Oli syy sitten mikä tahansa, Espoon varhaiskasvatuslautakunnan jäsenenä kiinnostukseni heräsi. Kysyin varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavaiselta, onko pöydällemme tulossa syksyllä samanlainen esitys? Vastaus oli yksiselitteinen. Ei, koska siihen ei ole mitään perusteita.
Mutta miksi pastillit sitten eivät aiheuta hämminkiä (tai tukehtumisia) Espoossa? Ihan tässä Helsingin naapurissa.
Keksin vain yhden selityksen. Kielto on nopea ja helppo implementoida. Ongelmanratkaisuun taas pitää paneutua ja jaksaa viestiä päiväkodeille ja vanhemmille, miksi mitäkin tapoja noudatetaan.
Tiedän, että resurssit ovat rajalliset, mutta tällainen kielto pienen pastillin takia tuntuu liioitellulta. Ratkaisuhan on ihan helppo: kullakin kersalla on oma pastillipurkki. Jos pastilleja ei ole, niitä ei anneta.
Kun niitä vaikeampiakin ongelmia on.
Täällä Tampereella lapset saavat kunnallisessa päivähoidossa lounaan jälkeen ksylitolipastillin, talo tarjoaa. Minusta tämä on hyvä käytäntö, kukaan ei jää ilman eikä vanhemmille aiheudu turhaa "hämminkiä".
VastaaPoistaGo Tampere. "Hämminki" muuten kuulostaa aika huteralta syyltä kieltää mitään. :D
PoistaNo voinpahan lakata kadehtimasta: yksityisessä ranskalaisessa koulussa (siis Helsingissä) ei tietenkään ksylitoleista ole kuultukaan, enkä ole jaksanut ruveta lobbaamaan. Mutta pilaantuupahan nyt sitten muidenkin hampaat.
VastaaPoistaJutussa sanotaan, että päiväkodeissa ei olla suun terveyden ammattilaisia, mutta miten mä muistelen, että aikoinaan siellä kyllä harjasin hampaita. Ja kai siellä esim. vielä käsienpesua harrastetaan, vaikka kai sekin menisi oikeastaan terveydenhoidon puolelle.
Ja eikö lastentarhanhoitajien voi kuitenkin ajatella olevan enemmän suunterveydenhuollon ammattilaisia kuin esimerkiksi vanhempien, joiden neuvola ainakin pääkaupunkiseudulla olettaa osaavan pitää huolta lastensa hampaista muun muassa pastillien avulla?
PoistaKuulemma pastillien jako laittaa lapset eriarvoiseen asemaan, eli kaikki vanhemmat ei niitä välitä hankkia. Sinänsä surullista, koska purkki maksaa noin 4 egeä ja riittää ties kuinka moneksi kuukaudeksi.
VastaaPoistaNo voi hellan lettas! Niillä muksuilla on myös erilaisia vaatteita, ja hui kauhistus, lelupäivinä erilaisia leluja. Miten työntekijät tämän hanskaavat, jos jo ksylitolipastillien jakaminen niille, jotka ne itse tuovat on ongelma?
PoistaAjatteleppa tilanne lapsen kannalta. Minun mielestä ainakin on surullista jos joillekin on pastilli ja joillekin ei. Kyllä mä sen verran muistan omasta lapsuudesta, että kyllä se oli aika iso kolaus jos toinen sai karkkia ja itse ei.
PoistaNiinpä, Riitta! Hampaiden hoito ei ole mitenkään irrallaan arkipäivistä, jotka lapsi hoidossa viettää. Pitäis mun mielestä olla pakollista hommata lapselleen pastillit tai purkat, kyllähän sille skidille herranje laitetaan myös vaatteet päälle!
PoistaVielä lisäys edelliseen. Meillä perhepäivähoitaja ilmoitti, ettei enää tarvitse tuoda omia pastilleja, koska kaikki vanhemmat eivät niitä tuo, niin hommaavat ne hoitopaikan puolesta.
PoistaSiis jos vanhemmat ei välitä hankkia pastilleja niin ei kai se ole eriarvoistamista vaan on ihan vaan oma kasvatuksellinen linjanveto. Sitten on eri asia eikö jollain ole rahaa pastillipurkkiin.
PoistaTämänhän voi nähdä myös "dieetti"kysymyksenä: joillain hampaat reikiintyy tosi helposti ja se pastilli on oikeasti tarpeellinen.
Tulee ihan väistämättä nyt kuitenkin mieleen, ettei se välttämättä ole mikään kasvatuksellinen linjanveto, vaan saattaa olla myös niin, että ne, joille pastillit jäävät hankkimatta, ovat niitä lapsia, joista ei ehkä niin hirveästi jakseta muutenkaan pitää huolta. Ei hirveän hyvältä tunnu.
PoistaMeidän lasten hoitopaikassa (Hgissä) oli muuten juuri tehty päätös pastillien yhteishankinnasta, kun tuli tieto tuosta kiellosta. Hohhoijaa.
meillä ainakin päiväkodissa kerätään yhteiskassa, josta sitten ostetaan ne pastillipurkit sinne lasukaisille. tämä käytäntö kelpaa mulle.
PoistaMeillä tytön entisessä tarhassa (Helsingissä) vanhempaintoimikunta osti pastillit. Rahat pastilleihin (ja muuhun) kerättiin yhteisillä tapahtumilla.
VastaaPoistaTäähän on mahtava idea!
PoistaMeiän kunnassa pastillit tulee kunnallisen hammashoidon puolesta.
VastaaPoistaHyvä linjaus tämäkin
PoistaLapsemme aloittivat toissapäivänä Helsingin kunnallisessa tarhassa. Pakkasimme omat pastillit mukaan kummallekin, ja tarhanopet lupasivat niitä jakaa. Periaatteellisista syistä olemme valmiit vääntämään aiheesta tarvittaessa pitkästikin. Toistaiseksi näyttää hyvältä.
VastaaPoistaMielestäni vanhempien itse hankkimat pastillit asettavat lapset kovin eriarvoiseen asemaan. Kaikki kun eivät niitä viitsi/raaski/muista hankkia. Joillekin neljä euroa voi oikeasti olla iso raha, jos päiväbudjetti on kymmenisen euroa toimeentulotuella elettäessä.
VastaaPoistaPastillit ovat yllättävän tärkeä juttu lapsille kokemukseni mukaan ja jotenkin toivoisi, että edes tässä asiassa kaikki lapset olisivat tasa-arvoisia. Toki lapset ovat usein eriarvoisia lelujen, vaatteiden jne. suhteen, mutta pastillit ovat kuitenkin asia, joka jaetaan yhteisen lounaan päätteeksi. Jo työntekijänäkin tuntuisi nololta jättää joku lapsi ilman pastillia, kun "äitisi ei nyt vaan ole pastilleja tuonut". Veikkaanpa, että ilman pastilleja jäisivät useimmiten juuri ne lapset, jotka niitä eniten tarvitsisivat ja jotka muutenkin jäävät vaille monia asioita.
Muistelen, että pastilleja olisi ainakin kahta eri kokoa suurpakkauksissa; sellaisia aika isoja, joita itsekin epäröisin antaa pienimmille juurikin tukehtumisvaaran takia sekä pikkuruisia.
Hampaiden pesusta päiväkodeissa on muuten luovuttu, koska hammasharjat menevät helposti hoidossa sekaisin ja levittävät siten pöpöjä entisestään. Samasta syystä myös käsipyyhkeistä ollaan kai suurimmaksi osaksi luovuttu ja siirrytty paperipyyheisiin. :)
Jotenkin olisin tässä asiassa sitä mieltä, että joko pastillit annetaan kaikille tai sitten ei kenellekään!
Ongelma tämä on oikeastaan vasta silloin jos jollain ei tosiaan ole varaa hankkia pastilleja - muut syyt on vain vanhempien päätöksiä. Just tässä kysymyksessä mun mielestä ei kannata mennä sen heikoimman lenkin mukaan vaan kehittää käytännöt niin, että kaikki halukkaat saavat pastillinsa.
PoistaMeillä tuo ksylitolipastillin nenään työntäminen on ihan toteutunut riski :)
VastaaPoistaPoika törkkäsi pastillin nenäänsä eikä saanut pois. Siinä vaiheessa kun xylitol-pastilli alkoi sulaa nenän limakalvoille, poika tuhersi itkua ja hoitajillekin selvisi hammaspastillin kohtalo. Putsaushommaan tarvittiin terveyskeskuksessa ensin terveydenhoitaja ja sitten lääkäri. Tästä huolimatta suosimme edelleen ksylitol-pastilleja :)
Ainakin aikaisemmin Helsingissä vanhemmat rahoittivat xylitol-pastillit kaupungin päiväkoteihin. Viime lukuvuotena Helsingin kaupunki antoi ohjeistuksen, että päiväkotien henkilöstö ei saa kerätä rahaa lasten vanhemmilta vaan vanhempien pitää hoitaa kaikki rahankeruu. Lisäksi kaikki lapsille jaettavat vanhempien kustantamat "etuudet" pitää olla kaikkien saatavilla riippumatta siitä, onko vanhempi suorittanut maksun vai ei. Sama systeemi kuin koulussa siis. Toimii, mutta vaatii aktiiviset vanhemmat.
Hahaa, mahtavaa! Juuri näin meillekin kävi!!! Aina päiväkodin soiton tullessa puhelimeen sydän lyö muutaman ekstrahypyn, mutta tällä kerralla kyllä lopulta nauratti. Herra oli jo matkalla terkkariin saattajineen (eläköön terveysasema päiväkotia vastapäätä), itselleni jäi vain pohdittavaksi, pitääkö lasta lähteä hakemaan aikaisemmin, ja mitä pomo mahtaa tästä syystä sanoa! :D Muutaman kerran tuli kyllä toistettua sanoja Miksi? ja Mitä? Ihmettä???
PoistaMutta asiaan: Olen todella iloinen kotikaupunkini Espoon järkipäätöksestä! Edellä mainitun nenäkokeilun jälkeenkin kannatan edelleen päiväkotiryhmämme käytäntöä: Vanhemmat tuovat pastilliaskeja ja ne laitetaan yhteiseen automaattiin, josta kaikki lapset niitä saavat. Meidän perhe vie niitä usein, eikä minua kiinnosta tuoko kaikki vanhemmat. Pääasia on, että kaikki lapset saavat niitä.
Johanna
Hahaa, Rva Kepponen, SÄ (tai sun kersa siis) olet syyllinen kieltoon! :D
PoistaJohanna, toi automaatti on sikahyvä! Mä voisin myös laittaa nimen jollekin listalle että meidän kersojen purkeista saa jakaa kaikille.
Tämä olisi helppo kielto kumota. Turussa on lasten hammashoidossa otettu tiukennnettu hammastarkastus ja-huolto lapsille koska tällä hetkellä pienten ja jo koulussa olevien lapsien hampaiden kunto on selvässä laskussa. Reikiä on jo aivan pienillä.
VastaaPoistaHammashoidon kustannuksiin nähden ksylitolipastillien jakaminen, jopa niin että rahat menevät kaupungilta on ennaltaehkäisyä ja huomattavasti halvempaa kuin lääkärikäynnit. Ksylitolin myönteiset vaikutukset myös mm. korvatulehdusten ehkäisevällä vaikutuksella on todettu ja tutkittu niin näillä kahdella argumentilla minä melkein ihmettelen että ksylitolia ei budjetoida. On se raha käsihuuhteeseenkin löytynyt. Kun pastillit tulisivat pk:n puolesta olisi käytäntö helppo yhtenäistää rutiiniksi ja monta vaikeutta asiassa ohittuisi. Jos olisin Helsingissä kuntavaikuttaja niin haisevana vastalauseena kiellon kumoamiseksi esittäisin tätä.
-Sanna-
PS. Tarvittaessa teen sen Turussa kuntalaisaloitteen muodossa tai ahdistelemalla jotain kuntavaikuttajaa.
Hyvä, pastillikapinaan vaan! :)
PoistaNiin, ja tarvittaessa Xylitolia (100%) saa ihan jauheenakin tavallisesta kaupasta. Annettiin lapselle pienempänä kun pastillit eivät vielä sopineet juurikin sen kurkkuun jumittumisen takia. Ja on vielä halvempaa kun pastillit (ja E-koodi vapaata)..
VastaaPoistaSatutko muistamaan jauheen nimeä?
PoistaSokerihyllystä (Prismat ja Cittarit ainakin) löytyy. Sellainen valkoinen purkki, kyljessä lukee Koivusokeri. Täällä ilmeisesti valmistajan kotisivut: http://www.koivusokeri.fi/
PoistaJoo totta, en tajunnutkaan! Meillä on sitä kaapissa ihan makeutusaineena!
PoistaMeillä vanhempaintoimikunta kustantaa pastillit, Vantaalla olevassa päiväkodissa. Toivotaan ettei tästä saada jotain hässäkkää päiväkodissa kun uusi syksy polkaistaan kunnolla käyntiin!
VastaaPoista"Ratkaisuhan on ihan helppo: kullakin kersalla on oma pastillipurkki."
VastaaPoistaRyhmässä voi helposti olla 20 lasta ja kolme työntekijää. Se on oikeasti aika iso homma kulkea niiden purkkien kanssa jakamassa pastilleja kenelle mistäkin purkista. Toki isommat lapset osaavat ottaa omansa itse, mutta kokemuksesta voin kertoa että lähes joka kerta jonkun pastillit päätyvät kylvetyiksi lattialle... Toki tuen pastilleja osana hygieniakasvatusta mutta lastentarhanopettajana tiedän, että yksi purkki kaikille niinkin isossa ryhmässä kuin omani on, on ainoa toimiva vaihtoehto. Kokeiltu nimittäin on.
Espoolaisessa tarhassamme on jokaisella oma pastillipurkki, enkä muista koskaan kuulleeni, että jakaminen olisi jotenkin vaivalloista. Käytännössä oastillipurkit on isolla tarjottimella, josta ruuan jälkeen annetaan jokaiselle omasta purnukasta.
PoistaOlen tyytyväinen tähän järjestelyyn, enkä totta puhuen ole tullut edes ajatelleeksi, miten iso ja periaatteellinen asia tästä onnistutaan vääntämään.
jos omia purkkeja ei haluta, niin minusta kuulostaa hyvältä tuo idea, että vanhempaintoimikunta kustantaa pastillit kaikille. Sitä taas en oikein käsitä, että homma kaatuisi pastillien jakamisen hankaluuteen...
t. toinen keskivertomamma
Komppaan keskivertomammaa. Mä en oikein usko tohon hämminkiin, koska hoitajilla on pienten puolella neljän lapsen ryhmät. Ei pastillien jakaminen neljälle kakrulle voi olla ongelma. Ne isommat voivat sitten ottaa tosiaan itse.
PoistaPastilli on tosiaan yllättävän tärkeä juttu lapsille, taitavat monet käsittää sen karkkina, joten on tosiaan kurjaa jos osa sen saa ja osa ei. Ja uskon että työntekijöiden kannalta on hankalin vaihtoehto se jokaisen omasta purkista jakaminen. Minusta kuitenkin se olisi niin tärkeä juttu että sen kunta voisi maksaa kaikille. Mikähän se lopullinen kustannus on, jos kunta niitä ostaa isot määrät? Ja entä jos ajatellaan paljonko se ostos vähentää jatkossa terveydenhuollon kustannuksia? Kai näitäkin on joku tutkinut?
VastaaPoista(meillä keski-suomalaisessa kunnassa on vaihtelevasti käytössä tuo hankala jokainen tuo oman purkkinsa - kerätään rahat vanhemmilta käytäntö. Omat lapset on perhepäivähoitajalla ja sinne viedään omat pastillit.)
Piti vielä tulla lisäämään, että näin jo melkein painajaisia, että jouduin huolehtimaan paristakymmenestä nimikoidusta pastillipurkista, että varmasti oikea lapsi ottaa oikeasta purkista jne. Siirtymätilanteet ovat muutenkin päivähoidossa usein vaikeita, saati jos tällainenkin vielä pitäisi muistaa. Ison ryhmän pissattaminen ja nukuttaminen on jo projekti sinänsä, varsinkin kun usein paikalla on lapsia ennestään tuntemattomia sijaisia jne.
VastaaPoistaPastillien jakaminen jokaiselle lapselle omista purkeista saattaa kuulostaa helpolta hommalta, jos ei ole kokemusta päiväkodissa työskentelystä.Jos taas purkit olisivat lasten omissa lokeroissa, olisi siinäkin aika kova vahtiminen, ettei joku lapsista vetäisisi koko purkkia kerralla ja saisi vielä laksatiivisia vaikutuksia kaupanpäälle!
Tähän samaan hengenvetoon pitää todeta, etten itse henkilökohtaisesti ole kovin ihastunut myöskään lelupäivä-ideaan juurikin sen lapsia eriarvoistavuuden takia, mutta myös ihan siitä käytännön syystä, että omat lelut hukkuvat tai menevät helposti rikki päiväkodissa. Ja jotkut lapset tuovat, kehoituksista huolimatta, tosi kalliita leluja mukanaan. Sitten kun ne häviävät tai menevät rikki, onkin soppa valmis.
Ainakin meillä lokeroissa tavarat saa niin ylös, ettei ketterinkään vekara sinne kapua.
PoistaLeluasiaan. Kenenkään ei ole pakko tuoda kallista lelua. Jos sellaisen tuo ja rikkoo/hukkaa, se on vähän niin ei siitä tarvitse henkilökunnan paineita ottaa. Sama juttu on partioretkillä: jos lapsi kehotuksista huolimatta on ottanut retkelle puhelimen ja pudottaa sen metsään, niin totta kai sitä puhelinta etsitään, mutta jos se ei löydy, niin se siitä sitten: vanhemmat hankkikoot uuden. Usein muksut vielä pitävät puhelinta äänettömällä eli ei auta, vaikka puhelimeen soittaisi ja yrittäisi kuulostella, missä päin se on.
Mun täytyykin ihan kuysyä miten meidän eskarilaisen ope pastillijaon hoitaa. Mutta isoja ryhmiä ajatellen tuolla esitettiin yllä aika hyvää ratkaisua eli sitä apstilliautomaattia, josta jokainen saa ottaa ja jota vanhemmat sitten yhteistyössä täyttävät sitä.
PoistaMietin vielä tuotakin, että eikö xylitolin käytöllä itseasiassa saada aikaan säästöjä hammashoidon kustannuksista eli eikö kunnan kannattaisi pastillit maksaa?!
VastaaPoistaHyvä, että tästä keskustellaan!
täällä vantaalla ainakin meitsien tarhassa vanhemmat maksavat pastillit (muistaakseni 10e/vuosi) ja ne jaetaan keskitetysti. maksoimme viimeksikin koko kympin, vaikka laps oli tarhassa 2pv/vko - ajatuksenamme, että saavatpa sitten rahaa antaa niillekin lapsille, joiden vanhemmat eivät ole muistaneet rahaa tuoda. xylitol käsittääkseni estää/hidastaa kariesbakteerin tarttumista ja kyseinen bakteerihan tarttuu tuonne max 2-vuotiaaksi saakka ja herkin ikä on silloin, kun hampaat puhkeavat (koska karies ei elä pelkässä syljessä vaan tarvii lisäksi hampaan pinnan tjsp). koska keskari meni tarhaan kypsässä 1v iässä, kun suuhun satoi hampaita, enkä uskaltanut silloin vielä antaa lupaa tarhaxylitoliin (silloinen nappi oli semmoinen kovapintainen iso pyörylä, nykyinen herra hakkarainen), pelkäsin että tarhasta on varmasti saatu karies. mutta 2v-tarkastuksen yhteydessä tehtiin kariestesti (siihen mennessä oli puolisen vuotta napsinut tarhanappiakin) ja BAKTEEREITA NOLLA! uskon vakaasti, että merkittävää etua on ollut siitä, että tietääkseni koko ryhmän ipanat napsivat xylitolia joka aterian jälkeen.
VastaaPoistaps. tiedän kaiken tämän, koska olen legendaarinen KOLMEN LAPSEN ÄITI
Loistava ps.
PoistaSehän siis menee varmaan niin, että mitä enempi lapsia, sen enempi katu-uskottavuutta, ja yhden lapsen äidit ovat ihan noviiseja (vaikkakin silti äärettömästi pätevämpiä kuin lapsettomat)? Korjatkaa, jos olen väärässä. ;-)
Tää yhteiskassameininkikin on hyvä!
PoistaJa kyllä, arvostan myös PS:ää. Teen todennäköisetsi kolmannen lapsen ihan vain siksi että voisin alleviivata asintuntemustani. :D
toisaalta olen viime aikoina törmännyt kahteen äiti-idioottiin, joilla on neljä lasta, joten ilmeisesti kehitys taittuu tossa kolmen jälkeen.
Poistat. wandis, ei kirjautuneena kun vaan yks käs käytössä kun IMETÄN TÄSSÄ SAMALLA NÄIN KOLMEN LAPSEN ÄIPPPPÄNÄ
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaTai *huokaus* antaapa olla sittenkin.
Poista...symppaan.
PoistaMinä opena ostin (vanhempien kanssa yhteisesti päätettynä) säästöpakkauksen pastilleja ja kukin maksoi niistä 2,5€ lukuvuodelta. Ei ollut yhtään paha. Taisivat loppua vähän ennen lukuvuotta, mutta rehvastelen sädekehineni tässä sen verran, että kellekään kertomatta toin kotoa lisää tarvittavaksi kuukaudeksi. ;)
VastaaPoistaHyvin rehvasteltu. ;)
PoistaMä avauduin tästä aiheesta myös jokin aika sitten täällä.
VastaaPoistaEtenkin tää hämmentää siksi, että esikoisen tarhassa on harva se viikko jäätelöä tai muuta herkkuja, välipala on jatkuvasti jotain coctailkirsikoista väsättyä salaattia ja muuta makeeta mössöä... Ugh. Argh.
Oikeasti? Pitääkin vähän kysellä mitä noi nyt syövät!
PoistaAsutaan Helsingissä. Vein viime syksynä pastillipurkin tyttäremme mukana päiväkotiin ja vanhempainillassa sanottiin muillekkin uusien lasten vanhemmille että kaikki voisivat tuoda purkin, jakavat päiväkodissa sitten purkkikerrallaan lapsille. Keväällä, kun tämä kielto tuli niin ei ainakaan meidän päiväkodissa sanottu mitään, että pastillien jakaminen olisi lopetettu.
VastaaPoistaLoppujen lopuksi ihan sama, jos kaikki eivät tuo. Me voimme ainakin viedä vähän tiheämmin purkkeja päiväkotiin, jos ehto lapsemme xylitolin saannille on se, että muidenkin on varmasti saatava. Mielusti "tehdään hyvää" pikkurahalla muidenkin lapsille, jos omammekin siitä hyötyy.
Byrokratia on perseestä.
Ihan samoilla linjoilla olen!
PoistaMä luulin, että ongelmana tässä on se, ettei vanhemmat sitten kotona jaksa/muista kuitenkaan antaa niitä loppuja pastilleja, jolla saataisiin se päivän ksylitoliannos täyteen. Eli koska ne pelkät tarhassa saadut pastillit ei juuri mitään auta, niin turha rumba?
VastaaPoistaEi kait se turhaa ole kun eiks se ksylitoli katkaise kuitenkin sen happohyökkäyksen? (Perustan tietoni mainokseen 80-luvulta)
PoistaMeillä ennen viime kevättä oli pienten ryhmässä sellainen systeemi, että jokainen perhe toi vuorollaan yhden purkin pastilleita, josta jaettiin sitten kaikille lapsille aina lounaan jälkeen. Kun purkki oli loppumassa, laitettiin pastillienostokehoituslappu seuraavan lapsen lokeroon (pidimme listaa siitä, ketkä olivat jo ostaneet). Tämä toimi meillä loistavasti eikä mitään ongelmia koskaan ollut. Sitten astui voimaan tämä pastillikielto (Helsingissä kun ollaan), ja johtaja antoi luvan käydä ostokierros loppuun tasapuolisuuden nimissä, mutta nyt syksyllä emme enää saa niitä jakaa/hankkia/pyytää hankkimaan. Ei meistä kukaan tätä oikein ymmärrä, sillä meidänkin mielestämme niistä olisi vain ja ainoastaan hyötyä lapsille.
VastaaPoistaHölmöä että ihan toimivakin systeemi pitää purkaa!
PoistaYksi asia, mitä minä aina jaksan ihmetellä, on se, miten nöyrästi työntekijät noudattavat ihan pöljiäkin määräyksiä. Äkkiäkös sitä kävisi vanhemmat läpi ja kysyisi, haluavatko tästä käsittämättömästä kiellosta huolimatta jatkaa ja jos asia on edelleen vanhemmille ok, niin sitten jatkaa. Lapsillekin on hyvä opettaa hiukan kansalaistottelemattomuutta: jokainen, jolle on valtaa annettu, voi myös käyttää valtaansa väärin eikä sitä tarvitse hyväksyä.
PoistaPakko kommentoida minunkin. Ihan vähän vaan tuosta pastillien jakamispuolesta. Eli olen lastentarhanopettaja ja meillä oli muinoin yhdessä tarhassa tapana nimenomaan tää, että jokainen toi omat pastillit. Meillä toimi tuomispuoli hyvin, eli kaikki vanhemmat toi, kunhan muistuteltiin välillä. Ja aina sapuskan päätteeksi lapset haki oman pastillinsa omasta nimikoidusta purkistaan. Yksi aikuinen oli aina "vahtimassa". Ei siinä sen kummempaa hässäkkää ikinä ollut, kun ei ne lapset kuitenkaan kaikki samaan aikaan sitä pastilliaan hae. Jos siinä sattui olemaan 3-4 lasta samanaikaisesti, niin malttoivat kyllä odotella vuoroaan. Jonotellaanhan sitä tarhassa muutoinkin, esim. vessaan.
VastaaPoistaNyt ehkä työnnän sormeni ampiaispesään, mutta otan sen riskin. Mikä näissä pastilleissa on niin mahtavaa että niitä pitää lapsille koko ajan syöttää? Asun Ruotsissa eikä siellä harrasteta eikä hammaslääkäriliitto suosittele. Tällaista ongelmaa ei ole. Tarkoitus ei ole dissata pastilleja sinänsä vaan sitä että siitä on yhtäkkiä tullut ”must have” Suomessa vähän samaan tapaan kuin velli on Ruotsissa tai Leviksen viisnollaykköset- sopi tai ei -anno 1990. No nyt vähän hyppäsi mutta ymmärrät varmaan mitä tarkoitan. Miksei kukaan kyseenalaista sitä että onko niitä PAKKO koko ajan laittaa suuhunsa kun niin ei tehdä muualla maailmassa. Voisiko niillä kenties olla yhteyttä lihavuuteen kun lapset opetetaan syömään ”karkkia” (ei ne fluoripastilleille maistu) koko ajan. Lähtökohtaisesti olen liberaali ja katson, että kukin vanhempi tehköön kuten tykkää, mutta ymmärrän myös että päiväkodissa tämä ei ehkä ole ihan ongelmatonta. Aina on niitä joilla ei ole sitä purkkia siellä kun vanhemmat eivät jaksa, muista, ei ole massia. Ne menevät sekaisin, jollain toisella on parempaa makua kuin itsellä ja siitä tulee riita jne jne.
VastaaPoistaTuskin nuo nyt sentään lihavuutta aiheuttaa :) Mutta niitä syödään siksi, että xylitoli on tutkitusti hyvää hampaille ja ehkäisee reikiä. Eihän muualla maailmassa kovinkaan monessa paikassa syödä xylitolipurkkaakaan, joten siinä mielessä lienee turha ihmetellä pastillien puuttumista?
PoistaVelli Ruotsissa must have? Kertoisitko lisää? Olen oikeesti utelias :)
t. toinen keskivertomamma
Happohyökkäyksen katkaisemisen lisäksi pastillit tutkitusti vähentävät korvatulehduksia ja vastaavia infektioita. Nimenomaan päiväkodissa käytettynä.
Poistano ruåtsissa suositellaan taas sitä tuttien putsaamista suussa, joka nyt on ihan paras tapa saada se karies vauvan suuhun. terv nimim 70-luvun lapsi, jolla on ihan vitun kiukkuinen karies ja joka haluaa säästää siltä KAIKKI LAPSET.
Poistajännää muten se, että ruåtsissa tehään muka kaikki paremmin :D
t. wandis
No en tarkoita että lapsesta tulee sekakäyttäjä pilleristi, siksi että oppii ottamaan nappia jo vaahtosammuttimen kokoisena tai että hänet pitäisi laittaa jonoon lihavuusleikkaukseen koska oppii syömään ”karkkia”. Minä vain ihan aidosti ihmettelen että missä vaiheessa nämä makeat tabletit ovat siirtyneen sinne samaan kerhoon D-vitamiinin kanssa?
PoistaWandikselle sanottakoon, että kaikki ei täällä totisesti ole paremmin. Tutin laittamista suuhun ei suositella mutta toisaalta sen tähden ei myöskään pidetä Britney Spearsin tasoisena äitinä jos näin toimii. Ajatuksena on, että märät pusut sen sinne tuovat myös ja että toisaalta bakteereja on hyvä saada esim. allergioita välttääkseen. (suo siellä vetelä täällä). Itse en tee niin mutta luulen että paheksunta on lapselle vahingollisempaa.
Toinen keskivertomamma – Ruotsissa polla hyvin suvaitsevaisia vanhemmuuden suhteen ja angstinen äitiys, joka Suomessa jyllää loistaa poissaolollaan (esim. kotiäidit vs. uraäidit dikotomia). Vellin juottaminen on kuitenkin asia joka täällä on pyhää eikä sitä kyseenalaisteta. Ei vaikka tutkimuksena ovat todistaneet liikalihavuuden ja vellin yhteyden. Minusta se vielä menisi jos sitä annetaan alle vuoden vanhalle tms. mutta se on monen lapsen pääasiallista ravintoa vielä kolmen vuoden jälkeenkin ja ilmeisesti niin addiktoivaa, että Meth jää toiseksi. JOKASELLA tiedostavalla vanhemmalla on vellipurkki tiskipöydällä ja sitä sitten laitetaan pulloon, vettä päälle, shake it shake it ja mikroon. Ei siis mitään hämmentelyjä. Itseäni tökkii ajatus että lapsi joka osaa syödä syö sitä tuttipullosta. Tiedän vanhempia jotka antavat sitä monta kertaa päivässä ja yleinen suositus kielto on että max. kolme kertaa päivässä mikä on minusta käsittämätöntä sillä silloin lapsi joko syö liian vähän muuta ruokaa tai kokonaisenergian määrä nousee liian suureksi. Tiedän vanhempia jotka tyrkkäävät pullon kolmevuotiaalle yölläkin jolloin tämä nukahtaa hiilaripöhnäänsä sen sijaan, että häiritsisi vanhempien unta kuten oma kersani tekee sangen useasti.
Onpas tosiaan melkoista vellittelyä! Kai joka maassa on joku oma 'outous', jota ei oikein pysty ulkopuolinen ymmärtään :)
Poistat. toinen keskivertomamma
Tämä selvensi hyvin ruotsalaisen tuttavaperheen luona näkemäni nelivuotiaan nukkumaan menon. Lapselle laitettiin suurin näkemäni ehkä litran tuttipullo velliä kainaloon ja sänkyyn. Luulin, että he olit vain jotenkin outoja :D
PoistaT: Martta
Mielenkiintoista, että kaksi peräkkäistä postaustasi ovat oikeastaan samasta aiheesta. Eli miten paljon yksilö tai perhe voi vaatia omien arvojen tai käytäntöjen noudattamista yhteisössä.
VastaaPoista"Meidän lapselle ei uskontoa -> kenellekään ei uskontoa"
"Meidän lapselle ei pastilleja -> kenellekään ei pastilleja"
Kieltäminen ei taidakaan olla hyvä tie.
Pitääkö jokaisen yksilöllisyys huomioida vai pitääkö yksilön sopeutua yhteisön käytänöihin?
Olen monesti kuullut väitettävän, että nykyinen kulttuurimme on liian individualistinen.
Työnnänpä lusikkani minäkin pastillisoppaan!
VastaaPoistaKotikunnassani suun terveydenhuolto rahoittaa niin päiväkotilasten kuin koululaisten xylitol-pastillitarjoilun lounaan jälkeen. Vaikka se yksi pastilli ei kesää tee, niin se tavan opettaminen on se juttu. Ehkä joku perhe sitten ottaa kotonakin käyttöön pastillit, kun ne ovat päiväkodista tuttuja.
Ksylitolin hyödylliset vaikutukset ovat happohyökkäyksen katkaiseminen (siis suun pH nousee takaisin normaalille tasolle) ja kariesbakteerien vähentäminen suusta. Kariesbakteerit eivät pysty hyödyntämään koivusokeria, vaan tavallaan tukehtuvat siihen, jolloin bakteerien määrä vähenee. Lisäksi on sitten mm korvatulehduksia vähentävä vaikutus, mutta siihen taidettiin tarvita vielä enemmän ksylitolia kuin hammasvaikutuksien saamiseksi.
Meidän päiväkodissa vanhempaintoimikunta tilasi lisää pastilleja, jotta lapset saavat pastillit myös aamiaisen ja välipalan jälkeen!
Hammaslääkäriäiti Nurmijärveltä
Kiitos hyvästä kommentistasi! Periaatteessa "ostan" argumnttisi mutta salaliittoteorioiden vankkumattomana kannattajana en voi olla miettimättä, että ettei vain Leaf olisi onnistunut lobbaamaan ja ihan helvetin hyvin ;-)
PoistaKiitos, että sain hyödyllistä tietoa. Uskon sitä tarvitsevat. Kiitos
VastaaPoista