Koska entisessä asunnossamme oli keräysastiat näiden lisäksi lasille, metallille, energiajätteelle ja kartongille, olin lievästi sanottuna järkyttynyt. Koko perhe, kersoja myöten, oli koulutettu erittelemään materiaalit hyötykäyttöön ja pistämään sekajätteeksi vain välttämättömin. Kaatopaikalle läjitettävää tavaraa syntyikin todella vähän.
Kun yhtäkkiä piti joko lopettaa lajittelu tai roudata roskapusseja yhteisiin keräyspisteisiin, jätteen kanssa oli helisemässä. Vitutti.
No sitten Hesarin sedät menivät kirjoittamaan jutun ensimmäisen maailman ongelmista otsikolla "naapuri laittoi banaaninkuoret sekajätteeseen". Gambiassa ei kuulemma valitettaisi moisesta.
Tämähän särähti korvaan kuin vekkari viideltä aamulla.
Haluaisin ihan ideologisista syistä, että tämä avaruudessa kiitävä kivi olisi myös seuraavien sukupolvien käytössä. Henkilökohtaisen jätejalanjäljen vähentäminen on yksi konkreettisimmista keinoista osallistua tämän tavoitteen saavuttamiseen. Minulla ei ole juurikaan valtaa vaikuttaa epäkestävän kehityksen, ilmastonmuutoksen tai sukupuuttoaallon pysäyttämiseen, mutta lompakkoni ja jätteeni minulla vielä on. Saan ostaa yrityksiltä, jotka toimivat vastuullisesti, lahjoittaa rahaa järjestöille ja saan lajitella, jos haluan. Ja minähän haluan.
Lisäksi kolmannen maailman käyttäminen esimerkkinä tässä suhteessa oli erityisen irvokas.
Voi hyvin olla että gambialaiset eivät maindaa banaaninkuorista. Heille suurempi asia saattaa olla vaikka se, että länsimaat dumppaavat kolmansiin maihin elektroniikkajätettä, koska se on halpaa ja mahdollista. Ja toisaalta Nairobissa saa ihan vapaasti kipata kaikki jätteet kadulle, koska infra ei ole kovin kehittynyt. Tämä kaikki tietenkin ruokkii merissä lilluvia jätepyörteitä.
Toki banaaninkuoret ovat tässä mittakaavassa pikkujuttu. Ensimmäisen maailman ongelmia löytyy tietenkin lähempää Euroopasta että ihan täältä koto-Suomesta. Asenteestahan se kaikki lähtee. Jos kukaan ei puutu banaaninkuoriin sekajätteessä, ei mikään ikinä muutu.
Että terkut vaan Narrien laivaan. Periaatteessa ihan hyvä kolumni, ja olen melkein kaikesta samaa mieltä, mutta älkää saatana enää sanoko, että jätteet ovat joku vähäpätöinen ensimmäisen maailman ongelma. Olisivatkin.
Ps. Soitto kiinteistöyhtiöön auttoi. Asiasta oli jo puhuttu ja keräysastiat ovat tulossa.
Tuota. Mä en ihan ymmärrä miksi et voisi kerätä lasia ja metallia kotonasi ja roudata lenkillä/kauppamatkalla lähimpään keräyspisteeseen. Näin suurin osa tekee. En itse ole koskaan asunut taloyhtiössä jossa olisi noille keräysastiat. Nyt ei ole paperillekaan. Eikä kartongille. Biojätteelle sentään sain taloyhtiön suostumuksen ettei tarvinnut kompostoria hommata. Lajitteluongelma olisi sitten, jos sulla ei olisi lähistöllä mitään keräyspistettä ensinkään. Olkoonkin, että oishan se kiva jos omasta roskakatoksesta löytyisi näille kaikille omat astiat mutta pienissä taloyhtiöissä ja omakotitaloissa näin ei vain ole. Lajitella voi ja pitää silti. Itse asiassa mä kannattaisin esim. omakotialueilla vaikkapa neljän talin yhteisiä roska-astioita. Biojätteen erilliskeräykselle aukeaisi ihan uusia mahdollisuuksia.
VastaaPoistaTuota, tuollahan juuri kirjoitin, että vaihtoehtoja on kaksi. Mutta se, että neljää jätelajia roudaa jonkun kauppakeskusksen parkkihalliin, ei ole mun mielestä mikään tehokas ja lajittelemaan kannustava metodi. Mä olen aina asunut taloyhtiössä, jossa lajittelu on modernisti järjestetty ja nyt vaihtoehtona siis sekajäte tai retket kahden kilsan päähän kierrätyspisteelle. Pitäisi siis ottaa roskat mukaan duuniin fillarin tarakalle, jotta voin palauttaa ne duunimatkalla. Get real. Se, että "suurin osa" tekee näin, ei tarkoita että näin pitäisi olla.
PoistaAsutaan omakotitalossa ja mieltä löytyy omasta takaa polttokelpoisen jätteen, lasin, pahvin, metallin ja paperin keräys. Kaikki muu on samassa astiassa paitsi paperi. Biojätettä ei ole, koska sitä ei täällä Turun seudulla kerätä, vaan se menee polttokelpoiseen jätteeseen. Halusin tämä ratkaisun, koska kyllästyin just niihin pussukoihin auton takaluukussa, joita ei kuitenkaan muista jättää kierrätykseen. Eikä tuu edes kalliks. Omakotiasujankaan ei siis ole pakko kantaa kierrätettäviään kauas, jos ei halua.
PoistaMe kun rakennetaan taloa ja saan vihdoin päättää omien jätteideni kierrätystavasta, ilmoitin ukolle että maksoi mitä maksoi, mutta meille tulee sellainen nelilokerojäteastia johon kerätään sekajäte, paperi, kartonki ja lasi+metalli tulee samaan. Biojätteet kompostoidaan omaan kompostiin- Täällä itäisellä Uudellamaalla ei ole omaa keräystä noille muoveille, joten menevät sekajätteeseen, mutta onneksi se on kuitenkin asia mihin voi vaikuttaa edes hieman omalla ostokäyttäytymisellä. Ja me ollaan maailman laiskimpia viemään noita kierrätykseen, joten tuollainen omassa pihassa seisova astia on erittäin tervetullut. Koskaa ei muista ottaa niitä mukaan autoon töihin mennessä ja erikseen vieminen on vähän kyseenalaista.
PoistaJa munkin mielestä "koska suurin osa muistakin tekee niin" on hieman erikoinen perustelu, ihan mihin vain. :) Hyvä että taloyhtiössänne on huomioitu tämä asia jo!
Sitä mä ihmettelinkin sun tekstissäsi, että se lajittelemattomuus todella oli vaihtoehto. Kun olet onnistunut muuten profiloitumaan kierrätysmyönteisenä henkilönä. Olisin ajatellut, että lajittelun lopettaminen nyt ei lähtökohtaisesti olisi edes käynyt mielessä.
PoistaJa kuten kirjoitin, niin munkin mielestä olisi mukavaa jos siitä omasta lähiroskakatoksesta löytyisi kaikki lajitteluastiat. Mutta näen myös ettei se omakotialueilla ym. ole välttämättä tehokasta. Itselleni lasi ja metalli ei ole ongelma, koska niitä nyt pitää keskimäärin kerran kuussa viedä keräyspisteeseen mutta sitten paperi ja kartonki todella ovat. Maitotölkkien määrä on perheessämme käsittämätön - ainakin kun niitä katsoo tyhjinä siinä tiskipöydän reunalla. Todellakin mieluummin veisin päivittäin taloyhtiön roskikseen. Toistaiseksi olen onnellinen siitä bioroskiksesta. .)
Niin siis vielä selvennän: kun aikaa on edelleen ihan saman verran kuin edellisessäkin asunnossa, lajittelun vaikeutuminen johtaa lajittelemattomuuteen vaikka sitä ei ollenkaan toivoisi etenkin kun minä en vastaa jokaisesta viedystä roskapussista. Meillä ei lenkin (?) / kauppamatkan varrella ole keräyspisteitä. Onneksi oli avaimet vielä vanhan kämpän jätekatokseen. Mutta hyvin yksinkertaisessa maailmassa tietysti noin kuten kuvasit.
PoistaSeuraatteko muuten miten roskakuski sitten jäteastiat kerää? Meillä työpaikalla lajiteltiin seka- ja biojätteet, mutta sitten joku meni näkemään että roskakuski dumppaa kaikki samaan myllyyn. Tästä huomautettiin firman ympäristövastaavalle, joka vastasi "ei kiinnosta, mun vastuualueeseen kuuluu vaan tämä toimisto, ja mulle riittää että ihmiset täällä lajittelee"..
VastaaPoistaElän käsityksessä, että nykyään jäteautoissa on eri osastot eri jätelajeille. Myytit lajittelun turhuudesta tuntuvat elävän kyllä sitkeästi! Olisi kyllä kamala megaluokan huijaus, jos jätteet sitten lopulta päätyisivätkin jatkokäyttökelvottomana sekaisena massana jonnekin, huh.
PoistaEt tosin ole ensimmäinen, joka ihmettelee ko. asiaa ja on kyllä hyvä, että ihmiset kysyvät tästä eivätkä vaan jätä kierrättämättä vedoten siihen (virhe)käsitykseen, että jäteautot dumppaa ne kuitenkin samaan kasaan kaatikselle :P
Argh! Kyllä meidän edellisessä taloyhtiössä kävi jäteautot jokaiselle lajille erikseen, tässä asunnossa en ole nähnyt autoa. Siinäkään ei tietenkään ole mitään järkeä. Astiat pitäisi pystyä tyhjentämään kerralla.
PoistaHei nou hätä! Monissa uusissa roska-autoissa on omat "lokeronsa" eri jätteille. Se voi äkkiseltään näyttääkin siltä, että samaan rumpuun menevät pyörimään, mutta oikeasti auton lavalla on monta osastoa. Eli sama auto kerää eri jätteet, mutta se "nosturi" heivauttaa roskia eri osastoihin.
PoistaEihän siinä oiskaan mitään järkeä, että ajelutettaisi eri jätteitä kerääviä autoja peräkkäin pihasta toiseen letkassa :D
Joo, tämä "samaan säiliöönhän ne kuitenkin kipataan"-myytti elää kyllä ihan käsittämättömän sitkeässä. Sitä vaalivat erityisesti ne, jotka tarvitsevat uskottavan selityksen itselleen, miksi eivät viitsi lajitella. Samalla voi pitää muita vähän tyhminä, kun ovat menneet lajittelulankaan.
PoistaMeidän perheessä lajiteltiin jätteet jo 80-luvulla kauan ennen kuin se tuli pakolliseksi kerrostaloissa. SIksi minulle tuottaa ihan hirveää ristiriitaa esimerkiksi se, kun hyvä (lapseton) ystäväpariskunta ei viitsi lajitella. Samaan roskikseen menevät lasit, metallit, seka- ja biojäte. Vierailulla tulee aidosti niin paha olo katsoa sinne roskikseen, että olen kyllä jo vakavasti harkinnut koko ystävyyssuhteen "jäädyttämistä". En väitä että itsekään olisin täysin vihreä kaikissa valinnoissani, mutta tätä asiaa ei vaan pysty ymmärtämään: lajittelu kun on niin helppoa ja siitä tulee hyvä mieli. Kerran olen suoraan kysynyt, miksi he eivät lajittele. Selitykseksi tuli tuo samainen jäteautoveruke. Ei auttanut väittää vastaan. En vaan ymmärrä tämmöistä välinpitämättömyyttä, en vaan.
Ystäväni on jäte- tai nykyisin siis ympäristönhuoltoalan yrittäjä ja hän juuri ihmettelee, miten ihmeellisen tiukassa tuo samaan säilöön kippaamisen myytti onkaan ihmisten mielestä... Nykyaikaisiin jäteautoihin mahtuu uskomattoman paljon tavaraa paalaimien ja osastointien myötävaikutuksella.
PoistaMeidän perheessä on myös aina lajiteltu ja olen jatkanut sitä muutettuani omaan kotiin ja opettanut miehenikin uhkailemalla, kiristämällä ja lahjomalla samaan hommaan. Kyllä ne kahvinporot ja ruuantähteet ovat alkaneet pikkuhiljaa mennä oikeisiin paikkoihin, biojäte oli meillä suurin ongelma, metalli, lasi ja pahvi ei niinkän, kun bisnesmiehenä ymmärsi niiden uudelleenkäytön arvon... :) Minullakin on muutama ystäväperhe, jotka eivät lajittele... Tuntuu ihan hiton pahalta katsoa sitä sekajätteen päätyvän tavaran määrää, varsinkin, kun osalla on vaippaikäisiä lapsia ja kestovaipoista ei vissiin ole kuultukaan ja mitään järkevää selitystä en ole saanut. Yksi myönsi ihan suoraan, että ei ole mitään järkevää syytä, miksi hän ei voisi lajitella, mutta ei vain ole saanut aikaiseksi järjestettyä lajittelua mitenkään, kahta muuta ei voisi vähempää kiinnostaa... Joskus vituttaa niin, ettei veri kierrä, mutta olen ajatellut, että kaikissa on joku vika - olkoon heidän vikansa nyt tämä - siedän sen, jotenkin.
Onko siinä nyt oikeastaan mitään eroa käykö yksi auto lyhyemmän reitin kaksi kertaa ja tyhjentää kaksi jätelajia samalla kertaa kuin että kaksi autoa menee pidemmän reitin yhden kerran.
PoistaKuvittelisin, että noita noutoreittejä optimoidaan ihan jo jätefirmojen toimesta, jotta poltoaineen kulutus on minimissään. Hölmö tilanne on mielestäni niissä kunnissa, joissa jokainen saa valita ihan itse minkä firman jäteauto käy sen roskiksen tyhjentämässä. Sitten siinä suhaa samalla kadulla pahimmillaan kolme autoa tyhjentämässä samaa jätelajia.
Onneksi kehitys kehittyy: http://www.talouselama.fi/Kasvuyritykset/jatehuoltoa+jarkeistavalle+enevolle+kuuden+miljoonan+euron+rahoitus/a2262984
PoistaJa vielä espoolainen firma! <3
PoistaMun kokemuksen mukaan kehitysmaissa (ainakin joissakin) lajittelu kyllä toimii hyvinkin tehokkaasti. Ero tähän meidän systeemiin on siinä, että siellä jäte tulee lajitelluksi vasta sen jälkeen, kun se on kipattu roskikseen/kadulle/kaatopaikalle. Suuri osa jätteestä on kierrätyskelpoista ja sen myötä rahanarvoista tavaraa, jonka joku kyllä ottaa talteen ja myy eteenpäin.
VastaaPoistaEikös Espoossa tietyn kokoisilta taloyhtiöiltä vaadita myös lasin ja metallin kierrätystä ? Meille ainakin pömpelit ilmestyi sen jälkeen, kun tuo asetus tuli voimaan vaikka aikaisemmin sain aina niitä kinutessani kuulla, että 'ei ne mitenkään mahdu tuonne katokseen' :)
Jep, ne kehitysmaiden ongelmat ovat myös siinä, että kun mitään lainsäädäntöä ei ole, vaarallista jätettä käsitellään ilman mitään suojausta ja voit arvata mitä lajittelemattomalle tavaralle tapahtuu...
PoistaSe raja menee 20 asukkaan kiinteistöissä, mutta tässä on vain 12. On mutuen jännä miten tuo lainsäädäntö saa mahdottomat asiat mahdollisiksi.
Jännä, Mikkelissä raja menee viidessä huoneistossa... Meiltäkin löytyy kaikki mahdolliset, tosin meillä on 15 huoneiston kiinteistö. Ainut mitä pitää roudata muualle on patterit ja tietysti ongelmajäte, mutta sillekin on toimiva järjestelmä paikallisella Ekotorilla.
PoistaNää on kuntakohtaisia ja niistä määrätään kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä. Espoossakin kartonkikeräyksen rajaa on just tän vuoden alusta alennettu 20 asukkaan kiinteistöstä 10 asukkaan kiinteistöjä koskevaksi.
PoistaTietääkseni sekajätteet menee nykyisin poltettavaksi Vantaalle, joten seka- ja energiajätettä ei tarvitse enää erikseen lajitella.
VastaaPoista-pinni
Joo, näin on. Mä vain haluan lajitella sitä energiajätettä, koska sitä käytetään teollisuudessa. Suhteeni jätteenpoltoon on muutenkin todella kaksijakoinen ja olen taipuvainen olemaan Sitran linjoilla.
PoistaVuosikymmenen taloyhtiöissä asumisen jälkeen totuin juurikin siihen, että elektroniikkaa ja paristoja lukuunottamatta kaikki sai kantaa roskakatokseen. Omakotitalossa asuessa niin ei tosiaankaan ole. Mutta onneksi sentään omaa kompostoria ei tarvinnut ryhtyä järjestelemään, vaan 12 talolla on yhteinen jäteastia (ja maksu näin jaettuna mitätön). Muutoin sitten ajellaan Prisman parkkikselle kierrätysjätteet (siellä onneksi kerätään elintarvikemuoviakin jolloin sekajäte jää hyvin vähäiseksi).
VastaaPoistaJärkytyin syvästi hiljattain, kun luin keskustelua koirankakkojen keräämisestä ja moni ilmoitti keräävänsä ne pakastuspussiin!? Siis käärivät biojätettä muoviin?
Koiran kakkoja ei saa laittaa biojätteeseen. En nyt muista perustelua, mutta eivät maadu samaan tapaan kuin muu biomassa. Meillä kerätään vanhoihin leipä- ja hedelmäpusseihin ja menevät palavaan jätteeseen. Kierrätystä sekin...
PoistaSaman perustelun kuulin aikaisemminkin ja tarkistin asian silloinkin - kyseessä on kaupunkikohtainen asia. Kuopiossa ja Tampereella ainakin niin koirankakka kuin kissanhiekkakin kuuluvat biojätteeseen. Sitä en tiedä, missä kaupungissa toisin ohjeistetaan, maatumisnopeus ei perusteena ainakaan voi olla, laitetaanhan esim. luut, kananmunankuoret ja kalanperkuujätekin biojätteeseen.
PoistaMun käsitykseni mukaan just luita ei kannata laittaa biojätteeseen, koska jäte "möyhitään" kolmen viikon kuluttua ja kaikki, mikä ei mene riittävän pieneksi mössöksi, erotetaan jätteestä. Näin tietysti luut ensimmäisenä. Samasta syystä kaupan biojätepussit on loppujen lopuksi turha ostos, koska ei ole väliä maatuvatko ne aikaan, sillä ne erotetaan jätteestä kyseisen kolmen viikon kuluttua. Tämän luettuani siirryin itse sanomalehtijätepussiratkaisuun.
PoistaSuositan katsomaan niitä jätehuollon sivuja. :) Pirkanmaan jätehuolto-oppaan mukaan luut nimenomaan laitetaan myös sinne biojätteeseen. Muistelen kyllä, ettei mummolassa aikanaan kompostoitu kananmunankuoriakaan, kun ne niin hitaasti maatuivat. Mutta ohjeiden mukaan mennään meillä.
PoistaMeille ei sanomalehtiä tule, mutta kaupasta saa biopussikäyttöön paperipussejakin. Niitä me ollaan käytetty.
Mua kiinnostaisi biohajoavat terveyssiteet, joita ainakin Vuokkosella on. Että mitenköhän kauan niin paksun biomuovi-puuvilla-mitälie lätyskän maatuminen ottaa aikaa?
Ihmisperäistä eritettä ei saa laittaa biojätteen erilliskeräykseen ainakaan suurimmassa osassa Suomen maata. Sitten, jos sinulla on oma kompostori, niin voit kokeilla.
PoistaSori vähän OT, mutta meillä on landella kompostoiva ja hajuton puucee! Pari vuotta se ottaa, mutta sitten on puhdasta multaa jäljellä. :)
PoistaMeidän taloyhtiössä lupauksesta, että keräysastiat ovat tulossa ja siihen, että ne tulivat kesti valehtelematta vuoden.
VastaaPoistaNykyään meidän taloyhtiössä on omat roskalaatikot kaikelle mahdolliselle. Naapurini tosin jättävät yleensä roskat hujan hajan katoksen lattialle tai rappukäytävää. Suurin osa osaa kumminkin laittaa roskat roskikseen, mutta havaitoni mukaan olen ainut meistä noin 200 ihmisestä jotka käyttävät roskakatosta, joka pakkaa biojättää biohajoavasti. Muut suosivat muovipusseja.
Lajittelu on monelle vaikeaa, syitä en osaa spekuloida. Oli kyseessä sitten välinpitämättömyys tai tiedon puute, tämähän korjaantuu viimeistään sitten kun luonnonvaroista tulee oikeasti pula.
PoistaJoo, kun on tottunut lajittelemaan kaikki nuo mainitsemasi jätteet, tuntuu tosi pahalta katsoa kun esim. anoppilassa pienen kunnan omakotialueella on vain sekajäteastia. Järkyttävää.
VastaaPoistaAi että mä rakastan tätä blogia!!!! Oiva ulosanti asioista, joilla on väliä. Välillä nyökyttelen ja välillä nauran ääneen itsekseni tätä lukiessani. Tsemit!
VastaaPoistaAika hyvä taloyhtiö teillä silti, kun muitakin astioita tuli! Meillä edellisessä taloyhtiössä (Hgissä, 8 huoneistoa) oli vain se sekajäte, johon kipattiin kaikki, myös pihalta haravoidut lehdet ja risut. No tietysti se lehtilaatikko, kun se on ilmanen. Meidän perhe asiasta puhui ja puhui, mutta ei se onnistunut. Onneksi ollaan muutettu sieltä pois, vaikka eihän se ogelmaa mitenkään poista, vaikka me emme ole sitä harmittelemassa :). /Hanna-Kaisa
VastaaPoistaVoi ei. :( Kuka sitä vastusti? Energiajäeastia kun on halvempikin kuin sekajäte?
PoistaKun se yksi hirvittävän iso sekajäteastia ei ehkä olisi riittänyt, jos toinen iso sekajäte olisi vaihdettu energiajäteastiaan. Ehdotimme, että kahden ison sekajäteastian sijaan olisi yksi iso seka, yksi pieni seka ja yksi pieni energia. Vasta-argumentti: ihmisten pitäisi hankkia koteihinsa lajitteluastiat ja opetella lajittelemaan :O. Yhtiössä asuessa jäteasia ahdisti ihan kamalasti, pois muutettuani olin hirveän helpottunut, kun uudessa kodissa löytyy oikeanlaatuiset roskikset. Tätä ajatusta itsessäni tosiaan ihmettelin, koska siellä banaaninkuori jatkaa lentämistä sekajätteeseen, vaikka minä en ole sitä näkemässä. Siis tiedostavan lajittelijan saa iloisemmaksi yksi biojäteastia omassa roskakatoksessa kuin kymmenen naapuriyhtiöissä ;). HK
PoistaMeillä käytetään tyhjiä hiutalepaketteja ym. maatuvia pakkauksia biojätteen "pusseina". Ja jos ei satu olemaan mitään maatuvaa pakkausta tyhjänä, niin sitten laitetaan johonkin muoviseen joka olis menossa sekajätteeseen joka tapauksessa. Kippaa vaan roskiskatoksessa sisällön biojäteastiaan, ja heivaa paketin sekajätteeseen. Aiemmin meillä oli parin litran muovirasia (tais olla jäätelöpakkaus) vakituisesti biojätteille, ja se tuotiin aina takaisin sisälle tyhjäämisen jälkeen ja huuhdeltiin enimmät mähmät pois. Ei ollut huono systeemi sekään.
VastaaPoistaSonja
Työskentelen kierrätyksen parissa ja voi että, kun nuo kaikki ongelmat ja ihmetyksen aiheet on niin arkipäivää.. se, että jäteautot keräävät muka kaiken samaan lastiin, voiko lemmikkien jätökset laittaa biojätteisiin, kannattaako kaupan biojätepusseja käyttää jne. Kaikkiin saa vastauksen parhaiten ottamalla yhteyttä oman asuinalueen/kunnan alueella toimivaan jätehuoltoyritykseen (ei siis roskakuskiin, vaan yritykseen, joka organisoi jätehuoltoa). Käytännöt vaihtelevat paikallisesti riippuen siitä, mikä on jätteiden määränpää ja miten ne hyödynnetään. Tämä tietysti aiheuttaa sekaannusta, ja sitten kuvitellaan, että kierrätys on hankalaa. Suomessa erityishaasteena on tietysti suhteellisen pitkät välimatkat (kierrätyspisteiden kannattavuus vs. kuljetukset). Ongelmat ovat tietysti erilaiset myös asutuskeskuksissa vs. haja-asutusalueella. Uuden jätelain myötä alueellisia kierrätys/ekopisteitä voidaan jopa vähentää, mikä tietysti on huolestuttava suunta melko harvaan asutussa Suomessa (varsinkin pohjoisessa, siellä lähin ekopiste voi nykyäänkin olla 30 km:n päässä). Tämä on aika monimutkainen haaste, mutta yrittänyttä ei laiteta! Hieman omaa kiinnostusta ja viitseliäisyyttä, niin maailma pelastuu! ;)
VastaaPoistaJust näin. Mä en panisi pahakseni jos säännöt olisivat yhteneväiset ja haja-asutusalueilla ei olisi erikoislupaa mättää sekajätteeseen kaikkea. Musta on erityisen hienoa seurata muutaman suomalaisfirman taivalta kierrätysmateriaalien bisneskäyttöön. Noissa tekstiileissä olisi nimittäin vähän tekemistä.
PoistaMiksi haja-asutusalueella ei saisi olla lajittelematta, jos sunkin perheessä oltaisiin lajittelematta, jos niitä lajitteluroskiksia ei olisi siinä omassa jätekatoksessa? Eikä haja-astutusalueella sitä paitsi ole mitään erikoislupaa olla lajittelematta. Sama jätelaki koskee meitä kaikkia ja kierrättää pitää. Toisten on vain helpompi sitä käytännössäkin toteuttaa kuin toisten.
PoistaNiin, pointtini oli, että jokainen talous pitäisi velvoittaa kierrättämään jätteensä ja luonnollisesti siihen liittyy myös keräyksen tehostaminen. Pakollahan niitä yhteisiä kierrätyspisteitä sitten syntyisi, jos sekajätteen tuottaminen olisi kallista.
Poista