Iloitsin taannoin lounaskeskustelussa siitä, että lähikauppiaani oli alkanut laputtaa pian vanhenevia tuotteita - 30% alennukseen. Kollega oli kauhuissaan: nehän ovat vanhoja tuotteita! Korjasin, että "parasta ennen" on nimensä mukaisesti ihan ok viimeisenä myyntipäivänä -- ja vielä pitkään sen jälkeenkin. Muutenhan pakkauksessa lukisi "vanhaa tasan tarkkaan tällä kellonlyömällä". Kollega ei ostanut selityksiäni vaan vetosi siihen, että hänellä on lapsia ruokittavanaan ja hän haluaa panostaa ruokaan.
No juu. Perheellinen, hyvän ruoan ystävä olen minäkin.
No juu. Perheellinen, hyvän ruoan ystävä olen minäkin.
En vain ollut tullut ajatelleeksi, että olen jonkun mielestä epäilyttävä vanhempi, jos annan lapsilleni ruokaa, jossa on huomisen päivämäärä. Pitäisikö tästä ihan syyllistyä? No ei, enhän ole väärässä.
Masennuin kyllä. En nimittäin tartu -30% alennuspaketteihin siksi, ettei minulla olisi varaa maksaa jauhelihasta euroa lisää, vaan siksi, että en halua hyvien raaka-aineiden joutuvan roskiin. On jo riittävän paha, että välillä ostan ruokaa liikaa, tulee iltoja jolloin kukaan ei syökään kotona, ipanat eivät osaa arvioida nälkäänsä tai nirsoilevat, unohdan pakastaa tai hukkaan jämäpurkin jääkaapin perukoille.
Ruokahävikki sattuu sydämeeni enemmän kuin lisäaineet, homogenointi ja hevosenlihalasagne yhteensä. Biojätteisiinkin lajitellulla syömäkelpoisella ruoalla on raskas hiilijalanjälki, sillä lannoitteet, raaka-aineet, käsittelyt, pakkaukset, kuljetukset ja kuumennukset ovat menneet tuotteen kohdalla 100%:sti hukkaan. Yhtä lihapullaa on pyörittänyt monta kättä.
Moni kuitenkin ottaa sen viimeisimmän takarivin maidon, joka säilyy vielä viikon ostopäivän jälkeen, vaikka se käytettäisiinkin kokonaan samana päivänä. Toisaalta sama ihminen voi ostaa tonnikalapurkin, jonka sisältö on imuroitu delfiinien ja kilpikonnien kanssa merestä vuosi sitten.
Olemmeko tuoreusaivopestyjä? Pelkäämme parasta ennen -päiviä, tunnistamme vanhentuneen elintarvikkeen vain päivämäärästä ja uskallamme ostaa vain vakuumipakkauksia. Uskomme, että tuote on ok, jos siinä lukee “Atria Fresh”. Ei näin.
Olemmeko tuoreusaivopestyjä? Pelkäämme parasta ennen -päiviä, tunnistamme vanhentuneen elintarvikkeen vain päivämäärästä ja uskallamme ostaa vain vakuumipakkauksia. Uskomme, että tuote on ok, jos siinä lukee “Atria Fresh”. Ei näin.
Mä olen koettanut siirtyä päivämäärähysteriasta enemmän aistinvaraiseen tarkkailuun, eli jos ruoka ei näytä /haise /maistu pilaantuneelta, niin sitä syödään vielä. Lauantaimakkara on nyt kuukauden päivämääränsä ylittänyttä - sitä mä syötän kyllä vain koiralle (tuoreenakin) - mutta mistään sitä ei huomaa. En tiedä mihin naftaliiniin ne on se tehtaalla upottaneet. Pistää miettimään, mitä ne aineet tekee omalle elimistölle.
VastaaPoistaOnhan se epäilyttävää! Tekisi mieli muuten tietää enemmän säilöntäaineista. Ne kun ovat mun laskuissa lisäaineista parhaimpia, koska niillä estetään juuri hävikkiä.
PoistaVoi hyvä isä. Mulla ois varmaan tullut sanottua pari valittua sanaa sille kollegalle. Lapsia on mullakin ruokittavana, mutta ei tulisi kyllä mieleenkään hylätä hyvää ruokaa vain siksi, että sen parasta ennen -päiväys on lähestymässä - tai jo mennyt. Jos päiväys on ohitettu, tuotetta haistetaan ja jos haju ei yhtään epäilytä, maistetaan. Ja jos maku on edelleen ok, SYÖDÄÄN. Esim. jogurtit, jotka on valmiiksi happamia maitotuotteita, säilyvät avaamattomina kuukaudenkin ohi päiväyksensä. Vain jos kansi alkaa pullistella, on syytä olla epäluuloinen.
VastaaPoistaMinä tarraan säännöllisesti niihin alennuslapuilla varustettuihin broilerinsuikaleisiin ja jauhelihoihin - en siksi että ei olisi varaa ostaa täyshintaista vaan siksi, että se nyt vaan on tyhmää maksaa liikaa. :P
Kieltämättä olin vähän sanaton. Se vielä pahoitteli jos syyllisti. Mä totesin vaan että mä en ole se, jonka pitäis syyllistyä. :)
PoistaAikaan, joilloin ei ollut vielä hyla tms tuotteita kovinkaan paljon, sain neuvon Valiolla työskentelevältä henkilöltä, että 2 vk parasta ennen päivän jälkeen alkaa tavis tuotteet olla passeleita meille maitovammasille. Ja tosiaan, söin vuosikaudet hedelmäpommijoguni ja muut herkut "vanhentuneina" eikä tullut maha kipeeks.
PoistaPäivämäärähysteria on tosiaan ihan turhaa, eikä se varsinkaan ole mikään mittari sille, miten paljon ihminen panostaa lapsistaan huolehtimiseen :D
VastaaPoistaKuningaskuluttajassa oli hiljattain juttu parasta ennen -päiväyksistä sekä viimeisistä käyttöpäivistä: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/03/27/vanhaakin-ruokaa-voi-syoda. Jakso on Areenassa vielä reilun viikon: http://areena.yle.fi/tv/1839012. Itse en ehkä noiden viimeisten käyttöpäivien rajoja lähtisi ylittämään, mutta parasta ennen -päiväykset olen myös minä havainnut hyvin joustavasti tulkittaviksi suosituksiksi siitä milloin tuote on parhaimmillaan (ts. ei läheskään pilaantumispisteessä).
Esim. vanhassa opiskeluasunnossani tulin testanneeksi, että sen asunnon jääkaapissa (joka näin jälkikäteen ajatellen oli selvästikin tarpeettoman kylmäksi säädetty) säilyi rasvaton maito peräti kaksi viikkoa yli parasta ennen -päiväyksen - mutta se 15. päivä oli liikaa :D
Mä en oikeastaan enää katso edes päivämääriä muusta kuin lihasta ja kalasta, luotan siihen että huomaan kyllä jos joku on vialla. Ps. Kunkku on niin paras ohjelma! Mä olin muuten tuottajana niiden sivuston uudistusproggiksessa, käykää toki katsomassa!
PoistaJoskus olin tarkka päivämäärien suhteen, nyt käytän enemmän silmiä ja nenääni tarkistamaan käyttökelpoisuuden - merkitty päivämäärä on vain suuntaa antava :)
VastaaPoistaTarjoustavarat tarttuvat matkaan joko heti käytettäväksi tai pakkaseen. Syynä on juurikin tuo alennus, mutta myös se, ettei raaka-aine menisi turhaan hukkaan.
Hyvä, samoilla linjoilla ollaan!
PoistaTästä olen NIIN samaa mieltä. Sydämeen sattuu, kun tietää, miten paljon ruokaa heitetään haaskiin nimenomaa kaupoissa ja joukkoruokailussa. Kotonakin syön usein lapsilta jäävät tähteet, vaikka yritänkin saada itseni uskomaan, ettei se maailmaa pelasta, jos minä lihon muodottomaksi...
VastaaPoistaHaha, niin totta tuo lihomispointti - on tullut itsellekin mieleen, että minkä tasoinen "palvelus" tämä oikein on.
PoistaEhkä vanhenevat ruoat pitäisi vain markkinoida paremmin? Tämä oli hyvä idea: http://pikkuapuri.blogspot.fi/2011/05/asennetarrat-vanheneviin-ruokiin.html
VastaaPoistaLoistava idea!
PoistaSamaa mieltä! Mä käytän itse esim. viikon "vanhaa" maitoa kahvissa. Jos ei paakkunnu, se on ihan ookoo.
VastaaPoistaJust näin!
PoistaTaannoin törmäsin ihmiseen joka ylpeili sillä, ettei koskaan osta punaisen lapun "köyhänapuruokaa". Ajatus kuulosti omaan korvaan perin absurdilta sellaisen ihmisen korvaan, joka kuitenkin on käynyt korkeakoulussa opiskelemassa elintarvikkeiden ja lääkkeiden parasta ennen -logiikkaa. Niissähän on oltava todella isot toleranssit, jotta voidaan olla varmoja että tuote säilyy varmasti syömäkuntoisena ilmoitettuun päivään saakka.
VastaaPoistaAika jännää, että joku näkee nämä alennustuotteet hyväntekeväisyytenä. Kauppa toimii ihan liiketaloudellisin perustein, pyrkii vähentämään hävikkiä, koska hävikin määrä on suoraan sidoksissa liikevoittoon.
PoistaJännä kyllä...mietin näiden ihmisten kohdalla, että jos omasta jääkaapista sattuu löytymään vaikka maito tai jauheliha, jossa pvm on vaikka huomenna, niin heittävätkö he ne pois, vaikka avaamattomina (hyi, tää on vanhaa)? Minä ainakin ostan näitä "lappuruokia", usein niissä on seuraava päivä viimeinen käyttöpäivä, jos lihasta puhutaan. Sitten on vielä parasta ennen -tuotteet, joita voi hyvässä lykyssä käyttää oikein paljonkin päivämäärän jälkeen. Haju- ja näköaistia itse käytän.
PoistaEih. Ruokahävikin lisäksi mä en kestä jos tuoreudesta tehdään elitismiä. :(
PoistaItse olen ollut todella hysteerinen tämän asian kanssa, mutta nykyään meillä haistetaan ja/tai maistetaan ennenkuin heitetään roskiin. Vähän vanha maito uppoaa hyvin pannariin. Eniten pännii, jos vihanneksia menee roskiin.
VastaaPoistaHiljalleen niitä aistejakin oppii käyttämään. Mä olen tehnyt tän hävikkiasian kanssa duunia jo muutaman vuoden ja edelleen tulee stipluja. Babysteps.
PoistaOnko tosiaan vielä olemassa ihmisiä, jotka eivät osta päiväysalennustuotteita koskaan?! Ehkäpä minun (80-luvulla syntyneiden) sukupolvi on sitten jo valistuneempaa, koska tuttavapiirissäni kellään ei ole negatiivista asennetta tätä uudehkoa ilmiötä kohtaan.
VastaaPoistaEntinen poikaystäväni elää lähes pelkillä päiväysalennustuotteilla, koska hän on kaikkiruokainen ja pakastaa tuotteet heti ostettuaan. Eikä kyse ole tosiaan pelkästä rahasta: itsekin kaupassa työskennellessä tunnen pahaa oloa, kun heitän päiväysvanhoja tuotteita roskiin.
Oletteko koskaan kokeilleet, mitä käy, jos ruoka onkin hieman vanhaa? Kalan ja kanan kanssa olen varovaisempi: pyrin valmistamaan viimeistään päivää parasta ennen -päiväyksen jälkeen. Mutta muuten en juurikaan ole kiinnostunut päiväyksistä. Ehkäpä minulla on sitten rautainen vatsa, mutta mitään ongelmia ei ole tullut. En tiedä tieteellisistä tuloksista, mutta luulen, että pieni vatsan altistaminen (maalaisjärjellä: totuttelu) erilaisiin bakteereihin vahvistaa sitä. Tämä on tosin vain empiirinen tutkimus ;)
Ps. Lähikaupassani ei merkitä alennustarroilla tuotteita, vaan suuret erät ihan omalla tarjouskyltillä, jossa lukee: huom. päiväys. Kanaa saa usein alle puoleen hintaan! Harmi etten omista pakastinta.
Vastaus kysymykseesi: on. Mä varmaan kuulun kans tohon rautainen vatsa -segmenttiin. Pahinta on se, että jos epäilee jonkun elintarvikkeen olevan vanhaa, niin miten saa aistinsa antamaan objektiivisen havainnon: haiseeko tämä vai eikö haise.
PoistaItse ostan varsinkin lihoja alennuksesta pakkaseen. Eniten ärsyttää se, että puolen hinnan tarrat onvaihtunut noihin -30% tarroihin. Puolella hinnalla tuli ostettuaenemmän alkuperäiseltä hinnalta kalliimpaakin lihaa mutta tuo alennuksen pienentäminen on vähentänyt selvästi sitä ainakin itsellä.
VastaaPoistaAi onko alennusta pienennetty? En tiennytkään! Lähikauppiaani kun on alkanut laputtaa vasta ihan muutama kuukausi sitten. (Joo olen valittanut aiheesta hänelle kyllä)
PoistaApua, meillä juodaan juuri maitoa jossa on ollut päiväys eilen! ;)
VastaaPoistaJa kuin ihmeen kaupalla olet vielä kirjoittamassa tätä kommenttia! ;)
PoistaParasta ennen on aivan eri kuin viimeinen käyttöpäivä, vaikkei siinäkään oo oikeasti mitään järkeä, että ikuisesti (?) säilyviin eineksiin pistetään viimeinen käyttöpäivä. Kuningaskuluttajassa asiantuntija sanoi, että vaikka kalassa alkaa tosiaan jotkut ruokamyrkytystä lisäävät bakteerit ajan kanssa syntyä, mutta vaikkapa maitotuotteet eivät koskaan tule ihmiselle vaarallliseksi, ne vain pilaantuvat ja silloin se "vain" maistuu pahalle. Mutta ei tietenkään parasta ennen -päivän tienoilla vielä, huhhuh.
VastaaPoistaHyvä tarkennus!
Poista4 viikkoa vanhasta avaamattomasta ruokakermasta tulee, noh, hyvin löysä vatsa, hetkeksi. Testattu.
PoistaTurha masentua tuollaisesta. Sinähän teet ostoksillasi hyviä tekoja kun tosiaan vähennät sitä hävikkiä. Ja tuotteet ovat ihan hyviä vielä pari päivää päiväysten jälkeen. Maito jopa viikonkin. Eihän ennen ollut mitään päiväyksiä missään tuotteissa. Niitä käytettiin, kunnes nenä tai silmä sanoi, ettei tämä enää kuulu ruokapöytään. Tätä olen yrittänyt muistuttaa kaikille, jotka niitä päiväyksiä silmä kovana tutkivat. Ja kyllä se ruokalaskukin on ihan mukava saada pienenemään kun saa vähän alennusta ostoksista. Ruoka on älyttömän kallista!
VastaaPoistaNo joo, masennun vain siitä, että näihin ihmisiin tosiaan törmää vielä. Kieroa on se, että oletettavasti ruoka ei ole älyttömän kallista kun sitä on varaa heittää roskiin.
PoistaMulla oli työkaveri, jolla oli todellinne päiväyshysteria. Jos esim. maidossa oli "parasta ennen 19.4." se heitti maidon pois jo 18. päivä. Koska huomenna se on vanhaa. Yritin kovasti selittää, että "parasta ennen" ei ole sama kuin tämä tuote on pilalla, mutta se katsoi mua kuin vajaata.
VastaaPoistaMä en juurikaan katso päivämääriä. Silloin, kun käytin vielä kaupan jauhelihaa, saatoin siinä olla tarkkana ja ainakin paistaa saman päivän leimalla varustetun lihan heti. Tällä hetkellä ainut jauheliha, jota meillä käytetään, on hirven jauhelihaa pakastimesta. Siinä ei ole päiväyksiä. Kaadettu on toki syksyllä 2012, mutta sekin on vapauttanut tästä päivämääräkyttäyksestä. Joskus jää ylivuotista lihaa pakastimeen, mutta siinäkin luotan haju- ja makuaisteihin.
Kermaviileissä, jugurteissa ja piimässä ja rahkassa en piittaa juurikaan päivämääristä, koska ne on jo valmiiksi happamia. Ehkä silloin, jos parasta ennen on ollut kuukausi sitten, niin saatan antaa koiralle tai sitten käytän leivontaan. Ja maito on tosiaan hyvää niin kauan, kun se ei paakkuunnu kahvissa :)
Hysteria tosiaan asuu joissain ihmisissä todella syvällä. En tajua mistä se pelko oikein tulee. En usko että ruokamyrkytyksistä.
PoistaMieheni oli ennen sitä mieltä, että punaisella laputettuja tuotteita osti vain köyhät ja mummot. Pienellä "aivopesulla" ja faktojen kertomisella hän nykyään "markkinoi" työpaikallaan niin kestovaippoja, kierrätystä kuin kyseisiä punaisella laputettuja ruokia.
VastaaPoistaMonelle kyse taitaa olla vain asenteesta, ja siitä miltä haluaa näyttää muiden silmissä.
Hyvin markkinoitu! :)
PoistaKomppaan kaikkia järkeviä, rahaa ja maailmaa säästäviä. Jos ei viherrä, paakkuunnu ja pakkaus pullota niin ruoka on syötävää. Penni on miljoonan alku. Säästäväisyys on hyve. Lapsetkin pysyy terveenä.
VastaaPoistaJa sitä paitsi - silloin voi ostaa tuota taivaallista Poron kylmäsavupaistia. Se on niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin hyvää. NAM. Pakko saada. Voi ei. Pakko. Saada. Poroa!
:) Meidän perheessä ei syödä juuri muita leikkeleitä kuin poroa. Juuri siitä syystä että se on ihan sairaan hyvää.
PoistaOnko se oikeasti joku sukupolvikysymys, koska mulle (80-luvulla syntyneenä) ei tule mieleenkään hävetä punaisten lappujen ruokien ostamista?! Lihat ostan pakkaseen lähes pelkästään alennuksesta.
VastaaPoistaOikeasti. Vähän hävettää sellaisten ihmisten välinpitämättömyys/ymmärtämättömyys/tietämättömyys/tyhmyys (mitä se sitten onkin), jotka karsastaa niitä punaisten lappujen tuotteita, tai varsinkin niitä ostavia!
Toivottavasti näin on, että nuoret ovat jo fiksuja ja valistuneita!
PoistaAsun päivämäärähysteerikon kanssa. Uuvuttavaa. Hieno mies noin muuten. Maanantaina meiltä lensi roskiin 6 kpl kananmunia, joiden parasta ennen oli mennyt 3 vrk sitten, samoin käy kaikille tuotteille. Hän on vakaasti sitä mieltä että parasta ennen on sama kuin syö ja kuole päivämäärä. Sweet Chili kastike, joka muutenkin sisältää e-tuotteita, eikä ihan hetkessä vanhene, katosi koska mieheni mielestä parasta ennen päivämäärä oli hinkkautunut pois. Olen lähes 4 vuotta yrittänyt paasata asiasta hyvällä ja pahalla, käskenyt luottaa aisteihin jne., mutta ei auta. Ei liene tarpeellista sanoa, että meillä ei käytetä vakuumiinn pakattuja kaloja listeriariskin vuoksi, vaan kalatiskillä kysytään miten kylmäsavulohi on saapunut heille, ettei vaan vakuumissa.
VastaaPoistaApua. Joutuisin ehkä antamaan ko. henkilölle pääsykiellon keittiöön!
PoistaKoska meidan kananmunat tulee pikkutiloilta ilman paivamaaria niin kayttokelpoisuus testataan uppotestilla silloin kun ei muista miten kauan ne ovat kaapissa pyorineet - jos uppoaa vesilasin pohjalle niin sita voi kayttaa - jos kelluu pinnalla parempi pistaa pois...
PoistaOpin punaisten lappujen arvostamisen omalta äidiltäni, joka on taas hyödyntänyt aletuotteita siitä lähtien, kun minä ja veljeni olivat ihan pieniä. Tämä vahvistui eritoten silloin, kun asuin nuoruusaikanani pitkän aikaa äidin kanssa kahdestaan. Käytämmekin äidin kanssa noista lapuista nimeä "Meidän Merkki". Koska äitini oli pienituloinen, ymmärsin oikein hyvin, miksi hän näitä aletuotteita niin kovin vaali. Tätä oli erittäin hyvä hyödyntää silloin, kun itse opiskelin.
VastaaPoistaSellainen hauska sattumus täytyy tässä vielä mainita, mikä tapahtui joskus mun yläasteaikanani. Minulla oli aika kontrolliin hammaslääkärille ja minun piti ennen sitä täyttää pieni kysely omaan terveyteen liittyen (allergiat, sairaudet yms.). Lomakkeessa oli kohta, jossa kysyttiin, onko minulla erityisruokavaliota. Totesin siinä vaan ääneen: "Vanha ruoka." Äitini nauroi vieressäni melkein katketakseen. :D
Loistava erityisruokavalio! Mä taidan ottaa käyttöön jonkun vastaavan merkinnän! :)
PoistaNiin kuin täällä on jo sanottu, parasta ennen on eri asia kuin viimeinen käyttöpäivä. Jos söisin lihaa / kalaa - jotka merkitään viimeisellä käyttöpäivällä -, en ilkeäisi eilistä enää käyttää. Viikonkin vanha maito lorahtaa helposti kahviin, koska pilaantumista ei voi olla huomaamamatta.
VastaaPoistaTäällä moni maistelee epäilyttäviksi luokittelemiaan elintarvikkeita, en kyllä ilkeäisi maistella. Jos se on pilalla, pienikin maistelu saattaa sairastuttaa...
Yleensä bakteereita pitää saada aika suuri määrä ennen kuin siitä sairastuu. Terveen ihmisen immuunipuolustukselle esim. listeriabakteerit ovat rutiinia eivätkä ne pääse lisääntymään uudessa isännässään, vain heikentynyt vastustuskyky on syy välttää maisteluakin.
PoistaMä olenkin (viitaten edelliseen postaukseen) siirtynyt Afrikan lapsilla syyllistämisen sijaan syyllistämään tällä asialla. Eli kerron lapselle kuinka moni ihminen on käsitellyt kaurahiutaleita pellolta kauppaan, ennen kuin se on sinulle puuroksi valmistettu, että ei viitsisi heittää hukkaan monen ihmisen työtä. Tämä on toistaiseksi tehonnut, kun sitä ei viljele kauhean usein.
VastaaPoistaMä olen käyttänyt näitä tarinoita ihan ruokahetken viihdykkeenä eli keksinyt omasta päästäni tarinan kenen pellosta peruna on lautaselle tiensä löytänyt. Hyvin uppoaa. ;)
PoistaMinäkin ostan laputettuja tuotteita, varsinkin lihaa, kalaa ja kanaa. Pakastan ja käytän myöhemmin. Muita päivämääriä ei tule seurattua, meillä on esim. maidon kulutus sitä luokkaa, ettei pääse vanhenemaan juuri koskaan. Tosin esim. leikkeleistä otan aina sellasen paketin, jonka pvm on mahdollisimman kaukainen, niiden menekki kun meillä on hiukan vaihtelevaa ja jos pvm on muutaman päivän päähän, voi olla, että joutuu heittämään osan pois.
VastaaPoistaHiukan meilläkin on miehellä tuota "päivämäärävammaa".
Olen yrittänyt selittää hänelle, että on täysin eri asia onko päivämäärä parasta ennen pvm, viimeinen myyntipäivä vai viimeinen käyttöpäivä. Ei vaan tunnu menevän jakeluun... Tosin mies ei enää kysymättä heitä pois ruokaa vaan kysyy, että: "Voiko näitä kananmunia vielä syödä, kun parasta ennen pvm oli 3 vrk sitten?" Vastaus : Kyllä voi, kyllä kananmunasta haistaa jos se on pilaantunut.
Ja täytyy kyllä tunnustaa, että olen silloin tällöin syöttänyt perheelle "eilispäiväistä" lihaa tai kanaa. Haistamalla huomaa onko tavara ok ja koskaan ei kukaan meillä ole sairastunut näistä.
Poisheitettävän ruaan määrää minäkin pyrin pitämään mahdollisimman pienenä, mutta aina se ei onnistu jos ei suunnittele ruokia kunnolla etukäteen.
Kananmunan pilaantumistesti myös opetettiin köksäntunnilla! Miksiköhän nämä päivämäärähysteerikot ovat nyt useamman todistuksen mukaan miehiä? Outoa.
PoistaMeillä ei mies ole tainnut olla köksäntunneilla läsnä tai ainakin on unohtanut aktiivisesti ne n. 40 vuotta sitten annetut mahdolliset opit.
PoistaEi muutenkaan juurikaan laita ruokaa aj ei oo maailman käytännöllisin ihminen, joten ymmärrän sikäli ja on muissakin asioissa hiukan "bakteerikammoinen".
Meillä myös asustaa päivämäärähysteerikkomies! :D
PoistaKirjotin jo yhden kommentin eikä se näytä tulevan läpi...kokeilen siis uudestaan :)
VastaaPoistaTämä on aihe minun mieleen. Olen ruokakauppias ja sydäntäni särkee aina kun vien hyllyistä pois hävikkiä. Fakta kuitenkin on, että jos aion myydä jotain niin hyllyjen on oltava täynnä. Ja tästä tietenkin seuraa hävikkiä. Laputamme myös näillä -30% lapuilla ja saamme onneksi osan myytyä näin. Loppuhävikki annetaan pakkakuntamme ruokajakeluun eli ruoka menee käyttöön eikä roskiin. Monet kauppiaat tekevät näin huutelematta siitä julkisesti.
Hävikki on tietenkin häpeällinen asia maailmassa jossa ihmisiä näkee nälkää. Kaupassa myös asiakas voi vaikuttaa hävikin määrään. Valitettavan usein asiakkaamme kaivelevat sitä kaikista tuoreinta maitoa tai leikkelettä hyllyjen takaosasta vaikka edessä olisi vielä tavaraa aivan tarpeeksi pitkällä päivämäärällä. Eli miettikää siellä kaupassa kuinka nopeasti esim. maitolitra kuluu perheessänne ja ottakaa se hieman "vanhempi" tuote jos vain mahdollista. Vastuu on myös kuluttajalla.
Tiina
Toinen näkökanta tähän näin kuluttajan näkökulmasta...
PoistaKäyn yleensä kaupassa max 2 kertaa viikossa, jolloin päivämääriä lihan, kanan ja kalan osalta on pakko vähän katsella. Muita päivämääriä en niin tarkaan seuraa, koska esim. maidossa päivämäärät on aina meidän perheelle riittävän pitkät.
Jos siis käyn torstaina kaupassa, kaivan kyllä hyllystä
sellaiset lihat, että voin ne käyttää ilman pakastamista vielä maanantaina/tiistaina. En tiedä mitä tarkoitit tarkalleen ottaen tuolla tarpeeksi pitkällä päivämäärällä, mutta ainakin täällä PK-seudulla toisinaan torstai-ilta on se päivä jolloin hyllyt huutaa tyhjyyttä ja niidenkin vähien tuotteiden päivämäärät on aika lähellä. Hiukan tähän on tullut parannusta viime vuosina, viisi vuotta sitten tilanne oli vielä heikompi.
Torstai taasen on minulle mieluisampi kauppapäivä, koska ruuhkaa on vähemmän kuin pe-la.
Onhan sitten toki vaihtoehto, että ostan sen vanhemman päivämäärän ja pakastan, mutta sitten se pitää ehtiä sulattaa pakastimesta ja siinäkin on oma muistamisensa ja huolehtimisensa.
Sama vika kuin Rokkimammalla. Aina ei voi edes tietää, minä päivänä ehtii seuraavan kerran kauppaan, joten on pakko laskelmoida ja ostaa sitä pisimmällä päiväyksellä olevaa tavaraa. Eipä sillä, kyllä meille myös alennuksesta ostetaan ruokaa jonka päiväys on lähellä, mutta lähinnä silloin jos voin laittaa sen ruoaksi saman tien. Tää on vähän vaikee homma opiskelija-asunnossa, jossa ei oo pakastinta tahi tilaa sellaselle vaikka haluaiskin... :(
PoistaHei kiitos kommentista! Kysymys: olen aina miettiny miksi hyllyjen pitää olla niin täynnä! Eikö tässä voisi käyttää sitä samaa hämäystä kuin syömisen hillitsemisessa: pienemmällä lautasella näyttää olevan plajon enemmän kuin isolla? Hyllyt siis kattoon asti täynnä vaikka tyhjiä paketteja hämäyksen vuoksi. Toiseksi, eikö hinta voisi laskea vaikka kahdessa erässä: ensin 30 ja vikana päivänä vaikka ilmaiseksi. Jos se menee joka tap roskiin niin mitä väliä? Kolmas kysymys koskee tukkua: miten tukku käsittelee hävikkiä? Saako kauppias ostaa tukusta halvemmalla vanhenevia tuotteita?
PoistaMun mielestä kauppiaan vastuullisuudesta kannattaisi huudella julkisesti, varsinkin kun hävikistä on nyt puhuttu aika paljon ja tietoisuus alkaa kasvaa. Sehän on ihan loistavaa peeärrää.
Kaupalla ei ole varastotiloja nykyisin juuri ollenkaan, kun kuorma tulee kauppaan se laitetaan samantien hyllyyn. Siksi hyllyssä on uudempia ja vanhempia päivämääriä samassa hyllyssä. Näin ainakin olen ymmärtänyt asian olevan.
Poistamä söin kerran kaks vkoa vanhaa viiliä, ja siitä meni kyllä maha sekaisin...mutta nykyään jääkaapissa ruoan kierto on nopeampaa, harvoin löytyy noin vanhoja tuotteita. meillä ei kauheesti päiväyksiä tuijotella. niissä ei musta juuri ole mitään perää. ja oon ymmärtänyt että näitä päiväysasioitakin säädellään lailla. esim. kahvipatruunat (ainakin nespresso) saa eu -alueella lyhyemmän säilyvyysajan kuin sveitsissä. muistaakseni eu:ssa kaks vuotta ja muuten 5v ja kyse samoista patruunoista, valmistuksessa ei ole mitään eroa! kun asuimme sveitsissä huomasin, että siellä oli myös lähes poikkeuksetta kaikissa elintarvikkeissakin pidemmän säilyvyysajat. että aika hysteeristä porukkaa taidetaan olla. paitsi siis me, jotka ei olla. :))) -miuku
VastaaPoistaHyvä toi vika toteamus. Näin se juuri on. :)
PoistaMeillä mies on vähän epäileväinen päiväyksen ylittäneiden tuotteiden suhteen, mutta puhuttavissa ympäri ainakin toistaiseksi. Muutenkin meidän huushollissa todennäköisempi tapa pilata ruokaa on se että se unohdetaan huoneenlämpöön pöydälle tuntikausiksi...
VastaaPoistaMutta tää ruoansäilyvyys jne on nyt jotenkin trendikäs aihe, parin kuukauden sisään olen lukenut/nähnyt juttuja parasta ennen -päiväyksistä, ruoan ulkonäkövaatimuksista ja ihmisten asenteista molempiin edellämainittuihin. Toi ulkonäköasia vaivaa mua itseäni, kun tietenkin sitä aina päätyy valkkaamaan sen parhaan näköisen kurkun tms kaupassa, vaikkei olis mitään syytä... Ja sitten ne loput ihan hyvät jää myymättä ja menee hävikkiin, vaikka ne olis maistuneet kyllä ihan samalta kuin ne vähän nätimmät.
Se tunne kun huomaat aamulla liedellä eilisen kaalkeiton, joka piti laittaa jäähdyttyään jääkaappiin. On tosi hyvä, että tästä nykyään puhutaan. Ennakkoluulojen kitkeminen on aikamoinen käännytystyö.
PoistaYllättävintä oli kuulla, että teollisuuden "viimeinen käyttöpäivä" tarkoittaa monesti eineksissä sitä, että maku vain vähän laimenee sen päivän jälkeen... http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/03/27/vanhaakin-ruokaa-voi-syoda
VastaaPoistaEinesten maku laimenee? Onko se mahdollista? ;)
PoistaJaa, kyllä minä ostan -30% tuotteita aina, kun niitä on saatavilla.Näin omassa (raha)taloudessani, neljän lapsen yksinhuoltajana, on mahdollista ostaa myös luomua ja kaikenlaista muutakin hyvää. Juuri yksi päivä, iltamyöhällä, kyselin kauppialta laputettujen tuotteiden perään, joita hän oli kärräämässä takahuoneeseen, että "minä voin ne kyllä ostaa, ettei tartte roskiin heittää". Ilokseni tämä kauppias aikoi antaa ne tarvitseville, eikä ollutkaan heittämässä niitä pois.
VastaaPoistaKiva yllätys! Musta olisi ilo käydä sellaisessa kaupassa, jossa tiedän, että kauppias suhtautuu hävikkiin tuolla tavalla.
Poistameillä niitä laputettuja tuotteita jaettiin joulukasseina, ihan laidasta laitaan oli salaatteja, lihoja, hedelmiä, leipiä, raejuustoa. ei mennyt roskiin ja lämmitti mua :)
Poistaminä taas voin käydä joka/jokatoinen päivä kaupassa ja ostan noita -30%. niillä säästyneillä pennosilla saan sitten hyvällä omalla tunnolla ostaa jotain kalliimpaa jugurttia/leipää lihaa ja silti ostoskorin hinta on suunnilleen sama.
Meille ei juuri osteta noita alennustuotteita, koska kahden hengen huushollissamme pyrimme käymään kaupassa vain kerran viikossa. Kun pakastimessa ei ole paljoa tilaa, niin pitää pyrkiä valikoimaan tuotteita, jotka säilyvät jääkaapissa mahdollisimman pitkään. Päiväystuotteita ostamme vain silloin, kun tiedämme, että niille on käyttöä parin päivän sisällä. (Säästöä tulee kyllä muutoin: Suunnittelemme koko viikon ruokalistan etukäteen ja ostoslistan sen perusteella, eli kaupassa ei tarvitse ruveta arpomaan, mitä sitä tekisi, ja ostelemaan tavaraa varmuuden vuoksi. Ja heräteostoksetkin jäävät vähemmälle, kun kaupassa ei tule käytyä turhan usein.)
VastaaPoistaKotona emme ole tiukkiksia päiväysten suhteen. Jos tuote vaikuttaa hyvältä, käytämme sen, vaikka päiväys olisi mennyt ajat sitten.
Suunnitelmallisuus on kyllä ehdottomasti paras tapa vähentää ruokahävikkiä. Keep up the good work!
PoistaKyllä meilläkin suunnitellaan viikon ruokalista. Muuten hommasta ei viiden hengen perheessä tulis yhtään mitään ja rahaa palais ihan tuhottomasti. Koko ruokamäärää ei pysty nykyisin enää ostamaan kerralla (niinkuin joskus aikasemmin tein), koska se ei fyysisesti mahdu mihinkään (kylmä)kaappeihin. Muutenkin ostan nykyään n. 10 l maitoa kerralla...
PoistaOlen jakanut homman niin, että käyn to tai pe ostamassa viikon pääostokset eli ostan kuiva-aineet ym. muut säilyvät täydennykset ja viikonlopun sekä ma ruuat. Tiistaisin käyn ostamassa tuoretavaraa lisää ja tarvittaessa lihaa, kalaa/kanaa. Näin meillä homma toimii loistavasti.
Mulla oli aikoinaan kämppis, joka oli päiväysneurootikko. Jugurtit ym. lensi saman tien roskiin, kun tuote oli päiväyksen mukaan vanha. Mua vaivas moinen hävikki ja pyysin sit ystävällisesti kämppistäni siirtämään "pilaantuneet" tuotteet mun jääkaappihyllylle ja popsin ne parempiin suihin. Suotta heittää aivan käyttökelpoisia ruokia menemään.
VastaaPoistaItselläkin on lievää ruokahysteriaa, mutta ei päivämääristä. En vaan voi ostaa kaupasta valmisruokia, valmiiksi pakattua lihaa, rasvatonta jogurttia ja ties mitä. Alkaa mennä jo omituiseksi, tiedän. Ahdistaa vaan kun en tiedä mitä niissä on. Nyt näyttää siltä, että tätä vauhtia musta tulee kasvissyöjä ihan vaan koska kaupan lihat ällöttää. Täytyy vielä saada loppuperhe kasvislinjalle. Tai sit mun pitää mennä ruokaterapiaan.
VastaaPoistaKaisa
Kaisa
Itse ostan kaikki punalappuset tuotteet....jugurteista ja maitotuotteista lähtien. Tulin just töistä ja poikkesin Siwassa. Siellä oli kärryt täynnä punalappusia ja ostin vaikka kuinka paljon. Meillä tosin 6 henkisessä perheessä on kova kulutus :) Eläköön kaupoille, jotka laittavat punaisia lappuja!! <3
VastaaPoista"...hänellä on lapsia ruokittavanaan ja hän haluaa panostaa ruokaan."
VastaaPoistaJotenkin tuo sitaatti tuo mieleeni sen, kun eräs tuleva äiti oli kauhistellut lastenvaunujen hintoja myyjälle, johon myyjä oli todennut "joidenkin haluvan vain parasta lapsilleen"...
Ostan laputettuja tuoteita nykyään, mutta myönnän piilottelevani tuotteet korin pohjalle, ihan turhaan.
Minunkin mieheni on päivämäärähysteerikko, aivan kuin äitinsä joka on heittänyt jopa limpsapullon pois "koska viimeinen käyttöpäivä oli jo ensi kuussa". Minä aina ruikutan sitä antamaan niitä poisheitettäviä elintarvikkeita meille, mutta anoppi on oikein ylpeä siitä miten paljon heittää ruokaa pois ja mainostaa sitä usein. Minun isäni oli kauppias, ja meillä syötiin "aina" vanhaa ruokaa. Jos kysyttiin äidiltä mitä ruokaa on tänään, monesti vastaus oli että "syödään jotain vanhoja päivämääriä". Hyvää oli!
VastaaPoistaOlen miettinyt, että miksieri kaupoissa on edelleen ollut -50% ja -30% lappuja. Olisiko ollut niin, että pienistä ei-ketjuliikkeiden kaupoista olisi löytynyt vielä -50% tarvikkeita?
VastaaPoistaMä teen osan koiran safkasta itse (se perkeleen allergikko). Se on hyvä käyttökohde esim. nuupahtaneille tomaateille tai muille heviosaston tuotteille.
VastaaPoistaAika vähän meillä kyllä sellaista suunnittelematonta ruokahävikkiä enää on. Olen sillä tavalla vähän tiukkis. Hyvä niin.
Ylivoimaisesti paras tapa minimoida ruokahävikki meidän perheessä on ollut se, että ryhdyimme tarkistamaan aina ennen ostoa tuotteiden päiväykset. Ja nimenomaan niin päin, että päiväystä riittää mahdollisimman pitkään eteenpäin.
VastaaPoistaEn ymmärrä, miksi kuluttajan pitäisi olla vastuussa siitä, mitä tuotteita ja kuinka paljon kauppias on myyntiin hankkinut, ja kuinka hyvin tai huonosti hän vanhenemassa olevia tuotteita markkinoi? Vastuu on minun mielestäni kauppiaalla ja hänellä on avaimet käsissään hankinta- ja myyntiprosesseissaan. Voin hyvin olla väärässä, mutta kuluttajan vastuuksi en tuotehävikkiä osaa ajatella. Kuluttajana koen itse olevani vastuussa siitä, että syömme sen mitä ostamme.