Olen ollut kasvispainotteinen ruokailija jo parikymppisestä, mutta alkuperäinen syy lihan jättämiseen ei ollut ollenkaan ideologinen. Krapulassa pikaisen paluun tehnyt lehtipihvi piti huolen siitä, että punaiseen lihaan muodostui useaksi vuodeksi hyvin viileä suhde. Tauon jälkeen liha ei sitten enää maistunut millekään ja tuntui viipyvän vatsassa kolme päivää. Sitä ei ole sen jälkeen tehnyt juurikaan mieli.
Ideologia on tullut jossain määrin mukaan jälkikäteen. Minun subjektiivisen oikeustajuni mukaan lihaproteiinin suurin ongelma ei ole lihansyönti vaan lihan ylisyönti ja siitä johtuva tehotuotanto, joka on pahimmillaan silkkaa eläinrääkkäystä.
Syön ihan hyvällä omallatunnolla eettisesti pyydettyä, ei-uhanalaista kalaa, kanaa ja riistaa, perhesyistä myös luomulihaa. Valitsen kuitenkin ilolla aina kasvisruoan, kun se näyttää herkulliselta.
Ongelma on siinä, että hyvin usein kasvisruoan maku on kokille sivuseikka.
 |
| Maxillin paahdetut kanttarellit. Pökerryttävän hyvää. |
Kun osallistuin Lihattomaan lokakuuhun (reseptikirjanen täällä), muistin taas, miksi suurin osa ihmisistä suhtautuu kasvisruokaan nuivasti: vegeannos on edelleen vain harvassa ravintolassa hintansa väärti. Lounasruokalassa se on lähes poikkeuksetta paitsi laaduton myös mauton. Enkä ole michelin-ravintolassakaan syönyt muuta kuin pyyhekumin makuista tofua.
Miksi siis pitäisi edes yrittää olla muuta kuin fanaattinen lihansyöjä? Kahdesta itsekkäästä ja ideologiavapaasta syystä.
1. Terveys
Kasvisyönnillä on todettu olevan selkeitä terveysvaikutuksia. Kasvissyönti näyttäisi vähentävän sydäntautiriskiä ja laskevan verenpainetta. Lisäksi punaisen lihan välttäminen on yksi syövältä suojaava tekijä. Jos näihin terveyshaasteisiin voi vaikuttaa ruokavaliolla, saataisiin myös niitä erikoissairaanhoidon kustannuksia alas, parantuneesta elämänlaadusta nyt puhumattakaan.
2. Tulevaisuus
Kasvissyönti on taito, joka kannattaa opetella, vaikka ei eläinten tappamista kategorisesti vastustaisikaan. Ihmiskunnan ruokahuollon tulevaisuuskenaariot osoittavat, että epävarmuus lisääntyy. Ilmastonmuutos yhdessä väestönkasvun, vesipulan, luonnon monimuotoisuuden katoamisen ja maaperän köyhtymisen kanssa nostaa ruuan hintaa. Aito sekasyöjä osaa koostaa ravitsevan kasvisperäisen annoksen. Kääntäen, olemme massiivisessa kusessa, jos osaamme syödä ainoastaan lihapullaa ja kasvattaa vain kainalokarvoja.
 |
| Tästä Kitchin papuburgerista lähti nälkä kolmeksi päiväksi. |
Joku toki näkee ideologiaa näissäkin syissä. Selustan turvaamisen tarve pohjaa luottamukseeni tiedettä kohtaan: uskon, että kasvissyönti on terveysteko ja että maailma on jo omana elinaikanani varsin erilainen paikka kuin nykyään.
Minä väitän, että nimenomaan ei-ideologiset kasvissyöjät tekevät kasvissyönnille suurimman palveluksen. Ideologinen kasvissyöjä valitsee sen ankeankin kasvisvaihtoehdon (tai omat eväät) vakaumuksensa takia. Me muut aiheutamme kasvisannoksen myyntipiikin aina kun kasvisvaihtoehto on varteenotettava valinta. Tästä toivottavasti ravintoloitsija tekee johtopäätöksensä. Ja kannattavuuslaskelmansa.
Ajatuksia? Syödäänkö teidän perheessä joka aterialla lihaa?
Hyvä postaus. Itselläni on hyvin samanlainen suhtautuminen kasvisruokaan. Valitsen mielelläni, jos tarjolla on hyvä kasvisvaihtoehto. Aika moni tykkää kasvisruoista (kuten aidot italialaiset pastakastikkeet, sieniruoat...) kun ei erikseen ajattele syövänsä nimenomaan kasvisruokaa. Kasvisruoka-sanalla on vähän huono kaiku.
VastaaPoistaHuolehdin, että perheessä syödään joka aterialla raakoja (ei-kypsennettyjä) kasviksia. Haluan kuitenkin, että lapseni syö myös lihaa ja maitotuotteita. On yksinkertaisempaa syödä terveellistä ja monipuolista ruokaa, kuin alkaa ynnäillä ja laskea, saako nyt riittävästi kaikkia rakennusaineita ja esim. kalsiumia. Lujan luuston pohja rakennetaan lapsena.
Itseäni häiritsee vahvat ideologiat, varsinkin silloin, kun niihin liittyy kaksinaismoralismia. Kaikki tuntemani vegaanit ovat vegaaneja ideologisista syistä. Aika usein he ovat myös ateisteja. Näissä perheissä lapsia ei ole kastettu, jotta "he voivat itse päättää aikuisena mihin uskovat". Samoissa perheissä lapset kuitenkin syövät vegaaniruokaa vanhempien päätöksellä. Valinnanvapaus on suhteellista.
Lapsen sekasyöjäksi kasvattaminen on päätös siinä missä vegaaniksikin kasvattaminen. Molemmissa tapauksissa lapsi kykenee tekemään tietoisen päätöksen omien ajatustensa perusteella vasta myöhemmin.
PoistaTätä juuri tarkoitin, että kasvisruoan laittaminen on taito, joka vaatii opettelua. Suomessa jokainen oppii tekemään sen proteiini-hiilariyhdistelmän lihasta ja peruna/pasta/riisistä. Mut ei kai nyt lihaa *luuston* takia syödä?
PoistaLähiömutsi: odotinkin, että joku kommentoi noin. Kyllä se nyt mainstream-ajattelussa on kuitenkin niin, että sekasyönti on oletus ( ja suositus, ainakin meidän neuvolassa). Täysipainoisen vegaaniruoan valmistaminen päivästä toiseen vaatii taitoa ja suunnittelua, ja jos meinaa valmistaa vaihtelevaa ruokaa, niin myös sellaisia raaka-aineita mitä ei lähisiwassa kasva. Omaan "ideologiaan" kuuluu lähiraaka-aineet ja varsinkin käsittelemättömät raaka-aineet, ja tätä kohtaa ei esim. tofu täytä millään.
PoistaKatja: kirjoitin "lihaa ja maitotuotteita" ja "esim. kalsiumia", koska maito on myös sellainen kuuma keskusteluperuna.
Jotkut kommentoivat etteivät pidä lihan mausta. Siinä - samalla tapaa kuin kasviksissa - vaikuttaa valmistustapa. Possu toimii itselleni vain pitkään haudutettuna (nyhtö), naudanpihvi mediumina. Mikä tahansa huonolaatuinen liha ja/tai väärin valmistettu liha on pahaa. Mutta samalla on pakko todeta, että talviaikaan "lentotomaatit" ja kurkut ovat kyllä myös melko mitäänsanomatonta settiä maultaan. Kateeksi käy eteläeurooppalaisia, jotka saavat aidosti kypsät ja tuoreet raaka-aineet pöytään lähes ympäri vuoden.
Olen törmännyt termiin fleksitarismi. Kuulostaa typerältä, mutta kuvaus sanahirviöstä sopii meikäläisten arkeen paremmin kuin hyvin. Pöperömme ovat kasvispainotteista ilman ideologiaa ja ehdottomuutta. Lihaa, kanaa tai kalaa syödään joskus tai vaan pienenä osana ateriaa, ei pääraaka-aineena niin kuin taannoin ennen pikkuhiljaa tapahtunutta ruokaremonttiamme. Valtaosan lautasesta täytää rehut, osa maidosta korvataan kauraversiolla, koska joka-aamuinen kaurapuuro vaan on niin paljon parempaa kaura- kuin lehmänmaidolla. Näistä arkisista, pieneltä tuntuvista valinnoista tulee kyllä jo vaikutusta. Ja mitä verenpaineisiin ja terveyteen tulee, työterveyshoitajalta tuli juuri taivaita syleilevät kehut allekirjoittaneen kolesteroleista ja muista luvuista.
VastaaPoistaLapset syövät toistaiseksi koulussa normilounaan, joten senkin vuoksi kotona tarjolla oleva kasvispainotteisuus on enemmän kuin hyvä juttu.
Joo, olenhan mäkin ton ismin kuullut - ei vain muistunut mieleen! Mä en tee meillä kotona ruokaa juuri koskaan, joten kotiruoka on melkein aina jotain eläinpitoista. :( Siksi haluaisin valita aina lounaalla sen kasvissafkan.
PoistaHyviä syitä kasvisruokavalioon - tai kasvispainotukseen - molemmat. Mutta ihan oikein arvasit, että ideologiaahan joku noidenkin takaa näkee. Aika vapaastihan voi seuraamansa faktat valita tieteellisenkin sateenvarjon alla ja sovittaa niistä oman maailmankuvansa. (Mä olen muuten kasvissyöjä etenkin tehotuotanto- ja ilmastosyistä - nähdäkseni ideaali olisi lihan kohtuukäyttö, mutta koska kohtuus on nykymeiningistä niin kaukana, tasaan puntteja omalla kieltäytymiselläni. Olenko minä siis ei-ideologinen, koska syyni eivät ole "ideologisia" vai tarkoitatko ei-ideologisella kasvissyöjällä sekasyöjää, joka syö myös kasvisruokaa?)
VastaaPoistaJäin myös miettimään tuota (jälkimmäisessä merkityksessä) ei-ideologisten kasvissyöjien palvelusta kasvissyönnille: jos pöydästä ottaa aina liharuoan, jos se on houkuttelevampi, eikö se ennemminkin kerro kustannustehokkaalle ravintoloitsijalle, että kasvisruokaa ei tarvi tarjota lainkaan?
Riippuu varmaan miten ideologian ymmärtää. Eikö tehotuotantosyy ole ideologinen? Ilmasto on mielestäni ideologiavapaampi perustelu, koska sillehän on tieteellistä pohjaa. Mä näen, että tällä hetkellä kaikelle ihmisen kulutukseen kohdistuvalle tuotannolle annetaan turhaan tasa-arvoinen asema. Lopetetaan se saastutus, mistä on kivutonta luopua (turhakkeet) ja jätetään ruoka.
PoistaMä näen ton palveluksen nimenomaan niissä päivissä, jolloin se sekasyöjäkin ottaa kasvisruoan. Pahaa kasvisruokaa, josta tulee biojätettä, ei tosiaan kannata tarjota eikä ottaa.
En mäkään viitsi syödä pahaa ruokaa, mutta vaihdan mieluummin ravintolaa kuin otan liharuokaa. Kaipa ravintoloitsija senkin tajuaa joukkovoiman kasvaessa.
PoistaJos tässä maailmassa koskaan aiotaan syödä järkevästi kasvisruokaa, niin
VastaaPoistaa) laitoskeittiöt pitäisi ensimmäisenä opettaa tekemään hyvää kasvisruokaa laitosmittakaavassa. Suurin osa ihmisistä syö kuitenkin viikossa useamman kuin 5 ateriaa jossain suurtalousruokalassa. Ja minäkin valitsen lähes aina lihaa, koska kasvisruoka on lähes poikkeuksetta silmittömän pahaa. Aika harvat ideologiset syyt saa mut tietoisesti valitsemaan helvetin kamalaa ja pahaa ruokaa nälkääni.
b) kasvissyöjien ja kasvisruoka-advokaattien pitäisi lakata hehkuttamasta miten kasvisnakkot maistuu ihan lihalta, sä et hei edes huomaa tätä soijarouheen eroa jauhelihaan ja miten tofusta saa näppärästi ihan kalkkunan näköisen ja makuisen. Kun ei saa. kasvisruoka on kasvisruokaa eikä liharuokien jäljiltelmä. Suurin osa kamalasta kasvisruuasta on kamalaa siksi että proteiinikomponentti ruuassa korvataan porkkanalla muutamatta juuri mitään muuta. Sitten on tarjolla porkkanamakaronilaatikkoa (sietämätöntä) chili sin carnea (sietämätöntä) ja muita sietämättömiä laitosruokailun helmiä.
Terveisin pekonia ja betonia rakastava vihreä.
Meillä syödään vain ruokaa, ei kasvisruokaa. Ruuassa nyt ei satu olemaan lihaa, mutta ruoka on muuten ns. tavallista. On pasta- ja laatikkoruokia, spagettia quornista, nakkeja vehnäproteiinista ja sitä rataa. Ihania raasteita ja raikkaita mössöjä ei juurikaan näy. Jos mulla olisi oma kokki, söisin toki vain silvoplee-settiä, mutta kun ei.
VastaaPoistaLiha ei meille maistu, koska tieto lisää tuskaa. Mutta lapsi saa syödä tarhassa ja mummolassa mitä huvittaa. En koskaan syötä salaa kasvisruokaa kenellekään, koska mm. soija-allergiaa on aika paljon. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan kukaan koskaan edes kysellyt tarjoamiemme ruokien sisältöjä. Kohteliaita vieraita siis.
Ps. Tofu on ihan kohtuullista Kampin Orchidissa. Muualla se on sitä pyyhkäriä, mutta toisaalta hyvä niin, ei kai se mitään terveyskamaa varsinaisesti ole.
Lisätään vielä, että rahapulan iskiessä lähtis kyllä samantien kasvisproteiinit jäähylle. Kallista on verrattuna lihaan! Tällä hetkellä siis arjen luksusta.
PoistaOi, Silvoplee. Jokaisen jonka mielestä kasvisruoka on aina pahaa, pitäisi käydä siellä. Täytyy testata Kampin Orchid!
PoistaMut hei mihin perustuu väite että tofu ei ole terveyskamaa? Koska olen itse ymmärtänyt niin, että kaikki fermentoidut soijatuotteet olisivat terveellisiä ja potenut kauheaa tuskaa kun se en saa siitä aikaan muuta kuin kumia.
On kallista, jos syö noita teollisia lihamaisiksi tehtyjä kasvisproteiineja. Ei ole kallista, jos syö papuja, linssejä ja herneitä ihan sellaisenaan. :) Itsekin kyllä tykkään quornista, koska on vaan niin helppoa tehdä niitä omasta lapsuudesta tuttuja "jauheliha"ruokia. Kun yritän miettiä hyvää ja helppoa arkiruokaa, mieleeni ei edes tule muuta kuin lapsuudesta tuttuja jauhelijakastikkeita ja karjalanpaisteja... Yritänkin nyt opetella tekemään oikeasti hyvää arkiruokaa ilman lihaa, koska haluaisin antaa omille lapsilleni vähän erilaiset muistot lapsuuden ruuista. Minäkin uskon, että tulevaisuudessa ihmiskunnalla ei enää ola varaa syödä lihaa samalla tavalla, kuin meidän sukupolvellamme.
PoistaMulla ei ole mitään hienoa tutkimusta heittää soijan ongelmista, mutta mm. kasviestrogeenit on aina pelottaneet. Elina Hytönen sanoo nämä asiat selvästi, vaikka en tiedäkään, millä mandaatilla hän sanelee: http://www.elinahytonen.fi/2011/01/soija-ongelmaruokaa/
PoistaJa ehkä on pakko tarkentaa, että teollisia kasvisproteiineja me syödään harvoin. Suurin osa ruuista on ns. tavallisia ruokia, joita ei kukaan muista kasvisruuiksi kutsuakaan, vaikkei niissä ole lihaa. Silloin tällöin sitten väännän sen nakkikastikkeen vehnänakeista, koska satun niistä jostain syystä pitämään. Joskus joku hyvä resepti vaatii jauhelihaa, niin heitän sitä quornia siihen sitten.
PoistaOlisi varsin outoa koittaa väkisin korvata liha. Helpompaa on jättää se pois ja syödä niitä linssimössöjä ja avokadopastoja.
Olin vuosikausia kasvissyöjä, mutta lasten myötä lihaa on joskus pöydässä. En halua lapsille tehdä liian isoa numeroa syömisestä, joten sekaruualla mennään. Ruokavalio tosin on edelleen varsin kasvisvoittoinen. Oli hassua, että aikoinaan kasvissyöntiä joutui perustelemaan ihan joka paikassa. En minäkään tenttaa muilta, miksi syövät sitä tai tätä. Itse vastustan lihan tehotuotantoa monestakin syystä ja se on pääsyy lihan välttelylle. Taidankin olla aika ideologinen tässä asiassa :)
VastaaPoistaKun on oppinut tekemään hyviä kasvissafkoja, niin ei sitä lihaa yleensä tee edes mieli. Mä en kans ymmärrä, miks kasvisruuastakin pitäis tehdä 'lihamaista' esim. just tofuilla yms. En voi sietää tofua missään muodossa, mutta ilmankin pärjää mainiosti.
Meillä on nyt vaaka keikahtanut niin päin, että mies on ryhtynyt vegaaniksi, mikä tekee ruuanlaitosta hieman hankalaa aina välillä. Olen ottanut sen linjan, että aikuinen mies ei nälkään kuole, joten keksiköön itse syötävänsä, jos ei kelpaa. On meinaan tosi ärsyttävää, kun on tehnyt ison padallisen esim. pastakastiketta, jossa on sata grammaa kalaa ja sit tyyppi ilmottaa, ettei syö. grr!
Osa laitoskeittiöistä on ottanut maukkaan kasvissafkan laittamisen ihan tosissaan, esim. Unicafe ja Otaniemen opiskelija-työpaikkaruokalat valmistaa ihan kelpoisaa lounasruokaa myös vegeille ja vegaaneille. Niissä usein toteutuu tuo ajatus, että valitsee kasvissafkan koska se on maultaan paras. Toinen juttu sitten se, että onko opiskelijaruokalan mättö yhtä hyvää kuin Maxillin kantarellit - ei varmasti ole, mutta ero on sekä valmistuskustannuksissa että ulosmyyntihinnassa. Itselleni nämä opiskelijaruokalat ovat työpaikkaruokaloita enkä siis saa Kelan tukemaa puoli-ilmaista lounasta. Silti valitsen mieluummin opiskelijaruokalasta linssi-pähkinä-lasagnea kuin tavan lounasravintolan porkkanakeittoa tai kanapataa.
VastaaPoistaTämä oli hyvä uutinen! Vitsi kun voisi pitää jonkun valtakunnallisen skaban lounasruokaloille tästä esim ensi lokakuussa.
PoistaMeillä mies on vannoutunut perus redneck, lihansyöjä wife beater pekonirasvassa hehkuttaa grillin loimussa kuinka suonet pullistelee lämmittävästi kolesterolista.. kaikella rakkaudella kyllä hyvä mies. Mutta tällöin tämä kasvisruokaoptio on huomattavasti vaikeammin toteutettavissa koko perheelle kuin kokeilevan kansainvälisen isän kanssa :D
VastaaPoistaHän kyllä syö, kuten lapset.. kasvisruokaa JOS se maistuu hyvälle. Kuten mainittu hyvässä postauksessa (kiitos vaan) niin suhteellisen harva maistuu.. tofusta en saa millään syötävää.. ja olen myös ravintolassa kokeillut, samasta kengänpohjasta näyttävät tilaavan raaka-aineensa.
Olen niin sanotusti ottanut välimallin.. ja vähentänyt roimasti lihankulutusta tekemällä kuitenkin liharuokia(kin) .. eli määrällisesti sen sijaan että syödään puolikas sika ja kaikille pitää olla kolme pihviä lautasella tai muuten EI PERUSSUOMALAISELLA NÄLÄKÄ LÄHRE -periaatteen saanut ihan huomaamattomasti pyörrettyä sillä.. että nelihenkiselle perheelle tekee ihan keppanasti maittavan kahden päivän aterian 250g lihaa kun sinne lisää papuja, kikherneitä, pähkinöitä, ym kastikkeeseen, vokkiin, nasigorenniin ym
tämä siis myös siitä syystä että tilaan lihani luomuna ja se on kallista niin saan myös kustannukset pidettyä järkevinä ja kentiesvannoutuneen lihansyöjän puolestakovaanääneenhuutajan kolesterolin ja eliniän normaalitasolla.
Just noin! Tätä perhettä perustettaessa mulla oli vaihtoehtoina jatkaa vegaanina ja että meillä tehtäis joka päivä kahdet ruuat joista toiset pelkkää lihaa.. tai tämä nykyinen, jossa kaikki on sekasyöjiä, mutta ymppään joka paikkaan kasviksia ja pähkinöitä ja siemeniä minkä kerkiän niin että lopputuloksena perheen lihankulutus vähenee. Helppo valinta, koska olen enemmän huolissani ilmastonmuutoksesta ja eläinten kärsimisestä tehotuotannossa kuin omasta maineestani puhtoisena vegaanina.
PoistaIdeologia on silloin kaikkein parhaiten sisäistetty, kun sitä ei edes pidä ideologiana, vaan ainaoa oikeana ja järkevänä tapana elää. Ne on ne muut ihmiset, jotka tekevät ideologisista syistä outoja valintoja: omat valinnat ovat aina järkeviä ja perustuvat rationaaliseen ajatteluun.
VastaaPoistaTarkoitatko, että ei ole mitään muita kuin ideologisia valintoja? Jos ei siis tykkää lihan mausta, eikä näe mitään pointtia syödä sitä, on sekin jotenkin ideologinen valinta?
PoistaTottakai on, mutta tarkoitin mainitsemistasi syistä terveyttä ja tulevaisuutta. Ei sillä, jaan tämän saman ideologian.
PoistaPolitiikassa yritetään jatkuvasti etsiä ideologian taustalle sitä ratiota, joten ymmärrän ideologian sellaiseksi "näin ois kiva koska tykkään" -argumentiksi. Ja sehän on tietty ihan ok kun tiedostaa, että kyseessä on ideologinen valinta.
PoistaMinä olen sekasyöjä ilman suurempaa ideologiaa. Saattaa mennä viikko-kaksikin etten syö mitään lihaa. Ja jos lihaa ostan, se on useimmiten jauhelihaa, kanaa tai (sietäisin hävetä) nakkeja. Tämä oikeastaan ihan siitä syystä etten esimerkiksi pidä sianlihan mausta, ja kun kokkaa useimmiten vain itselleen, on sellaisen naudan sisäfilepihvin ostaminen ja paistaminen jotenkin kuin konsertti ilman yleisöä.
VastaaPoistaKasvikset ovat mielestäni myös luotettavampia: jos ostaa kunnollisen kasviksen, se maistuu useimmiten siltä miltä pitää. Lihassa taas on useammankin kerran käynyt niin, että liha maistuu navetalle. Ostan ja syön paljon kasviksia myös budjettisyistä: jos haluan sellaista lihaa mikä ei maistu navetalle, se maksaa ja siihen verrattuna kasvikset ovat paljon edullisempia.
Tällä hetkellä kämppikseni on kasvissyöjä, ja jos syömme illalla yhdessä, ruoka on aina kasvisruokaa. Usein kokkaankin tarkoituksella jotain kasvisruokaa ihan vain siksi, että hänkin voi sitä syödä. Kuten joku tuossa yllä mainitsikin, teen ruokaa, en kasvisruokaa. Pinaattikeitto, kasvissosekeitto, fetapinaattipiiras, ja parsarisotto ovat kasvisruokaa ilman että sen kummemmin ajattelen tekeväni kasvista.
-A
Minä olen ollut pikkulapsesta lähtien atteeton kasvissyöjä. En vaan tykkää lihasta. Hyvässä ravintolassa syön kyllä sisäfileen, koska se on hyvää, muuten kasvista ja kalaa ja juustoa. Mutta tällaista katsotaan aina kieroon: joko olen nirsoileva hienostelija tai aatteeton paskiainen
VastaaPoistaHienoo :D
Ruokaa vai kasvisruokaa vauhkoontumisesta tulee aina mieleen koulujen kasvisruokapäivä-paniikki. Onhan siellä aina ollut 'kasvisruokapäiviä' (pinaatti- ja sosekeitot, pinaattiohukaiset, puurot...), mutta mekkala nousi vasta kun joku keksi että se pitää ihan nimetä.
VastaaPoistaItse olen ekologis-eettiseltä pohjalta päätynyt kasvisruokaan. Kovin fanaattinen en ole, mutta silti aina jos on mahdollisuus niin valitsen kasvisvaihtoehdon. Harvoin ne sentään syömäkelvottomia ovat =) Kymmenen vuotta sitten näitä mahdollisuuksia oli huomattavasti harvemmassa, nykyisin lähes ainoat tilanteet joissa vaihtoehtoja ei ole ovat satunnaisempien tuttujen tarjoamat illalliset.
Valinta on ollut minulle helppo koska en koskaan ole suuremmin pitänyt lihan mausta tai rakenteesta. En oikein usko että olisin silkan itseruoskinnan tai maailmanparannuksen vuoksi näin täysin kasvissyöjäksi koskaan ryhtynyt. Nykytilanteessa se on helpoin rajaus ruokavaliolle jos joku sattuu kysymään, vastaus että pääosin kasvissyöjä kun tuntuu monille olevan liian hankala ajatus sisäistää. Kasvissyönti ei ole mikään erityisen tärkeä osa identiteettiäni ja sen takia kaikki tuttavapiirissäni eivät edes tiedä siitä. Ei vaan ole tullut puheeksi.
Laitan itse kotona valtaosan ruoista, meillä syödään kasvis- ja sekaruokaa suunnilleen 50-50 jaolla. Sekaruoka ei tarkoita välttämättä mitään raivoisan lihaisaa vaan kyseessä voi juurikin olla esim. kalakeitto. Ruoanlaitossa suosin mahdollisuuksien mukaan kasvipohjaisia tuotteita, esim ruokakerman voi ihan hyvin arkikokkailuissa korvata kaurakermalla ja paistamiseen käy rypsiöljy. Suurin osa laittamistani kasvisruoista on vähitellen muuttunut aina vaan vegaanisemmiksi ja monien sekaruokien pohjat menisivät tähän samaan kategoriaan. Sekasyöjäperheelle maistuu, joten suosittelen kaikille kokeilemaan niitä eläimettömiäkin vaihtoehtoja niiltä osin kuin omiin kokkaustottumuksiin sopii, jos ei maistu niin sitten ei maistu, mutta jos menee niin ruokahuolto helpottuu aika paljon. Suurinta osaa epämaidoista voi pitää lämpimässä kaapissa ja leijonanosa kasvipohjaisista proteiininlähteistäkin on hyvin säilyviä. Vegaaniset tuotteet ovat myös ympäristötietoinen valinta vaikka ei täysvegaaniksi haluaisikaan ryhtyä. Itse en esimerkiksi voisi kuvitella eläväni ideologisista syistä täysin ilman juustoja...
Itse en ole kovin suuri tofun ystävä, etenkin ravintoloissa taso on useimiten jotain todella ala-arvoista. Kotona siitä ihan ihmisravinnoksi kelpaavaa saa helpostikin, ensimmäinen askel on tofun kuivaaminen liemestä, toinen askel on hyvä ja riittävän pitkä marinointi sillä itsessään se ei maistu juuri miltään. Kolmas askel on NOPEA paistaminen, jos tofua käristelee pidempää kosteus haihtuu ja lopputuloksena on sitkeä, kuivahko ja pahamakuinen käntty. Omaan suuhuni parhaiten sopiva on kotimaisen jalotofun maustamaton, kakkosena tulee alpron tofu jota tosin joutuu kuivailemaan paperin päällä pidempään koska rakenne on lähtökohtaisesti höttöisempi ja säilytysvesi on enemmän imeytyneenä massaan. Jos ei imeytä räiskyttelee pannulla ihan mielettömästi. Kiinalaisten ravintoloiden suosimasta sitkeästä ja ehkä jopa rakenteellisesti hieman lihaisasta tofusta en tykkää.
http://www.youtube.com/user/VeganBlackMetalChef || ja siitä inspiraatiota kaikkien (kasvis)ruoanlaittoon! ;P
Olen kohta ollut 15 vuotta kala-kasvissyöjä. Nuorempana mukana oli voimakas ideologia, joka lähti siitä, kun sain selville, miten broileria käsitellään. Iän myötä on katsantokantani laimentunut ja olen pohtinut rajoitetusti lihansyöntiä, mutta ei sitä enää tee mieli, eikä se kuulemma oikein sula mahassa. Perheessäni mies ja lapset syövät lihaa, mutta suurin osa kotona valmistetuista aterioista on kalaa tai kasvista. Päiväkodissa suurin osa tarjotusta ruuasta sisältää kuitenkin lihaa.
VastaaPoistaRavintolassa valitsen usein kalaa, koska koen saavani paremmin vastinetta rahoilleni, kuin kasvisruuasta. Olen usein ihmetellyt, miten kasvisten käsittely ei kokkeja tunnu kiinnostavan. On tilanne kuitenkin parantunut viime vuosina.
-Emmi
Meillä syödään lihaa ja kalaa viikoittain, muun ruoan ohella. Lihana menee peura, hirvi ja poro eli vain riista ja kaloista vain villit, lähinnä ahven, kuha, silakka, muikku ja hauki. Eli yhtään kasvatettua lihaa tai kalaa ei pöydästä kotona löydy. Maitoa lapset juovat kuitenkin purkkitolkulla. Yritin tarjota vaihtoehtoja aikani, mutta myönsin tappioni ;)
VastaaPoistaMeillä kuuluvat lapset (3- ja 5-v) jättävän lihat lautaselle päiväkodissa. Jos ne saisivat päättää, söisivät pelkkää perunaa, pastaa ja nuudeleita. Kun kotona tehdään pizzaa, tahtovat lapset vain juustoa ja oliiveja päälle. Ihan ok.
VastaaPoistaMinulla ei ole mitään suurta ideologiaa, mutta yritän syödä kasvisruokaa aina kun on mahdollista. Mutta tätä hieman hankaloittaa sipuli-inhoni. Joka paikkaan kun tungetaan laitoskeittiöissä sipulia tai valkosipulia. Ratatoulle (miten lie kirjoitetaankaan) on inhokkini. Mutta pinaattikeitot, pinaattiletut, hernekeitot, puurot, täytetyt paprikat jne. uppoavat aina.
Tai ehkä mulla on pieni ideologia... lihan syönnistä tulee huono omatunto. Siispä yritän valita kanaa tai kalaa. Eli sellaisia eläviä, jotka pystyisin myös itse tappamaan... Ei sitä oikein pihvi maistu, jos ajattelee suurisilmäistä lehmää :/
Täällä maalla kun on asunut koko elämänsä, niin koskaan en oo tullut ajatelleeksi sitä sen kummemmin miksi mitäkin syö. Lapsesta lähtien on kotona pakastimessa ollut peuranlihaa ainakin osan vuotta ja sitä on sitten syöty. Muukin liha kyllä menee, mutta enimmäkseen kanaa peuran lisäksi syödään nyt minunkin perheessä. Meillä tykätään siis lihasta.
VastaaPoistaMun suuhun esim. pavut maistuu ihan hirveelle. Voi toki olla että oon maistanu vaan huonosti valmistettuja. Mutta kasviskeitot on kyllä tosi jees ja niitä haluan opetella monipuolisemmin tekemään.
Meillä syödään kasvispitoista sekaruokaa. Useampi ateria viikossa sisältää (vain) kasvisproteiinia (tai maitotuotetta/munaa), jokainen ateria sisältää rutkasti kasvista ja hyvin usein linssejä/papuja. Soijaa/quornia/tofua meillä ei syödä. Niin ja tituleeraan itseäni vannoutuneeksi lihansyöjäksi, siis minä pidän hyvin paljon lihasta...mutta ei minun sitä joka päivä tarvitse syödä, pidän nimittäin hyvin paljon myös pavuista :)
VastaaPoistaJotkut päiväkodin kasvisruokapäivät mua kyllä surettaa. Siksi että pinaattikeitto tai porkkanaletut ja tuore sämpylä eivät ole kasvavalle lapselle kunnon ateria (missä proteiini?). On listalla onneksi kunnonkin kasvisruokaa, enkä kyllä hurraa monelle "liha"ateriallekaan siellä listalla. Mutta sitä se laitosruokailu on.
Meidän perheessä on jo vuosia pyritty vähentämään lihan syöntiä. Siinä on useita haasteita, joista suurin on selkeästi se, että mulla ja miehellä ei ole selkäytimessa mitään kasvisruokareseptejä. Siinä käy vähän niinkuin ylipäätään ruokalajirepertuaaria muutettaessa: innostuksen hetkellä tekee jonkin aikaa ruokakirjoista sapuskoja, mutta sitten homma jää ja taas ei tule mieleen muuta kuin jauhelihakastike ja makaronilaatikko. Toinen ongelma on soija. Joskus jostain luin, että soijarouheet ja tofut ei välttämättä nekään ole terveydelle yksioikoisen hyviä. Joku prosessoitu soijahomma se oli, en jaksa nyt kaivaa sitä juttua. Mä en _tiedä_ mikä taho kertoo mulle totuuden soijansyönnin terveellisyydestä. Ja sitten on ne kaikki prkln pavut, joita pitää keitellä ja liotella vuorokausia. Hankalaa. Ihan omasta subjektiivisesta näkökulmastani.
VastaaPoistaSitten tietysti tässä(kin) hommassa selkeästi tarvitaan toistoa ja sitä jaksamistakin vaativaa työtä, että löytyy ne oman perheen suosikit kasvispuolelta. Siitä tietysti voin edes hiukan paukutella henkseleitä, että leivänpäälliseksi tehdään usein hummusta ja puolisäännöllisesti syödään kasvissosekeittoa. :) Ja suurin lihansyöntiä vähentävä tekijä on ollut, että emme osta enää juurikaan lihaleikkeleitä leivän päälle laitettavaksi.
Mutta helpointa silti on mielestäni lisätä annoksen kasvispitoisuutta. Onhan Suomessa lihansyönti käsittääkseni kasvanut esim. omana elinaikanani viimeisten 30 vuoden aikana ihan huimasti. Ei sitä kasvissyöjäksi tarvitse alkaa, voisi vaikka ihan vain palata 80-luvulle tässä. On helppoa tuplata jonkun lihakastikkeen volyymi heittämällä sekaan juureksia.
Hei, papuvinkki: kauppojen vihannessäilykehyllystä löytyy nykyään GoGreenin tuotteita (melkein joka kaupassa olen itse nähnyt, mutta aivan pienistä paikkakunnista en tiedä). Niihin kuuluu valmiiksi liotettuja papuja ja esim. kikherneitä. :) Eli semmosissa pahvipakkauksissa on valmiiksi liotettuna, senkun valuttaa ja heittää ruoan sekaan. Itsekin kartoin ennen papureseptejä liottamisen takia, kunnes hoksasin kaupasta nuo valmiiksi liotetut. :)
Poista- H
Tämä löydön myötä myös oma papujen käyttö alkoi! Sitä ennen ei tullut mieleenkään.
PoistaOlen sekasyöjä (ja huomannut lähiaikoina että ilman lihaa en kyllä pärjäisi), mutta silti syön kyllä ehkä keskivertoa enemmän kasvisruokaa. Koulussa otan yllättävän usein kasvisvaihtoehdon, koska se näyttää (okei, tai ainakin maistuu) paremmalta. Kyllä, kiitokset vaan UEF:n ruuille! Teen kyllä kotonakin yllättävän paljon kasvissafkaa. En kyllä ikinä tekemällä sitä tee, vaan teen sitä koska se on hyvää (avokadopasta, sienikastike, wokki, munakas, jne). Eli en edes ajattele sen olevan kasvista, se vaan on. Sama tuolla koulussa. Mitään soijaa tai quornia en ole kyllä koskaan itse valmistanut, vaikka koulussa menevätkin mielellään alas.
VastaaPoistaOlen siis kyllä aina ollut nirso etenkin lihan suhteen. Lapsena kaikki liha oli lähtökohtaisesti pahaa, ja kaikki kunnia vanhemmille, jotka ovat jaksaneet taistelua sen kanssa päivittäin! Sillon en kyllä varmaan kasvissafkoihin olisi kovasti suopeammin suhtautunut, eli musta olisi varmaan tullut mieluiten pastansyöjä (tai riisin tai perunan). Mutta niin, Kerran erään kaverin poikaystävä kysyi kaverilta että olenko kasvissyöjä. Kaveri sitten vastasi että "on se vähänniinku". Itse koin tästä sitten valaistuksen että taidankin melkein useammin syödä koulussa sitä kasvisruokaa kuin liharuokaa (ilmeisesti ainakin tämän ystävän kanssa ruokaillessa). Koska nirsona usein se liha ällöttää ja kasvis maistuu. Tosin nirsous on kyllä vähän valikoivaa, kun kylässä menee sitten lähes mikä vaan. Onneksi meillä siis on kuitenkin koululla yleensä hyvää kasvisruokaa, ja ongelmia tulee lähinnä niinä päivinä kun kasviksena on jotain oikeasti hirveää ja liharuuan liha ällöttää :D
Täällä kommentoinut anonyymi on onnellisessa asemassa, jos Unicafe-ruokaa voi kehua. Ilmeisesti hän on syönyt vain keskustan Unicafessa. Kumpulassa ja Viikissä Unicafen kasvisruoka (ja yleensä myös liharuoat) ovat ties mitä vetisiä höystöjä ja mössöjä. (Höystö on pahin ruokakirosana, mitä on. :DDD ) Unicafessa syön siis vain äärimmäisessä hädässä tai kun tekee mieli Paninia.
VastaaPoistaOlemme mieheni kanssa sekasyöjiä. (Lapsia ei ole.) Kasvisruokaa syömme nykyään aiempaa enemmän sen edullisuuden takia (linssit ja kikherneet ostetaan kuivattuina vähintään kilon pusseissa, jolloin kilohinta kuivatavaralle on muistaakseni 3 tai 3,5 €. Halpoja proteiineja siis. Lisäksi haluamme syödä monipuolisesti. Kana-, kala-, kasvis- ja nauta-/possuruokaa syödään suunnilleen vuorotellen. Tosin välillä sitä huomaa syöneensä kotona kasvisruokaa pari viikkoa putkeen ihan vahingossa. :D
Laitosruokalassa syöminen taas menee hankalaksi. Harvoin kasvisruoassa on riittävästi proteiinia, joten eipä sitä tule otettua. :( Ja kun kasvisruoan syömiselle ei minulla ole ideologista tai maullista perustetta (Hyvä ruoka on hyvää ruokaa.), proteiinit ovat minulle yksi merkittävimmistä tekijöistä ruoan valinnassa.
-Emmmmi
Niin ja hummus on meillä nykyään leivänpäällisenä. Leikkelettä tai juustoa ei ole tullut ostettua kuukauteen, koska hummus nyt on vain niiiin hyvää. Aiemmin en viitsinyt tehdä, kun tahinin ostaminen arvellutti (jos sitä ei tulekaan käytettyä). Sitten löytyikin sellainen ohje, jonka kaikki ainekset löytyi kotoa ja joka kuulosti herkulliselta. Se oli menoa sitten. Nanna ohje: http://kaikkiaitinireseptit.blogspot.fi/2014/01/hummus-kotitekoisesta-tahinista-ja.html
Poista-Emmmmi
Hei Emmmmi, jatkan vielä pari lausetta tätä Unicafe-arvostelua minkä tulin aloittaneeksi. Erona muihin edullisiin laitosruokaloihin on mielestäni juuri se, että Unicafen kasvissafkoissa on proteiinilähde, kun naapurin hintavampi työpaikkaruokala syöttää sitä porkkanakeittoa, joka ei ole proteiinia nähnytkään. Se, onko ruoka maukasta vai kaameaa höystöä, on sitten maku- ja arvostuskysymys.
PoistaKumpulassa Chemicumin henkilökuntaruokalassa on kampuksen parhaat maut ja eniten vaihtoehtoja. Toki jos on mahdollisuus valmistaa päivittäin ravitsevat ja maukkaat eväät, syödä kotona tai käydä hintavammissa lounasravintoiloissa, se on hieno juttu.
Miten varmistatte riittävän proteiinin saannin, jos jätätte ruuasta vain lihan pois?
PoistaTarkoituksena ei ollut vastata tähän kommentti ketjuun, vaan tiedustella aikaisemmilta kommentoijilta, jotka kertoivat jättävänsä vain lihan pois.
PoistaT. Sama anonyymi kuin edellä