Ystävä kertoi juhlissa, että hänen poikaystävällään oli aina tallessa ämpärillinen vettä. Kun vesivessa lakkasi sähkökatkon aikana toimimasta, mies haki pokkana varaamansa vesiämpärin komeron perältä ja huuhteli vessan.
– Ah, kotivara, tunnisti joku.
Kotivara?
Koska ymmärrykseni tällaisesta joka kodin huoltovarmuustoiminnasta oli hyvin hataralla pohjalla, googlasin. Martat määrittelevät kotivaran kotona säilytettäväksi, omatoimisesti koottavaksi poikkeuspäivän varastoksi. Tavoitteena on pärjätä kolme vuorokautta ilman sähköä, eristyksissä kotona.
"Kotivara tarkoittaa paitsi ruokaa ja juomaa, myös muita kodin päivittäistarvikkeita. Kotivaraa tarvitaan esimerkiksi, jos kauppaan ei pääse sairastumisen vuoksi.
Kotivara ei ole erillinen hätävarasto, vaan tuotteita käytetään ja kierrätetään koko ajan. Kokoa mieleisesi kotivara sellaisista elintarvikkeista, joita käytät muutenkin. Mieti myös mitä ja miten voit tarvittaessa laittaa ruokaa sähkökatkon aikana. "
Kotoa pitäisi löytyä vesiastian (joka täytetään vasta riskin kohotessa) ja ruokatarvikkeiden lisäksi myös lääkkeitä, taskulamppuja, käteistä rahaa, kynttilöitä ja tulitikkuja, hygieniatarvikkeita, trangia ja pattereilla toimiva radio. Puhelinkin sammuu aika pian, ellei laatikosta löydy täyteen ladattua vara-akkua.
Käsi pystyyn, kenellä on kotivara kunnossa? Minulla nimittäin ei ole.
Nopean ja epätieteellisen ystäväpiirigallupin perusteella aika harvalla on. Koti-insinööri kysyi, onko kyseessä jonkinlainen maailmanlopun paketti. Vähän sinnepäin, toki maailmanlopun paketissa pitäisi olla raketti toiselle planeetalle.
Onko tällainen selviytymisajattelu vanhojen ihmisten hysteriaa vai aivan järkevää ja nykyhetkeenkin sopivaa varautumista? En pääse tarkistamaan mummolta, oliko hänellä kotivara kunnossa, mutta luultavasti oli, sillä hän oli Karjalan evakkona aina varautunut kriiseihin. Hänellä oli oma kaivo, ja saunassa saavi täynnä vettä. Rintamamiestalon kellarissa oli pelottava perunavarasto ja hillopurkit ojennuksessa ja hän säästi voipakettien käärepaperitkin.
Minä en ole aktiivisesti varautunut pahan päivän varalle millään tavalla vaikka kaapista melkein aina soijarouhetta, säilykkeitä ja pastaa löytyykin. Minä luotan rauhaan, stabiiliin sähköverkkoon, puhtaaseen kraanaveteen, kauppojen sunnuntaiaukioloon ja päivystävään apteekkiin. Uskoni vakaaseen yhteiskuntaan ei ole koskaan horjunut, ei ole ollut tarvetta.
Mutta kotivaran kokoaminen ja ylläpito ei ole pöllömpi idea. Onhan minulla avioehtokin, joka edustaa samanlaista asennetta: varautumista tilanteeseen, jota ei toivo tapahtuvaksi. Ilmastonmuutos pahentaa myrskyjä ja aiheuttaa tulvia, jotka tuovat mukanaan laajoja sähkökatkoja, ulkonaliikkumis- tai vedenkäyttökieltoja, jakeluongelmia ja yllättäviä onnettomuuksia.
Kävin siis ostamassa kannellisen ämpärin (muovinen mehukanisteri meillä jo onkin mökkireissuja varten). Ja taidanpa aloittaa myös projektin takkasydämen asentamiseksi käyttökelvottomaan avotakkaan, sillä vaikea sitä pastaa on keittää ilman tulta. Seuraavaksi sitten ne aurinkopaneelit, tuulivoimala ja mahdollisesti bunkkeri. Ja tietoliikennesatelliitti.
Luettuani viime talvina uutisia Kainuun tykkylumen aiheuttamista pitkittyneistä sähkökatkoksista totesin sivuuttaneeni kaikki tiedossani olevat toimet kotivaran keräämisestä. Aina oli muka jotain tärkeämpiä menoja. Muutoksen paikka! Niinpä tutkin eri tahojen koostamia luetteloita ja hankin niistä ne tarvikkeet, joihin oli rahaa. Nyt minulla on mm. taskulamppu, pattereilla varustettu radio, 15 litraa vettä hanakanisterissa ja jodia (tai se vanheni jo, mutta ostan uuden paketin tänään). Kuivamuonaa ja muita tykötarpeita lastaan kaappiin enemmän heti, kun siihen on varaa. Jos tämä on jonkun mielestä hysteeristä, olkoon. En ole kysellyt muiden mielipiteitä.
VastaaPoistaReipasta toimintaa! Ja jos jotain oikeasti tapahtuu, pienestäkin varautumisesta on yllättävän kiitollinen!
PoistaOlen itse laatinut taloyhtiömme turvallisuusohjeet, joissa kotivarakin on lueteltu. Meidän lista on sen verran maltillinen, että kyllä siitä ainakin puolet aina löytyy. Mutta voisi kyllä alkaa aktiivisesti ylläpitämään. Perustarvikkeita nämä kuitenkin kaikki ovat:
VastaaPoista0,5 kg riisiä/ohraa/pastaa
0,5 kg perunaa
0,5 kg öljyjä ja rasvoja
0,5 kg sokeria/hunajaa
16 l juomia ja vettä
1,5 kg viljatuotteita, pähkinöitä, siemeniä, jauhoja, hiutaleita
1,3 kg maitoa ja maitotuotteita / kasvimaitotuotteita
1,5 kg vihanneksia ja juureksia
1 kg hedelmiä ja marjoja
1 kg lihaa, kalaa tai kasvisproteiinia
1 kg herkkuja (muroja, mysliä, keksejä, suklaata, sipsejä)
Lisäksi: ensiaputarvikkeet, henkilökohtaiset lääkeet, hygieniatarvikkeet, erityisruokavalion elintarvikkeet, lemmikkien ruoka ja lääkkeet, joditabletit, kannelliset vesiastiat, radio ja paristot, taskulamppu varaparistoineen, kynttilöitä ja tulitikkuja, pakkaustarvikkeita, teippi, muovipurkkeja, tölkinavaaja, ajanvietettä (pelejä, kirjoja, piirustustarvikkeet)
Joditablettiostoksille siis!
10 pistettä tästä! Mutta sitä en älynnyt mihin tarvitaan noita marttojenkin suosittelemia pakkaustarvikkeita? Jos muuten pakastin laukeaa, meillä ei ole mitään kasviksia. Kääk.
PoistaEn tiedä myöskään. Ehkä siihen, jos joutuukin lähtemään sieltä kotoa johonkin lipettiin, saa pakattua joditabletit mukaan? :D En tiedä.
PoistaMä en oikein tiedä tuosta kotivarasta. Toki kuivatavarakaapista löytyy tarviketta niin että ruokaa riittää muutamaksi päiväksi, löytyy patteriradio (vm. -76) sekä taskulamppuja että kynttilöitä, mutta että jatkuvasti löytyisi juotavaa vettä litrakaupalla, niin ei kyllä onnaa (siis missä kerrostaloasuja säilyttäisi (vesivahinkoturvallisesti) esim. 16l vettä, kylppärin nurkassako??). Plus että jos kaukolämpö katkeaa niin sitten tuleepi kylmä.
VastaaPoistaEhkä hieman eri asteista varautumista tarvitaan maalla. Esim. kotipuolessa Kainuussa toki ihmisellä oli sekä ruokaa että varalämmönlähteitä (luultavasti isolla osalla myös bensaa), mutta siellä sähkökatkokset onkin enemmän arkipäivää kuin Helsingissä (meillä on ollut tasan yksi pidempi sähkökatko (noin 1h, tämä pääsi valtakunnan uutisiin) sen 10 vuoden aikana mitä nykyisessä asunnossa on asuttu.
No juuri näin, kaupungissa kotivaran tarve on isosti jossittelua, mutta nähdäkseni täysin mahdollista. Ja veden säilyttäminen on tietysti haastavaa. Toisaalta vesi on juuri se kriittisin asia, minkä loppuminen on suorastaan elämän ja kuoleman kysymys.
PoistaMulla on kaupasta ostettu 5,15l kanisteri vettä kellarikomerossa. Se vanhenee noin vuodessa. Otan sen siis mukaan mökkireissulle kerran kesässä ja ostan uuden tilalle. Kustannus noin 1,50e/vuosi. Miksei voisi ostaa x3 ja säilyttää kellarissa? Itse ajattele, että se on hyvä apu ensihätään ja sen avulla voin välttää yhteskunnan toimittaman vesiavun varaan joutumisen, jos paska osuu tuulettimeen/vesijohtoverkkoon ja pärjään sillä pari päivää.
PoistaJa sitten vielä kirjavinkki, jos varautuminen kiinnostaa laajemminkin: http://ekirjasto.kirjastot.fi/ekirjat/suomalainen-selviytymisopas-suunnittele-ennakoi-varaudu
VastaaPoistaAh, totta kai aiheesta on kirjoitettu kirja! Kiitos vinkistä!
PoistaMuutama käytännön tapaus on kirkastanut kotivaran pointtia meikäläiselle. Eräänä iltana putkirikon takia kaikki vesi katkaistiin koko korttelista. Parinsadan metrin päähän avattiin julkinen vesiposti. Muovikanisteri oli, tosin sen tulppa hukassa. Kanisteria raahatessa sen kahva prakasi. Oli vähän hankalaa.
VastaaPoistaSiitä lähtien kylppärissä on ollut varavettä. Ostan noin joka toinen vuosi 5 litran vesipänikän. Tuorein on juomakelpoinen, ja vanhempia voi käyttää pesuun, vessan huuhteluun jne.
Lyhyenkin vesikatkon jälkeen ainakin vanhoista putkista lähtee sakkaa liikkeelle ja vesi on raudasta ruskeaa. Silloinkin on kiva kun on omaa vettä.
Sitten eräänä päivänä sattui pikku haaveri ja palasin kotiin kävelykyvyttömänä, saatoin vain hankalasti könkätä kainalosauvoilla. Niin ei kuulkaa pitkiä matkoja taivalleta, ei myöskään kivuta julkisiin! Olin iloinen, että ei ihan heti ollut pakko miettiä kauppareissua tai tukiverkon hälyttämistä.
Säilyviä tarvikkeita pyrin ostmaan aina uuden paketin kun toiseksi viimeinen otetaan käyttön. Sillä keinoin pysyy jo aika hyvä kotivara.
Erityisesti pidän huolen, että on näkkäriä, hernesoppapurkkeja, pähkinöitä ja kuivahedelmiä. Ja saniteettitarpeita.
Mirja
Hyviä pointteja nämä! Astiat kuntoon ja kriisi se on kainalosauvakriisikin! Ja peukku hernarille, superhyvä purkki olla kaapissa.
PoistaPartiolaisena varastosta löytyy yhtä sun toista hyödyllistä, kuten ne kaikki retkeilytarvikkeet- trangia polttoaineineen, kuivaruokia, juomapulloja, kattava ea-pakkaus (itse asiassa parikin), taskulamppuja ja vara-akkuja.
VastaaPoistaEläinten ruuat pyrin pitämään ihan oman mielenrauhani vuoksi niin että aina on viikoksi ruokaa jäljellä. Itsellä ne tavarat kiertää, eli kuivaruokia käytetään, samoin trangiaa polttoaineineen, joten tiedän mitä on ja paljonko ja milloin on hankittava uutta tilalle.
Varsinaisia vesiastioita ei ole (paitsi siivousämpäri :D), mutta limun suurkuluttajana on aina sen verran limupulloja, että niihin säilöö helposti sen 16l vettä.
Pitäisi asua ahtaammin ja silti kyetä säilyttämään kotona viikon ylimääräisetkin ruokatarpeet koko poppoolle? Todennäköisesti kaappien kätköistä kyllä jatkuvasti löytyisi sen verran, ettei nyt ihan nälkään tai janoon kuolla muutamassa päivässä, mutta ei tilanne kyllä mitenkään eritysen hallinnassa ole...
VastaaPoistaRetkeilyharrastuksen ja omakotitalon vuoksi kaasua ja keittimiä kyllä on, sijaintikin sen verran urbaani, että hätätilassa vedenjakelukin todennäköisesti starttaa aika nopeasti. Lämpimänä pysyminen ilman sähköä voisi talvikaudella sitten olla isompi haaste, maalämpö ei sähköttä lämmitä ja takka on mallia koriste. Ehkä sauna- ja pesutilat saisi kiukaalla pysymään kohtuulämmöissä?
Minä olen armeijan lapsia, joten kotivara on paukutettu päähän jo alle kouluikäisenä. Ollaan miehen kanssa molemmat myös sen verran hamstereita, että kaapeista löytyy aina kuivamuonaa, soijarouhetta ja säilykkeitä varmaan viikonkin tarpeiksi. Pakastimesta löytyy lihaa ja kasviksia, jotka tietty tehdään ensin ruuaksi, kun/jos pakastin sulaa. Koirille on aina iso säkki napuloita varalla + jonkinverran säilykkeitä. Vettä on sodastream-pulloissa jääkaapissa yleensä useampi pullo, samoin limukkaa, kannellisia ämpäreitä varmaan 5 tai 6. Kynttiöitä, taskulamppuja ja öljylyhtyjä löytyy vaikka naapureille jaettavaksi. Ja keittiörempan yhteydessä tavallinen hella vaihtui kaasulieteen, niin sekään ei ole ongelma + pihalla on sekä kaasu- että hiiligrilli, joten kaasupullojakin on aina vähintään 2 kpl, samoin hiiliä useampi pussi. Meidän ongelma tulisi lämmityksessä, talosta kun ei löydy kuin sähköllä toimivia lämmitysjärjestelmiä. Mutta saunassa odottaa puukiuas asennusta ja uuteen lämmityskattilaan on mahdollista integroida useampi vaihtoehtoinen energiamuoto mm. aurinkopaneelit (suunnitelmissa kattorempan yhteydessä). Samoin vesikiertotakan pystyy integroimaan tuohon meidän järjestelmään (ja sen kiukaan), takka on kans hankintalistalla. Luulen, että meillä pärjättäisiin hyvin se 5-7 vrk, talvella tosin voisi tulla kylmä.
VastaaPoistaTämä on todellisuutta Brexit-Britanniassa. On pakko varautua, kun ei tiedä mitä on tulossa lokakuun lopussa. Pahimmillaan voi olla pulaa vedenpuhdistuskemikaaleista ja lääkkeistä ja armeija kaduilla estämässä ryöstelyä kaupoista. Toivottavasti mitään tällaista ei tule, mutta eipä pienestä varautumisesta haittaakaan ole.
VastaaPoistaAsumme maatilalla, 50 km Helsingistä. Kun olimme tapaninpäivän myrskyn jälkeen vuonna 2011 3 vuorokautta ilman sähköjä, hommattiin traktorikäyttöinen aggregaatti. Ruuan saa tehtyä kaasugrillillä. Kerran sillä on keitetty lapselle aamupuuro, kun sähköt olivat joulukuussa pois. Ja puuro syötiin silloin otsalamppujen ja kynttilöiden valossa.
VastaaPoistaKuivamuonaa löytyy, omasta kaivosta saadaan vettä aggregaatin avulla ja pakastin on täynnä. Perunaa ja porkkanaa löytyy myös talvisäilöstä. Takka lämmittää.
Kaupungeissa asuvat ovat pienen häiriön sattuessa tosiaan paremmassa turvassa, koska yhteiskunnan järjestelmät saadaan nopeammin toimimaan kaupungeissa. Mutta jos tulee iso hätä, vaikka panepidemia tai vieraan valtion sähköverkkoon kohdistama verkkohyökkäys, niin kaupungit ovat haavoittuvammassa asemassa ihan vain suuren ihmismäärän vuoksi.
VastaaPoistaMeillä täällä pienessä kuntakeskuksessa on kotivara kunnossa, mutta kerrostalo ei kauan pysy lämpöisenä. Silloin pitäisi lähteä nopeasti kesämökille - sen vuoksi autossa on aina vähintään puoli tankkia polttoainetta.
Kannellisen ämpärin veden käyttäminen vessan huuhteluun toimii, jos veden saaminen on katkolla alle vuorokauden. Itse ajattelen, että kannellinen ämpäri on erityisesti kakkaamista varten. Pissanhan voi toimittaa pönttöön vaikka ei huuhtelisikaan (paperit kakkaämpäriin). Ongelman pitkittyessä/useamman kakkaajan taloudessa kannellisen ämpärin voi käydä tyhjentämässä pihan perälle/metsään.
VastaaPoistaÄkillisen vesikatkon osuessa kohdalle kandee muistaa, että vessan vesisäiliössä on muutama litra juomavettä. Kuinka moni osaa avata sen? Kandee ainakin miettiä sitä vaihtoehtoa tai jos se on hankalaa, niin hommata muuta vettä.
Sanoisin, että monessa taloudessa on kotivaran verran ruokatarpeita, mutta pastaa/puuroa on vaikea keittää ilman vettä. Lisäksi voi ajatella, että oma varautuminen vesihuolto-ongelmaan vapauttaa omaa aikaa ja energiaa muiden auttamiseen.
Aihe on lähellä sydäntä, niin jatkan vielä tuoden esille kahvin. Itse juon kahvia joka aamu ja kahvin puute aihettaa hirmuisen hedarin, joka on todella invalidisoiva. Sen verran ainakin pitää olla kotivaraa, että on kahvin valmistuskyky, kun saatavilla ei ole vettä eikä sähköä. Hedarissa kognitiiviset kyvyt kärsivät juuri silloin, kun pitäisi ratkoa haasteita.
VastaaPoistaItsellä on vettä, retkikeittimiä, aeropress, jauhettua kahvia ja vaihtoehtoisesti pikakahvia.
No, nythän nuo on tosi ajankohtaisia juttuja. Eipä olis uskonut pari vuotta sitten! Tilasin juuri puhelimeen varavirtalähteen. Muuten pitää kehitellä varastoa.
VastaaPoistaSattumoisin löysin tänne tänään. Olen itse ryhtynyt tuumasta toimeen juurikin 2019. Vielä ei ole (tekninen) tarvikepuoli unelmieni mukainen - sitä se toisaalta olisi vasta, jos asuisin omakotitalossa, jonka pihalla olisi maakellari.
VastaaPoistaHieman aikaa sitten kuulin ensi kerran sanan kampiradio. Ottaisin sellaisen kernaasti oman patterikäyttöiseni tilalle - jälkimmäinen kun tykkää jurnuttaa asemien välissä.
Ruokatarviketta riittää ja pakkanenkin oli ihan täynnä, kun muutama kuukausi sitten sairastuin pahoin. Kipeänä oma elimistöni käyttää valtavasti energiaa ja tulinkin syöneeksi pakastimen tyhjäksi muutamaa päivää aiemmin kokeilueräksi tekemiäni energiapatukoita myöten.
Vesi on omassa osaamisessani se suurin ongelma. Kaksi kanisteria on, mutta myös huoli siitä, että vesi ei olekaan juotavaa tarpeen tullessa. Kun vaihdan veden, mietin, millä ihmeellä saan kanisterista ulos ne ei-juotavan veden lopputipat, etteivät ne tuhoa uutta täyttöä.
Sormi suussa siis osin edelleen.