Daniela pohti blogissaan joululahjoja, tarpeita ja haluja. Näiden kahden eroa on friikkiä miettiä, sillä itsekritiikki ja punainen lanka katoavat hyvin helposti. On selvää, että hyvätuloinen länkkäri haluaa enemmän kuin tarvitsee. Minäkin. Miten tarpeellinen edes määritellään? Onko tarpeellinen yhtä kuin välttämätön - pitääkö kysyä, pärjäänkö ilman? Tekeekö asian tarpeelliseksi se, että siihen aikoo joka tapauksessa investoida? Olisko vastaus, että tarpeellinen on asia, jonka puuttuminen vaikeuttaa elämää? Onko olemassaolevan tavaran korjaaminen tarve (turhaa tavaraa ei tarvitse korjata)?
Kaikki, jotka pohtivat tarpeitaan jouluna, pohtivat niitä muulloinkin - turha siis menettää mielenterveyttään. Tulin itse siihen tulokseen, että ongelmat, joihin olen vuoden mittaan törmännyt mutta jotka eivät unohdu tai ratkea itsestään, ovat tarpeita. Tarvitsen siis
- hyvän ompelijan yhteystiedot. Ruokapöydän tuolien 10v vanhat irtopäälliset ovat nukkavierut, keittiössä ei ole verhoja (kaihtimet tulivat kesällä rytinällä alas) ja sohvatyynystä hajosi vetoketju.
- ruokailutilan valaisimen asennuksen incl. koukun betoniporaaminen oikeaan paikkaan. Mulla on aina ollut hyvä hämäränäkö, mutta tän syksyn aikana olen huomannut tarvitsevani enemmän valoa lukemiseen.
- pipon. Hukkasin rakkaan, vihreän pannumyssyni kuukausi sitten. Täydellinen pipo, paksu ja fleecevuorattu eli ei-kutittava. Miksi muut omistamani pipot eivät kelpaa? Koska vanha oli täydellinen. En tarvitse nykyistä pipoa vaan vanhan.
- liikuntaa. Jossen pääse likkumaan, tulen ärtyneeksi ja vaikutuspiirissäni olevat ihmiset kokevat kovia. Tarvitsen aineenvaihduntaa.
- suksi- ja pyörähuollon. Haluan pitää kamani kunnossa, koska tarvitsen niitä.
- hierojaa. Hartiat jumiutuvat jatkuvasta kirjoittamisesta, mutta minun tarvitsee kirjoittaa.
- lastenhoitolahjakortteja. Vanhemmat todellakin tarvitsevat yhteistä aikaa.
- Sukkapurkin.
Mitä te tarvitsette?
KUVA: Fazer.fi
Mä tarvin e-kirjojen lukulaitteen. Painomusteesta tulee välillä niin kovia allergiaoireita, että pitää jättää lukeminen väliin. Karua entiselle himolukijalle, joka haluaisi vieläkin lukea ihan himona. Jos pukki ei tuota tuo, niin ostan itse itselleni. Toisaalta, tuo jos mikä on ekologista kulutusta: sähköisiä kirjoja ostamalla säästyy hirmuinen määrä paperia, varastotilaa, kuljetuksia jne. Aikomus on käyttää lukulaitetta niin kauan kuin laite vaan toimii, en aio päivittää aina vaan uudempaan ja uudempaan. Kännykätkin käytän loppuun, ei mulle tarvi olla hienoja kosketusnäyttöjä tai kymmentä peliä tai integroitua mp3-soitinta.
VastaaPoistaMinä tarvitsen myös lahjakortteja lastenhoitoon. Ja olisi saada yksinoloa enemmän. Jos aineellisia pitää toivoa, haluaisin yhden tietyn Fjällrävenin talvitakin. Minulla on vain yksi talvitakki olemassa, sillä hiihdän, käyn nuotioretkillä, kaupassa, kylässä. Olisi niin ihana omistaa kaksi laadukasta kestävää lämmintä takkia.
VastaaPoistaSukkapurkki <3
VastaaPoistaOlisin henk. koht. tavattoman kiitollinen lastenhoitolahjakortista!
Pyydän joulupukilta osallistumista ja maksuaikaa perheen matkalippuihin, mikä luonnistuukin mainiosti, kun maksoin ne jo joulupukin sivuvisalla :) Lapsille en varmaan hanki mitään, koska joku ne lahjoo kuitenkin puolestani ;)
VastaaPoistaAnnan lahjaksi joulukoristeita, pieniä herkkutuliaisia ja isovanhemmille kuvakirjakauppa.fi:ssä tekemäni valokuvakirjat.
Vanhan myyjäisissä oli oikein kohtelias ja nuori herra myymässä tosi hienoja, itse virkkaamiaan pipoja. Oli tupsulla, lipalla, ilman...lämpimiä ja hyvän värisiä.Siinä se niitä virkkaili myyntihomman ohessa. Oli myös kivoja printtikangaskasseja, jollaisen ostinkin. Kaivelin myyjäisistä keräämiäni "käyntikortteja" ja Vanhan paikkakartan sekä muistini mukaan tyyppi on pekka.helo@hotmail.com Nettisivua ei näytä olevan.
VastaaPoistaUskon että saisit tuolta vanhaakin ehomman pipon.
Jouluterveisin,
Kassisen mutsi
Korj. edelliseen
VastaaPoista...kohtelias ja _mukava_ nuori herra...
Kassisen mutsi ja sen Kirjoitushärö
Ompelimoista voin suositella
VastaaPoistahttp://www.sisustusompelimovisio.com/
jos Malmi ei ole mahdottoman matkan päässä.
Minä tahdon sellaisen henkilön, jonka kanssa asiat ois silleen, että siltä vois sukkapurkki tulla, näin niinkuin kuvaannollisesti.
VastaaPoistaJa se, että mä päästän tällaisen ulos suustani suht julkisesti, kertoo aika paljon siitä, kuinka paljon mä liikutuin asiasta.
Jos oisin loppuun (ja pateettisuuteen, eh) asti rehellinen, sanoisin, että mä myös tarvitsen sellaisen henkilön.
Vihreitä guulia, nam. Mun mies ainakin tarvitsee niitä. Tosin ostin sille jo sikakalliita parfyymejä, koska raskaan työn raataja on ansainnut ne.
VastaaPoistaMinä olen tänä vuonna ostellut joululahjoja lastenkotilapsille ja muille vähävaraisille. On tullut itsellekin oikea joulumieli. Omat lapset saavat jo muiltakin niin paljon, etten viitsinyt heille paljon ostaa, kun leluja on jo ihan liikaa - ja lapset tarvitsevat ennen kaikkea yhdessäoloa.
Mutta lastenkotilapset ei välttämättä saa yhtään lahjaa, joten heille voi hyvällä omallatunnolla ostaa barbien jos toisenkin.
Tässä linkki:
http://www.keskuspuisto.org/fi/joulupuu/
Anonyymi, voiko painomusteellekin olla allerginen..? Sulla on sitten aika paperiton toimisto. Mä olen nähnyt jossain vertailun kirjan ja lukulaitteen ekologisuudesta, mutta kukaan ei vielä tiedä mikä on lukulaitteen käyttöikä..
VastaaPoistaMinna & Jenni, vinkkiä vaan kavereille ja sukulaisille! Mä osaan jo odottaa muutamaa tehokkaan lobbauksen jälkeen. ;)
Arkitehti, lapset ei tosiaan jää ilman lahjoja vaikka ei itse ostaisi mitään. Mut Madde saa meiltä sukset.
Kassisen mutsi, kas, mä kävin seillä myyjäisissä perjantaina mutta ei osunut silmään. Hyvä syy mennä uudestaan!
Topakka, ei Malmi nyt niin kaukana ole jos ompelija on tosiaan hyvä!
Lady Dada, <3 Toivottavasti saat sukkapurkin, koska sit sulla on se tyyppikin.
Helena, lastenkotilapset on hyvä lahjaidea! mä lahjoitin tänä vuonna SOS-lapsikylälle. Se mainos oli sen verta riipaiseva.
Katja, sun ei tosiaan tarvi mennä kauas: se Heikintorin 2. kerroksen virolainen ompelija on hyvä & halpa (ommellut meille kaikki housunlahkeet ja tuolinpäälliset ja pari muuta korjausta tehnyt) ja toi Tapiolan polkupyöräpaja tossa meidän naapurissa on kanssa huippu. Tuli tutuksi viime kesänä. Hyvää hierojaa en ole valitettavasti täältä löytänyt, keskitasoa vain.
VastaaPoistaJa liikuntaankin mun piti antaa apua, mutta en ole juuri itsekään päässyt, kun mä olen kipeä koko ajan.
-Krista
Hene's Snowtime tekee aivan ihania fleecepipoja (ja villaisia). Valitettavasti heillä ei näytä olevan nettisivuja, mutta googlettamalla löytyy yhteystiedot. Itse tekevät ja kotimaista on. Olen kahden mahtihienon pipon onnellinen omistaja ja vannoutunut fani. Pää pysyy taatusti lämpimänä ja kanssakulkijat kommentoivat aina iloisesti pipoani :) Siitä tulee jopa hyvälle tuulelle :) Kuin moni pipo tekee sen? Omani olen ostanut Joensuun joulumyyjäisistä, mutta he kiertävät ympäri maata.
VastaaPoistaMinna