 |
| Super-Snadi lähettää silmistään lasersäteitä kaikille, jotka määrittelevät naiseutta helvetin kotitöiden kautta. |
Näkyväksi tehty kotityö paljasti meillä sen, että lastenvaateprojekti on näillä leveysasteilla lähellä puolipäiväduunia. Kyllähän selkeä jako vähensi riitelyä. Tehtävät ovat myös koko perheelle selvät. Nykyään kolme muijaa tuijottaa äkäisesti Koti-insinööriä, jos aamupalapöydässä appelsiinimehu on loppu. Yhtä lailla katseet kääntyvät minuun, jos vaatekaapissa ei ole yhtään puhtaita pikkareita. Minulle kuuluvat myös lumityöt, fillareiden huolto ja haravointi.
Tälläkin viikolla on monessa kotitöistä käydyssä kiihkeässä keskustelussa nidottu mukaan sukupuoli. Joku on toimitusjohtaja ja silittää miehensä paidat, joku taas kokee olevansa nainen kun hoitaa kotia.
Minulla olisikin viesti kaikille niille naisille, jotka pitävät jonkinlaisena sukupuoleen sidottuna kunnia-asianaan silittää miestensä paitoja: silittäkää ihmeessä. Vaikka joka päivä. Se, mihin ihminen vapaa-aikaansa käyttää, on aivan henkilökohtainen asia. Ei se ole minulta pois.
Mutta siinä vaiheessa kun kotitöistä aletaan puhua jonkinlaisena naiseuden mittarina, nostan käden ylös.
Haistakaa huuhteluaine.
Se todellakin on minulta pois, jos kaikkia naisia pidetään sukupuolensa takia paidansilittäjinä ja lastenhoitajina. Yhtä lailla itse paitansa silittävä ja ruokansa laittava mies on mies. Sukupuolensa saa määritellä ihan oman fiiliksen mukaan myös se ihminen, joka syö ravintolassa, vaihdattaa renkaat palvelupisteessä ja vie vermeensä pesulaan. Sukupuolikokemuksella ei ole mitään tekemistä kotitöiden kanssa.
Ihmisten lokerointi sukupuoliin sen mukaan, mitä kotitöitä he vapaa-ajallaan tekevät, on aivan järjettömän perseestä. Lopettakaa siis se. Silittämistä voitte jatkaa.
Ja tosiaan, minäkin olen nainen, tissit ja kaikki. Minun ja silittäjän välinen ero on se, että haluan käyttää vapaa-aikani kirjoittamiseen. Se ei tee minusta sukupuolineutraalia. Se tekee minusta vain kirjoitustyöläisen.
Täsmälleen samaa mieltä. En ole muuten koskaan silittänyt mieheni paitaa, mutta hän on silittänyt minulle. Minä vastaan lumitöistä, vakuutuksista/sijoituksista ja ruoanlaitosta. Hän leikkaa nurmikon ja pesee pyykit ja vessat. Minä imuroin. Hän vastaa tietokoneista ja netistä. Minä parsin, hän ompelee napit. Ei me jaotella noita killuttimien tai tissien mukaan.
VastaaPoistaNo ei niitä niiden mukaan kannata jaotellakaan. :) Mä voin silittää - maksusta! Yks paita kaksymppiä, kaks viidelläkympillä. ;)
PoistaAaaamen,
VastaaPoistasanoo se, joka sai huonon äidin leiman kun palasi osa-aikatöihin ennen kun kuopus oli puolta vuottakaan - ja jonka mies samoilla spekseillä oli sitten vastaavasti "käsittämättömän hyvä isä" kun suostui tekemään osa-aikaista työtä ja hoitamaan lasta myös. 2000-luku?!? Jep!
:D Mut joo, jotenkin toivoisi että näistä samoista asioista ei tarvitsisi enää.
PoistaOlet todellakin asian ytimessä! Ja kiitos paljon tästä Exel-vinkistä, otetaan aivan varmasti käyttöön myös meidän taloudessa. Terveisin, paidansilitystä vihaava äitiyslomalainen, joka myös mielummin käyttää vapaa-aikansa kirjoittamiseen.
VastaaPoistaKirjoittaminen on parasta! <3
PoistaHei! Mun mies silittä koko perheen vaatteet, koska tykkä siitä. Sinkkuaikoina kuljin silittämättömissä...
VastaaPoistaOnpas luksusta! Mä joskus vahingossa ostan paitoja joista huomaa vasta pesun jälkeen että tämä onkin silitettävä. Henkariinhan ne jäävät.
PoistaEimen!
VastaaPoistaMeillä ei riidellä kotitöistä käytännössä ikinä. Jaetut perhevapaat ja ylipäänsä molempien vanhempien kodinulkopuolinen elämä ovat siihen suurimmat syyt. Se ken on yksinään vastuussa kolmelapsisen perheen huushollauksesta, alkaa hyvin äkkiä ymmärtää, että kotitöitä tehdään liukuhihnalta silloin kun niitä on tehtävä. Eikä siinä sen kummempaa.
Jos jompikumpi meistä jäisi odottamaan että toinen tulee kotiin pyykkäämään tai vaihtamaan sulakkeen, niin siinähän odottelisi, mutta perheen arki kävisi aika ikäväksi.
Sukupuolella ei ole mitään tekemistä hommien jakautumisen suhteen. Minä huollatan meillä auton koska mun työajat joustavat paremmin. Mies leipoo jos jotakin leipomista on, koska mua ei kiinnosta taikinat. Kaikkea muuta tehdään sen mukaan kumpi ennättää.
Naiseus ei ylipäänsä ole koskaan ollut mikään mua ihmisenä eniten määrittävä identiteetti. Eivätkä kodinhoidolliset asiat totta vie ole koskaan olleet mikään mun naiseuttani määrittävä seikka.
Olen ollut huomaavinani että näitä ratkaisuja alkaa löytyä kun on pakko. Tuollainen kolmen lapsen perhevapaasetti lienee just sellainen tilanne. :D
PoistaNo näillä määrityksillä mä olisin siis sekä mies että nainen... suuri osa "sisätöistä" on ollut minun kontollani vuosia... ei siinä mitään mutta kun kaikki muukin tuntuu välillä olevan minun vastuulla... tukkoisten putkien rassaamisesta aina pihatöihin asti.
VastaaPoistaNyt viiskymppisenä ole alkanut kyseenalaistaa tätä ja olen kieltäytynyt mm. auton huoltoon viemisestä... koska en jaksa niitä "pikkurouva" kommentteja enää kuunnella. Imurointi on toinen juttu jota en enää tee. Jos mies ei imuroi niin sitten ollaan pölyssä...
Ehdotin taas aamulla tätä exceliä miehelle ja nuorisolle.. kun ovat sitä mieltä että "kyllä he tekevät saman verran kun minäkin"...eivät muuten tee ja tämän todistamiseen ei tarvita edes exceliä...
Pitäkää nuoremmat ajoissa puolenne ettette ajaudu samanlaisen "kotiorjan" asemaan kuin minä. Siihen ajautuu niin helposti..
Vanhempainvapailla nuo roolit menevät tasa-arvoisessakin suhteessa ihan päälaelleen. :/ Tuo taulukon ehdottaminenkin saa yleensä vähän pohdintaa aikaiseksi, mutta aina voi printata vaikka jääkaapin oveen ruoanlaitto- ja pyykkivuorot ja alkaa pitää omaa listaa. Tsemppiä!
PoistaMeillä ei homma ole ajautunut tähän pelkästään vanhempainvapaiden takia. Enemmänkin siksi että miehellä "oli olevinaan" niin tärkeä ja kiireinen työ että ei ehtinyt. Minä sitten tein kotityöt kun oli pakko vaikka itsekin olin koko ajan töissä ja tein pitkää päivää.
PoistaJa vaikka mies oli välillä monta vuotta kotona kun oli työttömänä ja olis voinut ottaa vastuuta niin ei... ei ole yksi kerta kun mies kysyi minulta kun työpäivän jälkeen tulin kotiin että mitä me syödään?
Oma vika... ei siinä muuta olis pitänyt olla tiukempi tämän kanssa ensimmäiset kymmenen vuotta . Vaikee tätä on muuttaa kun ollaan oltu yhdessä jo yli kaksikymmentä vuotta.
Niin ja olen kyllä sitä mieltä että naiseuden tai miehekkyyden määrittely kotitöiden kautta on ihan syvältä...
Totta, tässä auttaa se, että molemmat ovat työelämän suhteen asiantuntijatehtävissä + aikaavievä luova "harrastus".
PoistaNo veit kyllä sanat suustani. Saman silitysjutun lukeneena nousi hiki pintaan, eikä ollut höyrysilitysrautaa lähimaillakaan.
VastaaPoistaTällä viikolla oli niin monta tällaista vastaavaa juttua että oikein hämmästytti että onko jotkut perinneviikot taas meneillään...
PoistaOlen klikannut linkkiä toisen perään, ja mistään en löydä sitä kotityöexceliä. Vaikka linkissä lukisi kotityexvel, johtaa se aina vain uudelle blogisivulle, jossa sielläkään ei exceliä näy. Missä se on? Tai jos sitä ei ole, niin kirjoita sekin sitten näkyviin, ettei tarvitse kuluttaa hirveän montaa minuuttia sen etsimiseen. Kiitos.
VastaaPoistaMihin sitä meidän exceliä tarvitset? Ei siitä ole hirveästi hyötyä kenenkään muun perheessä, näitä elämäntilanteita kun on erilaisia. Ja taulukko nyt on taulukko, sinne vaan listaamaan. :)
PoistaAmen. Paula Koskinen Sandbergin haastattelu oli minusta oiva vastine silityskommenttiin. Enkä muuten itse silitä omiakaan vaatteita, muutamia vuosia sitten lahjoitin silitysraudan äidilleni ja totesin olevani onnellisempi ilman. Ja jos meillä pitää laittaa lamppu kattoon tai porata reikä seinään, sen teen minä. Mies pesee yleensä aina pyykit ja vaihtaa lakanat.
VastaaPoistaP. S. Silti se kysyy, mitä tänään syödään, vaikka osaa kyllä todistetusti laittaa ruokaa itsekin. Koulutus on vielä kesken! :D
Mä olen myös porausvastaava! Ja hieno iskuporakone on minun. <3
PoistaMistä näitä katkeria juttuja hellan ja milloin minkäkin välistä oikein tulee? Useimmissa tuntemissani perheissä tehdään hommia ristiin tarpeen mukaan, ja niin oli vanhempieni kotonakin. Alkaa jotenkin rasittaa lukea, kuinka miehet ovat paskoja ja naiset ylityöllistettyjä pyhimyksiä. Ei ihme, että Mannerheimin Lastensuojeluliiton mukaan pojat voivat huonosti. Puolison voi kai sentään valita vapaasti.
VastaaPoistaÄlä hyvänen aika lue juttuja, jotka rasittavat ja saavat pojat voimaan huonosti.
PoistaKyllä meidän perheestä jokainen tekee osansa kotitöissä:Siivoaa omat jälkensä ja roskansa jopa 9v poika joskus toki muistutusten kautta. Päivittäiset pyykinpesu, astioidenpesu ja ruuanlaitto menee tasapuolisesti miehen kanssa. Viikottaiset imuroinnit tai wc pesut yms myös jakautuu meillä kolmen kesken aika mallikkaasti. Ennakkoluuloja olen kohdannut monia koska mieheni on Kosovosta ja automaattisesti ihmiset ajattelee että minä hoidan kodin ja kotityöt yksinja että mieheni olisi täysin kykenemätön tekemään ruokaa tai itse silittämään paitansa jos on tarve. Vaikka juuri omassa lapsuudessani isäni tai kukaan muukaan suvun miehistä koskaan tehnyt mitään kotitöitä. No ainakin täällä kasvaa yksi kuka oppii huolehtimaan itsestään ja muista.
VastaaPoistaKuulostaa hyvältä! Tässä 10 vuoden huitteilla lapsista alkaa olla jo ihan oikeaa apua. :)
PoistaMeillä kylläkin on sitä vähemmän apua mitä isommaksi ne kasvaa. Viisivuotias auttaa enemmän kuin 13 ja 15 vuotiaat yhteensä.
PoistaTeini ei tykkää olla pikkuapuri. Sitä motivoi vähäntoisentyyppiset jutut.
PoistaMeillä lapset saa tekemäönparhaitensellaisia kotihommia, joista he kokevat itse hyötyvänsä tai joita äiti ei "osaa" tehdä oikein.
Sain varttua kodissa missä oli vain kotitöitä eikä niistä koskaan puhuttu miesten tai naistentöinä. Betoninvalusta perunankuorintaan ja vessanpesuun kuului kaikille. Perheessämme oli kolme poikaa ja kolme tyttöä vanhemmat oli nuoria ja ahkeria ja saimme hyvät eväät elämän tielle. Huom. vanhin lapsista syntyi elokuussa 1952 olimme edelläkävijä perhe maalaiskylässä.
VastaaPoistaTuossa haastattelussakin totesin, että ihan oma lukunsa olisi asua omakoti- saati maalaistalossa, jossa on koko ajan jotain kiinteistönhuoltoon liittyvää hommaa. Ehkä siinä ei ole aikaa jaotella hommia sukupuolen mukaan!
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaPaidat liittyvät työntekoon, joten miksi ihmeessä joku muu niitä silittäisi lähinnä huvikseen? Omituinen ajatuskin. Ja koska mitään muuta harvoin silitetään, raudat ja laudat ovat sitten ikäänkuin minun valtakuntaani.
VastaaPoistaNiinpä. Mutta olen ymmärtänyt että on naisia, jotka kokevat olevansa naisia, koska silittävät miestensä paidat.
PoistaNiin no... En kyllä ymmärrä miksi tämä miesten paitojen selittäminen on joku kynnyskysymys... Mä silitän miehen paidat, koska mulla hommaan menee max 5 minuuttia per paita. Miehellä kaksin tai kolminkertainen aika eli on tehokkaampaa että minä hoidan tämän homman ja mies jotain muuta samaan aikaan.
PoistaNyt jo edesmennyt mummoni ehdotti joskus, että hän voisi opettaa minulle, miten miesten kauluspaita silitetään. Hän kuulemma osasi erityisen hyvän tavan. Ehdotin takaisin, että hän voisi opettaa sen taidon minun sijasta miehelleni, koska en minä sillä taidolla mitään tee. Sain vastaukseksi paheksuvaa tuhinaa, eikä kumpikaan meistä saanut silitysoppia.
PoistaAnonyymi, Musta on tehokkainta viedä paidat pesulaan jolloin molemmat voi tehdä jotain mitä oiekasti haluaa. ;)
PoistaH, :DD
Mä silitän salaa nauttien - omia vaatteitani. Halvat ryysyt näyttää hetken paremmilta :D Mutta tätä en voi myöntää, koska inhoan kaikenlaisia kotitöitä ja siitä syystä ne jaetaan meilläkin palttiarallaa tasan. Mies inhoaa silittämistä, mutta silittää silti omat paitansa.
VastaaPoistaMä kyllä toivoisin että joku meillä silittäisi koksa ne vaatteet todella näyttää paremmilta silitettyinä! :)
PoistaSilittäminen on niin hanurista, että jos jotain miehen on tarvinnut vuosien varrella silittää, niin ihan itse on saanut rautaan tarttua. Samoin kuin ompelutöitä hän ei entisenä ompeliana pysty väistelemään tässä taloudessa. Kaiken muun paitsi roskien viennin hoidankin sitten minä. Koska kulttuuri. Piste. Aiheesta ei keskustella. Kulttuuri kyllä joustaa siten, että remontit hoidan myös itse. Koska hänellä ei ole aikaa. Ikinä. Itsepähän lusikkani tähän soppaan laitoin. Mutta saa sen vielä siltä poiskin, jos oikein rupiaa vituttamaan ;-)
VastaaPoistaErittäin hyvä loppukaneetti!
PoistaMahtava toi "haista huuhteluaine", otan käyttöön! Voi kun itse kukin vaan sopisi itselleen toimivimman työjaon. (Silittäminen on hiljaista, tuoksuu hyvältä ja käy meditaatiosta!��)
VastaaPoistaNiinpä, olis paljon tyytyväisempiä ihmisiä kun molemmille jäisi saman verran vapaa-aikaa, jolla voi sitten tehdä mitä haluaa.
PoistaTuo haaastattelu oli kyllä täysin käsittämätön. Harvoin näkee kenenkään kuvailevan niin montaa esimerkkiä rakenteellisen seksismin kanssa luovimisesta ja inttävän silti silmät kirkkaina, että luonteestahan se kaikki vaan on kiinni kiinni. Vaikea ymmärtää, miten noin menestynyt ihminen voi olla niin daiju, ettei ole esimerkiksi havainnut sellaista pikkuasiaa, että miesjohtajien ei tarvitse valita lapsettomuutta.
VastaaPoistaMitali tästä kommentista. Hän tosiaan oli vain esimerkki siitä että kaikkea ei voi saada.
PoistaSukupuoliroolitetut työnjaot, yrittivät yhdessä äijävaltaisessa työpaikassa nakittaa kahvinkeittoa toistuvasti mulle ja yhtä toistuvasti kunniasta kieltäydyin. Rupesivat sitten äpyilemään että kyllä munkin pitää edes osallistua. Eivät olleet huomanneet siinä puolen vuoden aikana, että en edes juo kahvia.
VastaaPoistaSanoin, että voin toki osallistua jos he oikeasti haluavat että rupean harjoittelemaan kahvinkeittoa heidän kustannuksellaan. Eivät halunneet.
Kotitöiden jakautumisessa pidän vähän hankalana tilanteena sitä, jos puolisoilla on kovin erilaiset näkemykset siitä, mikä on tarpeeksi siistiä. Näissä tilanteissa helposti se siistimpää haluava osapuoli joutuu asemaan, jossa tekee enemmän eikä toista edes kiinnosta ruveta auttamaan koska pitää toimintaa vähän turhana enivei...
Heh, vie pikakahvia sinne purkillinen. :D Mutta tuo on kyllä hyvä pointti, että mitä standardia (pätee niin siisteyteen, pyykinpseutahtiin kuin safkaamiseen) käytetään - siitäkin pitää käydä oma keskustelunsa.
PoistaMinä en oikeastaan tiedä, tykkäänkö mieheni paitojen silittämisestä - en ole vielä kokeillut :D Samaan kategoriaan kuuluu muuten esimerkiksi täytekakun valmistus! Sekä minä että puolisoni olemme onneksi yhtä epäkäytännöllisiä, ja tavallaan teemme kotityöt yhdessä, kun pähkäilemme, miten mikäkin vimpain toimii. Nyt, kun jälkikasvuakin on olemassa, on kotitöiden kirjo laajentunut, ja jonkinlainen selkeä jako voisi olla paikallaan. Hyvä olisi myös selkeästi tehdä lista niistä hommista, joita kumpikaan ei tee ja jotka joko jätetään tekemättä tai ulkoistetaan.
VastaaPoistaHaha, täytekakut tulee konditoriasta. :D Ja hyvä pointti tuo että exceliin voi tosiaan tehdä myös sarakkeen hommille, jota ei tee kukaan, mutta jotka pitäisi tehdä. Yksi sellainen on meillä kukkien kastelu... Yritämme nakittaa sen Skidille.
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaMeillä molemmat on sen verran sopeutuneita epäsiisteyteen että ennen kaikkea haasteena on siivouspäivien järjestäminen. Tosin joudun välillä tuiskahtamaan poikaystävälle että papereiden lajittelu ei ole siivousta :D
VastaaPoistaSen paitoja silitän kyllä välillä ihan sen vuoksi, että minusta ei ole reilua pistää toista silittämään jos sen toisen mielestä on ok käyttää ryppyistä paitaa ja minä haluaisin rypyttömän. Poikaystävä ei onneksi harrasta töissä juurikaan kauluspaitoja...
Oih, silitys tuo muistoja mieleen. Entinen poikaystäväni sanoi odottavansa sitä, kun alan silittää hänen paitansa. Jostain syystä suhde ei koskaan edennyt niin pitkälle. Itsehän silitän vain kriisitilanteissa. Nykyinen puoliso ei anna silittää, kun kerran poltin raudan kiinni anoppilan kokolattiamattoon...
VastaaPoistaTaidan olla mies - ihan salaa. En siivoa, pese vessoja, silitä tai vie roskia. Fredde hoitaa. Sen sijaan kyllä teen putkihommat ja pesen ne pyykit, laitan ruokaakin. Exceliä meillä ei koskaan ole tehty, jotenkin nää vaan sujuu ilmankin ja näillä leveysasteilla ei se lasten vaatehuoltokaan ole kohtuuton ongelma. Vanhat menee naapuriin, uusia saa netistä tilaamalla.
VastaaPoista