Koivu heitti minua tänään keltaisella lehdellä. Se laskeutui terävästi käsivarrelleni ja putosi siitä maahan. Kun seurasin sitä katseellani ja katsoin hetken alas, näin kanttarellin.
Syksy on kammottavaa kuoleman aikaa, te hullut hipit! ;) Kesä on niin ylivoimainen vuodenaika että kaikki ovat vain huononnuksia siihen nähden. Buaaaah.
Ps. kanttarelli jäi paikoilleen. Olen varma että se oli ainoa aivan liian aikaisin putkahtanut yksilö.
Puolukoita ei sentään vielä näy. Mutta tiedä sitten sitä, ovatko mummot riipineet ne tänäkin vuonna raakoina etteivät muut ehtisi ensin, vai onko sittenkin vielä hetki aikaa ennen loppua.
Vielä on kesää jäljellä! ;)
VastaaPoistajoo, kohta.
VastaaPoistaEI! EIII!
VastaaPoistaMä itse asiassa odotan syksyä kovasti, se on ihan paras vuodenaika. ;)
VastaaPoistaSamaa mieltä Sofian kanssa, syksy on ehdottomasti paras vuodenajoista....tosin tulevassa syksyssä on jännitysmomenttina lapsen päiväkodin aloitus.
VastaaPoistaIhanaa. Itse potkaisin eilen pihatiellä kiven tienlaitaan, ja siinähän oli pieni sievä tatti =)
VastaaPoistaMäkin rakastan syksyä ♥ Siinä on vaan jotain kivaa..
VastaaPoistaKai sä keräsit sen kanttarellin ja katsoit oliko sillä kavereita??
Syksy on kammottavaa kuoleman aikaa, te hullut hipit! ;) Kesä on niin ylivoimainen vuodenaika että kaikki ovat vain huononnuksia siihen nähden. Buaaaah.
VastaaPoistaPs. kanttarelli jäi paikoilleen. Olen varma että se oli ainoa aivan liian aikaisin putkahtanut yksilö.
Puolukoita ei sentään vielä näy. Mutta tiedä sitten sitä, ovatko mummot riipineet ne tänäkin vuonna raakoina etteivät muut ehtisi ensin, vai onko sittenkin vielä hetki aikaa ennen loppua.
VastaaPoistamun villiviini on punainen kuin punaviini.
VastaaPoistaViaton, lähdetään siitä että hetki on vielä.
VastaaPoistaRousku, ehkä sillä on kirroosi?