 |
| Kööpenhaminassa oli liikennevalot jossa näkyi valojen jäljelläoleva aika. Tieto, että kohta pääsee, teki odottamisesta huomattavasti miellyttävämpää. |
Etenemislinjoja oli kaksi: valitus aluehallintovirastoon ja toissijainen haku haluttuun kouluun. Toissijaisen haun kautta ei paikkaa ole irronnut, joten jäin odottamaan päätöstä valituksesta. Se tuli viime viikolla.
Avi oli lausunnossaan selkeä: virhettä ei ole tapahtunut. Espoon asettamia kriteereitä, joiden perusteella lähikoulu oli osoitettu, oli noudatettu.
En ollut päätöksestä yllättynyt. Jo ensimmäisessä kontaktissa minulle kerrottiin, että valitukset eivät mene yleensä ikinä läpi. Ja miksi eivät mene?
Koska oppilaaksioton kriteerit ovat käytännössä ympäripyöreää diibadaabaa.
Tärkein kriteeri on turvallinen koulutie, mutta Espoossa ei kuulemma ole turvattomiksi luokiteltuja kouluteitä. Mikä tahansa koulutie on siis turvallinen. Jos kriteerinä olisi ollut turvallisin mahdollinen koulutie, meillä olisi ollut selkeä keissi.
Muutto lähemmäs toivekoulua ei auta. Vasta, jos olisimme joutuneet lähikoulusta yli kolmen kilometrin päähän, tilannetta olisi tarkasteltu uudestaan.
Kun koulupiirejä ei ole ja kriteerit ovat mitä ovat, jää virkamiehelle kaikki valta. Silloin saattaa käydä niin, että ihan samoilla kriteereillä samasta osoitteesta ohjataan eri kouluihin.
Ja koska päätöksenteko ei ole avointa, virkamies voi aina vedota "kokonaistilanteeseen". Sitähän minä en näe. En, vaikka pyysin saada nähdä, mistä osoitteista kyseiseen kouluun pääsee. Tietoja ei kuulemma voi antaa.
Sitten otin yhteyttä opetustoimen johtajaan Kaisu Toivoseen ja ehdotin seuraavia toimenpiteitä.
1. "Turvallinen koulupolku" ajatuksesta käytäntöön
Esikoulusta pitäisi poikkeuksetta päästä lähikouluun. Jos ehdotus pakollisesta esikoulusta toteutuu, koko kouluikäluokka on kaupungin tiedossa jo vuotta nykyistä aiemmin. Tässä vaiheessa viimeistään ei ole mitään estettä päättää jo vuotta aikaisemmin, mihin lähikouluun oppilas ohjataan.
Lisäksi päivähoitopalveluja käyttävät perheet (joita on Espoossa paljon) tietäisivät, mistä esimerkiksi perheen nuoremmille sisaruksille kannattaa hakea hoitopaikkaa. Tämä helpottaa varhaiskasvatuksen työtä.
2. Päätöksentekoa täytyy monipuolistaa.
a) Tällä hetkellä vanhemmilta kysytään vain ensisijainen koulutoive. Toissijaisen toiveen (joka saattaa olla työ- tai opiskelukuvioiden takia joku ihan muu kuin se toiseksi lähin) lisääminen nopeuttaisi käsittelyä tungosalueilla.
b) Jos toissijaiseenkin kouluun on tungosta, pitäisi vanhempien kanssa keskustella henkilökohtaisesti ennen päätöksentekoa ja kertoa muutoksenhakuprosessista. Tämä todennäköisesti vähentäisi valitusten määrää.
c) Lasten sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä. Oppilaan osoittaminen yksin toiseen kouluun on epäinhimillinen veto. Sen lisäksi, että parhaat kaverit ovat löytyneet, koko ryhmä on esikouluvuonna oppinut tuntemaan toisensa. Tämä vähentää kiusaamista ja koulunaloitukseen liittyvää jännitystä, varsinkin kun se turvallinen aikuinen taas vaihtuu.
d) Sisarusperustetta pitää katsoa perheen kaikkien lasten kannalta. Tällä hetkellä huomioidaan (jos huomioidaan) koulussa oleva sisarus, joka todennäköisesti jo liikkuu muutenkin itsenäisemmin. Sisarusperuste on kuitenkin tärkeä myös sen pienemmän, vielä päivähoidossa olevan sisaruksen osalta.
3. Koulureittien turvallisuus arvioidaan uudestaan
Pallo tekniselle toimelle: mitä "turvallinen" kriteerinä pitää sisällään? Monissa risteyksissä on parannettavaa etenkin jalankulkijoiden turvallisuuden kannalta: suojateillä ei ole korokkeita, liikennevaloja, kunnollista yleisvalaistusta tai hidasteita, valojen vaihtuminen kestää pitkään eikä alikulkua tai kiertotietä ole.
Koulureittien vaaranpaikoista voisikin teettää kartoituksen *oppilaan* (ei aikuisen virkamiehen) näkökulmasta. Tämä on helppo joukkoistaa nettiin karttaprojektiksi, johon saadaan perheet mukaan Wilman kautta.
Espoon turvallisuustavoitteet koulujen ympäristössä voisivat olla korkealla myös hyötyliikuntanäkökulmasta: mahdollisimman monen oppilaan pitäisi uskaltaa liikkua kouluun itsenäisesti pyörällä tai jalan.
Noh, Toivonen vastasi vain yhteen kohtaan:
"Edellinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta pyysi selvitystä siitä, miten kriteerejä voitaisiin muuttaa niin, että koulun esiopetuksesta pääsisi aina samaan kouluun oppilaaksi. Asia valmisteltiin lautakunnalle, mutta se olisi tuottanut niin paljon lisää epätasa-arvoa, ettei silloinen lautakunta kriteerejä muuttanut. "
Kyseistä valmisteludokumenttia en ole vielä (pyynnöstäni huolimatta) saanut. Olisin halunnut tietää, mitä väitetty epätasa-arvo käytännössä tarkoitti.
Voihan olla niinkin, että tällaiset ehdotukset eivät ylipäätään ole tervetulleita. On helpompi vaieta ne kuoliaaksi. Toiminnan kehittäminen on aina raskasta. Nämä muutokset tekisivät prosessista inhimillisemmän mutta aiheuttaisivat uudistuspaineita paitsi työtapoihin myös koulurakennuksille, jos niiden pitäisi joustaa kysynnän mukaan. On paljon helpompi laittaa perhe pistämään arkensa uusiksi. Se ei maksa kaupungille mitään.
Käännän nyt kuitenkin kaikki kivet, kun kerran aloitin. Seuraavaksi sitten teknisen toimen kimppuun sen turvallisuusväitteen osalta. Ans kattoo.
meitin kaupungin kotisivuilta löytyi sentään kouluunkulkureittisuositus: http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=96310
VastaaPoistaItse kritisoin aikonaan (ja edelleen) koulukuljetusperusteita: matka pitää mitata itse! Arvatenkin siksi, että sillä perusteella voidaan haettu etuisuus hylätä - asiakas on kumminkin mitannut väärin tai käyttänyt väärää reittiä. Mitään osoitteistoa koulumatkojen pituudesta ei kuulemma voida antaa. (olen kuullut huhun että kaupungin ruotsinkielisten ekaluokkalaisten koulumatka on aina vaarallinen ja heille järjestetään aina taksikuljetus järjestetään; en tiedä pitääkö paikkansa. Koulu sijaitsee kyllä hankalalla paikalla, eli sinänsä päätös on oikea.)
Koulureittisuosituksia, kiinnostavaa! Tuo matkan itse mittaaminen kuulostaa todella omituiselta. Näkisin että joku puolueeton taho (ei siis kumpikaan asian osapuoli) olisi oikeudenmukaisin mittaaja, varsinkin jos kyseinen taho vielä ottaisi huomioon reitin turvallisuuden.
PoistaYksi, hyvin mahdollisesti ainoa hyvä puoli, että tää osui juuri teille on, että sinä ehkä pystyt vaikuttamaankin asiaan. Kumminkin on varmasti niitäkin lapsia, joiden vanhemmilla ei ole kykyä, jaksaa tai tahtoa yrittää mitään, mutta päätyvät samaan tilanteeseen. Tulee mieleen vuosi nakki, kun minä aloitin koulun tunnetussa homekoulussa, jossa kaupungin mukaan ei ole hometta, eikä saa tutkia. Koko koulun väki oireilu, lapsilla oli astmaa ja reumaa, mutta mitään ei oltu saatu tehtyä. Sitten minä menin sinne ja äiti totesi, että hän ei vain katsele jos minäkin sairastun. Sillä oli sitten työttömyyskauden jälkeen sen verran ylimääräistä energiaa, että hän hankki koulun käyttökieltoon ja välillisesti aiheutti usean virkamiehen eroamisen. Siinä tarvittiin se yksi ihminen, joka pisti rattaat pyörimään. Nyt äiti on kokopäivätyössä, joten sitä aikaa panna kuntia kukoistukseen on vähän vähemmän :D
VastaaPoista*Mullistukseen, piti sanomani. Damn you autocorrect
PoistaMahtava mutsi! Sisäilmaongelmat otetaan jo useimmiten vakavasti.
PoistaMutta tässä aktivismissa on kääntöpuoli. On todella syvältä, että kouluasiat ovat jotain valituskilpailuja. Moni myös on neuvonut, että pitää ottaa yhteyttä suoraan rehtoriin ja kaikki järjestyy. On todella hämärää, jos vaikutusreitit eivät ole kaikkien tiedossa ja kaikille samat.
Rehtori on se joka lopulta tekee ne oppilaaksiottopäätökset, joten siksi koulunvaihtoasioissa kannattaa olla yhteydessä rekseihin eikä yrittää jostain korkeamman byrokratian kautta siirtää yksittäistä oppilasta.
PoistaPerimmäistä ongelmaa tämä ei poista joten kannattaa toki yrittää vaikuttaa myös rakenteellisiin ongelmiin siellä taustalla, mutta Skidin kannalta ei auta jos ongelman ratkaisu saadaan käytäntöön vaikkapa kolmen vuoden päästä.
Nähdäkseni moni ei tätä tiedä. Ja koska kaikki päätökset tehdään kabineteissa, ei tiedetä mitkä valitukset menevät läpi ja mihin kannattaa vedota. Jos kriteerit olisivat selkeät, ei valituskilpailua tarvitsisi käydä.
PoistaKovin nopeita nämä väännöt eivät tietenkään ole. Mutta jos tällä saadaan edes tulevien koululaisten ja heidän perheidensä arkea vähän inhimillisempään suuntaan, niin kannattaa vääntää.
Hienoa, että olet ottanut asian vakavasti ja aiot laittaa kapuloita rattaisiin. Mikään ei koskaan muutu ellei joku tartu härkää sarvista. Toivottavasti saat kaupungin jähmeän virkamiehistön puntteihin vipinää ja aivosoluihin jotain käytännön läheistä aktiviteettia. Parannusehdotuksesi kuulostaa loogiselta ja yksinkertaiselta ja varmasti vähentäisi ylimääräistä papereiden pyörittelyä sekä samalla säästäisi kustannuksissa. Keep up the good work!
VastaaPoista-Saara
Kiitos, olen parannusehdotuksistani samaa mieltä! ;) Mutta olen skeptisempi saanko mitään aikaan. Naurattaa joka kerta kun kuulen sanan kuntapäättäjä. Tässä mistään oman arjen kannalta tärkeästä pääse ikinä päättämään.
PoistaGo for it! Toivotaan, että tämä tarina saa vielä onnellisen lopun (ja sitä kautta myös moni muu vastaava) :)
VastaaPoistaToivotaan näin!
PoistaMinä sitten juuri hurraan täällä sinulle. En ääneen, mutta sisäisesti ja lujaa. =)
VastaaPoistaAnna palaa!
Meillä täällä on vanha melkoisen vilkasliikenteinen pääväylä jonka lähellä asumme. Ainoa väylä keskustaan. Suunnilleen kilometri on matkaa ilman pyörätietä ja sitten alkaa vasta pyörätie jota pitkin pääsee turvallisesti (?) kouluun. Matkaa meiltä on karvan verran vajaa koulukyydityksen ala-asteelle. Tiellä on kyllä olemassa taajamanopeusrajoitus jota kukaan ei tunnu noudattavan. Tein valvontapyynnön poliisille, kun lenkillä ollaan koiran kanssa syvällä penkassa/ojassa ettei jäädä alle ja ovathan ne poliisit nyt tuossa pyörineet. Meiltä nimittäin pitäisi kahden lapsen mennä kohta kouluun tuota tietä pitkin. Iän puolesta koulukyyti olisi mahdollinen jos a) matka olisi 200m pidempi tai jos tie olisi vaaralliseksi luokiteltu. Matkaa en voi venuttaa ja luokitusta en pysty muuttamaan. Edes se että liki parimetrinen tolppa kera vasikankokoisen koira ei näy Vauhti-Veikoille, tai että muutkin vanhemmat ovat valitelleet ei riitä tekemään tiestä sen vaarallisempaa miksi virkamies sen kokee. Sillekin virkamiehelle toivoisin jalkautumista tuonne tielle ja ottaisi vaikka oman lapsensa mukaan.
-Hanna
Tuttavaperheellä oli aika samantapainen tilanne, taksikyyti järjestyi kun perheen rouva ilmoitti että jos taksikyytiä ei saada niin lapsi tulee sitten kouluun vain niinä päivinä kun hän pystyy kuskaamaan. Koulureitti mutkaista soratienlaitaa ei ollut kuulemma vaarallinen, koska autoja kulkee niin harvoin. Eipä siihen onnettomuuteen yleensä kovin montaa autoa tarvita, ja ekaluokkalaisten kouluunmenoajat ovat yleensä juuri niitä aikoja kun ihmiset menevät töihin.
PoistaMeidän kunnassa eräällä haja-astutusalueella käydään myöskin vääntöä näistä pyöräteistä siihen maantien laitaan perusteena lasten koulumatkan turvallisuus jne. Nämä ovat siinä mielessä kinkkisiä asioita, että tietyllä tapaa olen taipuvainen myös ajattelemaan, että jos on päättänyt muuttaa haja-asutusalueelle, niin sitten pitäisi hyväksyä se, että sinne ei samanlaista kunnallistekniikkaa saa: pyöräteitä, katuvaloja jne. Voisihan sitä asuntoa / taloa ostaessa myös pohtia jo sitä tulevaa koulumatkaakin. Etta "kun tuossa nyt menee vain tuo yksi maantie kapealla pientareella niin sitä pitkin ne (tulevat) lapseni sitten kouluun kävelevät". Minua hieman hämmästyttää, että tähän näyttävät harvat pystyvän.
PoistaUskon ja tiedän, että ongelmallisia tilanteita on ihan kaavoitetulla taajama-alueella ja sen osalta näenkin, että asukkaana on silloin oikeus enemmän vaatiakin, koska kunta on alueen kaavoittanut ja siinä kaavoitusprosessissa on huomioitava myös näitä kulkuväyliä yms.
Niin me ollaan taajamassa, mutta uudella asuinalueella jonne rahattoman kaupungin piti tehdä pyörätie jo vuosi takaperin.
PoistaKatos, ei kaikki ole aina silleesti mitä ensi lukemalla voisi ajatella. ;-)
En minäkään tajua jos pellon laitaan rakentaa jonnekin kylälle ja sitten odottaa kaupungin etuja. Meillä tontin kriteeronä oli pyörätie, vesi&viemäriverkko, katuvalot ja kävely/pyörämatka kauppaan ja lääkäriin. Kaikki muu on paitsi valot ja pyörätie.
Hanna
Erittäin hyvä pointti pilamilta. Vaikea kysymys ratkottavaksi.
PoistaKomppaan kyllä Pilamia tässä. Todella usein tilanne on se, että on ostettu edullinen omakotitontti jostain syrjäseudulta (koska kaikilla pitää olla "oikeus" omakotitaloon, ja hinnat on mitä on) ja tietoisesti tai vähemmän tietoisesti lasketaan sen varaan, että kunta/kaupunki sitten kustantaa taksimatkat kouluun, kun aika koittaa. Sitten jos näin ei tapahdukaan, soitetaan paikallislehden toimittaja ja kuvaaja tekemään juttu tästä raastavasta epäoikeudenmukaisuudesta, missä ekaluokkalainen joutuisi kävelemään kilometrin linja-autopysäkille pimeää hiekkatietä. Lehtijutussa sitten vanhemmat kertovat, että heille luvattiin, että taksikyyti järjestyy, ja nyt on lupaukset petetty. Näin se peruskaavalla menee.
PoistaTämän problematiikan kanssa kaikki julkiset palvelut (postit, kirjastot, päiväkodit, terveysasemat...) painivat: millaiselle väestömassalle palveluja vielä tarjotaan ja mihin vedetään raja. Kaavoituksellahan (mistä päin niitä tontteja oikein myydään ja minne perheasuntoja rakennetaan) näitä pitäisi ensisijaisesti ohjailla.
PoistaNiinpä ja kun ohjataan kaavoituksella, alkaa itku siitä, ettei saa asua vakituisesti kesämökillä. Argh!
PoistaAnonyymille: en esittänytkään, että juuri sinun tapauksessasi kyse olisi haja-asutusalueella asumisesta johtuvasta ongelmasta. Vaan pyrin tuomaan tämän toisenkin näkökulman tähän koulumatka-asiaan. Alueet ja asuinseudut ovat erilaisia ja kun ihmiset kotiaan valitsevat, niin siinä tulee yleensä sitten mukana jotain raja-arvoja mm. näihin pyörätie- ja koulukyytikysymyksiinkin.
PoistaTämä koulujen kanssa vehtaaminen on ilmeisesti ihan kaikkien kouluikäluokkien huvi. Tällä hetkellä vähennetään lukioita, huolimatta siitä että juuri tämä Skidin ikäluokka ja käsittääkseni muutama sitä seuraavakin ovat taas isompia. Eli sitten taas paniikissa etsitään jostain lisätilaa toisen asteen koulutuksille, kun ne on ensin huolella ajettu alas muutamia vuosia sitten kun ei juuri silloin ollut tulijoita.
VastaaPoistaJep. Ymmärrän sen, että on hirveän vaikea suunnitella palveluita kasvavassa kunnassa. Toisaalta en ymmärrä, että se on näin sekavaa - missä on perimmäinen vika. Ja miksi väestöennusteet ovat koko ajan esim. Tapiolassa perseellään.
PoistaHeippa
VastaaPoistaTäälläkin kaukana Espoosta väännetään kättä tuosta koulumatkan turvallisuudesta. Tällä hetkellä tilanne on niin, että meinaavat laittaa alaluokkalaiset kävelemään koulukyydin kyytiin tietä pitkin, jossa rajoitus 80 km/h, ei pyörätietä tai reunoja/penkkoja. Bussia odotettaisiin risteyksessä, jossa ei minkäänlaista pysäkkiä tai levikettä. So not gonna happen :)
Whaat? Tämä kuulostaa niin kreisiltä!!
PoistaTää on just näitä että en ymmärrä kenen mielestä *ei* ole maailman huonoin idea laittaa pikkulapsi kävelemään ajoradalle.
PoistaPakko lisätä aiheeseen liittyvää huumoriakin: Tuttavaperhe sai aikoinaan koululaiselleen kyydin. Tulipa pikkusisarus/-sisarukset kouluikään. Koulumatkoja mitattiin uudelleen ja nämä koululaiset eivät enää saaneet kyytiä, jäi vaaditusta rajasta 100m. Naapurin lapset huristaa nyt talon ohi bussilla kouluun, koska asuvat 100m kauempana. Tämä perhe kuskaa tai toivottaa alaluokkalaiselleen hyvää 5 km:n koulumatkaa. Lieneekö talo siirtynyt vuosien aikana hieman koulua lähemmäs...
VastaaPoistaJust. Entä jos nää lapset kävelisi sinne naapurin pihaan ja tulisi siitä kyytiin?
PoistaPakko kommentoida samasta aiheesta, vaikka kyse olikin jo lukioikäisistä "lapsista"
PoistaAsuin kunnassa, jonka kauimmasta kolkasta piti lähteä "isolle kirkolle" lukioon, Kuntaliitoksen myötä matka oli pitkä, noin 40 km. Kuntaliitoksen yhteydessä vielä painotettiin, että bussilinjoja kyllä menee ja kyydit järjestyvät, eli huoletta voi hakea lukioon.
Aluksi bussi tuli suht läheltä meitä, pysäkille oli "vain" 6 km. Sitten bussilinjoja muutettiin, ja bussi aloittikin liikennöinnin vasta noin 20 km päästä kotoamme. Bussi ajoi kuitenkin samaa reittiä "Ei linjalla" - tunnuksella, mutta kyytiin sai nousta vasta seuraavalta kylältä. Aikamme asiasta valitettuamme tyydyimme asiaan ja vanhemmat päättivät kuskata meidät tähän lähtöpysäkille asti. Siitä oli kouluun kuitenkin matkaa vielä 20 km, joten vanhemmilta säästyi aikaa ja vaivaa kun menimme bussilla loppumatkan.
Sitten seuraava ongelma tuli siitä, kun tämä lähtöpysäkki olikin eri kunnan puolella. Toista kuntaa oli pieni kaistale välissä, ja bussi sattui lähtemään juuri siitä kohden. Ensimmäiset kerrat menivät ongelmitta, kunnes kerran kuljettaja ei päästänyt meitä autoon, kun koulumatkalippumme olivat seutulippuja, ja kyseinen "lähtökunta" ei seutulippujärjstelmään kuulu. Seuraava pysäkki olisi ollut seuraavan kunnan puolella, mutta sinnehän emme ennen bussia ennättäneet. Jäi menemättä sitten kouluun siltä päivältä. Kerrassaan naurettava systeemi. Tätä kunnan kaistaletta on n. 400 metriä oman kuntamme välissä, ja tapauksesta lähtien vanhempien piti viedä meidät seuraavalle pysäkille, jossa hyvän pihan, odottelukatoksen jne sijasta oli vain bussipysäkin "tolppa", eikä edes autolle kääntömahdollisuutta. Haja-asutusalueella aikataulujen toteutuminen on epävarmaa, ja useat kerrat odotettiin kaatosateessa bussia kun autossakaan ei voinut odottaa.
Toisaalta ymmärrän mutta toisaalta todellakaan en. Kenellä bussikuskilla on oikeasti "otsaa" jättää kyydistä koulumatkalaisia, jotka sattuivat olemaan 300 metriä väärällä pysäkillä? Tietäen ettei toista bussia mene koko päivänä eikä kouluun täten ehdi ollenkaan.
Ei varsinaisesti liittynyt aiheeseen, mutta on niitä koulumatkaongelmia sitten vanhemmallakin iällä kuin ekaluokkalaisilla! :D
Heippa, kiva kuulla miten asia etenee. Raskas tilanne vanhemmalle. Voimia taistoon. Vielä monta viikkoa ennen koulun alkua aikaa! t.ph
VastaaPoistaKiitos! Olen kerrassaan yllättynyt miten iso asia tämä olikin. Tätä ei nähnyt etukäteen ollenkaan.
PoistaHienoa!! Et ole ainoa, joka on ollut yhteydessä Kaisu Toivoseen ja kumppaneihin! ;) Go for it!
VastaaPoistaHyvä! Siis ehdottomasti: olkaa muutkin yhteydessä virkamiehiin ja vaatikaa vastauksia ja avoimuutta! Tällä hetkellä aivan liian monta asiaa pysyy lähemmältä tarkastelulta piilossa vaikka tarkoitushakuiseen salailuun ei olisikaan mitään syytä. Kyse on vain "näin on aina tehty" -ansasta.
PoistaHienoa, että tartut tähän aiheeseen. Itse laitoin viestiä muutama vuosi sitten myös kaupungin opetusvirastolle sekä ministeriöön asti aiheesta, jossa yksi lapsi erotettiin esikouluryhmästä eri kouluun vastoin lapsen ja perheen toiveita (ja esikouluopettajan suosituksia yms). Seurasi hirveä koulunkäymisen pelko ja syrjäytyminen aikaisemmin tiiviistä kaveriporukasta. Koulumatka piteni 2km (lähikouluun 500m) ja perheen äiti siirtyi tekemään lyhyempää työpäivää voidakseen viedä pelokkaan lapsen autolla aamuisin kouluun. Perustuslaillisiin oikeuksiin kuuluu myös lapsella vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin. Tässä kohtaa nämä oikeudet eivät toteudu.
VastaaPoistaKuulostaapa epäoiekudenmukaiselta? Mistä syystä tällainen päätös tehtiin jos toinen koulu oli vielä noin kaukanakin? Ryhmäkokojen takia?
PoistaRyhmäkoko juuri rajasi yhden oppilaan pois. Naapurista kaverit jatkoivat viereiseen kouluun ja epäonnekseen tämä perhe asui 50 m muita kauempana. Syrjäytyminen kavereista oli se isoin kolaus tälle lapselle. Näin pienillä ei kuulemma vielä kaverisuhteet ole tärkeitä (kaupungin virkamiehen mukaan). Mutta yhden aran ja ujon lapsen rajaaminen pois omasta kaveriporukasta ja muusta ryhmästä ja lähettäminen eri kouluun on julmaa. Koulunkäynti alkoi huonosti ja aamuisin itkevä lapsi raahattiin väkisin kouluun. Epäinhimillisyys näissä tilanteissa ja päätöksissä eniten puistatuttaa.
PoistaEspoossahan kokeiltiin ekaa kertaa tätä, että oppilasvalinnat oli koulun ulkopuolella. Nähtävästi virasto koki sen verran rasittavaksi, että palauttaa homman ensi vuonna jälleen kouluille. Silloin tällainen ekstrasäätö toivottavasti vähenee.
VastaaPoistaNäinkö on? Täytyykin kysellä tämän päätöksen taustat!
PoistaKeravalla ollaan muutama kk käyty taistelua samasta aiheesta. Moni ekalauokkalainen ei päässyt lähikouluunsa vaikka se näkyi oman kodin ikkunasta tai vaikka isosisarus kävi lähikoulua. Vanhemmat nousivat barrikadeille ja Kerava joutui taipumaan. Oppilaaksiotto pistettiin koko Keravan alueella uusiksi. Lisättiin ekaluokkia ja nyt kaikki alottavat koululaiset pääsevät lähikouluunsa. Joukossa on voimaa!
VastaaPoistaTiina
Meidän esikoisemme aloittaa koulun syksyllä Englannissa, ja täällä oli selkeät säännöt kouluvalinnoille:
VastaaPoista1. ne lapset, jotka jonkun erityisominaisuuden vuoksi tarvitsevat juuri tämän koulun
2. ne lapset, jotka asuvat koulupiirissä, ja joiden sisarus on tässä koulussa
3. ne lapset, jotka asuvat koulupiirissä
4. ne lapset, jotka eivät asu koulupiirissä, ja joiden sisarus on tässä koulussa
5. ne lapset, jotka eivät asu koulupiirissä
Kategorioissa 2-5 käytetään läheisyyskriteeriä siinä vaiheessa, kun katsotaan viimeisiä paikkoja. Tosin Lontoossa on tässäkin päästy äärimmäisyyksiin: jossain kerrostalossa alemman kerroksen lapset pääsivät tiettyyn kouluun, ja ylemmästä kerroksesta ei päästy, sillä matka oli pidempi. Suomessa ilmeisesti tarkkoja koulupiirirajoja ei ole. Mutta on näissä tarkoissa koulupiireissä sellainen ongelma, että koulut ovat erittäin epätasaisia oppilasainekseltaan. Asuntojen hinnat rajan toisella puolella ovat korkeammat kuin toisella ja esim. toiseen kouluun lapset tulevat tietynmerkkisellä potkulaudalla ja toiseen kouluun halvemmilla merkeillä. Onko tällainen oppilasaineksen jaottelu reilua? On tosi kurjaa, että sinun lapsesi joutui eri kouluun (kyllä minuakin olisi harmittanut, jos esikoinen ei olisi päässyt tuohon 300 metrin päähän), eikä sitä yksittäinen ihminen ajattele tietenkään yhteiskunnan kannalta, mutta asialla on myös laajempia yhteyksiä.
Haluan tällä sanoa, että mitä tahansa kriteerejä käytetään, niin aina joku ei ole tyytyväinen. Minä en ainakaan pystyisi sorvaamaan sellaisia kriteerejä, jotka ovat reiluja kaikille, siis sekä yksilöille että yhteiskunnalle. Ja jos kaikki yllä luettelemasi asiat otettaisiin huomioon, saadaan varsin moniuloitteinen optimointiongelma, jolle ei vain valitettavasti liene olemassa matemaattisesti ideaalia ratkaisua, joka olisi jokaisen yksilönkin kohdalla ideaali.
Kiinnostavaa kuulla muiden maiden malleista! Segregaatio on vähän eri luokkaa tietysti siellä. Mutta turvallisin mahdollinen koulutie olisi mielestäni kyllä edelleen erittäin hyvä kriteeri enkä keksi, miksi siihen olisi kukaan tyytymätön.
PoistaMikään ei ikinä muutu, jos kukaan ei valita. Sitten kun joku vihdoin uskaltaa avata suunsa niin helposti leimataan hankalaksi ihmiseksi (tai äidiksi). Tsemppiä paremman systeemin puskemiseen. Toivottavasti ainakin perustelevat, että miksi (sekä itselleen että muille), jos parannusehdotuksia ei hyväksytä.
VastaaPoistaMinä en ole näitä alakoulun asioita seurannut, mutta sivusta seuraan yläkoulun alun kommervenkkejä. Siellä taistelua käydään kiihkeästi luokkakoostumuksista. Tuo lapsi ei saa tulla minun lapseni luokalle, tuon lapsen pitää ehdottomasti tulla minun lapseni luokalle. Usein eri tahoilta tulevat toiveet ovat ristiriidassa keskenään. Joskus myös käy niin, että kesäkuussa pitää päästä jonkun kanssa samalle luokalle, mutta elokuussa mieli onkin muuttunut, kun on tullut riitaa rannalla, ja sitten ehdottomasti ei enää voidakaan olla samalla luokalla. Rehtorin puhelin pirisee taajaan. Päivällä asiallisemmin, iltamyöhään sammaltaen ja uhkaillen. Ja jos yhdelle luvataan vaihto, on kymmenen soittamassa minuutin perästä, miksei myös heidän lapsensa, jos noidenkin.
VastaaPoista