokkeen yrittäjäksi. :) Ei pöllömmin käytettyä aikaa.
Olen täysin samaa mieltä anonyymin kanssa. Mun mielestä on vaan kestämätöntä, että veronmaksajat maksaa veroina 1200 eur kuussa päivähoidosta, kun samaan aikaan äiti hengaa kotona vauvan kanssa. Kun on niin paljon tarjolla toimintaa lapsille, se on vaan omasta viitseliäisyydestä kiinni, että vie sitä toimintaan. Ja Katjan perhe ja moni muukaan perhe tuskin olisi joutunut lastensuojelun asiakkaaksi, vaikka laps olisi kotona ollutkin. Tosin Katja sai hyödyllistä aikaan, mutta moni muu hengaa vaan Vauvan av palstalla päivät pitkät, kun muut hoitaa omaa lasta/lapsia päiväkodissa. Onko oikein??? Ja toivottavasti Katja et ole espoolisän poistamisen kannalla sen vuoksi, kun et itse sitä saanut oman valintasi vuoksi? Kaikilla ei taloudellisesti ole mahdollista tehdä tuota valintaa, vaan on otettava se espoolisä, kelan sisaruslisä ja laps pidettävä kotona. Ja toiset haluaa tietysti hoitaa oman lapsensa muutenkin itse, kun kotona kerta on.
PoistaEikös myös pienen lapsen pitäminen kotihoidossa ole inhimillinen ratkaisu lapsen kannalta? Sitäkö ei kuitenkaan pitäisi tukea, kun se ei teidän perheelle sopiva ratkaisu ollut?
PoistaOlen Espoo-lisän rajauksen kannalla ihan siksi että haluan jeesata enemmän niitä vanhempia, joilla vielä joku duuni on. Ja toki sekin vaikuttaa, että se ei ole isommalla ikäerolla syntyneiden lasten perheissä tasa-arvoinen.
PoistaJoskus kotihoito on hyvä ratkaisu joskus ei. Laadukas varhaiskasvatus on se, mihin minä haluan panostaa.
Ah, terveiset pienestä kunnasta, niin tuttua. Mitä meillä on karsittu? Joitain mainitakseni: Ennen oli vapaa-aikatoimessa kolme hallintoihmistä, jotka tosin myös paljon itse järjestivät toimintaa käytännössä, nyt yksi. Kouluja on lopetettu kolme, lapsilla koulumatkat pisimmillään 15 km suuntaansa. Viikonloppupäivystys on keskitetty, suurimmalla osalla asukkaista matkaa sinne 40 km, osalla 70 km. Neuvolat on keskitetty jo aikoja sitten. Kyläkoulujen keittiöt lopetettu, kuljetetaan ruuat keskuskeittiöiltä, pisimmillään siis 30 km päästä. Reissattu ei ole ikinä ennenkään. Mutta neuvolan kotikäyntejä eri ammattiryhmien toimesta tehdään vastasyntyneen kotiin kolme, omaishoitajan tuen saa aina kun täyttää kriteerit määrärahatilanteesta riippumatta ja koulukuljetuksen saa lyhyemmillä välimatkoilla kuin lain vähimmäisvaatimus. Että kyllä meilläkin vielä jotain hyvää on. ;)
VastaaPoistaHuh, noi koulumatkat... Nämä isojen kaupunkien ongelmat ovat aika erilaisia.
PoistaYksi mitä olen jo pitkään ihmetellyt Espoossa on koulurakentaminen...
VastaaPoistaTodella monta koulua on surkeassa kunnossa ja lapset ja aikuiset kärsii huonosta sisäilmasta. No sitten kun vihdoin saadaan alulle uuden koulu rakentaminen, rakennetaan ihan "helvetin iso ja komea koulutuspalatsi"... eikö vähempikin riittäisi jos kerran rahasta on tiukkaa. Ehkä tässä on jokin logiikka joka ei minun insinöörijärjelle ole avautunut?
Esimerkkinä tästä Auroran koulu jota omat lapseni ovat käyneet vuodesta 2003 lähtien. Uuden koulun rakentamisesta on puhuttu n. 15 vuotta, koska vanha on 50 luvun peruja ja erittäin huonokuntoinen. Rakentamispäätös saatiin aikaiseksi vihdoin reilu vuosi sitten. Tosin tämäkin vasta pakon edessä, koska sisäilmaongelmat olivat niin vaikeita. Lapset jouduttiin jo viime lukukaudella roudaamaan Kalajärvelle kouluun (n 15 km koulumatka), että kyllä näitä pitkiä koulumatkoja löytyy ihan Esposstakin.... Nyt tänä ja ensi lukuvuonna onneksi lapset käyvät hiukan lähempänä Järvenperässä koulua väistötiloissa.
No nyt suunnitteilla / rakenteilla on ko. "koulutuspalatsi" kaikilla viimeisen tekniikan herkuilla.... uuden koulun pitäisi valmistua lukukaudeksi 2016-2017 (liekö valmistuu kun vanhaakaan ei ole vielä kokonaan purettu...). Omat lapseni eivät tosin pääse tästä nauttimaan, koska nuorinkin on jo 5.luokalla ja menee yläasteelle siinä vaiheessa kun uusi koulu valmistuu. Ei siinä mitään, en ole kateellinen, hyvä kun koulu vihdoin saadaan, tarpeeseen se todellakin tulee.
Tilannehan on nyt Espoossa kaiken kaikkiaan se, että pieni osa koululaisista saa nauttia näistä uusista hyvistä kouluista ja loput sitten käy koulua ala-arvoisissa tiloissa oman terveytensä kustannuksella. Onko tämä mielestänne tasa-arvoa.. tai edes järkevää ?
Eikö vaihtoehtona tälle voisi olla rakentaa hiukan maltillisemmin, jolloin rahat riittäisivät useamman koulun rakentamiseen.
Onpas teillä ollut ankea tilanne! Ja näinhän se juuri on: rakennusten kunto vaihtelee aivan älyttömästi ja joskus aivan uudetkin rakennukset osoittautuvat sisäilmaongelmaisiksi. Ja kukaan ei luonnollisestikaan vastaa mistään.
PoistaMitään wow-arkkitehtuuria ei munkaan mielestä tarvita ollenkaan, ja tästä on koko meidän ryhmä ymmärtääkseni aika yksimielinen. On vaikea olla kokonaan rakentamatta kun kaupunkiin pukkaa koko ajan lisää porukkaa - ja just noita koulukorjauksia pitäisi tehdä vielä paljon enemmän! Hankkeiden budjetointi on myös aivan hatusta vedettyä, jolloin päätöksiä tehdään ihan väärillä luuloilla.
Rakentamisrahat muuten yleensä lainataan, mikä on tällä korkotasolla ihan fiksua.
Tässä vähän kuvia suunnitelmista... miltäs näyttää, mielestäni aika hulppealta... http://www.aurorankotijakoulu.kotisivukone.com/kuvia-uudesta-koulusta
PoistaNiin miltä kuulostaisi espoolisän rajaaminen alle 2 vuotiaisiin, eikä koroteta niin paljon yksityisen hoidon tukea? Yksityisen hoidon tuki Espoossa on jo muutenkin maan suurimpia. Tämä olisi vähän pehmeämpi vaihtoehto ja päiväkodin varhaiskasvatusta ehdittäisin oikeasti kehittää, saada uusia tiloja, henkilökuntaa jne ja sit vaikka vasta seuraavana vuonna, kun asiat päiväkodeissa oikeesti paremmalla tolalla, niin mietittäis asiaa uudestaan. Ja nuo kehityspsykologiset teoriathan puhuvat vahvasti sen puolesta, että alle 2 v hoidetaan kotona. Tämä vääränlainen säästäminen näkyy sitten muutaman vuoden kuluttua perheiden ja lasten pahoinvointina ja se vasta kalliiksi tulee.
VastaaPoistaEdellisen kommentti koulurakentamisesta hyvä, ei mitään järkeä tuollaisessa rakentamisessa.
Ja onko jollain valtuuston jäsenellä rohkeutta ehdottaa, että Espoon virkamiehet ei nyt laman aikana nauttisi Aulangon kylpylän. Haikon kartanona ja ulkomaan seminaareista, vaan pidettäis seminaarit ihan Espoossa, kaupungin omissa tiloissa. (Espoon kaupungin työntekijänä tiedän yhtä jos toistakin näistä seminaareista ja olenpa itsekin päässyt Haikkoon, Naantalin kylpylään jne nautiskeleen täydellä ylläpidolla ja ihan ok, jos talous kunnossa, mutta kun pitää säästää, niin silloin ei todellakaan ok)
Niin, miksi niitä leikkauksia ei ikinä tunnuta aloitettavan turhista asioista kuten virkamiesten virkistysreissuista, joissa nyt on jotain asiaakin mukana? Yksityisissä yrityksissä leikkauslistoille joutuu aina irtisanomisten yms. lisäksi myös esim. työ- ja koulutusmatkat ja erilaiset virkistyshankkeet tai näiden omavastuu kasvaa!
PoistaMutta onhan se aina helpompi leikata muilta kuin omista eduista.
Musta toi kahden vuoden raja olisi hyvä kompromissi. Yksityisen hoidon tukea taas on virkamiesten näkökulmasta järkeä korottaa, koska joillain alueilla on päiväkotipaikoista kroonista pulaa.
PoistaOletan, että noi virkamiesten reissut ovat ennemminkin moraalinen kuin taloudellinen ongelma, mutta on ihan totta että huonossa taloustilanteessa lähtee ekana henkilöstöjuhlat ja koulutukset. Toisaalta olen kaupungin työntekijöille ihan valmis tarjoamaan työkykyä ylläpitäviä palveluita myös laman aikana - eri asia sitten onko kylpyläreissu sellainen...
Kunnassa ei voi lähteä henkilöstöjuhlat, koska sellaisia ei ole. Ei meillä ainakaan ole vuosikymmeniin ollut yhtäkään juhlaa työntekijöille. Jos joku pippalo on, niin ihan itse maksamme ihan kaiken omasta kukkarosta (joojoo, tiedän, kukkaron sisältö on tietysti oikeaa, tuottavaa työtä tekevien veromaksuja)
PoistaSuomessa on aika monta kuntaa ja joissakin kunnissa saattaisi olla vaihtoehtona myös johdon tai henkilöstön eduista säästäminen kuten tehdään yksityiselläkin. Edut voivat myös olla työajat, lomat tai vaikka pitkät irtisanomissuojat, mutta toki niissä pitäisi huomioida kohtuus.
PoistaByrokratian karsiminen ja organisaatioiden keventäminen myös tuottaa säästöjä ja tehostaa toimintaa, monessa yrityksessä on luovuttu välitason päälliköistä ja tietyissä tehtävissä vastuuta on kasvatettu jne.
Itse olen ollut 5 vuotta yrityksessä, jossa joka vuosi säästökuuri ja yt:t, joten eihän se kivaa ja stressitöntä ole ja aina kovin tarkoituksenmukaistakaan.
Kuntapuolella (ja yleensäkin julkisella sektorilla) henkilöstön edut määrää melko tarkasti yleissitova työehtosopimus, eli niitä ei noin vain yksittäisten kuntien päätöksellä leikata (tämä koskee siis esim. työaikaa, lomaa tai vaikkapa vähimmäispalkkaa). En väitä etteikö noissa eduissa olisi karsimisen varaa, mutta tässä suhteessa
Poistaon pallo ay-liikkeellä ja muilla työmarkkinaosapuolilla.
Mitä tulee byrokratian karsimiseen, ainakin meidän kunnassamme se on jo niistetty toiminnan lainmukaisen toteutumisen kannalta aika lailla minimiin. Lisäksi monella toimialalla on vastaavan virkamiehen tehtävään erilaisia muodollisia pätevyysvaatimuksia, jotka estävät vastuiden siirtämistä alaspäin. Sitä on kyllä kiitettävästi harrastettukin mahdollisuuksien rajoissa: työskentelen itse keskikokoisessa kunnassa välitason päällikkönä ja oikeiden töideni lisäksi hoidan mm. kaikki tulosyksikkömme henkilöstö- ja taloushallinnon toimistotyöt, koska kukapa muukaan ne tekisi. Teen noin puolet työajastani joko normaalia suorittavaa perustyötä (mm. asiakaspalvelussa) tai alani asiantuntijatyötä, loput suunnittelua ja hallintoa. Byrokraattina en itseäni pidä vähimmässäkään määrin, enkä myöskään tarpeettomana: olen kunnassamme ainoa toimialan yliopistokoulutettu henkilö.
Sorry vuodatus ja henkilökohtainen näkökulma; moni tuntuu nykyään huutelevan virkamiesten karsimisesta lainkaan tietämättä, mitä me oikeastaan teemme.
No mutta eihän vaihtoehtona ole pelkkä leikkaaminen. Espoossahan päätettiin, ettei haluta nostaa veroja, mielummin leikataan palveluista. Ehkä jos sen veron olisi voinut nostaa vaikka helsingin tasolle, olisi voinut leikata paljon vähemmän.
VastaaPoistaLisäksi noista lapsiperheiden palveluista ja ennaltaehkäisystä: siitähän on paljon tutkimuksia, että oikeasti ennaltaehkäisyyn satsaaminen säästää rahaa. Kun tarjotaan riittävästi ennaltaehkäiseviä palveluja, voidaan sitten leikata niistä oikeasti kalliista palveluista, joita tarvitaan silloin kun hommat on jo pielessä. Viime aikoina on puhuttu paljon esimerkiksi Imatran mallista joka todistetusti toimii. Ja toki, joskus niitä palveluja käyttää perheet, jotka ulkopuolisin silmin eivät varsinaisesti tukea tarvitse. Se on silti varmasti pienempi kustannuserä kuin se, että tarvitsevat jää ilman apua.
Jenni
Espoossa ei ole muita vaihtoehtoja. Täällä äänestetään Kokoomusta. Itse olisin ollut sen maltillisen veronkorotuksen kannalla jos sillä tuetaan työssäkäyntiä.
PoistaKyllä kaikki nuo ennaltaehkäisyn vaikutukset (sekä taloudelliset että inhimilliset) tietävät, mutta aika harva on valmis kokeilemaan yhtään mitään. Sehän mua eniten ottaakin päähän.
Itse olen kuntapäättäjänä pienessä kunnassa ja tilanne on aika erilainen, kun esim. koululaiset vähenevät, niin kouluista nyt sitten varmaan ainakin yksi lakkautetaan. Säästöjä on haettu virkajärjestelyillä (sama rehtori yläkoululla ja lukiolla) ja muitakin on mietinnässä. Investointeja on lykätty/karsittu. Meillä kyllä nostetaan myös veroprosenttia. Päivähoitopuolella on järkeistetty päiväkotien aukioloja (about samaan aikaan tulevat ja menevät lapset samaan päiväkotiin) ja saatu sitten osa pois vuorohoidosta. Virkamiehillä tuskin liiemmin turhia reissuja on, kyllä ne ainakin meillä on karsittu jo aiemmin.
VastaaPoistaEi varmaan yhtään helpompi tilanne miettiä mitä säilytetään? Paljonko teillä on tällä hetkellä veroprosentti?
PoistaVeroprosentin nosto olisi mielestäni ensimmäinen asia, ei se nyt mahdottoman korkea olisi. Siinä myös jaettaisiin tasaisemmin tätä kulukuuria. Takataskusta kaivellaan perusteita aina sen mukaan, mihin toivotaan ihmisten kallistuvan. Pienille lapsille ei päiväkoti ole nykyiselläänkään ihanteellisin paikka, saati tällaisten leikkausten jälkeen. Ja mitä tulee perhepäivähoitoon, niin olen valitettavasti terveydenhuollon työni kautta päässyt näkemään sitä, minkälaisia henkilöitä siihen ajautuu. Päiväkodissa sentään on jonkinlainen sosiaalinen kontrolli aikuisten kesken. Teillä on Katja käynyt hyvä tuuri, mutta tuollaiset perhepäivähoitoa elämän- ja sydämentyönään tehneet ovat poikkeuksia.
VastaaPoistaVeroprosentista olen samaa mieltä, mutta perhepäivähoidosta tukeudun Espoon teettämiin asiakastyytyväisyyskyselyihin, jotka ovat olleet aika suopeita. Varmasti meillä on käynyt tuurikin, mutta jos perhepäivähoidon laatu vaihtelee, pitäisi kiinnittää huomiota koulutukseen, ei hylätä koko hoitomuotoa.
PoistaItse neljän lapsen kotiäitinä mietin, mitä ekstraa lapseni saisivat perhepäivähoitoon siirtymisestä. Kunta taas säästää minun kotiäitiydelläni sievoisen summan. Oma lapseni on ollut perhepäivähoidossa, ja vaikka se aika oli hienoa, enää en laittaisi lastani sellaiseen. Yksi aikuinen kasvattaa neljää, on kokki ja siivooja, samaan aikaan.
PoistaNiinpä, miksi jonkun toisen pitäis jaksaa hoitaa neljää lasta, kokata, siivota, mutta kotiäidin ei tarvitse jaksaa kuin yhtä omistaan...
PoistaPerhepäivähoitaja hoitaa niitä hoitolapsia vain arkisin virka-aikaan. Tilanne ei ole mitenkään verrattavissa kotiäitiyteen.
PoistaNo voihan sillä perhepäivähoitajalla (ja usein onkin) myös omat lapset hoidettavana. Koululaisia, jotka päivät koulussa tai sitten oma on kotona ja otetaan lisäksi hoitolapsia. Perhepäivähoitaja, joka hoitaa neljää lasta on kunniallinen työntekijä, mutta kotiäiti, joka hoitaa neljää omaa lastaan on surkea työtä pakeneva laiskuri tai typerys, joka ei ole tajunnut laittaa isoja lapsia päiväkotiin sivistymään, näin valitettavasti tulkitsen Katjan ajatuksia kotiäitiydestä. Katjalla tosin vähän vääristynyt kuva kotiäitiyden raskaudesta, kun hoitanut vain yhtä lasta kerrallaan.
PoistaPerhepäivähoitajaksi ei pääse kuka hyvänsä, vaan toimintaa valvotaan. Jos ryhmään osuu poikkeuksellisen haastava vekara, niin hänet siirretään yleensä varsin nopeasti päiväkotiin, kuntouttavasn päivähoitoon.
PoistaSen sijaan lapsia saavat monenlaiset perheet eikä omia lapsiaan voi valita. Tilanteet eivät edelleenkään vertailukelpoisia.
Perhepäivähoitajalla on jonkinlainen laatuvastuu toiminnastaan. Kotiäitiä ei kukaan laita tilille ratkaisuistaan ellei hän todella lyö hommaa läskiksi. Eikä aina silloinkaan.
PoistaKotiäiti voi järjestää päivänsä ihan lastensa mukaan tai vaikka kärrätä koko porukan mummolaan tai roikkua mammapalstoilla päivät pitkät, kotiäiti voi VALITA hoitaako lapsiaan ajanhetkenä x itse vai järjestääkö asian jotenkin toisin. Perhepäivähoitaja on sitoutunut hoitamaan hoitolapsiaan tietyllä aikavälillä eikä voi ilman pätevää syytä luistaa tästä velvoitteestaan. Perhepäivähoitajalle maksetaan ylimääräisen vastuun ottamisesta ja vapaa-ajan menetyksestä palkkaa. Kotiäidille maksetaan tukea jotta hän voi toteuttaa omia arvojaan lastenkasvatuksen suhteen.
Toi on hyvin totta. Ihmettelin kerran hammaslääkärin odotustilassa, kuka ottaa neljä alle kouluikäistä mukaan, kun käyttää omaa lastaan hammaslääkärissä. Perhepäivähoitajalla ei ole oikeutta hankkia tällaisen reissun ajaksi itselleen tuuraajaa.
PoistaMinulla hatuttaa ihan kympillä se, miltä tämä nykyinen julkinen talous ainakin vaikuttaa.
VastaaPoistaEsimerkiksi se, että lasten koulutuksesta vähennetään. Siinä ei sen konkreettisemmin voisi siemenviljaa syödä. Karkeasti sanottuna vanhusten hoito on moraalinen kysymys, mutta lasten koulutus ja lastensuojelu on sen lisäksi vahvasti taloudellinen. Kaipa siitä sitten on helpompi vähentää, kun talous tuntuu niin kylmältä. Ja inhottavaa toki on rinnastaa lasten ja vanhusten hoito, mutta niin näyttää tekevän myös julkinen sektori valinnoissaan. Esim 90-luvun laman aikana kodinhoitajia riitti vain joko vanhuksille tai lapsiperheille. Vanhukset valittiin.
Mielestäni pitäisi nyt aktiivisesti ryhtyä keräämään dataa esim kunnallisen puolen todellisista kustannuksista. Imatran malliin liittyen luin juuri, että ennaltaehkäisevän työn arvoa on vaikea mitata, kun kaikki data on hajallaan kuntien sisällä. Kuitenkin Imatralla kun panostettiin neuvoloihin ja neuvolatädit alkoivat tehdä kotikäyntejä, niin esim huostaanotot ovat vähentyneet. Yksi huostaanotettu lapsi maksaa kymmeniä tuhansia euroja kunnalle per vuosi. Kai sillä jo joku täti saataisiin palkattua. Ongelma lienee siinä, että huostaanotot ovat ilmeisesti sellaisia toimenpiteitä, että ne kunnan kuuluu järjestää, oli rahaa tai ei. Tästä vähän syntyy oravanpyörä, jos tuollaisten kulujen vuoksi joudutaan supistamaan neuvoloista.
Kun nyt tänä aikana se vahvin argumentti on raha, niin voisi vaikka ottaa laskutikun käteen ja oikeasti alkaa laskea, mistä on varaa joustaa. Ottaa niin päähän tämä nykyinen tilanne.
Btw kyllä paremmin toimeentulevassakin perheessä voi tapahtua mitä vain. Muistelen että eikö pari vuotta sitten tapahtunut tämä perhesurma Bulevardilla?
Ja päiväkoteja minä kannatan. Itse luultavasti olisin paljon helpommin pärjännyt elämässäni, jos niitä sosiaalisia taitoja olisi päässyt oppimaan jo ennen kouluikää. Väitän, että päivähoitokin on pidemmän päälle säästöjä tuova asia.
Puhhhh, kun pääsinkin vauhtiin :P
Hyvä avautuminen. :) Tuo relevantin datan saaminen on ihan konkreettinen ongelma. Tosi moni päätös tehdään aivan liian vähin pohjatiedoin.
PoistaEspoon veroprosentti on todella matala verrattuna moniin muihin kaupunkeihin, sitä olisi varaa nostaa. Kiinteistöveroakin voisi nostaa. Se ohjaisi ihmisiä asumaan vähemmissä neliöissä.
VastaaPoistaKoulumaailmassa todelliset säätöt ovat ihan jossain muualla kuin avustajien palkoissa. Harva alakoulun opettaja tekee yli 7 tunnin työpäivää, lisäksi lomaa on todella paljon. Voi mitä kaikkea koulussa saataisiin aikaiseksi, jos opet olisivat muun maailman kanssa samassa työrytmissä. Toivottavasti osaavat sentään arvostaa etujaan.
Lisäksi kouluja varustellaan kaikenmaailman kalliilla sähkövempaimilla, joita henkilökunta ei osaa käyttää. Miksi laittaa miljoonia Smartboardeihin, joita käytetään liitutauluina ja tabletteihin, joita käytetään vain vihkon ja kynän korviikkeena, kun rahan voisi säästää tai käyttää tuottavammin esim. liikunnan ja ulkona oppimisen tukemiseen, jolloin myös sairaanhoitokulut saattaisivat pienentyä.
Kouluissa ihmetyttää myös isojen yksiköiden suosiminen. Kun 700 oppilasta kasataan kouluun, joka myöhemmin todetaan homeiseksi, ei lapsille löydy muuta paikkaa kuin parakkikylä. Ja se jos joku on kallista.
Miksi muuten kaikki kaupungit tavoittelevat kasvua, jos kasvaminen on niin kamalan kallista ja hankalaa?
Hyvä kysymys tuo viimeinen! Kasvua tavoitellaan, jotta verokanta paranisi, mutta tällä hetkellä työttömyysprosentin ja toimeentulotuen menojen kasvua on niin karua että päätä huimaa. Ja siis samaa mieltä veroprossasta, mutta vähemmistöstä on vaikea huudella.
PoistaMonitahoinen kysymys koko kotihoidontuki/päivähoito-oikeus. Itse asun kunnassa, jossa mitään lisiä ei saa, joten perheen päätökset tehdään sen perusteella, lapset 1ja 3 v, esikoinen päiväkodissa pari pv/vk.
VastaaPoistaAsiantuntijat kai suosittelevat kotihoitoa alle 3 v lapsille, mutta sitä vanhemmat lapset hyötyvät jo muustakin sosiaalisesta kontaktista. En ole koskaan ymmärtänyt, miksi tähän tarjotaan aina kerhoja ym päiväkodin tilalle. Jos lapsi on ollut päiväkodissa ennen sisaruksen syntymää, on minusta aika kurjaa sekoittaa pakkaa nappaamalla lapsi pois päiväkodista ja tunkea se kerhoon tms. Ja sama homma toisinpäin, kun molemmat muksut menevät päiväkotiin. Vaihtoehtona jatkaa osa-aikaisena tutussa päiväkodissa. Jotain jatkuvuutta lasten elämään, ei ne mitään heittopusseja ole. Mutta ymmärrän toki kustannuspuolen. Espoolisän leikkaaminen tukisi kai eniten tätä ratkaisua, vaikka halvemmaksihan se Espoolle tulee, jos äidit hoitavat kaikki muksunsa kotona.
Kummallista, miten keskustelussa pidetään vanhempien laiskuutena, jos kaikki lapset eivät ole kotihoidossa, jos vanhempi on kotona. Itse näkisin, että työtaakan helpottaminen osittain auttaa äitiä jaksamaan. Aina löytyy äitejä ( isiä), jotka talvisodan hengessä hammasta purren ovat kasvattaneet 12 lasta oman maan antimilla, mutta kenen etu on, että niin tehdään. Eikö se ole lastenkin etu, että vanhemmat osaavat ottaa myös itsensä ja jaksamisensa huomioon. Ei se ole niin paha asia, jos äiti tietää rajansa ja ottaa silloin tällöin rennosti, syö karkkia sohvalla ja vie vanhemmat lapset päivähoitoon.
Talvisodan hengessä kasvatettuja lapsia on Suomenmaassa jo ihan riittämiin, masennus lienee hyvin yleinen työkyvyttömyyden aiheuttaja. Päättäjät tosin eivät taida tehdä päätöksiä näin kauas katsoen, eikä siitä ole varmaan tutkimuksiakaan, mikä meitä suomalaisia niin masentaa, mutta joku sija varmaan on tämänkin keskustelun hengellä, lorvailla ei saa ...kele ( ja pitääkö yhteiskunnan maksaa se)?
Vaikea kysymys
Hyvää pohdintaa - ja ihan totta että on todella monitahoisia kysymyksiä nämä. Ongelma on myös tämä politiikan malli, jossa kukaan ei uskalla sanoa ääneen mitään - saati tehdä - ettei vain kannatus hälvene. Myös vaitiolo on populismia.
PoistaNyt on kyllä pakko sanoa, että vaikka Katja Lahden ja muidenkin mielestä yli 3v:n paikka on ehdottomasti päiväkodissa, eikä äitiyslomalla olevan äidin kanssa, niin kannattaisi nyt edes yrittää antaa arvoa toisillekin valinnoille. Näistä jutuista myös toista odottavat vanhemmat saattavat saada käsityksen, että edes kahden muksun kanssa ei voi pärjätä kunnialla kotona - ja sehän ei todellakaan ole totta.
VastaaPoistaOlen kotona neljän lapsen kanssa, joista vanhin on koulussa, eikä siis koko päivää kotona. Muut ovat 5v, 3v ja 6kk. En ole superäiti, en sankariäiti, enkä hoida lapsia "talvisodan henkeen". Mutta näen kyllä vaivaa paljon, jotta lapsillani olisi hyviä virikkeitä. Me tehdään joka päivä samoja hommia kuin päiväkodissakin: ulkoillaan, vaihdellen liikutaan/leivotaan/pelataan/askarrellaan ym.. Lapset ovat onnellisia ja tasapainoisia, eivätkä kaipaa päiväkotiin, jossa olivat 1,5 vuotta ennen vauvan syntymää. Kerhossa 2x viikossa tapaavat lapsia. Lisäksi kuljetan lapsia harrastuksiin. Vaikka päiväkotikaverit vaihtui kerhokavereihin, he sopeutuivat todella nopeasti. Lapset ovat monesti sanoneet, että on mukava olla kotona :) .
Totta kai olisi helpompaa kuskata lapset päiväkotiin kuudeksi tunniksi ja joku muu hoitaisi virikkeet, kaverit ja ulkoilut ja tarjoaisi vielä ruuankin. Mutta itse haluan asennoitua tähän niin, että olen itse halunnt useamman lapsen ja nyt minun "työni" on olla äiti ja keksiä heille virikkeitä, toimintaa ja tarjota hyvää ruokaa. vauva kulkee mukana ja jo rutiinilla.
Täysin käsi sydämellä voin vannoa, että lapsillani on parempi olla kotona kuin päiväkodissa. Minusta on myös väärin, että annetaan ymmärtää että useamman kuin yhden lapsen kanssa kotona "pärjääminen" on jotenkin ylivoimaista tai äiti ei pysty tarjoamaan samanlaisia virikkeitä kuin päiväkoti. En tiedä missä ihmepäiväkodeissa muiden lapset ovat, mutta ainakin meidän lasten päiväkodissa tehtiin aivan tavallisia asioita, niukoilla resursseilla (henkilökuntaresursseilla). Pystyn aivan hyvin itsekin tarjoamaan lapsille musiikkihetkiä, askartelua, puuhakirjoja, retkiä ym.. Ei päiväkoti ole mikään ihmepaikka, jonne suorastaan olisi pakko mennä.
Joillekin isompien vieminen päiväkotiin voi olla hyvä ratkaisu, mutta itse taas haluan tuoda sitäkin näkökulmaa esille että myös koti voi olla paras paikka isommallekin lapselle, eikä virikkeiden järjestäminen ole mitenkään ylivoimaista. Se palkitsee lopulta :) .
Mutta miten tämä nyt tähän liittyy? Vietkö lapsesi päiväkotiin, jos Espoo-lisä poistuu? Minusta vain sellaisten lasten tulee olla kotihoidossa, joiden äidit / isät ihan oikeasti pitävät kotihoitoa lapsilleen parhaana vaihtoehtona. Kukaan ulkopuolinen ei tiedä, mitä sitä kotona oikeasti tapahtuu.
PoistaKaikki mielekäs työ, jossa kokee olevansa hyvä, palkitsee. Äitiysvapaata en pitänyt työnä, vaan elämänvaiheena, joka onneksi nyt ohi ja pääsin takaisin niihin mielekkäisiin töihin. :)
VastaaPoista" Sen paremmin kuntalisän pienentäminen tai maksuajan lyhentäminen kuin kuntalisän korottaminen ei ole aktivoinut suurinta osaa perheistä muuttamaan valintaansa, esimerkiksi aientamaan lasten päivähoidon aloittamista.". Onkohan tätä ihan vallan tutkittu, vai perustuuko vain mutu-tuntumaan?
VastaaPoistaItse en ymmärrä, miksi tuettaisiin yksityistä hoitoa, mutta ei kotihoitoa. Kotihoidon tukeminen on kunnalle halvempaa, halvin hoitomuoto. Helpottaa etenkin monilapsisten perheiden arkea, vähentää turhaa autoilua päivähoitopaikkoihin ja takaisin ja ylläpitää sitä pientäkin ostovoimaa, mikä kotihoitoperheillä on. Kyllä monet hoitavat kotona lapsia pitempään esimerkiksi siksi, että saisivat hoitopaikat järkevän matkan päästä kotoa, ehkäpä jopa terveestä rakennuksesta.
Ja onhan sillä eroa, tuleeko lapsi päivähoitoputkeen yhdeksänkuukautisena tai puolitoistavuotiaina. Tuokin pieni väli voi olla juuri espoolisästä kiinni.
Tuonne ylemmäs jo vastauksen tähän postasinkin: säästöjä näyttäisi tulevan ihan tutkitusti. Syytä en kyllä tiedä. Ehkä siksi että kotihoito on niin voimakkaasti ideologista ettei siitä luovuta edes rahan takia.
PoistaTarkoitin sitä, että voidaanko todistetusti sanoa, että päivähoitoon siirtyminen ei varhennu? Eihän sitä missään kysyä. Mihin tämä "tieto" perustuu? Omakohtainen ja laajasta lähipiiristä saatu kokemus sanoo kyllä, että tuloilla on vaikutusta.
PoistaEivät kaikki edes lähtökohtaisesti VOI lähteä siitä ajatuksesta, että kotihoidontuelle jäädään, edes kuntalisän kanssa, koska kaikilla ei ole siihen varaa. Pääkaupunkiseudulla eläminen on kallista. Ei voida vertailla halvan asumisen kaupunkeja pääkaupunkiseutuun. Harva perhe on rakentanut taloutensa niin, että yhden tuloilla voidaan vuosikausia elää.
Kts. kolmas kommentti ylhäältä.
PoistaTerve! En lue kaikkia kommentteja tästä vaan annan palautetta vain tekstiisi:
VastaaPoistaMielestäni katsot tällä kertaa asiaa aikalailla vain omasta tilanteestasi ja olet tekemässä päätöstä vain oman kokemuksesi perusteella. Muista, että kaikilla ei ole varaa laittaa sitä vanhempaa lasta tai useampaa lasta nauttimaan hoitopaikasta pienempiä hoidettaessa. Kaikki eivät saa espoossa tai muuallakaan täydellistä päivähoitopaikkaa vaan homeisesta umpitäydestä päiväkodista kaukaa kotoota. Lapset ovat erilaisia, osa haluaa hoitaa ne kotona.
Espoossakin on todella huono päivähoitotilanne, kuulemani ja lehtiä lukemalla tällaisen käsityksen olen saanut. Lisäksi on huonokuntoisia päiväkoteja. On kaikille osapuolille inhimmillisesti katsottuna parasta, jos ne jotka haluavat ja pystyvät hoitamaan lapset kotona sen myös tekevät. Tällöin niitä paikkoja on niille joilla on varaa ja halua laittaa lapsi päiväkotiin - se kannattaa muistaa.
Espoo-lisä on useimmille erittäin suuri raha. Muistathan myös, että on olemassa perheitä jossa on 5 tai enemmän lapsia.
Toivoisin, että tekisit päätöksiä hieman laajemmin katsoen ja erilaisia perhetiltanteita kunnioittaen. Tämä teksti ja tässä asiassa valitettavasti annat ymmärtää, että kaikila pitäisi olla sama tilan kuin sinulla ja kaikilla on yhtä hyvä rahallinen/ajallinen/lapsilukumäärä yms tilanne kuin sinulla.
Kotihoito ei ole voimakkaasti ideologista useimmille. Kerron esimerkin itsestäni: korkeasti koulutettu, 2 lasta, 1 pieni toinen alle 4v. Haluaisin alle 4-vuotiaan tarhaan, mutta kun meillä ei ole siihen varaa. Se maksaa n 280€/kk. Saan minimi vanhempainrahaa eli bruttona noin 500€/kk. Kohta alkaa kotihoidontuen kausi. Saan noin 480€ kuntalisineen (emme asu Espoossa). Tästä kun otetaan kuntalisä pois ja tarhamaksu jää tuloni noin 100€:n kuussa. Sillä saamme max yhden viikon ruokaostokset kun oikein kiristetään. Jo pelkkä kuntalisän lähtö on katastrofi. Ei ole enää mitään mistä tinkiä.
Seuraavaksi kysyt, että mistä sitä sitten pitäisi säästää? Käännä katseesi mm päivähoidon, koulujen sekä muiden toimialojen sihteeristöön, virkamiehistöön. Siellä voi olla kehittämisen varaa. Ei ole salaisuus, että kunnat ovat edelleen melko ylimitoitettuja sillä saralla verrattuna yksityiseen.
Avarakatseisempia päätöksiä toivoen!
t. toinen poliitikko
Kuten "poliitiikona" hyvin tiedät, en edusta jokaista Espoon lapsiperhettä, edustan sitä työssäkäyvää mutsia, jonka tilanteesta ei tunnu välittävän enää kukaan. Ehkä avarakatseisuutta pitäisikin pyytää tässä ihan muilta tahoilta, vai mitä?
PoistaJos kotihoidontuella ei tule toimeen, on hommassa vika ihan jossain aivan muualla kuin kuntalisässä, jota ei edes kaikissa kunnissa saa.
Kimppaan tuota toista poliitikkoa! Aika oman napasi kautta ajattelet asioita.Saat yksilönä ajatellakin,mutta poliitikkona sinulla pitäisi olla vähän laajempaa käsitystäkin elämästä.Kaikki eivät halua ahtaa lapsiaan ylisuuriin päiväkotiryhmiin sairastamaan eivätkä perhepäivähoitajille joiden työaikasäädökset on aivan naurettavia ja hoitolapsia kuskataan varahoidon varahoitoihin ympäri kaupunkia.Ota asioista vähän selvää! Juttusi ovat kuin rajan takaa.
PoistaNyt oli vähän laiskaa ajattelua anonyymiltä. Ylisuuret päiväkotiryhmät ja varahoidot ovat juuri niitä asioita, joita työsskäyvän vanhemman priorisoinnissa keskityttäisiin parantamaan. Onhan sana priorisointi nyt ymmärretty?
PoistaLisäksi tuo itsekeskeisyydestä syyttely on vähän naurettavaa: työnteolla tämä hyvinvointiyhteiskunta kotihoidontukineen rahoitetaan. On ihan kaikkien etu että ihmisten täysipainoista työssäkäyntiä tuetaan.
On tietysti hyvä, että joustavia hoitomuotoja kehitetään. Olen kuitenkin voimakkaasti sitä mieltä, että joustavuuden puute johtuu ensisijaisesti työnantajista, eikä niinkään päivähoidon palveluista. Ei jokainen työnantaja halua joustaa perheiden hyväksi.
PoistaToki katsetta pitää ruuhkavuosiaikana kääntää myös työnantajaan, mutta mikään ei estä kehittämästä näitä yhtä aikaa. Paitsi tämä äitimyyttiä ylläpitävä yhteiskuntamme. :)
PoistaOlen tämä alkuperäinen tämän ketjun kirjoittaja. Olet alemmissa kommenteissa kertonut, että ajat nimenomaan työssäkäyvien vanhempien asioita. Hyvä niinkin, mutta ethän unohda sitä toista ryhmää. Säilyttämällä kuntalisän autat työsskäyviä, koska silloin teille jotka ehdottomasti haluatte lapsen niin pian kuin suinkin päiväkotiin, löytyy niitä paikkoja sisäilmaltaan terveistä päiväkodeista läheltä kotia.Kuten tiedät, jokainen kotona hoidettu lapsi säästää kunnan tai kaupungin rahaa ja myös paikan sieltä päiväkodista, jotta se työssä käyvä saa lapsen sinne. Lisäksi myös kuntalisästä ja muista etuuksista maksetaan veroa - enemmän kuin se olisi saman verran palkkatuloa. Aika on lyhyt mitä kotona vietetään. Sen kuuluu olla valinta, puoleen ja toiseen. On aivan eri asia asua jossain kaukana maaseudulla jossa tosiaan ei ole kuntalisää. Siellä tosin asuntojen hinnat sekä muut elämisen kustannukset ovat murto-osan. Ja niitä päivähoitopaikkojakin muuten saa vain soittamalla seuraavaksi päiväksi vaikka.
PoistaKyllä työsskäyvien tilanteesta välitetään. Parhaiten välitetään tarjoamalla niitä päivähoitopaikkoja jotka sopivat perheille sekä iltapäivähoitoa kaikille sitä tarvitseville.
Kotihoidontuki kuntalisineen on vähemmän kuin perustyöttämyyspäiväraha.
Toinen asia on koululaisten älyttömän pitkät kesälomat, ne vasta hirveitä on työsskäyville. Vaikuttamisen paikka sielläkin.
En ymmärrä Katja: vastaat: Espoolisän poiston kannalla olen, koska haluan jeesata niitä vanhempia joilla duunia on. Siis mitä?? Mitä jeesaamista se on, että otetaan tuet pois ja pakotetaan töihin? Eikö aikuinen ihminen saa itse päättää??? Sitä paitsi meidän ikäluokka saa painaa työtä 70 v asti, joten onko se niin paha, jos haluaa muutaman vuoden viettää ainutlaatuista aikaa lasten kanssa??? Me ei voida edes lastenlapsista nauttia niinkuin nykyiset vanhukset, kun painamme vielä täyttä työpäivää lastenlasten ollessa pieniä ja harvalla 70 v:llä on ihan hirveesti energiaa enää työpäivän jälkeen muuhun kuin lepäämiseen. Sitä paitsi varmaan lähes kaikilla äideillä on töissä sijainen, joten eihän ne työt jää tekemättä ja verotulot saamatta. Kun äiti menee töihin, sijainen jää mahdollisesti työttömäksi, joten sekö sitten parempi?? Nyt kun työtilanne ei mikään hehkeä, niin hyvin todennäköinen vaihtoehto sijaiselle...
VastaaPoistaToinen seikka: puhut siihen sävyyn, että hankalaa olla kotona 4 v ja vauvan kanssa. Mun mielestä yhdistelmä 1,5-2 v ja vauva on paljon hankalampi. 4 v sentään tajuaa jo jotain, ei tarvi vaippoja, osaa pukea, viihtyy hetken itsekseenkin pikkukakkosen tai leikkien parissa, osaa jo auttaa esim. vaipan tuomalla tms ei tarvi koko ajan vahtia, mitä tekee vauvalle. Pienempää saat koko ajan auttaa kaikessa, ei viihdy hetkeäkään itsekseen, yöt vielä hänenkin osalta katkonaisia jne jne. Isomman voi viedä kerhoon, mutta monessa kunnassa kerhoja ei tarjolla alle 3v.
Ja itse et kokenut kotiäiti aikaa antoisana vaan odotit työhönpaluuta, niin miksi haluat rankaista muita, jotka kokevat sen elämänsä antoisimpana aikana???? Sitä paitsi toiveesihan toteutuu pian, kun kotihoidontuen aika jaetaan kahtia. Luuletko oikeasti monenkaan isän jäävän kotiin, jos vielä espoolisä poistuu. Isillä muutenkin suuri kynnys jäädä kotiin ja miten eletään esim. lähihoitaja vaimon ja pelkän kotihoidon tuen rahoilla Espoossa, tiukkaa tekisi espoolisän kanssakin, mutta saishan sillä jo parin viikon ruoat sentään.
Toivon, että et pelkän oman näkökulmasi kannalta ajattele näitä, kuten moni muukin on todennut. Ja sen kateuden näkökulmasta, kun et itse saanut espoolisää.
No sit vielä yksi hauskempi aihe, teidän ihanat vuoden mutsi kirjat.
Ootteko miettineet/saaneet toiveita jatko-osista seuraavista aiheista?
esim osa 3. kouluikäisen mutsi
osa 4. murrosikäisen mutsi
5. kotoa muuttaneen/muuttavan mutsi ja tyhän pesän syndrooma
6. Mummous/haikeus, jos ei lapsenlapsia kuulukaan
Tämähän on vuosien projekti, mutta hauskaa olis lukea lisää :)
Vielä kerran jos tämä on vaikea ymmärtää: haluan jeesata työssäkäyviä vanhempia. Työssäkäyviä vanhempia jeesataan parantamalla päivähoitopalveluja. En todellakaan ymmärrä, miksi tämä tulkitaan rangaistukseksi muille.
PoistaHyvinvointiyhteiskuntaamme pyöritetään sillä työllä, josta maksetaan veroja. Tiedostavathan kaikki kotiäidit nyt tämän verran kai?
Juu tuon ymmärrän, mutta mitä jeesaamista se on, jos espoolisä otetaan pois??? Se oli se pointti. Ja kuten mainitsin niin kotiäitien työt tekevät heidän sijaisensa, ei yhteiskunta jää pyörimättä kotiäitien takia. Ja onhan se tärkeää työtä, kun hoitaa useampaa lasta kotona, vs. perhepäivähoitaja hoitaa neljää lasta työnään... Enemmän olisi huolissani pitkäaikaistyöttömistä kuin kotiäideistä. Oletko miettintyt heille aktivoivaa toimintaa ja helpotusta työnsaantiin?
PoistaEli ongelma on priorisoinnin ymmärtäminen? Kun rahaa on koko ajan vähemmän käytettävissä vapaaehtoisiin palveluihin, pitää valita, mihin ne laitetaan. Kaikille ei riitä. Minä priorisoin työssäkäyvät vanhemmat. He eivät tarvitse Espoo-lisää vaan hyvin toimivat hoitopalvelut sekä lapsille että vanhoille omaisilleen, jotta voivat keskittyä työn tekoon.
PoistaAika monesta kotiäidistä on tulossa pitkäaikaistyötön. Tutkitusti tämän "arvovalinnan", kun useimmiten tekevät sellaiset naiset, joilla ei ole työtä, johon palata. Pitkät kotivuodet taas eivät edesauta työllistymistä.
PoistaOngelma on se, että ei osata erottaa omia subjektiivisia ratkaisuja (minä *haluan* olla kotiäitinä) siitä, mihin yhteiskunnan *laajasti ottaen* kannattaa panostaa. Eli naisten työssäkäynnin edistämiseen. Haluta voi monenlaista; on eri asia, onko sitä järkevää rahoittaa verorahoilla. Ja olisipa tosiaan kiinnostava tietää, kuinka suurella osalla kotiäideistä on työpaikka odottamassa, ja kuinka suurelle osalle tästä ryhmästä on palkattu sijainen. Veikkaan että vähemmistöstä puhutaan molemmissa tapauksissa.
Poista-Johanna
Komppaan edellistä. Suomalainen yhteiskunta on melko äitiystävällinen jo tähän mennessä, pitkät äitiyslomat /vanhempainvapaat, oikeus olla kotihoidon tuella siihen asti kunnes muksu 3v. Kelan äitiyspäivärahat ja vanhempainrahat kohtuulliset. Jos vaki virka, voi työpaikkaa pantata itsellään kuukausitolkulla. Tämä kaikki on jo etu sinänsä, jota monesta länsivaltiosta löydy.
PoistaSuomalaiset ovat tottuneet siihen, että yhteiskunta elättää oli tilanne mikä hyvänsä. Kenellekään ei liene tule yllätyksenä kotihoidontuen pienuus. Kanssasisaremme Jenkeissä ratkaisisivat tilanteen naimalla mahdollisimman rikkaan miehen :) kotihoidon tuella eläminen ja kotiäidiksi jääminen on osaltaan ideologinen valinta, jota jokaisen pitäisi myös itse hiukan ennakoida . Monet elää säästöillään ja onneksi suomen pankit joustavat mukavasti ja saa lyhennysvapaita kuukausia asuntolainanmaksuun. Ja töidenkään tekeminen hoitovapaalla ei ole kielletty. Maksan joka kuukausi reilut 1500€ veroja, joudun siis tekemään viikon verran töitä, jotta elätän kotihoidontuella+espoolisällä olevan kotiäidin. Teen sen mielelläni, mutta oletan kotiäidillä itselläänkin olevan joku ässä hihassaan taloutensa saattamiseksi balanssiin kotiäitinä ollessaan.
Lähtökohtaisesti siis ei ole työtä olla kokopäivä-äiti. Itse olen ollut sekä kotiäiti, että työssäkäyvä äiti, vuorotellen. Sanoisin, että neljän lapsen kanssa, minulla on jonkinmoinen kokemus tästä. Ison perheen pyöritys on kokopäivätyötä. Siinä ei katsota työaikaa, eikä vuorokaudessa ole lepojaksoja. Olen myös käyttänyt säästöjäni, jotta voisin hoitaa lapsia kotona. Kotihoito on vain niin huonosti tuettua, että hyvätkään säästöt eivät monen lapsen kanssa pitkää kotihoitojaksoa mahdollista. Täytyy muistaa, että leveämmin elävät (kärjistäen) sohvalla makaavat työttömät. Pitkäaikaistyöttömistä kunta maksaa myös tolkuttomia sakkomaksuja. Jos voisi siis valita, niin mieluummin olisi työtön ja hoitaisi lapsia kotona, kuin kotihoidontuella ja hoitaisi lapsia kotona.
PoistaUskon, että suurin osa pitkään kotona lapsiaan hoitavista JO tällä hetkellä rahoittavat osittaisella työnteolla kotihoitoaan. Eli maksavat sekä kotihoidontuesta verot, että palkkatuloistaan verot. Tuntuu, että tätä on toisten vaikea käsittää.
Kotihoidontuki, kuntalisän kanssakin, on niin vähän rahaa täällä kalliilla pääkaupunkiseudulla, että vain varakkailla on varaa a) jättää sisarukset päivähoitoon ja elää ilman kuntalisää b) olla tekemättä töitä kotihoidon ohella c) jatkaa kotihoitoa niin kauaa kuin haluaisi.
Vielä haluan neljän lapsen äitinä lisätä, että kunta säästää monien kotihoitoperheiden kohdalla myös esimerkiksi ekaluokkalaisten iltapäiväkerhoissa.
Hyvät pointit edellisellä anonyymillä nuo kohdat a-c, täyttä asiaa. Itselläni on sijainen töissä, kaverikotiäideilläni on sijaiset töissä. Työttömän kannattaa mielummin ottaa parempi työttömyyskorvaus kuin olla kotihoidon tuella, työnsaannista ei kuitenkaan heille "vaaraa" tässä taloustilanteessa.
PoistaLisäksi kannattaa huomioida, että päivähoitopaikkojen tarve lisääntyy räjähdysmäisesti ensi syksystä alkaen muutenkin, kun kotihoidontuen rajaus tulee voimaan. Harva isi varmaan jää pelkällä kotihoidontuella elelemään, eikä se täällä pk-seudulla ole mahdollistakaan. Joten espoolisän poisto on epäreilua iseille, jotka haluaisivat jäädä. Nyt äidin ajan sitä saa, mutta kun isän vuoro tulee, niin eipä enää saakaan.
Nyt teidän pitäisi kiireesti saada päiväkodit kuntoon ja pätevä henkilökunta päiväkoteihin, kun ryysistä on tiedossa ja tämä espoolisän mahd poisto sitä vielä lisää tuon kotihoidontuen jakamisen ohella.
Kiitos, että otit tärkeän aiheen esiin. Mistä minä säästäisin? Kannatan ajatustasi, että espoo-lisästä voisi leikata. Ei ole kunnan peruspalvelua.
VastaaPoistaLisäksi: kokemukseni mukaan, 3 lasta espoon kouluissa, luokkakoot ovat yleisetä puheesta huolimatta ihan ok tasolla. Jopa sillä tasolla, että isompikin luokka sopisi. Jos luokkakokoja hiukan katsottaisiin, saatettaisiin opettajaresursseja saada ns resurssiopettajiksi. Sellaisiksi, jotka kiertävät eri luokissa auttamassa. Sillä pitkällä aikavälillä olisi vaikutusta erityisopetuksen resursseihin.
Urheilu ja kulttuuri: kunnan pitää mielestäni tulea vain sellaista kulttuuri ja urheilutoimintaa, joka kohdistuu mahdollisimman suureen osaan kuntalaisia ja auttaa peruskunnon ylläpidossa. Siis uimahallit ja yleiset urheilukentät, muualta voi leikata. Kirjastot, lastenteatteri, muualta voi leikata. Kaupunginteatteria ei tarvita, käytetään tyynesti hyväksi Helsingin tarjoomaa. Ei myöskään investointia Tapiolan jalkapallostadioniin.
Investoinnit: en ymmärrä, miksi rakentamisessa ei riitä riittävä taso. Kunnan uimahallissa ei tarvitse olla porealtaita, tarhat ja koulut pitäisi suunnitella siten, että tiloja voidaan monikäyttää iltaisin ja vkonloppuisin. Näissä voisi säästää järkevällä suunnittelulla.
Ja sitten se vaikein: byrokraatin tapa tehdä töitä. Sen sijaan, että nyt valitetaan, ettei rahat riitä, pitäisi miettiä miten töitä voidaan tehdä niin , että rahat riittää. Uudenlainen tapa tehdä hommia, kaikki prosessit syynättävä läpi, onko turhia byrokratiakierroksia, liikkuuko asia vai paperi.
Loppukaneettina asiaan löyhästi liittyvä toive. Voisitte siellä kaupungin hallinnossa päättää, että koulujen leirikoulut kielletään. Se rahan kerääminen on aina yhtä tuskaa. Sen sijaan nämä rahankeräysprojektit (esim discot, myyjäiset) voisivat olla koulujen vanhempainyhdistysten hommaa ja saaduilla rahoilla pidettäisiin koululla kerhoja ja muuta lasten elämää tulevaa toimintaa.
Esittää K-P
Helsingin puolella niitä ei enää suositella eikä koulu itse osallistu rahankeräämiseen vaan aktiviisuuden pitää lähteä vanhemmista. Sukkia ja keksejä on tenavat päätyneet kauppaamaan. Jos ei syystä tai toisesta halua osallistua niin kylmä käteinen keräystilillekin kelpaa eikä ole pakko miettiä kenen joulupakettiin tukisukat kehtaisi laittaa. Opettajallakin on oikeus kieltäytyä lähtemästä, en tosin tiedä kuin yhden tapauksen jossa näin on tapahtunut.
PoistaLasten takia sinne toivottavasti ollaan menossa, ainakin oma mukula on ollut hirveän innoissaan ajatuksesta joten en koe aiheutunutta vaivaa kohtuuttomaksi.
Kyllä kotona saa olla lasten kanssa ihan niin kauan kuin lystää. Jos on varaa.
VastaaPoistaHuomio :::::
VastaaPoistaOlemme sertifioitu, luotettava, luotettava, tehokas,
dynaaminen ja nopeasti luotettava, YHTEISTYÖHÖN rahoittaja kiinteistöjen ja kaikenlaisia yritysrahoituksesta
Myönnettäisiinkö pitkäaikaisen lainan
Suurin lainamäärä on 500 miljoonaa me lainata.
Tarjoamme Tämäntyyppiset lainat ja paljon muuta:
Personal Lainat (vakuudettoman lainan)
Business lainat (vakuudettomat lainat)
vakauttamislainat
Yhdistelmä luotto
Home Improvement
Ole hyvä, jos rakastat ja kiinnostusta rahoitustarjouksen,
Ota yhteyttä
sähköpostitse zenithloanlimited@gmail.com