24.4.2013

Fillarilla!

Korkkasin fillarikauden. Testasin uuden duunireittini Tapiolasta Pasilaan - kerrassaan upea reitti! Mutta muistin myös, miksi fillarointi ei ole niin mahtavaa kuin se voisi olla.

Nooralla on ylimahtava Dahonin taittofillari, joka on suunniteltu
toimimaan erityisen hyvin julkisen liikenteen kaverina.
Joskus pyörätie vain päättyy eikä missään kyltissä lue, missä tie jatkuu. Jalankulku ja pyöräkaista ovat tien toisella puolella vaihtaneet paikkaa - havaitset sen merkin sijaan siitä, että jalankulkija pui nyrkkiä.

Tietöiden ja kevyen liikenteen väylälle parkkeerattujen autojen takia jouduin kaksi kertaa ajoradalle. Noin 15 sentin päästä niistävä kuormuri meinaa vetää imussaan Pietariin asti. Puhumattakaan siitä, että joka juuttaan liikennevalot on optimoitu nahkapenkillä nautiskelevan yksityisautoilijan eduksi. Muut ehtivät kyllä odottaa useita minuutteja valon vaihtumista - toki pyöräilijöille ja jalankulkijoille se valo palaa noin kolme sekuntia, ettei autoilija vain pitkästy.

Korpeaa. Jos autoilijoille vittuiltaisiin tällä tavalla, käynnissä olisi jonkinlainen yleislakko. Painotuksia pitääkin vähän miettiä, etenkin kun Helsingin kaupungin selvityksen mukaan euron panostus pyöräilyyn tuo kahdeksan euron säästöt, enimmäkseen terveysvaikutuksista. Aika vahva viesti.

En kuitenkaan kanna kaunaa.

Duunimatkani kesti vaivaiset puoli tuntia. Vaikka paluumatkalla eksyinkin Keskuspuistoon, saavuin silti himaan historiallisesti päivälliselle. Koska treeni oli jo plakkarissa, jäi koko ilta kakaroille.

Huomaan, että minusta on kuoriutumassa täysverinen fillarihullu. Luen sähköpyörävertailuja, syynään taittopyörätestejä, kuolaan Lähiömuden Babboeta ja näköjään kuvaan tuntemattomien ihmisten laatikkopyöriä.

Duunin fasiliteetitkin ovat mainiot: fillarin saa lukkojen taakse katokseen ja ilmastoidut, siistit suihkutilat löytyvät samasta talosta. Ja koska olen jo vähän treenannut kevään mittaan, en ollut kretliininen kuin puoleen päivään asti.

Perse toki on hellänä ja selkä mudassa, kuten asiaan kuuluu.

46 kommenttia:

  1. Tuommoinen laatikkopyörä olisi kyllä niin hieno! Harmi kun taitavat olla melko hintavia...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ovathan ne hintavia, mutta jälleenmyyntiarvo on ihan hyvä.

      Poista
  2. Kävely- ja pyörätiet vaihtaa keskenään paikkaa aivan käsittämättömällä tavalla vaikka kuinka monessa paikassa! Mm Skattalla vaihdos tapahtuu käytännössä kesken pitkän suoran, yhden autotien ylityksen (aka suojatien...) jälkeen. Ilman mitään näkyvää syytä - ja paikassa kulkee koko ajan risteilyturisteja. Toinen käsittämätön paikka (ja vielä keskeisempi) on rautatieaseman (tai oikeastaan Rautatientorin) vieressä. En vaan voi ymmärtää, mitä noita paikkoja suunniteltaessa on ajateltu! Tai kai niitä on pakko jonkun ollut miettiä?

    T: Sanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pyörätiet on vähän niin kuin liimattu kaupunkiin jälkikäteen. Onneksi nyt edes kaupunkisuunnittelua mietitään isommassa mittakaavassa.

      Poista
  3. Laatikkopyörään pantu raha ei mee hukkaan. Tästä fiiliksiä: http://www.tavarafillari.fi/2012/07/video-viikon-vanha-vauva-pyoran-kyydissa/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tavarafillari on investointi liikkumiseen samalla tavalla kuin auto, plajon halvempi vain. ;)

      Poista
  4. Sä varmaa poljet sieltä Lehtisaaren ja Kuusisaaren kautta ja Pikkuhuopalahdesta Keskuspuistoon? Meillä mies polkee kutakuinkin samaa reittiä toiseen suuntaan ja on todennut, että oman elämänsä helpottamiseksi kannattaa starata aamulla jo kuudelta tai odottaa suosiolla yhdeksään. Sillä välillä polkiessa tuolla reitillä on kuulemma liian suuri todennäköisyys päätyä ruumiiksi kun liikennettä on liikaa.

    Olisi kyllä ihanaa jos tuokin reitti saataisiin parempaan kuosiin kuten myös moni muu pk-seudulla ja itsekin tykkään pyöräilystä siinä, että sillä on sitten treenit hoidettuna ja voi rauhassa keskittyä iltaisin vain olemiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voin kuvitella! Mä onneksi poljen lähempänä yhdeksää. Mutta reitti on todella suosittu ja kaipaa kyllä parannusta.

      Poista
  5. Mä oon muuten nyt muutaman kerran nähnyt tyypeillä hienoja hengityssuojia, ei ihan perus-apteekkikamaa. Mistähän niitä saa? Yks päivä ajelin Munkkiniemen puistotietä Meilahteen päin ja näin koko ajan kauhean pölypilven siellä edessä ja kauhulla mietin, että onkohan tämä kevätpyöräily loppujen lopuksi niin terveellistä... Iloni olikin suuri kun seuraavana aamuna satoi, niin pääsin nauttimaan raittiista ilmasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Googlasin. Ainakin www.ilmanhaltija.fi myy:
      http://www.ilmanhaltija.fi/tuotteet/hyvinvointi-ja-terveys/hengityssuojaimet/71/?gclid=CKPGi73a57YCFWd7cAodHSwA9A

      Poista
    2. Täytyy tsekata. Ihan samaa nimittäin mietin kun eilen oli kauhea tuuli ja välillä ilmassa liikkui karseita pölypilviä...

      Poista
  6. Niin se piti meikäläisenkin jo tällä viikolla aloittaa pyöräilykausi, mutta pah. Pyörä on edelleen varastossa. Aloitan siis ensi viikolla, koska huomenna olen lomapäivällä. Saatan jopa kaivaa sunnuntaina sen pyöräni jo esille. Mutta kyllähän se on ihan mahtava työmatkailumuoto. Matkan tekee parhaimmillaan 15 minuutissa ja töissä pääsee suihkuun tarpeen vaatiessa.

    VastaaPoista
  7. Perheellisen työssäkäyvän ihmisen pitäisi kyllä ehdottomasti saada hoidettua päivän kuntoilut työmatkalla. Mä haaveilen siitä. Nyt on tilanne, että fillarilla tunti, bussilla 40 minsaa ja autolla 15-20 min. Öh, tulee kyllä autoiltua. Mulla menee kilometreissäkin kipuraja pyöräilyn suhteen. Kun on yli 10 kilsaa suuntaansa, niin en vaan jaksa sitä joka päivä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tunti suuntaansa olis kyllä mullekin liikaa. Tietty mäkin pääsisin autolla nopeiten varsinkin kun kuljen ruuhkan ulkopuolella, mutta mulle on ihan periaaatekysymys, että en rupea totuttamaan itseäni ratin taakse.

      Poista
  8. Tosin, pyöräilyvarusteilla saa hyvin nipistettyä aikaa pois. Esim. jo lukkokengillä lähtisi mulla ainakin 10 minuuttia ajasta. Ja jos hankkisi paremmin rullaavan ja kevyemmän fillarin. Jos löytyy uusi duuni jokseenkin lyhyemmän pyörämatkan päästä, niin mä sijoitan uusiin peleihin ja pensseleihin ja alan ulkoisestikin näyttää joltain alan harrastajalta. :D

    VastaaPoista
  9. Hyvä pointti toi ilmastoidut suihkutilat. Meillä nimittäin ei töissä ole sellaisia. On vaan suihkutila (jossa siivooja säilyttää lattianpesu/vahauskonetta). Ilmastointipuutteen vuoksi pikasuihkukin aiheuttaa sen, että koppi on kuin turkkilainen sauna ja hiki pahempi kuin ennen suihkua. Ratkaisin homman niin, että pyöräilen aamuisin vain metroasemalle, kuljen metrolla osan matkasta ja pyöräilen lyhyen loppumatkan. Kotimatkan menen sitten kokonaan fillarilla.

    Paitsi nyt en tietenkään fillaroi ja pohdin juuri eilen, että voiko raskaana (vika kolmannes) ylipäätään edes ajaa fillarilla. Tai siis voi varmaan, mutta uskallanko...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just näin tyttäreni päiväkotiryhmän lastenhoitajan pyörän selässä - sen äitiysloma alkoi viime viikolla ja sen laskettu aika on siis joskus ens kuussa :D - hyvin näytti rullaavan!
      Ehkä noiden hiekoitushiekkojen kanssa olisin varovainen.

      Poista
    2. Tokassa raskaudessa poljin kyllä ihan loppuun asti. Vaikeaahan se oli, mutat ehdottomasti helpoin tapa liikkua kun ei supistellut yhtään.

      Poista
  10. Meidän pihalle oli kanssa ilmaantunut laatikkopyörä. Yläkerrassa asuu ihana puolihollantilainen perhe ja oletan että se on heidän. Kävin ihan röyhkeästi nuuhkimassa ja tutkailemassa. Oli ihana. Voi olla että heittäydyn vielä astetta röyhkeämmäksi ja kysyn kokeiltavaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kysy ihmeessä, veikkaan että antavat kokeilla!

      Poista
  11. Täällä kans yks onnellinen duunimatkapyöräilijä :) En keksi parempaa tapaa aloittaa päivä, kuin heilahtaa fillarin selkään raittiiseen ilmaan. Jostain syystä edes katupöly ei ole tänä keväänä tuntunut erityisen inhottavalta. Paitsi että kunto pysyy hyvänä, mulla ainakin myös pääkoppa tykkää ja olen keskimäärin huomattavasti paremmalla tuulella kuin ruuhkabussissa notkuttuani.

    Pienen haasteen fillarointi asettaa juoksuharrastukselle, kun sitäkin olis kiva joskus ehtiä ja jaksaa, ilman että on vappuun mennessä jo ylikunnossa...

    Huomaa kyllä, että fillarikausi on tällä viikolla kunnolla pyörähtämässä käyntiin, kun ei enää saakaan lähes yksin ajella ;) Kaikkihan sujuu niin kauan, kun liikennesäännöt ja yleinen tilannetaju olis ihmisillä hallussa. Niin autoilijoilla, kävelijöillä kuin toisilla mankeloijilla...

    t. toinen keskivertomamma

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi fillaroinnin rentouttava vaikutus on muuten yksi ehdoton plussa!

      Poista
  12. "Puhumattakaan siitä, että joka juuttaan liikennevalot on optimoitu nahkapenkillä nautiskelevan yksityisautoilijan eduksi. Muut ehtivät kyllä odottaa useita minuutteja valon vaihtumista - toki pyöräilijöille ja jalankulkijoille se valo palaa noin kolme sekuntia, ettei autoilija vain pitkästy."

    No hei, tämä oli kyllä tarpeetonta jurputusta. Millä tapaa valot ovat yksityisautoilijan eduksi? Kuinka moni nautiskelee valoissa istumisesta tai seisomisesta? Ei tietääkseni kukaan. Ja nahkapenkki taitaa olla vain fillaristeilla.. On useita paikkoja, joissa valot ovat jalankulkijoille todella pitkät. Kärsimättömimmät liikenteessä vaikuttaisivat, ainakin Stadissa, olevan nimenomaan fillaristit, jotka ajotiellä ajaessaan eivät pysähdykään valoihin, vaan ajavat törkeästi punaisilla läpi ja vaarantavat näin jalankulkijat. Pyörä on hiljainen, nopea, pieni, eikä sitä havaitse samalla tavoin kuten autoa. Autot pysähtyvät punaisiin, mutta fillaristi saattaa ajaa läpi kun olet jo itse keskellä suojatietä, eli ei edes päin, vaan törkeästi punaisista läpi. Olet fiksu mimmi, mutta tässä asiassa ilmeisesti varsin sokea. Tervetuloa ajamaan arkena klo 7.30 tai 16.00 Teollisuuskadulle, niin kohtaat todennäköisesti Stadin sivullisille vaarallisimmat ja samalla myös itsetuhoisimmat fillaristit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta se, että niin kovin monet valot ovat defaultina vihreät autoille ja punaiset kevyelle liikenteelle, että pitää painaa jotain nappia, jotta edes vihreän odotus voi alkaa, on juuri sitä yksityisautoilun suosimista.

      Talvella varsinkin monet "paina tästä"-napit on jonkun lumipenkan takana niin, että joudut "pysäköimään" pyöräsi, kahlaamaan tuolle taikanapille ja sitten odottamaan säädetyt minuutit. Tahtoisinpa nähdä paikan (lentokentän parkin lisäksi), jossa autoilijan odotetaan veivaavan ikkunan auki tai jopa nousemaan autosta painelemaan jotain namiskuukkia päästäkseen jatkamaan matkaa.

      Poista
    2. Ehkäpä siksi että autoilijoita on enemmän. Monet jalankulkijat ja fillaristit painavat nappia, menevät silti punaisia päin, sitten valot vaihtuvat ja autot pysähtyvät, mutta ketään ei mene yli.

      Miksi muuten lähtökohtainen ajatus, että se joka, autoilee, ei koskaan pyöräile? Tai kävele? Samat ihmiset sitä veivaa rattia, polkee pyörää ja kävelee kintuillaan.

      Vähän liikaa tällaista ihmisten lokerointia, joka on kylläkin hyvin tyypillistä Suomessa. Lokeroidaan eri ikäiset omiin boxeihin, lapsiperheet, lapsettomat, sinkut, parilliset, jne. jne.

      Poista
    3. Miksi ihmeessä on tarpeetonta jurputusta autoilijoiden suosimisen kritisointi? On ihan fakta, että liikenne on suunniteltu cars first -periaatteella, mikä osaltaan aihettaa juuri tätä punaisia päin kulkemista. Kärjistäen: jos jalankukuja pääsisi heti tien yli, ei punaisia päin menijöitä olisi.

      Sitäpaitsi tuo "autoilijoita on enemmän" on ihan kestämätön väite, kuten itsekin toteat: meistä jokainen on jalankulkija, osalla on pelkkä pyörä (Alle 18-vuotiailla ei ole kellään autoa, osa ei edes halua ajokorttia), osalla pelkkä auto ja osalla molemmat.

      Kyse onkin siitä, mihin suuntaan ihmisiä halutaan etenkin pääkaupunkiseudulla kannustaa. Ei ole mitenkään yksiselitteisen oikeudenmukaista että autoilijoita pitää suosia, varsinkin noiden terveyskysymysten takia. Pyöräilijöitä tulee enemmän, jos olosuhteet pyöräilylle ovat suotuisat.

      Poista
    4. Mutta jos niitä jalankulkijoita ei ole niin paljon, että niitä varten pitäisi palaa jatkuvalla syötöllä vihreä valo? Onko samasta syystä punaisia päin ajaminen auton ja fillarin kohdalla hyväksyttävää? Jos heille palaisi koko ajan vihreä, niin ei tarttisi ajaa punaisia päin?

      Kunpa ihmisiä kannustettaisiin, eikä pakotettaisi. Kyllä Stadin kokoiseen kaupunkiin pitäisi kaikkien mahtua ihan helposti. Ja onneksi jokaisella sentään on vielä mahdollisuus valita harrastuksensa, onko se pyöräily, jumppa vai kuvataide.

      Autolla pitää päästä sairaaloihin, töihin, kotiin, lomalle, muuttamiseen, muuhun tavarankuljetukseen, niin se vaan on. Ilman autoilua moni asia tässäkin maassa pysähtyisi niille sijoilleen. Autot ovat jatkuvasti yhä turvallisempia ja vähäpäästöisempiä. Auto on matkantekoa ja liikkumista varten, eikä ole pyöräily ole autoilun vaihtoehto, vaan kisaa samassa sarjassa kävelyn kanssa.

      Poista
    5. Olen vähän eri mieltä tuosta, että pyöräily ei ole autoilun vaihtoehto. Kyllä se aika usein on. Esimerkiksi juuri työmatkoilla ja muussa yleisessä liikkumisessa. Pyörällä pääsee huomattavasti nopeammin kulkemaan kuin kävellen, joten en rinnastaisi niitä. Harva kävelee päivittäin esim. 10-20 km työmatkaa, mutta pyörällä se menee helposti.

      Ja ei kai tässä kukaan ole autoilua kieltämässä. Itse näen fillaroinnin vaihtoehtoisena tapana liikkua.

      t. toinen keskivertomamma

      Poista
  13. Mua korpeaa eniten autoilijat, joilla ei ole hitustakaan kunnioitusta pyöräilijöitä (tai jalankulkijoita) kohtaan. Jäin syksyllä fillarilla (suojatiellä) auton alle, ja pelko on istutettu tavkaraivoon. Olen myös saanut autoilijalta tööttiä kohdassa, jossa ylitin suojatietä ja hänellä oli väistämisvelvollisuus. Alan ehkä pyöräilemään kivet taskussa, ja kivittämään niitä autoja. Murr.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mua korpeaa tasapuolisesti kaikki, jotka eivät huomioi liikenteessä muita, oli kyseessä sitten autoilija, pyöräilijä tai koiranulkoiluttaja. Autoiljoiden asennevammasta tulee kuitenkin ikävintä jälkeä.

      Poista
  14. Mistä moinen autoviha? Eiköhän ne jurpot, ketkä ei välitä toisista ihmisistä, käyttäydy samoin, olivat he sitten auton ratissa, pyörän polkimilla tai omilla jaloillaan liikenteessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Auto on näistä liikennevälineistä se vaarallisin jurpon ohjaamana. Pelosta se viha johtuu.

      Poista
    2. Ja näitä jurpoja löytyy eniten julkisten liikennevälineiden puikoista. Isomman oikeudella jyräävät. Akselilla Kallio/Vallila on aivan tavallista, että kun keltaiset vaihtuvat, niin bussit kiihdyttävät. Jos taas on valoton suojatie, niin ratikat eivät hiljennä vauhtia, vaan soittavat kelloa, eli ajotyyli on samanlainen kuin vaarallisimmilla fillaristeilla. Päivittäistä on myös se, että ratikkakuskit ajavat, mutteivat katso, eteenpäin. Katse kun on liimautunut omaan kännykkään. Oman kokemukseni mukaan pelottavimpia ovat nimenomaan ammattiautoilijat. Taksi saattaa yhtäkkiä siirtyä jalkakäytävälle ajamaan ym. muuta mukavaa. Tavalliset yksityisautoilijat mielestäni noudattavat liikennesääntöjä paremmin, mutta bussi- ja ratikkakuskien ei ilmeisesti samalla tapaa tarvitse. Ehkäpä heitä ei sakoteta.

      Poista
    3. Ja vielä sen verran, että jos fillari ajaa päälle, ja jalankulkija iskee päänsä katuun, niin ihan yhtä huonosti siinä voi käydä kuin auton kanssa törmätessä. Se on tuurista kiinni halkeaako kallo.

      Ongelmallista on myös se, että monet fillaristit tuntuvat tuumaavan, että heidän ei missään tilanteessa tarvitse ennakoida lainkaan. Jos esim. bussi/ratikkapysäkki on pyörätiellä, niin vauhtia ei hiljennetä, eikä väistetä. Miten ihmeessä ihmisten tulisi päästä sieltä välineestä ulos.

      Kaikessa käyttäytymisessä kulminoituu suomalainen uho ja se voimakas luokittelu, mihin ryhmään kukin kuuluu.

      Mutta jos joskus miettisi, että jos sieltä ratikasta astuisikin ulos oma lapsi, niin väistäisinkö? Tai mitä jos vaihteeksi ajankin autoa, ja käy fillaristin kanssa läheltä piti -tilanne, vahingossa, siksihän onnettomuudet ovat onnettomuuksia, ja se fillaristi heittäisikin kivenmurikan ikkunaan, joka osuisikin takapenkillä istuvaa taaperoa päähän, ikkunan läpi, tai avoimesta ikkunasta.

      Mitä jos ymmärtäisin että ihmisillä on vapaa tahto sentään vielä. Saa valita myös ettei aja pyörällä. Kaikki evät pidä kaikesta. Pyöräilijä ei pelasta maailmaa sen enempää kuin kukaan mukaan.

      Jos ajaa harmaalla, pimeällä ilmalla ilman valoja pyörällä, ilman heijastimia mustissa vaatteissa, niin ymmärtäisi ettei kannata ottaa riskiä ja ajaa auton eteen (vaikka olisi etuajo-oikeuskin) niin lujaa kuin jalat jaksaa polkea. Ja ymmärrettäisiin vielä sekin, että todennäköisesti jos alle jäisi, niin se autokuski olisi varmasti enemmän kuin kauhuissaan. Ellei sitten satu olemaan se kamikaze-fillaristi, joka on tottunut siihen, että kun hän ajaa, niin muut väistää jos ehtii ja huomaa.

      Poista
    4. "Ja vielä sen verran, että jos fillari ajaa päälle, ja jalankulkija iskee päänsä katuun, niin ihan yhtä huonosti siinä voi käydä kuin auton kanssa törmätessä. Se on tuurista kiinni halkeaako kallo."
      Kuinka monta tällaista onnettomuutta tapahtuu vuosittain? Entä kuinka paljon jalankulkijoita/pyöräilijöitä kuolee/ vahingoittuu auton törmättyä heihin? Toki pyörälläkin voi ajaa kanssaihmisen yli vahingollisin seurauksin. Käsittääkseni tällaiset onnettomuudet ovat hyvin harvinaisia.
      En tiedä yhtään tapausta, että fillaristi olisi tappanut lapsen ajamalla tämän yli. Tänäkin vuonna olemme saaneet lukea tapauksista, joissa lapsi kuolee suojatielle auton yliajamana.
      Kuka meistä ei ole ymmärtänyt, että ihmisillä on vapaa tahto? Onko joku täällä kommenteissa ollut viemässä ihmisiltä vapautta autoilla?
      Mutta sitä ei voi kieltää, että autoilu aiheuttaa kanssaihmisille monenlaista haittaa: meluhaittoja, vaaratilanteita, terveyshaittoja, esim. Euroopassa 300 000 ihmistä vuosittain kuolee pienhiukkaspäästöjen aiheuttamiin sairauksiin ja autoilu on merkittävä päästölähde. Ja haitoista kärsivät useimmiten eniten ne, jotka eivät autoile.
      Ei pyöräilijä pelasta maailmaa, mutta hän aiheuttaa kanssaihmisilleen vähemmän potentiaalista haittaa kuin autoilija.

      Poista
    5. Eihän siitä ole kuin pari vuotta kun stadissa keskustassa keski-ikäinen nainen kuoli kun jalkakäytävällä fillaristi ajoi takaapäin päälle.

      Mitenkäs autoilu muuten, mitään autoilun etuja et sitten kykene näkemään? Mielummin lähdet viemään kipeää lasta yöllä pyörän tarakalla lääkäriin? Tai tässä Suomen upeassa talvessa kun lunta sataa joka suunnasta, pakkasta on tuulen kera -30 ja olisi tehtävä myyntihommia ja käytävä asiakkaissa, niin salkku tarakalle ja menoksi?`

      Kiistatonta on, että asenteet liikenteessä ja välinpitämättömyys muita kohtaan on lisääntynyt ja vahvemman laki pelaa. Nuori nainen ei pysähdy antamaan tietä pienelle koululaiselle, mutta jos auton eteen marssii karski isokokoinen äijä, niin johan ne jarrut löytyy.

      Ja kun iso urheilullinen äijä polkee polkimia, niin keski-ikäisistä toimistonaisista viis, päälle vaan kelloa mielipuolen lailla rinkuttaen, mutta jos tiellä kulkee tasa-vartaisen oloinen painikaveri, niin väistöliike tehdään, eikä kelloa rinkuteta, turpaan saamisen pelossa.

      Traktori-kuskit ja kadunlakaisijat ne vasta mielenkiintoisia kuskeja ovatkin. Ajavat jalkakäytävillä tuhatta ja sataa ja jos ajavat päälle, niin aina voi sanoa, etten mä nähny. Ammatti-autoilijoiden hyysääminen on jotain ihan käsittämätöntä.

      Psykologiset testit etenkin ammattiautoilijoille olisivat tarpeen.

      Kun pyöräilijät haluavat paremmat tiet ja isommat oikeudet kuin autoilijat, niin pyöräkortti, rekisterikilpi, pyörävero, nopeusrajoitukset, joita poliisi ihan oikeasti valvoo ja sakottaa. Ne olisivat todella tarpeen.

      Köpiksessä fillaristit ovat todella aggressiivisia, vaikka heille on järjestetty kaikki mahdollinen, joten missään nimessä en itse toivo samanlaisia liikenne-olosuhteita Suomeen.

      Siellä ajetaan pääsääntöisesti ilman kypärää, mitä ihmeellisimmillä pyöräviritelmillä ja hiljemmillä vauhdeilla, mutta aggressiivinen asenne "minähän en väistä, enkä ennakoi" on aivan sama. Ehkä sen aiheuttaa juuri se, kun kuvitellaan, että mitään vakavaa ei jalankulkijalle tapahdu jos vaikka ajankin päälle.

      Autoilijat kuitenkin pääsääntöisesti pelkäävät päälleajoa yhtä paljon kuin alle jäävä. Kolari on säikäyttävä paikka. Ne ketkä eivät pelkää, ovatkin sitten mielenterveyden tarkistuksen tarpeessa.

      Poista
    6. Öh, ei tässä kukaan autoilun etuja kiistä, vaan toivoo, että pyöräily nostettaisiin tasaveroiseen asemaan. Olen samaa mieltä siitä, että fillaroinnin perussäännöt pitäisi opettaa jokaiselle satulaan kiipeävälle, korttikaan ei olisi pahitteeksi.

      Mutta ei auto ole lapsiperheessäkään välttämättömyys. Minä en ole ikinä vienyt lasta lääkäriin autolla, koska neuvola ja lääkäriasema on kärrymatkan päässä, myös talvella. Viime talvella oli eräänä lumimyräkkäiltana täysin mahdoton liikkua millään muulla kuin kävellen ja lapsi rinkassa.

      Olet muuten ainut jonka olen Köpiksen fillarikulttuuria kuullut kritisoivan. No kohtahan pääsen tsekkaamaan väitteesi ihan omakohtaisesti. :)

      Poista
  15. Tänä keväänä työmatkapyöräilyn aloitus hiukan viivästyi, kun käsi oli kipsissä viime tosrtaihin asti. Ja koska ostin kipsin takia seutulipun kahdeksi viikoksi olen sitä nyt käyttänyt sitten vielä tämän viikon ja hiukan tuo hiekka ja pölytilannekin on vielä arvelluttanut...piilolinssit ja pöllyävä hiekka ei ole kovin kiva yhdistelmä !

    Heti vapun jälkeen aloitan, lupaan !
    Täytyy viikonloppuna käydä koeponnistamassa fillari (ja takapuoli), jotta jaksaa ens viikolla parina päivänä ajaa tuon 15 km suuntaansa. Tiedän kokemuksesta, että jos ekalla viikolla yrittää mennä 5 pv viikossa 30 km päivässä on loppuviikosta tuskaa polkea. (jalat maitohapiolla ja takapuoli kipeänä) =)

    Toisaalta, mä lopetin työmatkafillaroinnin viime syksynä vasta marraskuun lopussa, päivää ennen sitä isoa lumimyräkkää, joten puoli vuotta fillaroimattumuutta on tullut vasta tulossa täyteen.

    Olen koittanut valita reitin töihin sillä lailla, että en noilla pahimmilla ruuhkareiteillä aja. Mieluummin kierrän pari kilsaa, jotta saan ajaa rauhallisempaa reittiä, missä ei ole niin paljon autoja ja pyöräilijöitä. Paljon rennompaa ajaa, kun ei koko ajan joudu varomaan. Tiedän ettei valinta aina onnistu, mutta mulla nyt onneksi on varaa valita.

    Ja kyllä mäkin peräänkuuluttaisin tuota tilannetajua liikenteessä. Kyllä pyöräilijän täytyy ottaa huomioon muu liikenne, ihan niinkuin toivottavaa olis samanlainen käytös myös autoilijoilta ja jalankulkijoilta...

    Huomasin muuten viime syksynä mielenkiintoisen ilmiön. Ostin uuden neonkeltaisen pyöräilytakin ja sen jälkeen autoilijat rupes antamaan ihan eri lailla tietä esim. suojatien ylityksissä. Voisko kyse välillä autoilijoiden käytöksessä olla myös se, että eivät kertakaikkiaan "näe" pyöräilijää ?
    Ainakin itsellä on joskus käynyt autoillessa niin, että pyöräilijä/jalankulkija on tullut ihan "puskista" ja en vaan kertakaikkiaan ole nähnyt ko. henkilöä, varsinkin jos henkilöllä on kovin taustaan sulautuvat vaatteet.

    VastaaPoista
  16. Mulla ei ole kokemusta Helsingissä fillaroinnista, mutta ainakin Turussa pyöräily on tehty varsin vaikeaksi: pyörätiet loppuvat yhtäkkiä, ja pyöräiliä joutuu ajoradalle (etenkin jos on lapsi kyydissä, tämä ei ole lainkaaan mukavaa), jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden yhteiset kaistat ovat paikoin todella kapeita (ja esim. useassa paikassa keskellä pyörätietä kasvaa suuria puita!), talvella autoteiltä aurataan lumet pyöräteille, välillä pyöräteillä on autoja parkissa jne.. Periaate- ja terveyssyistä pyöräilen ympäri vuoden, mutta ymmärrän todella hyvin, että niin moni valitsee auton. Pyöräily on monin paikoin tehty helvetin vaikeaksi. Ja liikennesuunnittelussa todella jyllää cars first -ajattelu! Esim. Turussa liikennevalot vaihtuvat monessa kohtaa niin nopeasti, että ollessani viimeisillään raskaana en ehtinyt vihreillä tien yli. Lapseni ei myöskään monessa kohtaa ehdi vihreillä tien yli. Ei tämä mitään turhaa nillitystä ole, kysehän on ihmisten (jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden)turvallisuudesta!

    P.S. Tavarafillari on huippu! Olen laihtunut ja saanut uusia lihaksia sen hankkimisen jälkeen. Kaupasta saa tuotua kerralla isot ruokaostokset ja lapset kulkevat kyydissä säällä kuin säällä (pois lukien loskakelit). Tosin erinäisissä ruuhkakohdissa sillä on aika hiostavaa ajella, ja pyörätielle parkkeeratut autot ketuttavat, jos mahdollista, vielä enemmän kuin aiemmin.

    VastaaPoista
  17. Moi Katja, tattista tiistaisesta bloggauskoulutuksesta! Innostit mut perustamaan ihan uuden blogin yli vuoden bloggaustauon jälkeen.

    http://rehellisestisanottuna.blogspot.fi/

    Hyviä fillarikelejä ja kevättä! :)

    -Sonja

    VastaaPoista
  18. Minulla on ikävä Ouluun. Siellä voi pyöräillä talvella. Helsingissä ja Vantaalla ei. Ainakin Vantaalla välillä talvella kadulla kävelyyn tarvitaan lumikengät. Oulussa on myös jaksettu harrastaa kevyenliikenteen opaskylttejä paljon enemmän, kuin Helsingissä. Eksyn jatkuvasti, kun yritän päästä johonkin uuteen paikkaa pyörällä ja risteyksissä ei löydy opaskylttejä mihin kääntyä. Reittioppaasta voi tietenkin katsoa apua, mutta sieltäkin löytyy välillä ihan pommeja. Reittiopas antoi minulle eräänkin reiti suosituksen johon kuuluu muutama kilometrin pyöräilyosuus metsässä. Polun virkaan teki METSÄKONEELLA vedetty telaketju polku.

    Sitten löytyy jotain ihan ihmeellisyyksiä, kun metsäpoluille. Kontulan läheltä löytyy pienillä kivillä kivetty polku metsästä. Sitten on äärettömän hankala liikkua.

    Se on myös tosi siitiä noissa opaskylteissä, kun niitä löytää jostain niin Helsingin keskustaan ei löydy niitä opasteita kaupungin laidalta. Ilmeisesti perus "Stadilainen" ei jaksa pyöräillä 15km suuntaansa, mutta minä jaksaisin, mutta en aluksi löytänyt reittiä ja nyt olen luopunut suunnitelmasta, koska sen metsäkone uran kiertäminen lisää matkaa useammalla kilometrillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Reittioppaassa nykyään myös fillarireitit:
      http://pk.hsl.fi/

      Suosittelen!

      Poista
  19. Hei Eini,

    Stadi ei ole Oulu, eikä toivottavasti sellaiseksi muutukaan. Täällä voit tehdä jotain mitä et siellä ja päinvastoin. Maalaisesta ei tule stadilaista, eikä päinvastoin.

    Koetahan viihtyä vaikket ehkä pääsekään suksilla keskustaan.

    VastaaPoista

Mitä itse funtsit?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...