Suhteeni viinimarjoihin on haasteellinen. Osaan syödä niitä suoraan pensaasta mutta en juurikaan tehdä niistä mitään muuta. Onneksi anoppini meni ja leipoi kesällä niin järjettömän hyvän ja helpon punaherukkapiirakan, että päätin kokeilla sitä itsekin sukujuhliin toissa viikonloppuna. Ajattelin ensin, että piirakka on juhlaan liian "arkinen" mutta eipä ollutkaan kun vähän tuunasi.
Jostain syystä happaman ja makean yhdistelmä vetoaa minuun niin suolaisissa kuin makeissakin ruokalajeissa – ja tässä se yhdistyi täydellisesti! Instagramin puolella toivottiin reseptiä, joten tässä se nyt on.
Pohja
Jos haluat tehdä pohjan itse, niin nypi kasaan joku peruspiirakkataikina (vehnäjauho-sokeri-voi-leivinjauhe), muussa tapauksessa osta valmis piirakkataikinalevy pakasteesta ja sulata se. Taputtele taikina voideltuun vuokaan ja nosta taikinaa vähän vuoan reunoille, jotta täyte pysyy kasassa. Käytä neliskulmaista vuokaa/peltiä jos haluat leikata paloja ja kasata niistä lopuksi kakun.
Täyte
- 2,5 dl eli yksi purkillinen vaniljakastiketta
- 0,5 dl maitoa (en muista laitoinko tätä)
- 2 kananmunaa
- 1 dl sokeria (jätin vajaaksi, ei tarvii olla näin paljon)
- 5 dl putsattuja herukoita (käytä reilusti, valkoinen ja punainen sopii parhaiten)
Päällys
- 1 dl murskattuja suolapähkinöitä (ei pakollinen, jos allergisia, laita kaurahiutaleita tilalle)
- 2 dl kaurahiutaleita
- 1 dl sokeria (jätin taas vajaaksi)
- 75 gr voita / margariinia
Vispaa kaikki muut täytteen ainekset kulhossa, paitsi marjat ja kaada vuokaan. Ripottele sitten tasaisen runsaasti marjoja päälle. Sitten pyörittele pähkinät, kaurahiutaleet, sokeri ja rasva tasaiseksi seokseksi ja levitä koko komeuden päälle.
Paistohommissa vaaditaan lämpöä 200 astetta ja aikaa 40 minsaa. Kannattaa paistaa alatasolla, että pohja varmasti kypsyy.
Koska piirakka oli meillä kakun korvike, panostin esillepanoon normaalia enemmän. Leikkasin piirakan paloihin ja kasasin paloista keon, jonka päälle ripottelin herukoita ja vadelmia sekä suolapähkinöitä. Lisäksi jokainen sai lappaa annoksen päälle vielä vaniljajäätelöä tai vaniljakastiketta.
Ei siitä paljoa jäänyt rääppiäisiksi, valitettavasti. Nyt odotan, että tulisipa taas joku tilaisuus että voisin tehdä tätä taas.
Herkullisen näköinen piirakka! :)
VastaaPoistaSeuraava ei varsinaisesti liity aiheeseen, mutta päätin avautua, kun googlailin alkuperäisen Teema-astiaston ruokalautaset kokoja ja vastaan tuli kirjoituksesi vuodelta 2011 aiheesta.
Itseä on alkanut ottaa ihan jumalattomasti päähän, että Teemaa ei enää tehdä 23 senttisenä. Kuin valkeaa tällä hetkellä. Olen aikoinaan ostanut 26 cm tummansiniset lautaset, koska halusin ko. värin.
Lautaset ovat aina tuntuneet vähän "liian" isoilta ja kömpelöitä. Entisestään suivaannuin kun luin Pertti Mustajoen ansioituneesta kirjasta, että tutkimusten mukaan 25 cm on raja, jota suuremmilta lautasilta lähes kaikki ihmiset syövät huomaamattaan enemmän kuin sanotaan vaikka 23 cm lautasilta.
Ottaa päähän että suomalainen design-klassikko ei halua olla mukana edistämässä kohtuullisuutta, vaan valmistaa niitä keletapin 26 cm lautasia joka värissä, ja 23 cm vain valkoisena.
https://www.perttimustajoki.fi/lihavuutta-pitaa-torjua-laeilla-ja-saadoksilla-osa-2/
Kiitos kun sain avautua :)
Ja kiitos hyvästä blogista!
Kiitos kiitoksista! Olemme täysin samaa mieltä tästä lautasasiasta, muutama sentti on todella ratkaiseva! Ihminen tulee myös psyykkisesti nopeammin kylläisemmäksi jos lautanen näyttää täydeltä. Pitänee laittaa Arabialle viestiä.
PoistaKiitos vastauksestasi Katja! Ihanaa että muutkin ovat samaa mieltä tästä :)
VastaaPoistaTaivuin "ankeudelle" ja ostin ne valkeat 23 cm, koko on täydellinen <3
Loistavaa jos jaksat lähestyä Arabia! Laitoin itsekin viestiä sinne sekä kommentoin asiaa Iittalan somessa. Uskon että tarvitaan useampi lähestyminen jotta alkaisi tapahtua ;)
*Arabiaa (hemmetin tekstinsyöttö, ja minä nakkisormi)
PoistaOlen samaa mieltä lautasasiasta, mutta pidän valkoisesta joten se ei ole ongelma kuin leipälautasissa. Ennen uudistusta olen ostanut juuri täydellisen kokoisia leipälautasia, joita ei tietenkään enää saa vaan täytyy ostaa järjettömän isoja.
VastaaPoista