 |
| Kuva: Sami Kämppi / OiOi |
- Matka (10 km) taittuu julkisiin nähden varsin kilpailukykyisessä ajassa, puolessa tunnissa.
- Tiedän, milloin olen himassa, kun Pasilassa pistän ketjut liikkeelle. En joudu ruuhkiin eikä kulkuväline sujahda nenän edestä.
- Nappaan kaksi kärpästä yhdellä iskulla kun saan tunnin peruskestävyystreenin samaan rahaan - ja jos kuuntelen äänikirjaa hinta senkun laskee.
- Reitti on upea: Tapiola - Lehtisaari - Kuusisaari - Huopalahti - Keskuspuisto seuraa merenrantaa. Tuoksu on syksylläkin huumaava. Näen harmaahaikaran melkein joka päivä.
Järkeni sanoo ei. Jyrkkä ei.
Fillaroinnin paras puoli on näpsäkkyys. Selkään vaan ja menoksi! Talvifillarointi edellyttää kaikenlaista varautumista. Erikoisvarusteita tarvitsee niin polkija kuin poljettava. Tie on liukas, tienoo pimeä ja naama jäässä. Pipo ei mahdu kypärän alle ja silmät valuvat alamäissä vettä. Talvipyöräilystä puuttuu nautinto!
Toisaalta samalla tavalla järkeni sanoo ei avantouinnille. Silti avantoon on pakko pulahtaa aina kun on mahdollisuus.
Talvipyöräily on epäilemättä tahtolaji. Se saattaa olla myös tottumislaji. Tahdon ainakin niin pitkään, kunnes kuulen aura-auton piipityksen.
Ps. Vinkkejä varusteista otetaan vastaan!
Itse pyöräilen ympäri vuoden. Lisään pikku hiljaa vaatetta sen mukaan mitä pakkaset on, liikaa ei kannata laittaa ettei tule hiki. Minulta löytyy myös Peak Performancen ohut pipo, joka mahtuu hyvin ainakin oman kypärän alle, suosittelen kokeilemaan. Kylmään myös pikku hiljaa tottuu, kaulaliina on aika hyvä kun sen saa vedettyä kasvojen eteen hyvin :) Liukkailla keleillä välillä talutan pyörää ja poljen sen osan minkä pystyy.
VastaaPoistaMä olen huono pukeutumaan talviurheiluun, aina on hiki tai vilu. Multa puuttuu just tän sesongin vaatteita, koska taktiikkani on kautta aikain ollut pysyä sisätiloissa helmikuuhun asti. :)
PoistaKun olet saanut noin hyvän rutiinin päälle niin miksi ihmeessä lopettaisit? Nastarenkaat kannattaa hommata, ettei tarvitse pelätä kaatumista ja kypärää joko vähän löysemmälle tai tosi ohut pipo tai kypärämyssy alle. Tuulen ja vedenpitävä kuorikerros ja alle kamaa sään mukaan. Lisäksi ehdottomasti kunnon lamppu ( joku valo myös taakse) ja heijastinliivi tms, että sinut huomataan. Sit eikun menoksi :)
VastaaPoistaNo just siks että siirrymme paskakvartaali-nimiseen vuodenaikaan, jolloin tavoitteeni on välttää ulkonaoloa! :D
PoistaMulla fillarointi itse asiassa just auttaa paskakvartaalin (ja koko pimeän ajan) sietämiseen. Tulee vähän sellanen mähän-sulle-näytän-kjäh -fiilis ;)
PoistaTalvipyöräily on mahtavaa! Tuulenpitävät hanskat, kauluri ja pipo auttavat jo pitkälle ja nastarenkaat ovat jo täyttä luksusta. Lämpimänä pysyminen ei ole polkiessa ongelma, hengästyminen voi joskus vähän häiritä kovalla pakkasella. Mukavuus tietysti riippuu pitkälti siitä, missä aikataulussa ajoreitin tiet aurataan, koska onhan se vallan veemäistä, jos kotikatu lähiympäristöineen kuuluu aurausluokkaan Ö. Toisaalta edes 15-senttinen vastasatanut tahmalumi ei ole liian paha, jos tiellä ei ole ollut muita kulkijoita, mutta toisten urissa ja jalanjäljissä sotkeminen vie raivarin partaalle.
VastaaPoistaApua, meidän himatie kuuluu just tohon kiireellisyysluokkaan. O_o
PoistaNastarenkaat eteen ja taakse, kunnollinen lamppu ja heijastimet tekevät hommasta jo mukavaa. Laatikkopyörässä ei ole nastoja, mutta siinä painopiste on alhaalla. Tuulenpitävät kuorivaatteet, kauluri ja ohut pipo riittänevät sään mukaisten vaatteiden päälle. Samoilla vaatteilla sitä polkee lähes läpi vuoden. Viime vuonna yhtenä päivänä jäi polkematta, koska tie oli auraamatta ja lunta tuli pipona. Oli helpompaa kävellä.
VastaaPoistaYhtenä päivänä? Tsiisas. Mä poljen kyllä kesällä t-paidassa ja shortseissa enkä missään goretex-univormussa. ;)
PoistaSuomen kesä on lyhyt ja niin on työmatkanikin :-D
Poistaympäri vuoden mennään ja muksu kyydis. mulla ei ole edes nastarenkaita... sama kuin edellä, ei liikaa, hiki tulee kuitenkin. tuulenpitävyys, kaulan, pään ja käsien (nilkat ja varpaat tietty) tehokas suojaus kunnollisilla suojilla. marssi siis jonnekkin urheilupuolelle ja osta tekniikkaa päälle. pipon ei tartte olla paksu. yllättävän vähän tarttee edes noihin 30-asteen pakkasiin. enemmän kannattaa panostaa kerroksiin. eikun jatkat vain. se on hauskaa! :)
VastaaPoistaNilkat muuten jäätyy ihan täysin! Tartteeko säärystimet?! Todella ristiriitainen fiilis kyllä kun teoriassa tekisi mieli jatkaa, mutta käytännössä se nautinto on poissa. Ehkä se huono dösäyhteys on kuitenkin se paras fillarointimotivaattori...
Poistatai se että auton lämmittämiseen/kaapimiseen lumen ja jään alta menee aikaa niin kauan, että pyörällä (säällä kuin säällä) olisit jo perillä.. :) säärystimet varmaan on ok. on olemassa myös kenkien päälle laitettavia lämmittimiä. lievennetään mielipidettä hauskuudesta sen verran, että on keliä talvella jolloin se ei TO-DEL-LA-KAAN ole hauskaa ennen kuin pääsee sisälle...mutta siihen talvipyöräilyynkin tottuu. ja mikäs sen mukavampaa kun todeta kaikille nössöille jokka suhailee autolla ja valittaa kylmästä, että TODELLAKIN tulin pyörällä. Entäs ite? :D
PoistaKomppaan edellisiä. Löysin talvipyöräilyn, kun työpaikka vaihtui keskustaan, enkä todellakaan jaksanut kytätä parkkipaikkoja joka aamu. Noin pariinkymmeneen pakkasasteeseen pärjää hyvin, kun on softshell-takki ja toppahousut (ainakin minun reiteni jäätyvät ohuissa housuissa!) + fleece (jos yli -10) + tekninen kerrasto. Tärkeintä on, ettei tuuli pääse pujahtamaan mistään vaatteiden sisälle. Semmonen hiihtäjien käyttämä kauluri, jonka saa pakkasella kypärämyssyksi pipon alle, on tosi hyvä ja lämmin! Niitä saa myös villasta tehtyinä ja fleece-kauluksella varustettuna. Hiihtopipo on hyvä kypärän alla, kun siitä ei nappaa tuuli läpi. Käsiin riittävästi kamaa, ettei sormet palellu. Työkaverini käyttää akuilla toimivia lämpöpohjallisia talvella kengissä. Itse olen toistaiseksi tyytynyt paleleviin varpaisiin ja villasukkiin.
VastaaPoistaLoppujen lopuksi kyse on vain siitä päätöksestä, että tänäkin aamuna vetäiset pyöräilykamat päälle ja painelet tuiskuun, vaikka kuinka vituttaisi. Itse tsemppaan aina sillä, että samassa ajassa, kuin vedän ulkovaatteet joka tapauksessa päälle, harjaan auton lumesta, teen mahdollisesti lumitöitä, ajan 8 kilsan työmatkan keskustaan, etsin parkkipaikan, kävelen sieltä töihin ja olen joka tapauksessa pahalla päällä, olen jo töissä ja saanut puolisen tuntia raitista ilmaa ja liikuntaa.
Ja siellä Etelä-Suomessa voi vielä lohduttautua sillä, että niitä kolmenkympin pakkasia on aika paljon vähemmän kuin täällä 600 km pohjoisemmassa. :)
Niin monta hyvaa suositusta on jo tullut, etta minulle tuli enaa mieleen pyoran sulana pitavat aineet. Niista on hyotya tosi kovilla pakkasilla ja kevaalla lampotilojen pyoriessa nollan molemmin puolin aiheuttaen edestakas jaatymista. Mikaan ei saa raivon partaalle niin tehokkaasti kuin kiinni jaatynyt lukko pilkkopimeassa aamussa, minivaihteelle jamahtava pyora tai vannetta puoli matkaa hinkkaava jarrupala! Mun uskollisin kumppani lukkoon oli (ja on, jos pakkasilmastoon palaan) pieni kaasusytytin :D
VastaaPoistaOlen työmatkapyöräilyn kannattaja, mutta täällä napapiirillä kausi on ainakin mulle aikas lyhyt. Tällä hetkellä ei ole varaa kunnon pyörään ja nastarenkaisiin, joten mummopyörällä arveluttaa liukastella (+erittäin raskasta). Ongelma on kuitenkin kesättalvet se, että oli päällä mitä tahansa ja pyöräilinpä miten rauhallisesti tahansa, olen aina hiestä märkä. Suihkussa käynti tukanpesua myöten ja itsensä laittaminen (edes jotain meikkiä ja tukankuivaaminen&vaihtovaatteet) on vain liian työlästä työpaikalla, kun muuten käyn aina iltaisin kotona suihkussa.
VastaaPoistaTalvella erityinen ongelma on se, että hikoilusta huolimatta jalat ja kädet ovat jäässä ulkohousuista ja nahkarukkasista huolimatta. Onko jollain jotain vinkkejä näihin ongelmiin? :) Toistaiseksi stressittömämpää mulle on siis ainakin talvisaikaan kulkea autolla töihin ja lähteä kuntoilemaan sitten erikseen, kun en ole muutenkaan mikään talvifani, jumppasali on oikein mukava ja lämmin paikka, kun ulkona pyryttää ja paukkuu ;)
Täältä melkein napapiirin korkeudelta on pakko sanoa että minulla ei ole koskaan ollut minkäänlaisia nasta- tai talvirenkaita pyörässä vaikka läpi vuoden olen ajanut kohta kolmekymmentä vuotta. Kunnolliset kesärenkaat menevät talvellakin, itse ainakin olen ennakoiva ajaja ja varon niitä paikkoja joissa tuskin nastarenkaillakaan olisi turvassa liukastumiselta. Liian kuumaa vaatetta ei kannata laittaa päälle pyöräillessä, sillä sitä hirveämpi hiki tuntuu olevan mitä kylmempi ilma. :D Mulla ei myöskään ole mitään erityisiä pyöräilyyn tarkoitettuja vaatteita, vaan tällä hetkelläkin kuljen farkuissa ja villakangastakissa. Tarpeeksi hengittävät mutta tuulenviimalta suojaavat vaatteet kunhan on niin se riittää, hiki tulee jos on turhan tiiviit urheilukamat päällä. Käsineinä mulla on talvella parit lapaset päällekäin, villa on PALJON lämpimämpi materiaali kerrostettuna kuin nahkarukkaset.
PoistaMinäkään en ollut ennen talvifani mutta yksi tekijä talvesta tykkäämiseen on kyllä se että yhden talven pyöräilin pitkiä matkoja luonnon keskellä kulkevilla narskuvan lumisilla pyöräteillä. :)
Mä olen ainakin kade just noista narskuvista pyöräteistä :) Pk-seudulla ne on harvinaista herkkua...
PoistaMinä olen aina pitänyt taukoa työmatkapyöräilyssä, kun lumet on satanut. Tiet saattaa olla missä kunnossa tahansa ja esim. puolet työmatkasta sellaisessa kunnossa, ettei ajamalla pääse kunnolla eteenpäin. Loskan alla jäätynyttä loskaa, puuterilumen alla musta jää jne. Riippuu siis aivan siitä missä ajaa, mutta minun työmatkat ovat juuri tuollaista, ettei vain ole huvittanut lähteä, vaikka on nastatkin vaihdettu alle...
VastaaPoistaMut siis eikö sulla ole vielä kypärän alla mitään tuulisuojaa? Mulla ainakin on jäätynyt pää pidemmän aikaa. :)
Suosittelen myös hyviä valoja pyörään (eteen tavallinen, taakse punainen) ja heijastimia, jotta muut näkevät sinut!
Moikka! Mäkin ajan ympäri vuoden, kohta vaihdan nastat alle. (Ostin viime talvena, kun ei pyörä pysähtynyt suojatien eteen ja kaaduin autotielle.) Mitä paskempi keli, sitä pervommat kiksit saan. Ja rintaröyheenä kuuntelen työkavereiden kateellisen ihailevia (?!) kommentteja. "On se hullu!" Tulee sellainen arjen sankari-fiiilis. Enemmän tosiaan tulee hiki kuin kylmä. Duunissa lataan rännästä ja loskasta kastuneet vaatteet kuivauskaappiin ja painun suihkuun. Hyvä startti päivälle. :) No, ei kai se kaikille sovi, ainakaan kovin kermaisille pyllyille. Mä tykkään muutenkin pienestä rääkistä, muunmuassa synnyttäminen on kahden kerran kokemuksella ihanaa ja menisin koska tahansa uudestaan pykäämään. :)
VastaaPoistaSylvia
Hyvinpä olet plussat tiivistänyt! Nimimerkki "talvi(kin)pyöräilyä jo vuodesta -95" antaa kokemuksesta nyt hiotut ja kootut talvipyöräilynvinkit:
VastaaPoista- hyvä vaihdepyörä (napavaihteinen huoltovapaampi), jota huolletaan liikkeessä 1x /vuosi. Mitä uudempi laji itselle tai mitä huonommat taidot / hermot, sitä paremmat vehkeet pitää olla.
- nastarenkaat!!
- kori kassia varten, reppu selässä virtaa hiki!
- yhdellä tuulta ja vettä pitävällä takilla menee kaikki säät +10 aina -20 pakkaseen asti, kokeilemalla selviää omien vaatteiden toimivuus kerrospukeutumisessa
- urheilukerrasto tms. tekninen vaate ylävartalolle, vaihtovaatteet töissä tai kassissa
- soft sell-housut, pakkasella pitkät kalsarit
- tuubihuivi!!! on palelevan pyöräilijän paras ystävä: kun pää ja naama ei palele, yleisfiilis on huomattavasti mukavampi. Syksyllä ja keväällä trikoinen ja talvella fleece-huivi pipon alla, hien pukatessa saa vedettyä kaulalle rullalle
- hyvät hanskat, tai sormikas + lapanen -yhdistelmä
Talven lähestyessä aina ahdistun (niin kuin esim. tällä hetkellä) tulevasta talvesta. Mutta ns. kuivalla talvisäällä kunnon varusteilla talvipyöräilystä saan aikamoiset kiksit. Ja ehkä tärkeintä tykkäämisen taustalla on se, että on mahdollisuus valita päivät jolloin lähtee talvifillaroimaan. Ennen autottomana aikakautenani talvipyöräily ei aina naurattanut, mutta nyt kun se on oma valinta (noin fifti - fifti työpäivistä), se on todellakin mukavaa.
Toivotan intoa valitsemallasi tiellä!
Onneksi pyöräilykausi ei ihan vielä loppunut, vaikka pahalta näytti alkuviikosta. Tulin itsekin kerran bussilla töihin ja oli hitsin tuskaista. Vaikka tämä pimeä aika ei hurraa-huutoja tälläkään kirvoita, toivon, että ensilumet ja pakkaset tulisivat vasta hieman ennen joulua. Talvipyöräilijäksi minusta ei ole, kun koskaan ei voi tietää onko aurattu jne. Se aiheuttaisi liikaa stressiä. Muuten naama kannattaa suojata ja Dermalogican Climate control on loistoapu siihen. Allekirjoittanut käyttää myös saunassa tuota tököttiä. Toimii ja on riittoisaa.
VastaaPoista-nastarenkaat
VastaaPoista-2 merinovillabuffia, toinen kypärän alle, toinen kaulaan, josta sen voi tarvittaessa vetää naaman suojaksi
- goretex yms. takki, jossa on riittävän iso huppu, tosi kylmällä kunnon untsari
- merinovillaiset sukat (ja alusasu jos vaihtaa töissä vaatteita)
- hyvä lamppu
- pyöräilykenkiä käyttävien kannattaa hankkia kengänsuojat
-pyörä lämpimään yöksi kotona ja mahdollisuuksien mukaan töissä, lämmin pyörä kulkee paljon helpommin kuin kohmeinen
- ja ne nastarenkaat
Hm, ei sellaisia seikkoja joskus edes mietitty, silloin kun itse hinkkasin 3 kilometrin koulumatkaani edestakaisin päivittäin, lähes säällä kuin säällä ja tietysti ympäri vuoden. Se oli 90-lukua, ja itsestään selvyys. Ekaluokalta lähtien. Kuulostikin hassulta kun yläasteella ollessani joku sanoi, että laittoi pyörän vajaan ja kävelee talven, pyöräilee taas krväällä. Ei ollut tullut koskaan mieleenkään sellainen. Ja ne syrjäkylän pikkutiet eivät tosiaan olleet mitään kevyitä pyöräiltäviä, harvoin siellä jeerassa ehti aura-auto ennen koululaisia käymään. Mikä onni, että nykyään voi valita. <3
VastaaPoistaEnsimmäisten pakkasten paukuteltua pk-seudulla läksin reippaana töihin, pääsin 8km:sta 1,5km, jonka jälkeen vaihteet lakkasi toimimasta. Siihen lopetin. Huomenna ajattelin hypätä fillarin selkään, kun nyt on plussaa luvattu. Mä käytän lapsen villakypärämyssyä ja siinä päällä juoksupipo :)
VastaaPoistaAjankäyttö kannattaa huomioida. Kesäkeleillä neljän kilsan matka taittuu n. 10-15 minuutissa, talvella aika vähintään tuplaantuu (20-40minuuttia). Sohjo, auraamattomuus, lumipenkat suojateiden reunoilla, lukon ja vaihteiden jäätyminen sekä edellisenä päivänä hieman sulaneet ja yöllä pakkasen jäljiltä urien tannertaivaaksi jäätynyt väylä hidastavat matkantekoa. Osaltaan myös jalankulkijat aiheuttavat päänvaivaa, kun tuppaavat kävelemään siellä missä on tampatuin reitti eikä esim. oikeassa reunassa. Lisäksi voi miettiä ohittaako hienoisen lumikasan tai peilikirkkaaksi jäätyneen osion kautta vai madellako kävelijän takana seuraaviin liikennevaloihin. (Kävelijä ei tietenkään voi hetkeksi astua sivuun ja päästää pyöräilijää ohi....)
VastaaPoistaPositiiviselta puolelta: saa liikuntaa, raitista ulkoilmaa, ei ole julkisten armoilla (kulkevat kuitenkin hieman miten sattuu talvella), kauppakassit kulkee pyörän sarvissa, ei jäädy koska pyöräillessä tulee lämmin, ajallisesti silti nopeampi kuin julkiset, vähemmän pyöräilijöitä ja kävelijöitä väylillä kuin kesällä, tietää suunnilleen milloin on kotona (arvio vain reippaasti ylikanttiin niin on aina ajoissa!). Ja kyllä ilman niitä nastarenkaitakin pyöräily onnistuu, itselläni vaihteet tuppaavat jäätymään joka tapauksessa kovilla pakkasilla niin on se menokin hitaampaa. Nyt 7. talvipyöräilykautta aloitellessa huomaa jo kuinka kävellen liukastelee enemmän, kun on tottunut kulkemaan pyörällä "liukkaiden" kohtien yli! :D
Olen entinen talvipyöräiliä. Nykyinen Vantaalainen. Ei Vantaalla pyöräillä talvella. Hyvä kun täällä pystyy kävelemään talvella. Aina sekään ei oikein onnistu. Huomaan ettei kaupungilla ole rahaa.
VastaaPoistaLaitan nyt minäkin omat kommenttini vaikka näitä täällä litania jo onkin :) Aloitin talvipyöräilyn viime tammikuussa. Ostin nastat, vedin hiihtovermeet päälle ja tsygäsin 10 km töihin. Olo oli aivan euforinen! Ehkä isoin mihin piti varautua oli se aika. Eli kun mulla normaalisti meni tuohon 10 km se 30 min, niin äkkiä meni 45-50 min kun alla nastat, jotka ei rullaa ihan niin nätisti. Nyt kun työmatka on 15 km suuntaansa, niin olen vähän nihkeä tuon talvipyöräilyn suhteen kun en millään viitsisi pistää 1,5 tuntia työmatkaan. Ja varsinkin kun olen treenikiellossa, niin 3 tuntia kohtuullisen raskasta liikuntaa ei ehkä ole se mitä lääkäri määräsi... Kesäkin on mennyt autoillen tai julkisilla kun lääkäri antoi luvan vain "rauhalliselle pyöräilylle". En osaa pyöräillä rauhallisesti ja jos osaisinkin, niin sitten alkaa vain olla jo pikkaisen kestoa tuolla työmatkalla...
VastaaPoistaUrheilukerrasto ja tuulenpitävä takki ja housut. Ainakin talviurheilussa noi on ihan must ja auttaa! Pyöräilystä talvella tosin ei ole kokemusta, muuten kuin että luistelukentän poikki _ei_ kannata oikaista normirenkailla. ;)
VastaaPoistaEi pyöräilyä tarvitse talveksi lopettaa. Pimeys kieltämättä on ongelma, mutta jos ajaa katuvalaistuja teitä, sekään ei ole ongelma. No, autoteitä pitkin tuskin uskaltaisin ajaa talvella. Sanoisin että nastarenkaalla/renkailla varustettu pyörä pysyy maltillisella ajolla paljon paremmin pystyssä liukkaallakin kuin jalankulkija. Pyörä kulkee erittäin hyvin suoraa tietä, kaarteissa on oltava varovainen.
VastaaPoistaVaatetukseksi riittää tuultapitävä puku ja alle sään mukainen määrä villaa (villahousut, villaliivi yms). Kyllä pipon pitäisi mahtua kypärän alle kun ottaa sieltä pois tarroilla varustetut pehmusteet (jos sellaisia on). Tai ostaa isomman kypärän.
Eli talvihankintoja olisi nastarengas/renkaat, lamppu ja heijastimia. Hyvin sujuu ainakin lumettomana talvena. Lumikinokset ovat ongelma, aurattu alusta on mainio.
Pyöräilin ekan kerran viime talvena läpi vuoden palattuani hoitovapaalta töihin. Matkani on myös tuon kymppi pääkaupunkiseudulla ja en voi muuta kuin suositella.
VastaaPoistaNastat ovat mielestäni ehdottomat ja myöskin kunnollinen etu- ja takavalo. Kypärämyssy kypärän alla ja käsissä mukavat hieman kuluneet nahkarukkaset. Kerroksia sitten vaan päälle kelin mukaan. Pyöräilyasuni maksoi satasen ja on pelittänyt hyvin
Alle kymmenen asteen pakkasessa ja lumisateella olen suosiolla jättänyt fillarin kotiin. Siitä huolimatta poljettuja työmatkakilometrejä on tältä vuodelta 1700, vaikka teen myös etäpäiviä. Ennen kaikkea rakastan mun fillarireittiä ja sitä ettei mun tarvi juosta hengenhädässä aamulla päiväkodilta bussiin ja katsella dösän takavaloja.
Olisit varmaan siitä avantouinnista eri mieltä, jos joutuisit uida avannossa töihin.
VastaaPoistaNyt tietty kommentoin julkeasti täysin kokeilematta, mutta huomioiden sen, miten huonosti pysyn talvella pystyssä/mahdun kulkemaan kävelyteillä jalkaisinkaan, en ymmärrä, miten talvipyöräily voisi olla vaihtoehto. Neliveto. Neliveto on vastaus.
Nastarenkaat riittää :) Niillä pysyy jäälläkin pystyssä. Toppavaatteet vaan päälle, ei sitä sen kummempaa tartte. Tosin silloin jos on jäätynyt ura tiehen, ehkä kannattaa taluttaa. Mä pyöräilin yhden vuoden ympäri, halusin kokeilla miten se menee, ja kyllä mä muutaman kerran kaaduin ja kypärästäkin oli hyötyä, mutta ei mitään oikeasti vakavaa sattunut. Tosin paikasta riippuu, onko pyöräteitä talvella ollenkaan olemassa vai onko ne aurattu umpeen. Kannattaa vähän katsella, millainen sun reitti on.
VastaaPoistaTosin, täytyy myöntää, että nyt kun mulla on lapsi, en ehkä tekis sitä enää. Multa on karissut kaikki extreme-henki, kun omasta henkikullasta on tullut tosi arvokas kun toi pienikin tarttee mua, ja mielellään myös niin ettei ole jalka kipsissä... Niin et ymmärrän kyllä myös niitä jotka jättävät talvipyöräilyn väliin :)
Hyvä pointti tuo taluttaminen, voihan niinkin tehdä. :D Ja tosiaan: auraus. Mun oikopolkujen lisäksi myös tuo keskuspuisto-osuus ei välttämättä kuulu aurattaviin. Äh.
PoistaMerinovilla on ihan paras talvimateriaali sekä muksun kanssa hiekkalaatikolla räntää vihmoessa vaakatasoon, että pyörän selässä tai hiihtoladulla. Lämmittää, mutta ei hiosta eikä hajuhaittoja ole etenkään keinokuitumatskuihin verrattuna. Ainoa huono puoli merinovillassa on kova hinta ja huono kestävyys eli ei kannata kiskoa housuja ylös rakennekynsillä tai kaatua jääkeleillä hiekotushiekan päälle. Hmmm. Noita rakennekynsiä en tosin ole kokeillut ja hiekotushiekka hajotti kyllä samalla kuorihousut roskiskuntoon..
VastaaPoistaJa aamun kylmemmille keleille päivällä lämmetessä oma pelastus on irtolahkeet. Kuulostaa ja näyttää typeriltä (mm. täältä: http://www.fillarikellari.fi/index.php?np=2&md=72&sd=7207), mutta toimii loistavasti kuorihousujen alla, jos ahterin kohdalle ei tarvitse lisätä kerroksia tai ahdistavia saumoja. Nimim. jäätävä perse joka tapauksessa.
Mahaläski on jostain syystä eniten jäässä, perse on vasta toinen runner-up. :D tsekkaan noi irtolahkeet!
PoistaTalvipyöräily on parasta! Raitista ilmaa, ei ruuhkia pyöräteillä. Syksy-/talviaikaan ulkoilu on parasta kaamosmasennuslääkettä. Vaikka pimeässäkin.
VastaaPoistaJos unohdetaan muutama lumimyrskypäivä ja kelirikkoaika (joka voi olla lyhyt), jää talvikauteen useita kymmeniä hyviä päiviä. Ja ensinnäkin kannattaa muistaa, että joka päivä ei ole pakko pyöräillä. Ja huonoilla keleillä se bussikin on myöhässä..
Sopivat vaatteet ja varusteet ovat tärkeitä, että homma on mukavaa. Itsellä alle 10 km matka suuntaansa mäetöntä maastoa ja ajan sen verran hitaasti, ettei tule hiki joten suihkua/vaatteiden vaihtoa ei tartte talvellakaan. Talvella tärkeimmät ovat lämpimät hanskat, (nahkarukkaset karvavuorella pakkasella) ja lämpimät saappaat. Retkeilyliikkeistä saa tuulenpitäviä ohuita pipoja kypärän alle. Itse käytän kylmällä/sateella kuorihousuja farkkujen päällä. Puolipitkä veden/tuulenpitävä takki+fleece/villabuff. Ei liikaa päälle, kun alkumatkasta on kylmä niin silloin on sopivasti päällä.
Talvella kannattaa hidastaa vauhtia, ottaa pyöräily retkeilynä ja jättää reittiennätyksien paukuttelu kesälle. Tiet ovat liukkaita eikä muu liikenne muista enää, että pyöräilijöitä on olemassakaan. Ja nastat on ehdottomat jos säännöllisesti pyöräilee.
Mä en oikein osaa ajaa hitaasti! Hermo menee. :D Tää kellojen siirtämisen jälkeinen iltapimeys oli kyllä vähän shokki. Olen pari kertaa säikähtänyt valotonta pyöräilijää, jalankulkijaa ja koiraa. Ja ajanut kiveen. Mutta tähänkin kyllä tottuu.
PoistaItsehän luovutin viime viikolla. Uusi kausi, uudet kujeet. Pyöräilen mielelläni töihin silloin kun se on helppoa ja miellyttävää. Enää ei ole. En tykkää varustautua moniin eri vaatteisiin ja käydä montaa keraa päivässä suihkussa. Lisäksi haluan kulkea koko ajan sellaisissa varusteissa, että voin myös mennä esim. viinilasilliselle ystävän kanssa työpäivän jälkeen.
VastaaPoistaKuka ihan oikeasti jaksaa varastuatua noin järkyttävällä määrällä kamaa työmatkaan? Ja ei todellakaan ole mitään aikaa enää voitettu, kun pitää pukea, riisua, käydä suikussa, meikata jne. koko ajan.
Aikaa voittaa eniten siinä, ettei tarvi työpäivän päätteeksi enää lähteä salille tms riisumaan ja pukemaan :)
PoistaSehän on talvipyöräilyn suuria etuja ettei tarvitse käydä suihkussa eikä tarvitse kuitenkaan pukeutua mitenkään erityisesti. Ainoa mitä tarvitsee on hyvät hanskat ja hyvä päänsuoja sekä pikkuisen paksummat kengät. Kun ei pistä liikaa päälle ei tule hiki... Mutta totta on että ei talvipyöräilyä ensisijaisesti tehdä ajan säästämiseksi. Mutta on vaikka paljon kivempi ajella kuin seisoa pysäkillä odottamassa bussia. Ja pyöräteillä on tyhjää...
PoistaMä en oikein osaa olla hikoilematta. Lopussa on aina selkä märkä, joten ei sitä suihkuakaan voi jättää väliin.
PoistaMutta joo, nyt kun tähän pynttäytymiseenkin menee aikaa niin hyötysuhde kyllä huononee. Katsotaan!
Joo ei.. Kun on lapsena pakosta pyöräilllyt ympäri vuoden kaikki koulumatkat yms. myös siinä -30 asteen pakkasessa niin 13 vuoteen en ole pyörään tarttunut. Vieläkin v*** pelkkä ajatuskin. Ennemmin kävelen vaikka ois pitempikin matka ja menisi aikaa, tulee ainakin hyötyliikuntaa
VastaaPoistaMäkin olen fillaroinut kersana, mutta jotenkin koen, että tää laji on aina sopinut mulle. :)
PoistaVinkekjä varusteisiin tuli jo niin paljon, että en niitä enää tässä luettele. =)
VastaaPoistaTalvipyöräilyn tärkein varuste on musta asenne. Jos suinkin vaan keli sallii aina mennään. Mun mielestä pahimpia kelejä on se kun ensin tulee lunta tai räntää ja sitten päälle vesisade (tätä Helsingin seudun ihanuutta), sillä kelillä ei pidä mitkään nastarenkaat, joten parempi jättää pyörä himaan ja toinen on tietysti kaamea lumisade.
Viime syksynä pyöräilin siihen asti kun tuli se eka lumimyräkkä marraskuun lopussa, jolloin päivässä tais tulla se 25-30 cm lunta kerralla. Senkin jälkeen olis voinut jatkaa, mutta kun en hankkinut nastarenkaita fillariin jätin sitten homman sikseen. Joskus 90-luvulla poljin useamman talven duuniin kun vaihtoehto tosiaan oli inhottava bussimatka vs. fillarointi ja silloin parhaita kelejä oli kuulaat pakkaskelit, joita niitäkin talveen mahtuu yllättävän paljon. Nythän on vielä ihan käypäset kelit täällä pk- seudulla, kun asteita on melkein 10 ja ei oo kamalasti satanutkaan, joten joitakin viikkoja varmasti pystyy vielä fillaroimaan.
Totta! Yritän rimpuilla ainakin niin kauan kun ei ole lunta, sitten pohdin asiaa uudelleen. Jos tauko jäis vaain joulu-tammi-helmikuuhun ja maaliskuussa vois taas aloitella niin ei olis paha!
PoistaMulla on nyt nastat laatikkopyörässä, joka on sähköavusteinen. Yritän jatkaa pyöräilyä, koska tykkään siitä kovasti edellisen kerran talvipyöräilyn keskeytti sikainfluenssa. Silloin, ilman sähköjä, ongelma oli se, että alkumatkasta olin jäässä, keskivaiheilla oli sopiva ja lopussa hiki. Matkaa oli vajaa 10 km ylämäkivoittoisesti. Nyt on tarkoitus ajella lyhempiä matkoja.
VastaaPoista