Vatsan tilanne ei näy ulospäin kuten esimerkiksi ihon. Vaikka en kärsi mistään selkeästä ruoansulatuksellisesta ongelmasta tai
allergiasta (irtiksien aiheuttamaa palloa lukuunottamatta), ehkä ei
kannata odottaa sitä ongelmaa. En ole mitään pitkäikäistä sukua.
Tänään julkaistun tutkimusuutisen mukaan
selvisi, että ihmisen
ruoansulatuselimistöstä on löydetty uusi elin. Vatsaontelon suolilieve,
joka kiinnittää suolet ontelon seinään, onkin yhtenäinen elin, mutta sen
toiminnasta ei tiedetä juuri mitään. Väkisinkin tulee mieleen, kuinkahan paljon elimistössämme - erityisesti vatsassa - on vielä asioita, joista emme tiedä mitään?
Jo taannoin selvisi, että ihmisen vatsassa on käytännössä toiset aivot: vatsassa on 200 miljoonaa neuronia. Tutkimukset ovat vasta alussa, mutta on viitteitä siitä, että esimerkiksi Parkinsonin taudin kaltaisilla sairauksilla saattaa olla juurensa suoliston hermostossa. Ja sekin on jo selvinnyt, että suolistomme hermosto vaikuttaa ihmisen persoonallisuuteen, valintoihin, arkuuteen ja rohkeuteen. Friikkiä.
Tämä tieto on johtanut siihen, että ulosteesta etsitään apua moniin sairauksiin. Esimerkiksi ulostesiirrolla voidaan parantaa valtaosa hengenvaaralliseen antibioottiripuliin sairastuneista. Lisäksi amerikkalaistutkijat yrittävät ratkaista lihavuusongelmia siirtämällä laihan ihmisen ulostetta ylipainoisen henkilön suoleen. Skeidasta onkin tullut arvokasta: yhdysvaltalainen biopankki maksaa ulosteesta 40 taalaa per läjä.
Vaikka olen noin muuten täysin kypsynyt elämänmuutoksiin, teen kuitenkin yhden lupauksen. Vuonna 2017 aion hoitaa suolistobakteerejani vähän paremmin.
Ruokavaliossani ei ole suurta remontin tarvetta, mutta pienetkin muutokset voivat olla kinkkisiä, kun ne pitää toteuttaa käytännössä. Pahin vastustajani on tottumus. En tiedä onko lisääminen yhtään sen helpompaa kuin pois jättäminen. Tiedän, että minun pitäisi lisätä marjojen ja ehkä hedelmienkin (voi yök) näkymistä päivittäisellä ruokalistalla, mutta mihin väliin ne tungen? Vain kesälomalla on helppo syödä puskasta kourallinen silloin tällöin.
Syteen tai saveen, tämä olkoon tämän vuoden haaste. Lähteekö joku mukaan?
Myös suolistobakteerien vaikutusta autismiin on löydetty viitteitä eri tutkimuksissa. Hyvä ravinto on oikeasti todella tärkeää. Minua aina hirvittää ja surettaa, kun näen lapsille annettavan aivan skeidaa p**kaa ruokana. Varsinkin kaikki vaalea viljaa ja massiivisen paljon sokeria sisältävät leivät ja valmisruoat, sipsit ym. on joidenkin lasten normaalia päivittäistä ruokaa. En puhu nyt pelkästään Suomesta vaan ihan maailmanlaajuisesti.
VastaaPoistaJoo, viitteitä on vaikka mihin - ehkä nämä tutkimustulokset myös vähän motivoisivat siihen monipuoliseen syömiseen. Ymmärtääkseni suomalaiset lapset syö ihan hyvin kun katsotaan kansainvälisiä vertailuja. Kun muistan mitä mun au pair -perheen ipanat veti niin nää meidän eväät on ihan kelpo tavaraa. Nimimerkki aamupalaksi mansikkaesanssilla maustettua sokeroitua maitoa ja peanutbutter&hillotoasti...
PoistaOpiskelukavereistani pari oli jo reilut kymmenen vuotta tutkinusryhmässä, jotka tutkivat kalkkunoiden suolistobakteereja ja sieltä on jäänyt takaraivoon itämään probioottien merkitys. Tosin muutamia vuosia sitten jouduin syömään hillittömän määrän antibiootteja joten maksan varmaankin edelleenkin siitä vaikka miten olen yrittänyt buustata suoliston terveyttä.
VastaaPoistaItse uitan marjat aamuisin smoothien tai tuorepuuron sekaan. Puolukka toimii varsinkin ensinmäisessä hyvin.
Oho, Suomessakin kalkkunoita tutkittiin? Täytyisi yrittää päästä puolukan kaveriksi. Siihen mulla on vähän huono suhde, turhan ärjy marja kuten tyrnikin, mutta tottumiskysymys.
PoistaSyötkö jogurttia? Puolukan maku laimenee sillä varsin tehokkaasti. Partaäijää ja puolukkaa, lisäksi vielä hunajaa tai kinuskikastiketta.
PoistaTässä yksi syy, miksi meillä on koira, ja miksi se saa nuolla varomaronta lasta hetken ennen kieltoa, vaikka se välillä rassaa paljonkin. :D
VastaaPoistaJa tsemppiä uuden opetteluun!
PoistaJoo, onneksi kaikki ei ole kiinni safkasta vaan just eläinten haliminen ja metsässä möyriminen ovat tärkeitä mikrobilähteitä.
PoistaEn nyt tiedä onko niitä hedelmiä pakko syödä jos ei maistu...muillakin vihanneksilla, marjoilla jne saa kuitenkin kokolailla samat terveyshyödyt. Ja olen melko varma ettei kukaan tule erikseen taputtamaan selkään siitä hampaat irvessä pakkosyömisestä.
VastaaPoistaJos marjat/hedelmät ällöttää tai on hankala saada syötyä ennen kuin ne aloittavat uuden elämän, mutta haluaisi kuitenkin terveyshyötyjä niin suosittelen kokeilemaan jauheita. Menee pieneen tilaan ja säilyy, mutta kuitupuoli pitää sitten hoitaa jotenkin muuten.
Kai noissa kaikissa opetteluissa on parasta vaan koittaa tehdä niistä paremmista valinnoista mahdollisimman helppoja, se mikä kenelläkin toimii on tietty vaan etsittävä. Itselleni toimii ennakointi ja esillepano, jos se smoothie tai hedelmä on välipalana helpommin käsillä kuin voikkari niin laiskana tulee syötyä terveellisemmin. Jos molemmista on noin yhtäpaljon vaivaa niin voikkari saattaisi voittaa...
Kyllä! Marjajauheet!!!
PoistaKaikenlaista uutta täytyy nyt kokeilla, myös sitä ennakointia jossa olen surkea. Marjat on ihan jees mutta suurin osa hedelmistä ei ole oikein mun suun myötäisiä. Mutta on niitä hyviäkin. Pitäisi ottaa ainakin viikonloppuaamuihin tavaksi se verigreippi.
PoistaMulla on lapsuusajan allergioiden jälkeen perustavanlaatuinen epäluuloisuus hevi-osastoon lautasella, ainakin kypsentämättömänä. Tämän vuoksi olen alkanut kasaamaan esimerkiksi pastat kippoon niin, että sekoitan makaronien ja tomaattikastikkeen sekaan esimerkiksi avokadoa, tomaattia kurkkua tms. kypsentämättömänä. Jotenkin helpompi sietää niitä näin. Hedelmien kanssa mulla on poikaystävän kanssa diili, että mä roudaan niitä kaupasta ja sitten kun se telkan ääressä niitä syö, niin tuo mullekin. Opettelua, opettelua. Kiinnostaisi kyllä kauheasti myös että millä ravintolisillä parhaiten saisi ruokittua sitä oikeanlaista bakteeriflooraa. Mun ymmärrykseni mukaan yksi ehdottomasti tärkeimmistä olisi saada hyvää ravintokuitua moninkertainen määrä siihen nähden mitä ihmiset nykyään syövät. Tämä onkin haasteellista koska esim pasta, turvaruokani, ei maistu oikein miltään täysjyväversiolta. Tai siis maistuu mutta liikaa. Eli onko mitään kuitulisiä jotka nimenomaan ruokkivat niitä hyviä bakteereita? I wonder. Kaikenmaailman pähkinöitä ja muuta linnunruokaakin pitäisi syödä, mutta kun en ole yhtään varma mitä minun lapsuudessani diagnosoidulle pähkinäallergialle kuuluu :´D
VastaaPoistaKaurapohjaisia kuitulisiä ainakin on tarjolla, suht neutraalin makuisia ja betaglugaanilla on ainakin jotain terveysvaikutuksia, en kyllä näin kylmiltään muista mitä.. Kuitua on myös varsin runsaasti (täysjyvä)leivässä ja ekstremeharrastajat voivat tehdä lesepuuroa. Se ei kyllä ole normaali-ihmisen ruokaa tai sitten vaatisi vaan enemmän totuttelua kuin mitä minulla on luonnetta :D
PoistaBakteerifloorasta en tiedä, tuntuu jotenkin epätodennäköiseltä että siinä asiassa olisi mitään yhtä oikotietä onneen koska esimerkiksi pitkäaikaisen kasvissyöjän bakteeristo on sopeutunut hänen ruokavalioonsa ja taas sekaravinnonsyöjän omanlaiseensa. Esimerkiksi kuitupitoiset ja muutenkin terveelliset pavut saattavat pistää tottumattomalta pötsin aika sekaisin, mutta kymmenen vuoden vegeravintohistorialla ei tunnu missään.
Uskon kyllä että kuitujen lisääminen (järkevissä rajoissa, ihminen ei kuitenkaan ole mikään nauta) ruokavalioon, perusterveillä liiallisen hygienian välttäminen ja riittävän monipuolinen kasvisten syönti ovat aika varmoja hyviä valintoja.
En kuitenkaan usko että on olemassa mitään 'syön tämän, asia kuitattu' ratkaisua, siis ainakaan sellaista mikä toimii. Joitakin vuosia sitten en oikein tiennyt itkeä vai nauraa kun kaupassa oli tyrkyllä HeVi-shotteja joissa polleasti väitettiin että tällä nyt kuitataan x annosta kasviksia parilla kulauksella. No tuota...ehkä vitamiinien jne osalta, mutta aika iso osa runsaamman kasvistensyönnin hyödystä tulee kuitenkin siitä että ne syrjäyttävät kaloripitoisempia ruoka-aineita päivän kokonaisenergian osalta ja siitä paljonpuhutusta kuidusta. En usko että alle parin desin vihannesmehu palvelee kummassakaan roolissa.
Hyvää pohdintaa! Kypsentämätön ruoka kiinnostaa muakin ja ajattelin panostaa jatkossa vähän ruokaisampiin salaatteihin. Voisin erilaisia kaalejakin syödä salaatissa paljon useammin.
PoistaMä olen tottunut syömään veteen keitettyä kaurapuuroa ja täysjyväpastaa niin kauan että ihan yllätyn miltä maistuu se tavallinen! Ja nyt olen kokeillut myös kikhernepastaa! Mutta nää on niin pitkän ajan projekteja että vuodessa on ihan turha kuvitella pääsevänsä vielä maaliin.
Ai lesepuuro extremeharrastajan valinta? Heh. Mulle taas ei millään maistu tavallinen kaurapuuro, verensokerit vetää heti tappiin ja tulee nopeasti nälkä ja huono olo. Kauralesepuuro on ihan yhtä vaikea tai helppo tehdä mikrossa ja kun sekaan heittää pakastemustikoita (ja välillä raejuustoa) niin lopputuloksena on jotenkin sopivan lempeä ja vatsaystävällinen aamiainen, josta ei jostain syystä tule niin huono olo kuin kaurapuurosta.
PoistaEn tiedä oliko minulla väärät leseet, mutta se oma kokemukseni oli vähän pidemmänkin hauduttamisen kanssa kuin olisi tikkuista pahvia syönyt. Yritin sekoittaa kaikkea mahdollista sekaan mutta ei siitä hyvää saanut. Jäi se kokeilu siihen yhteen pakettiin.
PoistaVoi toki olla sitäkin että en ole erityisesti mikään puuronkaan ystävä, hiutaleet menee yleensä jugurtin sekaan ihan keittämättä ja marjoja mukaan. Kokeilin leseitä tuohonkin komboon mutta se tikkuinen suutuntuma ja puiseva maku puski sieltäkin läpi :|
"Väkisinkin tulee mieleen, kuinkahan paljon elimistössämme - erityisesti vatsassa - on vielä asioita, joista emme tiedä mitään?"
VastaaPoistaVäkisinkin tuli tästä mieleen, että ei kai kukaan ole väittänytkään, että kaikki mahdollinen tai edes suurin osa ihmiskehon toiminnasta ja osasista jo tiedettäisiin? :) Päinvastoin tiedossa on, että on vielä hirveästi asioita, joita ei tiedetä tai ymmärretä. Onneksi tiede kehittyy jatkuvasti pienin askelin.
Kyllähän länsimainen lääketiede aika vahvasti perustuu juurikin vankalle uskomukselle siitä, että kehon toiminta tunnetaan. Historiassa on paljon esimerkkejä siitä miten lääkärit ovat olleet mielestään absoluuttisen oikeassa, kunnes onkin selvinnyt uutta tietoa (esim. bakteerien olemassaolo ja sitä kautta hygienian merkitys ihmisen hoidossa).
PoistaEikä tuo vieras ajatusmalli ole lähimenneisyydessäkään, ainakin teini-iässä (parikyt vuotta sitten siis) kun yritin saada apua ärtyneen suolen hoitoon, niin minua katsottiin aikalailla nenänvartta pitkin ja sanottiin suoraan, että taidan kuvitella koko jutun. Koska ko. oireyhtymää ei ilmeisesti ollut "olemassa" lääkäreiden virallisissa oppikirjoissaan. Eli silloin eli vielä vahvasti tuo käsitys, että me kyllä tiedetään tämä.
Mutta onneksi nykyään ollaan selvästi sillä suunnalla, että lääketieteessä (kuten monilla muillakin aloilla) tunnustetaan suoraan, että tutkittavasta asiasta tiedetään vasta pintaraapaisu! :)
No kyllä ihmisruumista on sen verran tarkkaan koluttu ihan keskiajalta lähtien että harvemmin sitä uusia elimiä löydetään. :)
PoistaGooglasin näitä suolistobakteeriystävällistä ruoka-aineita :)
VastaaPoistaPRObiotteja eli juurikin niitä hyviä mikrobikantoja sisältävät esim. kefiiri, hapankaali, kimchi, kombutsa, appelsiini, maa-artisokka, valkosipuli,linssit, jugurtti ja tietysti kaikki gefilustuoteet ym. eristetyt bakteerikannat joita lisätään valmiisiin tuotteisiin.
PREbiootteja syömällä voi myös paljon vaikuttaa suoliston hyvinvointiin, koska probiootit käyttävät näitä prebiootteja ravintonaan. Prebiootteja on paljon mm. sienissä, sikurissa, parsassa, artisokassa, sipulissa, valkosipulissa, soijapavuissa, kaurassa, rukiissa, marjoissa.
Elikkäs ne Katjan kammoamat hedelmät ei näyttäisi olevan listoilla kovin vahvasti edustettuina :)
Muistelen itsekin jonkin tv-dokkarin perusteella, että länsimaisen ihmisen pitäisi saada aivan huimasti enemmän noita prebioottisia kuituja ruokavaliostaan, kuin mitä nyt saadaan. Siinä dokkarissa nostettiin myös kesäkurpitsa hyväksi prebioottien lähteeksi.
Se kummallisuus tässä vain on, että nuo prebiootit sopivat usein tosi huonosti FODMAP-ruokavalioon ja ärtyneen suolen kanssa taistelevat saavat todennäköisesti suuremmista prebioottimääristä aikamoiset vatsakivut. Että jos ajatellaan, että ärtynyt suoli johtuu huonosta bakteeritasapainosta, niin miten sitä voi korjata jos suolisto ei kestä sitä bakteerikannan korjausyritystä??
Hyvä pointti noista prebiooteista! Täytyy tsekata itsekin nuo lähteet. Artisokkaa ja parsaa tekisi kyllä mieli syödä enemmän. Mä muistan lukeneeni että just sitrushedelmiä kannattaisi syödä kun niissä on jotain spesiaalia mitä muissa hedelmissä ei ole, mutta täytyy kaivaa lähde esille.
PoistaMuistan joskus pohtineeni samaa että jos perheessä olisi joku FODMAP-ruokavalioa noudattava niin meille ei jäisi mun vaatimuslistan jälkeen mitään pöytään.
Mitä sä syöt aamiaiseksi? Mulla hedelmien ja marjojen lisäys ruokavalioon on alkanut aamiaisesta - ja muutenkin olen koettanut, että aamiainen olisi terveellinen. Mulla on onnekseni vanhemmat jotka poimii paljon marjoja, joten niitä on aina pakkasessa (ja sellaisia, joita voi huoletta syödä kypsentämättä). Siksi niitä tuleekin käytettyä.
VastaaPoistaOstin nyt pari kannellista lasikulhoa ja eilen ekaa kertaa mätin sellaseen neljän viljan hiutaleita, jäisiä mustikoita ja piimää, sekoitin ja pistin jääkaappiin yöksi. Oli nopea aamupala valmiina, mikä tuntui kivalta.
Mustikat menee myös ihan jäisinä lämpimään puuroon, sieltä pakkasesta niitä on helppo pari lusikallista puuron päälle mättää ja sulavat kyllä. Ja mustaviinimarjat on superhyviä puurossa.
Smoothiet on musta tosi hyviä, mutta en mä ainakaan jaksa sellasta alkaa aamulla vääntää ja sitten pestä blenderiä.
Veteen keitetty kaurapuuro on ollut jo yli vuosikymmenen ajan vakkariaamupala mutta siihen ei voi kyllä mitään marjoja laittaa. Smoothieita söisin mielelläni enemmän mutta se blenderin pesu on mahdotonta. :D Pitäisi ehkä ottaa joku iltapalajogurtti ohjelmistoon kun noita marjoja tosiaan kersoja varten pakastimessa on.
PoistaOnko sauvasekottimen pesu yhtä hankalaa kuin blenderin?
PoistaMeillä on arkikäytössä sellainen muutaman kympin "sporttiblenderi" eli kone blendaa suoraan mukiin. Mukit voi pestä koneessa ja terälle riittää pikainen huuhtelu tipan astianpesuainetta kera. Tai kuten teinit asian hoitaa, huuhtelu koko setille, sitten astianpesuainetta mukiin, reipas ravistelu, toinen huuhtelu ja kuivauskaappiin...
PoistaRumin asia mitä laitteesta voi sanoa on se täysin suhteeton meteli mikä siitä irtoaa, mutta toisaalta tuo on aikalailla se hinnat alkaen malli joten ehkä sijoittamalla vähän lisää ei aamulla herää koko perhe.
No just tuota sporttiblenderiä minäkin suosittelin, kun on niin älyttömän helppo puhdistaa :) Todella inhoan normaalin blenderin pesua, mutta tuo menee juurikin noin kuin anonyymi yllä kuvasi :)
PoistaMeillä on Electroluxin versio ja se ei ole mitenkään erityisen äänekäs. Eikä muistaakseni kuitenkaan ollut sen kalliimpi kuin muutkaan.
Mä käytän sauvasekoitinta, eikä oo hankalaa pesu. Toisaalta teen nykyisin tosi vähän smoothieita kun luin että kun hedelmät yms. vetää "velliksi" niin samalla tavalla on rasite verensokerille kuin mehutkin ja kuidun rakenne muuttuis. Et kuidun kannalta marjat ja hedelmät ja vastaavat tulisi nauttia kokonaisena. Mullahan ei verensokerin kanssa ongelmaa, mutta ihan aattelin ettei tulekaan. Viherpirtelöt ainoa mitä teen, niissä sauvasekoittimen kanssa hankalia ovat esim. persilja ja korianteri josta jää niitä varsia ikävästi sinne hankalaan paikkaan ja saa sitten terävällä koukkia pitkään.
PoistaKatsoiko kukaan sitä suolistosta kertovaa dokkaria, joka oli jo Areenassa loppuvuodesta toistamiseen. Siinä oli jostain heimosta ja siellä LAPSIEN ruokavalion mukana menee 50-150 GRAMMAA KUITUA päivässä vatsaan. Siinäpä tavoitetta kerrakseen. Ja kyllä, inspiroidun siitä ja aloitin kuitulisäykset jo loppusyksyllä vaikka laskurien mukaan saan niitä jo muutoinkin yli suositusten. Mutta suomalaisista suosituksista on vielä joku matka tuohon 50 grammaankin.
Virallisissa ravintosuosituksissa määrä taitaa olla 25g, sen saa kasaan todella helposti vahingossakin jos syö edes jotain kuitupitoista. 150g alkaa kuulostaa jo aika paljolta, mutta toisaalta mitä erilaisten alkuperäiskansojen ruokavalioista voi yleisesti todeta tuntuu olevan se että ihmisen elimistö sopeutuu todellakin melkein mihin vain. Se mikä olisi yleismaailmallisesti terveellistä saattaa olla kokolailla mahdotonta todentaa. Yleismaailmallisen epäterveelliset asiat löytyvät huomattavasti helpommin.
PoistaInuitit eli traditionaalisesti melkein pelkällä rasvalla ja lihalla, trooppisilla saarilla taas kalaa ja hedelmiä, amerikan intiaaneilla aika tasaisesti kaikkia makroravintoaineita. Erilaisia terveysvouhotuksia keksitään vähän väliä, mutta todella harvasta niistä voi sanoa että ne ovat jotenki perusteellisen väärässä juuri siksi että elimistö sopeutuu. Ainoa mikä nyt olevista voi olla potentiaalisesti haitallista on proteiiniöverit, käy munuaisten ja muidenkin sisäelimien päälle jos riittävän pitkään jatkaa jos niille prodeille ei ole oikeaa käyttöä.
Epäilen että blendauksen vaikutuksissa on joku perä, mutta uskon myös että suurimman osan ravitsemukselle tekee silti hyvää syödä niitä hedelmiä jne edes jossain muodossa. Se onko kuitu nyt jotenkin muuttunutta tai vaikutus verensokeriin lähempänä mehua (jota en kyllä usko diabeetiikkotoverini kokemusten pohjalta) ei ehkä ole kokonaiskuvan kannalta ihan niin oleellista. Smoothiekamat kuitenkin on pääosin tuoreita ja niistä saa helposti isohkon määrän vegejä.
Mä olen ratkaissut sekä lasten että oman hedelmien syönnin smoothieilla. Banaania aina pohjalle ja lisäksi omenaa, päärynää, mandariinia, whatever ja lisäksi vielä jotain marjoja, jos on sopivasti saatavilla. Vähän vettä tai maitoa vielä sekaan, että tulee hedelmäjuoma, jonka voi ryystää pillillä. Toimii ihan joka kerta ja tätä usein ihan pyydetään esim. iltapalaksi :)
VastaaPoistaOmaan aamupalaversiooni lisään vielä usein vähän kaurahiutaleita tai leseitä, eikä käytännössä vaikuta makuun ollenkaan.
Inhoan kanssa tehosekoittimen pesua, mutta jos mainostaminen on sallittua, niin suosittelen sport blenderiä (löytyy googlettamalla). Ihan superkätevä ja oikeasti helppo pestä, kun voi heittää suoraan tiskikoneeseen.
Jos olis sellainen smoothie ovelle -palvelu niin käyttäisin!
PoistaSamat ongelmat, joista pariin on käypä ratkaisu, ainakin mulle sopiva. Elikkäs appelsiini pilkotaan ohuiksi viipaleiksi, näyttävätkin kauniilta niin, kuin pieniä aurinkoja. Siitä sitten venytät tai leikkaat ympyrän auki ja syöt.
VastaaPoistaBanskut pitää muussata, kuin vauvalle. Maistuu paljon paremmalta sillai ja sopii erityisen hyvin paahtoleivän päälle. Ensiks margariinia, sit banaanimössöä,ja maistuu ihan oikealta herkulta!
Kerro jos koklaat, notta toimiko sulle?
Joo, toi appelsiinin lohkominen kuorineen olis ihan huippuhyvä formaatti! Pitäis vaan muistaa ostaa appelsiineja kaupasta... Banskut on mun all-time inhokki kaikissa muodoissa joten sen kaveriksi en varmaan pääse ikuna. -.-
PoistaMä olen hurahtanut kypsennettyihin kasviksiin. Paistan pannulla sipulia, krsäkurpitsaa, paprikaa, valkosipulia jne. Pakastekasviksiakin välillä, jos en viitsi silputa. Talvella salaatti ei maistu, mutta noista tykkään.
VastaaPoistaHedelmiä menee vain ihan satokauden parhaimmistosta.
Koitan ottaa tavaksi syödä joka aterialla jotain "vihreää". Tämä olkoon mun hyvinvointitavoite tälle vuodelle.
Hyvä tavoite! ja tohon talvisalaattiasiaan täytyy aktiivisesti ruveta hakemaan inspiraatiota. Mä syön duunilounailla yleensä hyvin mutta kotipäivinä tulee vedettyä ihan mitä sattuu.
PoistaTein ihan saman päätöksen luettuani samaisen Hesarin artikkelin!! :-D
VastaaPoistaOlisi kiva saada virtuaalista tsemppiseuraa elämänmuu... eikun uuden tavan opetteluun ;-)
Heh, hyvä että muutkin kokivat sympatiaa suolistoa kohtaan! Kohti uusia tapoja! ;)
PoistaYks idis vielä! Hedelmien syöminen jääkaappikylminä saattaa auttaa siihen ällöttävyyteen, esim. just banaanissa, appelsiinissa, kiiwissä jne.
VastaaPoista