Päätökseni on tähän asti nielty mukisematta, mutta kun Skidin huoneen kattolamppu meni vaihtoon remontin yhteydessä, konseptini kyseenalaistettiin. Kun ilmoitin ipanalle, että hänen huoneensa katossa on uusi lamppu, sain lyhyen palautteen: "ruma".
Suivaannuin. Mikäs siinä nyt on niin rumaa, valkoinen paperilamppu, täydellisen pehmeä valo ja kaikki! Ongelma oli juuri se. "Siinä ei ole mitään kaunista."
Just. Meillä nyt vaan on täysin eri näkemys siitä, mikä on kaunista, mutta päätin silti kokeilla toista taktiikkaa. Mikäs sitten olisi kaunista? Kuulemma perhoset.
No okei. Marssimme paperikauppaan, ostimme värikkäitä kartonkeja, liimattavia koristeita ja siimaa. Lamppuun kiinnitettiin hikisen paskartelu- ja värityshetken jälkeen siimalla viisi perhosta, jotka lepattavat ympäriinsä ilmavirrassa.
Ei se nyt paskempi ole. Hyvin sparrattu, Skidi.
Kerrassaan mainio! Erityisenä voitonkohtana pitäisin sitä, että vain 25% taideteoksesta on vaaleanpunaista :)
VastaaPoistaHauska havaita, että vaikka kaikki lastenhuoneen standardisisustuksen mainitsemasi yksityiskohdat saavat minussakin välittömän kakomisreaktion, on lähestymistapani asiaan hyvin päinvastainen.
Nimittäin "kirkkailla väreillä tultapäin" lienee se konsepti, jolla meillä mennään ällön lällyä sukupuolistereotypiaa ja pastellia vastaan. Saattaisit kyllä tulla pahoinvoivaksi meidän lastenhuoneessa, jossa temmeltävät elefantit kaikissa sateenkaaren väreissä, ruudullisesta matostakaan ei montaa prisman sävyä ole jäänyt puuttumaan, kattolampussa loistavat keltainen ja oranssi :D
-Ai niin ja seinillä on julistekuvissa kirkasvärisiä elikoita ei niin aidosa habituksessaan. Koko homman salaisuus on mulla se, että kaikki on tarralla kiinni ja huone on taiottavissa ihmisennäköiseksi hyvinkin nopeasti, kun tarve iskee :)
(Innostuinpa näköjään fiilistelemään. Ei tule sisustusasioista yleensä kirjoiteltua...)
Minä valitsin kartonkien värit sillä välin kun ipana ihastelu pääsiäiskoristeita. ;) Mutta periaatteessa taktiikkamme on sama: huoneesta on tehtävissä vierashuone puolessa tunnissa. :)
PoistaHienot perhoset paskartelitte :)
VastaaPoistaMut joo, perhoset on kauneinta mitä on. Neiti toivoo että häntä myös kutsutaan nimellä Perhonen, Päiväperhonenkin käy.
Eilen just haettiin ikeasta perhosseinätarroja, kovin sopuhintaan saa sieltä jos perhosinnostus jatkuu teilläkin :)
Olen toisaalta ihan tyytyväinen että ollaan päästy kärpäsistä perhosiin. ;)
PoistaTosi kivat perhoset! Minä olen sijoittanut lapsen piirrustuksia ympäri kämppää, mutta laittanut suurimman osan kuitenkin kehyksiin. Näyttävät musta tosi siisteiltä, ja vaihtelen kuvia kehyksiin ipanan kehityksen mukana. Se mua ottaa pannuun, että suurimman tarrainnostuksen aikaan annoin ipanalle luvan laittaa tarroja hänen oman huoneensa lipastoon ja se repesi ihan käsistä. Nyt olen pikkuhiljaa salaa nyppinyt niitä pois (n. 5 tarraa/viikko) saadakseni sen jotenkin siedettävän näköiseksi.
VastaaPoistaKehykset tekee paljon! Jotkut päivähoidossa tehdyt vesivärityöt näyttää ihan oikealta modernilta taiteelta. ;)
PoistaPakko nostalgisoida hieman tähän väliin lohdutuksen(?) sanoiksi: Itsellänihän oli lapsena yksi kokonainen seinä täynnä tarroja, ihan banaanien ja mandariinien tarroista lähtien... Sittemmin se seinä paneloitiin, miksköhän?!
Poista-Miitu
Meillä on niin paljon tavaraa, leluja eritoten ja ne ovat aina levällään. Siksi meillä suositaan yksivärisiä, kuvioimattomia pintoja. Lapset saavat valita värit tietyissä rajoissa. Itse asiassa tuolla esikoisella on parempi silmä tähän kuin äidillään.
VastaaPoistaLastenhuoneen säilytyskalusteet on muuten järjestään ihan hirveitä.
PoistaMahtavaa, skidi nähdään sparraajana. :) Pisteet siitä.
VastaaPoistaSe on helppo myöntää näin retrospektiivisesti. ;)
Poistaihana idea! ja sullako muka sormi suussa lasten kanssa!? :))))
VastaaPoista-miuku
Mä olen hyvä ravistamaan hihasta. Ongelmana on ne hetket, jolloin sieltä ei tule mitään.
PoistaKivoja perhosia =) Meillä oli joskus keittiön ikkunassa junia...
VastaaPoistaFiilistelyä radan varrella asumisesta?
PoistaMä oon kelannu tota sisustushommaa, kun olen useemmastakin blogista lukenu, että "muut" sisustaa lastenhuoneet ällösti, mutta meillä sisustetaan toisin ("tyylikkäästi" tai vastaavaa). Kelasin, että miksei lapsukaisen huone saa miellyttää lapsen silmää?
VastaaPoistaOma mukula ei vielä tiedosta edes omia käsiään, mutta uutta reunapehmustetta valitessa tiesin jo, että kuviot miellyttää. Joten jätin hillityt raidat kauppaan ja otin ne kirkkaat eläinkuviot. Niitä ipana nyt sitten sängyssään tapittaa ja kääntyy melkein ympäri toista korvaa akselina käyttäen. Päätin, että jatkossakin mennään siltä pohjalta, vaikka muu asunto on hyvinkin hillitty.