Voi pökäle! Olipas mahtava neuvolakeikka. Ensinnäkin hemoglobiini oli pudonnut edelleen, joten tämä nykyinen pari rautatabua viikossa ei vissiin pelaa.
Toiseksi joudun sokerirasitustestiin, koska painonnousu on ollut keskiraskaudessa melko nopeaa (no ylläri, kun en ole ihan hirveästi päässyt kävelylenkeille tuolla jäätiköllä) ja diabetestä esiintyy lähisuvussa.
Mulla ei ole ollut mitään oireita, huono olo, jano ja/tai päänsärky, mutta homma pitää tsekata varmuuden vuoksi. Todennäköisesti olen vain vitun läskinä. Kävi miten kävi, ruokavalio on säädettävä joka tapauksessa uudelleen sokerittomaksi (no kas, se hiukan lipesi reissussa) ja ottaa käyttöön salaattilounaat.
Edellisessä raskaudessa vitutti näin raskaasti vasta viimeisellä viikolla. Se, joka väittää että raskaus on naisen elämän ihaninta aikaa, on jumalauta vajaa.
"Se, joka väittää että raskaus on naisen elämän ihaninta aikaa, on jumalauta vajaa."
VastaaPoistaMitä tohon voi enää sanoa?! Yksin täällä nauran kiherrän ;D
Joissakin kunnissa sokerirasitustesti tehdään kaikille tietyn iän ohittaneille. Ja ehkä paremmin hemppari lähtee nousuun ihan ruokavaliolla kuin tabuilla.. :)
VastaaPoista:D anteeksi, mutta mä aloin nauramaan ääneen. Oon nimittäin täysin samaa mieltä, että jos raskaus on jonkun mielestä niin mahtavaa aikaan niin mahtaa olla pikkusen hormoonit sekottanu pään. Tai sitten se normielo on vaan ihan vitun paskaa.
VastaaPoistaJust. Varmaan ton "ihmisen parasta aikaa" -jutun on keksinyt se sama valopää jonka mukaan nainen oikein hehkuu ollessaan raskaana. Ja hehkuinhan minä, yhdistelmä +25 kg ja helteet pukkasi kyllä kummasti punaa poskille ja karpaloa otsalle.
VastaaPoistaTsemiä sokeritestiin, siellä sitä saa (ehkä viimeisen kerran hetkeen) makeaa mahan täydeltä ;)
ha, no mulle tää on, jos ei nyt elämäni parasta aikaa, niin ainakin lähelle. mut se johtuukin siitä, et mulle hormonit on aiheuttanut ennen raskautta hirveitä pms- ja muita kiristelykohtauksia ja nyt on tasaisen seesteistä. eikä mulla ole alun pienen pahoinvoinnin jälkeen ollut vaivoja. mikäs tässä on valittaa. viimeinen kuukausi alkaa, ehkä mäkin pääsen liittyyn sit näiden vinettäjien joukkoon.
VastaaPoistakivinen
Tsemppiä! Onneksi tuo on kuitenkin rajallinen aika ja sitten alkaa se ihana ja autuas vauva-aika :) Mun on myös pakko sanoa, että alkuraskauden ja etovan olon kaikottua voin aikoinaan loppuraskauden loistavammin kuin milloinkaan aiemmin. Ei menkkoja, normaalisti alhainen hemppari korkeammalla kuin ikinä, pystyin pyöräilemään duuniin melkein loppuun asti jne.
VastaaPoistaMulle sanottiin laboratoriossa, että se sokerirasitus tehdään tässä kyläpahasessa (=Helsinki) nykyisin varmuuden vuoksi suunnilleen joka toiselle raskaana olevalle naiselle. Itse olisin varmaan erikseen pyytänyt sitä, jos ei olisi ehdotettu, hyvähän se on tietää, ettei tarvitse ainakaan turhaan huolehtia.
VastaaPoistaItse haluaisin näin toivottavasti viimeisellä raskausviikollani kieltää ainakin ilmaisun "siunattu tila". Yhh.
Mulle sanottiin Espoossa, että testi tehdään kaikille yli 25-vuotiaille. Eihän se kivaa ollut, mutta ainakin sai selville, että arvot kunnossa.
VastaaPoistaRautavalmisteista: tabletit eivät minulla imeytyneet, mutta nestemäinen rautavalmiste Floradix Kräuterblutsaft toimi, saa apteekeista ja luontaistuotekaupoista.
VastaaPoistahttp://www.yliopistonapteekki.fi/fi/apteekkipalvelut/tuotteet/pages/product.aspx?catalog=yasalescatalog&productid=2042794%28yabasecatalog%29&category=vitamiinithivenaineetjalisaravinteet%28yasalescatalog%29/rauta%28yasalescatalog%29
Mä suositan kans tota litkua. Ei tuu maha yhtään kipeeksi tai muita vaivoja ja olo kohenee kun hemppa nousee. Onhan se aika pahaa, mutta nenästä kiinni ja nielaisu ja vettä päälle...
VastaaPoistaHah, olen niin samaa mieltä tuosta raskauden ihannoimisesta! Ensimmäisessä raskaudessa kaikki vaivat menee uutuuden viehätyksen piikkiin (ooh, onko nää nyt niitä liitoskipuja, jännää).
VastaaPoistaEi siinä sokerirasitustestissä mun mielestä mitään kamalaa ollut. En oikein tajua, miksi sitä jotenkin kammoksutaan. Pitää vaan olla syömättä hiukan normia pidempään, mutta palkinnoksi pääsee labraan lukemaan rauhassa hyvää kirjaa (ota oma mukaan :)
VastaaPoistaSiis edellinen Anonyymi olin minä.
VastaaPoistaMulla on ollut raskauksissa etuja ja vaivoja noin fifti-siksti mut en pitäis ihan hehkeimpänä aikana kuitenkaan :D
VastaaPoistaEn ite syö lihaa, joten lisärauta oli mulle välttämätön vaikka normihemppa huiteleekin 140 päällä. Otin ihan oppikirjamaisesti Obsidania yhden per päivä kun ei ollut isommin vaivoja siitä.
Aika jännä noi kommentit "automaattisesta" sokerirasituksesta (Hki, Espoo): mulle tehtiin neuvolassa (Vantaa) "stressitesti", että onko syytä sokerirasitustestaukseen (esim. BMI ennen raskautta, oliko kohonnutta sokeria edellisessä raskaudessa, painonnousu edellisessä raskaudessa) eikä ollut, joten ei tehty vaikka olin raskausaikana 36 v. Neuvolantäti kyl sanoi, että mulla oli _ikäisekseni_ odottajaksi alhainen BMI (pituudella 160, painolla 57) :O
Mulle sanottiin vuosi sitten, että nykysuositus on, että kaikki yli 25-vuotiaat ensisynnyttäjät ohjataan sokerirasitukseen. Mä tosin sain itse jollain tavalla "päättää", kun tuo Wandabenkin mainitsema stressitesti ei olisi mitään toimenpiteitä aiheuttanut. Ja tämä siis pk-seudun ulkopuolisessa kunnassa.
VastaaPoistaRaskaus ON sairaus!!
VastaaPoistaMulla oli raskausdiabetes. Sokerit kandee toki jättää pois, mutta ei missään nimessä ihan pelkälle salaattilinjalle parane hypätä. Jos sulla diabetes todetaan niin saat ruokavaliosuosituksen joka mulla ainakin toimi melkoisen hyvin.
Tsemppiä, kyllä sen raskausdiabeteksen kanssakin pärjää.
Oon ilmoittanut miehelle, että jos jotain seuraavaa mietitään, niin se tilataan postimyynnistä tai napataan neuvolasta kainaloon. That says it all.
VastaaPoistaSokerirasitustestiin lähettämisestä viime viikon neuvolasta tosin en tajunnut edes hermostua, oon kuullut, että on ällöä, mutta sanoivat mullekin (Lauttasaaressa), että nykyään sinne lähetetään lähes kaikki, joskin on noita kilojakin puskenut hullun raivolla (keskimäärin puoli kiloa viikossa alusta tällä hetkellä meneillään olevaan viikkoon 24 saakka...) - minkäs teet kun AINOA ILO on suklaa ja muu hyvä ruoka. Ensin ei kyennyt ja nyt ei jaksa sosialisoida, ei katsoa telkkaa, ei tavata kavereita, ei jutella miehen kanssa, ei liikkua jne. Rautakuurin puskivat samalla, 114 hemoglobiinilla (normi 135) ei kuulemma ihme jos väsyttää. Hohhoijaa, pääsisköhän sitä jo päiväunille. :)
Sain itse raudan imeytymiseen ohjeistuksen, että nappulat kannattaa napata ennen nukkumaanmenoa, ja olla samassa yhteydessä syömättä maitotuotteita. Suhtauduin skeptisesti, mutta seuraavalla mittauskerralla arvot olivat kuin olivatkin nousseet.
VastaaPoistaOmassa kunnassani passitetaan myös kaikki 25-vuotiaat sokerirasitukseen kulkematta lähtöruudun kautta, pari tajuttoman hyväkuntoista terveysintoilijakaveria joutuivat juuri. Ellen ehdi tehdä toistakin mukulaa alle kaksvitosena, täytyy ehkä vaihtaa kuntaa.
Ensi perjantaina on esikoisen laskettu. Odotan hillittömällä innolla sitä elämäni parasta hehkuma-aikaa, joka varmaan alkaa ihan minä hetkenä hyvänsä tuoden mukanaan heleän ihon, kiiltävät hiukset ja ylevän mielen, eli pääsen varmaan superkauniina synnyttämään!
Moi!
VastaaPoistaUusi lukija ilmoittautuu. Madde vaikuttaa huipulta ipanalta :) omia muksuja ei ole vielä näköpiirissä, mutta kummilapsi olis - kiva vähän seurailla, että miten tuo kehitys menee. Sait mut myös lukaisemaan hammastahnatuubin koostumuslistan, ja pieniä kylmiä väreitä kulki pitkin selkää.. Eli kiitos siis kivasta blogista!
Niin, ja oli aikas kuumottavaa huomata, että olin silloin pari vuotta sitten hakenut sulle töihin.. :D
-pee
Minä voisin olla koska vain uudelleen raskaana (paitsi se viimeinen vuorokausi, josta Mama jouduit/pääsit todistamaan muutaman tuskaisen tunnin) eli se oli minusta ihan ok. Minusta suurin valehtelija on se, joka hehkuttaa vauva-ajan ihanuutta. Sen kamalampaa aikaa ei minulla ole elämässäni ollut.
VastaaPoistaSuurin valehtelija ilmoittautuu, meikä tykkää nyt vauva-ajasta (esikoisen kanssa ei kyl ollut...) :D Vilpittömästi voin sanoa, että on ihanaa :D
VastaaPoistaJännä miten noi käytännöt vaihtelevat kunnittain; mulle pukkasi alku- ja keskiraskauden aikana tosi paljon painoa (oisko tullu 18 kg tai jotain) mutta sokerirasitukseen en silti joutunut. Mä kyllä silti tykkäsin olla raskaana mutta mähän olenkin vajaa;) Muuten, siitä TENSistä kun oli puhetta aiemmin; mulla oli se juuri hetki sitten käytössä synnytyksessä ja se vei mulla kaikki supistuskivut selästä pois. Mahaan ne kyllä jäivät.
VastaaPoistaVihasin sokeri- ja laktoosi- ym. rasituksia siihen asti kunnes osasin pidättää hengitystä (siis sulkea nenän sisäisesti, vai mitä se nyt on?) litkua juodessa. Kun nestettä ei enää maista, on ihan sama, miten paljon sitä joutuu juomaan. Se yllätti, ettei labran täti ollut tätä konstia koskaan kuullut. O_o
VastaaPoistaRaskaus-nimitys tulee varmaan siitä että kyseinen ajanjakso on enemmän tai vähemmän RASKASTA aikaa. Henkilökohtaisesrti olen sitä mieltä, että kun on raskaana sen 9kk, sitten synnyttää ja siihen päälle vielä lisätään noin 4kk niin sen jälkeen siitä elämästään pääsee taas nauttimaan.
VastaaPoistaMinäkin jouduin sokerirasitukseen yli 25-vuotiaana odottajana. Mulla tuli sokerirasituksessa ihan järkyttävän huono olo toisen tunnin kohdalla. Venyin terveyskeskuksen penkeillä makuullani ja muutama hoitaja tuli ohi mennessään kysymään onko kaikki hyvin.
VastaaPoistaKun tuloksia sitten seuraavalla neuvolakäynnillä katsottiin, sekä terveydenhoitaja että lääkäri taivastelivat miten matalat ne olivat ja kysyivät heti tuliko huono olo. No eipä...
Anu, kyllä olen niin samaa mieltä.
VastaaPoistaMä söin raudat aina keskellä yötä. Anyway piti käydä pissalla (ainakin) kerran yössä, niin samahan se oli kietaista puoli litraa vettä kera Obsidanin. Toimi hyvin, suosittelen.
VastaaPoistaTampereellakin sanottiin että kaikki yli 25-vuotiaat joutuvat sokerirasitustestiin automaationa. Ja kyllä sitä on syytä kammoksua! Muutenkin itselleni tulee huono olo ja heikotus jos ei voi aamupalaa vetää ja sitten kun sen lisäksi joutuu nielemään sen pullollisen sokeria niin ei hyvää päivää. Hetken yritin istua siellä odotussalissa normaalisti mutta jo puolen tunnin kohdalla alkoi olla niin tajunnan rajamailla ettei voinut kuin ryömiä sen labrantädin luokse lattiaa pitkin ja pyytää päästä makuulleen jonnekin. Eipä siinä paljoa kirjoja luettu kun yritti vain olla oksentamatta ettei joutuisi vetämään koko hommaa UUDELLEEN D= Eipä ollut raskausdiabetesta...
VastaaPoista