Tuossa alla virisi hyvää keskustelua siitä, mikä lapsen ikäkausista on vanhemmalle raskain. Teini-ikä sai muutamia vahvoja puoltoääniä, eikä syyttä. Vinkkaankin siis tv-ohjelmasta kaikkien teinien - olevien ja tulevien - vanhemmille: tänään alkaa tyttöjen Kakola (ennakko on jo Areenassa katseltavissa).
Ohjelman ensimmäinen tuotantokausi, jossa Kakolaan suljettiin kuusi alaikäistä rötöstelevää poikaa, herätti kiivasta vastustusta ja keskustelua poikien yksityisyydestä ja pelottelutaktiikasta. Itse en kritiikkiä oikein ymmärrä. On lähinnä ikävää, että jokaista elämänsä suunnan kanssa kamppailevaa nuorta ei voi pysäyttää samalla intensiteetillä. Ongelma on välinpitämättömyys, ei puuttuminen.
Katsonkin tätä ohjelmaa ihan opetusmielessä. Toivottavasti lopussa nähdään samanalaisia kohtaloita kuin Jessellä.
Ps. Kollega-ystävä Ani on ollut ohjelmaa käsikirjoittamassa ja postaisikin jo aiheesta, joten sisäpiiritiedot sieltä.
Olin raskaana kun poikien Kakola tuli ulos. Ohjelma herätti paljon ajatuksia, kuinka omaa lasta pystyy tukemaan ja kasvattamaan niin, että hänestä kasvaa omilla aivoilla ajatteleva, yhteiskuntakelpoinen nuori. Olen jo katsonut tyttöjen Kakolan ensimmäisen jakson ja todellakin nämä nuoret ovat pysäytyksen tarpeessa! Vanhemmilla ja sijaisperheillä on voimat ja keinot lopussa, niin ei silloin ole muuta kuin vankilan avosyli ottamassa vastaan jos meno ei muutu. :/
VastaaPoistaEn myöskään ymmärrä, miksi nuoria ei saisi pelotella vankilan mahdollisuudella. Mikäli rikollisella tiellä nuori jo on, silloinhan sinne vankilaan ennemmin tai myöhemmin joutuu. Pelkät sanat kun eivät välttämättä riitä pelottelemaan nuorta pois rötöstelystä.
-6kk vanha lähiömutsi ;)
Ohjelmassa mukana oleva Kaisa Tammi-Moilanen on myös kiinnostava persoona, hyvin vahva nainen, joka on uskaltanut kulkea omia polkujaan. Netistä löytynee edelleen googlaamalla ainakin yksi radiohaastattelu.
VastaaPoistaMusta siellä oli oikein mielenkiintoinen se aikuistenkin sakki. Hurjalta tuntuu että tytöt on vielä niin lapsia ja tollasessa maailmassa elävät. Itse vietin lähiölapsuuden ja osaan samaistua siihen, miltä tuntuu kun väkivalta on ihan normaalia. Oli normaalia että humalaista 14-vuotiasta sammunutta tyttöä käy polkemassa viisi poikaa peräjälkeen. Silloin se tuntui normaalilta ja ehkä vähän pahalta. Nykyään aikuistuneena ajatus niistä bileistä tuntuu joukkoraiskaukselta. Musta sinne Kakolaan vois avata ovet usemmallekin nuorelle. Jos vaikka ne Gukkiksen rahat laittais siihe.
VastaaPoistaKati
Lähiömutsi, niin, ei ole kivaa katsottavaa tvanhemmalle ämä. Mua kiinnostaa myös noi taustat että missä vaiheessa homma lähtee luisumaan sivuraiteelle.
VastaaPoistaEllen, kiitos infosta, ei ollutkaan minulle aikaisemmin tuttu hahmo.
Kati, kuulostaa aika pahalta nuo kokemuksesi. Eikö väkivallalla tai kuvailmallasi raiskauksella todella ole ollut seuraamuksia?