16.9.2016

Mikä kaikki voi mennä lastenvaatteissa pieleen?

Lastenvaatteet osa 469. Kun sain tietää, että toinen lapsi olisi myös tyttö ja kesälapsi, olin hemmetin tyytyväinen: kätevää! Ei tarvitsisi ostaa kuin yksi setti vaatteita, jotka vain säilön sille seuraavalle. Kaikki löytyisi valmiina. Kaksi yhden hinnalla!

Millä ne pienet tytöt kasvaa? Nopeilla hiilareilla, pääasiassa.

Nyt voimme nauraa vapautuneesti. Sehän meni juuri kuten ajattelin!

1. Puuvilla ei selkeästi ole tarkoitettu lastenvaatekuiduksi. Suurin osa vaatteista kokee jonkinlaisen alkuräjähdyksen yhden, ihan normaaliaktiivisen lapsen käytössä. Näyttää, että paitaa on pitänyt ryhmä alokkaita tetsausharjoituksissa, sukkahousuista ja leggingseistä taas on jäljellä lähinnä läpinäkyvä harso. Niissä ainoissa ehjissä housuissa on palkeenkieli tai peffasta väri lähtenyt. Sukista en edes aloita.

Innovaatioita nyt, vaatetollisuus! Eikö housujen polvia voisi tehdä defaultisti vaikka karkaistusta teräksestä?

2. Kokoja jää välistä. Snadin neuvolakäynnillä havaittiin ipanan kiskoneen 10 cm pituutta vuoden sisään. Viime syksynä 104 cm pituinen tappi olikin venynyt 114 cm mittaan (luonnollisesti kasvukäyrät näyttävät vähän erikoisilta esim painon suhteen) aivan huomaamatta.

Toki, nyt kun tarkemmin ajattelen, olinkin ihmetellyt, miksi viime syksynä ostamani välikausikamat olivat jo keväällä vähän kinnaavat. Mutta en uskonut kasvuun, koska ei meidän lapset kasva sillä tavalla. Syytin virheellisiä kokolappuja ja tiukkaa mitoitusta.

Päätin kuitenkin kesällä olla kaukaa viisas ja ennakoiva, ja ostaa varmuuden vuoksi täksi syksyksi kokoa 110. Joka mahtuu päälle vielä arviolta kolme päivää!

3. Kersat eivät kasva samassa tahdissa. Sisko oli viisivuotiaana kuusi senttiä lyhyempi. Meillä ei ole yhtään päiväkotiremuamiseen sopivia 116 cm välikausivaatteita, koska siskon vanhat ovat lähinnä kesävaatteita. Skidi taas jätti housuista väliin koon 122 kasvattamalla pelkkiä jalkoja.

4. Vaatekaapista on käytössä vain kolmannes. Koska ipanoillakin on lempivaatteita, erityisesti herkkiksellä on jyrkkä jako ns. henkarivaatteisiin ja käyttövaatteisiin. On paitoja, joita kaivetaan pyykkikorista päälle, vaikka puhtaanakin olisi vino pino. On kenkiä, jotka kuluvat puhki koska niillä juostaan polkujuoksua sata kilsaa kesässä.



Odotan innolla sitä, että jompi kumpi kehittää vielä jotain tyylillisiä vaatimuksia. Tällä hetkellä minun sentään annetaan ostaa (vääränkokoisia) vaatteita ihan oman makuni mukaan.

Summa summarum. Hienoa. Meillä on taas valtava vuori liian pieniä 104-110 cm vaatteita, vaikka juuri toukokuussa vein myyntiin metriheikkisetin. Ristiretki varaston perukoille ja kirppikselle kutsuu.

En ymmärrä, miksi enää edes luulen olevani jotenkin tilanteen tasalla.

Ps. Haluanko edes tietää, mikä on talvikenkien tilanne? Tuskin. Jalka on varmasti ihan samankokoinen kuin keväällä.

27 kommenttia:

  1. Itsehän olen edelleen katkera yksistä Vikingin kengistä. Ostin kerrankin oikeasti UUDET kengät 1,5v sitten alkukeväästä, tyttö ehti käyttää niitä alle kuukauden. Noh, syksyllä sitten jännäkakat housuissa sovitettiin niitä ja kuin ihmeen kaupalla ne oli vielä sopivat, mahtui jopa villasukka! Bileet!

    Meni kolme viikkoa ja päätin laittaa ne kengät tytölle jalkaan. Ne oli pienet. Jalka oli kasvanut reilun koon. KOLMESSA VIIKOSSA. Onneksi saatiin vaihdossa tismalleen samanlaiset ja yhtä epäonniset Vikingit pikkusiskolle niin vitutti edes vähän vähemmän :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän! Mä en juurikaan osta uusia kenkiä just tosta syystä. Lisäksi toisella kersalla samanlainen leveä lesti kuin mulla ja toisella taas korkea jalkaholvi että ostinpa mitä vaan niin aina on huonot. :/

      Poista
    2. Meillä kolme tyttöä (5, 4 & 1), mutta eipä vaatteet meekään enää seuraaville. Kaks isompaa valkkaa ite vaatteensa ja maut on täysin erilaiset. Pienin onneks kelpuuttaa vielä kaiken (paitsi nauhapipojen pukemisesta ei tykkää, ja tavalliset pipot riipii heti pois päästä).

      Ja hei, meilläkin leveälestinen jalka vanhimmalla (ja tosi kapea keskimmäisellä, joten kengätkään ei mene vanhimmalta keskimmäiselle). Mut mistä ihmeestä sä löydät tukevia, mutta leveälestisiä kenkiä??

      Lisähaastetta kenkien valitsemiseen tuo välikaudella se, että ne sais pitää jollain tasolla vettä ja talvella pitäis olla superlämpimät.. Mahdoton tehtävä?

      Poista
    3. Meidän leveälestiset lapset 2v ja 5v pitää kesät Crocseja ja syksyt/talvet Reiman Wettereitä. Oli sitten hyvä jalalle tai ei, muuta en saa niille pakotettua jalkaan. :D Wetterit on mulla itselläkin kun koko 38 on vielä sopiva, ovat leveälle jalalle aivan loistavat ja niissähän on aika taipuisa hyvä pohja, eli pitäisi olla ihan hyvä valinta.

      Poista
  2. Puuvilla ja housujen polvet... niitä on meilläkin kirottu moneen kertaan. Vanhimmalla tytöllä ei ole koskaan housujen polvet rikki, mutta keskimmäisellä on taas jatkuvasti! Mä en ymmärrä miten se on mahdollista. Mitä kummaa se oikein tekee? Pitääkö se lähettää kouluun polvisuojien kera?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jossain vaiheessa alkaa riittää ne polvista leikatut "kesähousutkin". >.< Mä olen kysynyt Snadilta että miten ihmeessä ne palkeenkielet syntyy. Ei ole osannut vastata. Epäilen jotain Star Warsi -miekkailua saksien kanssa.

      Poista
    2. Mä ihan tyynesti paikkailen housuja polvien kohdalta. Toistaiseksi on kelvannut. Ihan periaatteesta en halua ostaa koko ajan uusia, kun polvien kesto lasketaan viikoissa. Eikä ole hajuakaan (edes asianosaisilla), että mitä ihmettä niille pöksyille päikyssä/koulussa tapahtuu :/

      Poista
  3. Meilläkin kaksi tyttöä ja synttärit kuukauden välein. Ajattelin, että tosi kätevää, kun voi käyttää toisella siskon vanhoja. Muahhahhaa. Vähänpä mistään ymmärsin. Viime heinäkuussa ois ollu tosi hyvät Kuomat ja gore-tex saappaat just sopivina. I rest my case.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just näin! Meillä synttärit osuu viikon sisään keskellä kesää. Kirpparille lähtee nyt ihanat lampaankarvasaappaat, jotka olis olleet hyvät heinäkuussa. Jipii.

      Poista
  4. Hei toi helpottaa nopeammin kuin huomaatkaan.
    Kohta sun ei _todellakaan_ anneta valita yhtään vaattetta (ainakaan ilman lapsen läsnäoloa)ja teini-ikäisten likkojen äitinä nykyään riittää se, että lyö setelit käteen, jättää lapset ostoskeskukseen ja hakee jossain välissä pois.
    Ei tarvitse enää miettiä vesipilareita, goretexejä ja välikausivaatteita. Niin Siistii! Oikeesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en ole ollut juurilaisinkaan kiinnostunut vaatteista joten jännä nähdä kuinka käy. Ehkä annan kaksikymppiä, vien kirpparille ja sanon, että tällä fyrkalla sitten koko talven varusteet. Siinähän räknää. :D

      Poista
    2. Meillä kävi juuri noin, huomasin ostavani neidille (tuolloin ala-asteen lopussa) yllättävän kalliita vaatteita, kun ostin aina mitän hän toivoi. Yläasteella siirryttiin kuukausirahaan, joka toi vähän realismia vaatimuksiin. Nyt evoluutiossa ollaan siirrytty jo siihen, että ko. kuukausirahalla saa kirppikseltä parempaa ja kivempaa kuin ketjuriepukaupoista.

      Poista
    3. Hyvä idea! Laittaa miettimään rahan käyttöä. Toistaiseksi meillä ei ole viikkorahadiiliä mutta eipä tuo ole vielä esittänyt vaatimuksiakaan muista kuin että ei hankaavia kokolappuja. :)

      Poista
  5. Hei mistä löytää käytettyjä alakouluikäisten vaatteita? Taaperoille ja tarhaikäisiin tuntuu olevan second handia internet ja kirpparit pullollaan, mutta noita kaivattuja 134-140 kokoja löydän yleensä vaan jonkun jo 1990-luvulla kulahtaneen collegen ja penkeillä tähdillä koristellun farkkuminihameen. Siellä Espoossako niitä myydään?
    Osittain kysymykseen vastaa varmaan just se, että F:n pieneksi jääneistä vaatteista ehjiä ja pinttyneistä tahroista vapaita on aina tyyliin kevätjuhlamekko ja parit alushousut. Lisäkysymys; missä otetaan vastaan lumppuja? Särkee sieluun heittää roskiin niitä riekaleisia vaatteidenjämiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. H&m antaa pussillisesta vaatteita, myös rikkinäiset kelpaa, -10% alekupongin. On osa niiden jatkuvaa kierrätyskampanjaa, ja ne kai tutkii tekstiilien uusiokäyttöä noin niinku materiaalikierrätyksen kannalta. :)

      Poista
    2. Kyllä täällä Espoossa erityisesti kaupunginosien omilla Facebook-kirppareilla löytyy myös isompia kokoja - joskin toki paljon vähemmän kuin muita, mutta löytyy kuitenkin. Ja järkevään hintaan.

      Poista
  6. Hoen vaan mielessäni, että "ne on onnellisen lapsen housut/kengät/whatevö" kun polvet vilkkuu ja kenkien kärjet on riekaleina (??). Sitten paineita tasaillakseni mietin vähän Syyrian tilannetta ja päätän, että valitsen nyt sit nää repaleiset kuteet. Ommmm.

    VastaaPoista
  7. H&M ja Kappahl ottavat vastaan risat vaatteet (https://www.hm.com/fi/customer-service/faq/our-responsibility ja http://www.kappahl.com/fi-FI/kappahlista/vastuumme/tuotevastuu/tekstiilikerays/). Partioaitta ottaa vastaan vanhat retkeilyvälineet, vaatteet, kengät ja reput (http://www.partioaitta.fi/kestava-kehitys-partioaitassa).

    VastaaPoista
  8. Meillä eka tyttö piti mitä vaan päällään. Ostelin ihan innolla kaikkia värikkäitä ja retrokuoseja, kun ei tarvinnu ostaa vaan sitä pinkkiä mitä tytöille vaan tarjotaan. Meni vuosi pari, tuli toinen tyttö ja onnellinen ajatus kaapissa odottamassa olevista vaatteista. No tää toinen päätti jo alta kaks vuotiaana, ettei pidä muuta ku vaaleanpunaisia vaatteita. Kyllähän sille tietty huudolla sai puettua muitakin, mutta vajaan vuoden yrittämisen jälkeen totesin, että laitan kirpparille kaikki ne ihanan värikkäät vaatteet ja ostan sitä &%&vetin pinkkiä sitten. Ja sit ne harvat pinkit vaatteet, joita esikolla on, on just väärää vuodenaikaa, koska toinen tyttö on kooltaa kirpun luokkaa. Että näin...

    VastaaPoista
  9. Niin tuttua kolmen tytön (20, 16, 13) vanhemmalle.. =)

    Ollos onnellinen että lapsesi eivät valkkaa vielä vaatteitaan... Meillä vanhin on 3 vuotiaasta asti valkannut. Ihan turha oli edes yrittää ostaa mitään ilman läsnäoloa. Nuoremmat on sitten saaneet kulkea perintövaatteissa sen mitä nyt ovat suostuneet.

    Kiva meilläkin kun keskimmäinen on ihan eri mallinen kuin kaksi muuta. Ei muuten mene samanmalliset housut kuin muille ja hänen housunsa pitää muistaa ottaa nuorimmalle käyttöön 2 vuotta laskettua aikasemmin ja lyhentää sopiviksi. Just lyhensin yhdet housut, jotka 16 v keskimmäinen antoi nuorimmalle 13 v vanhalle. Housut meni vielä keväällä ihan hyvin hänelle, nyt ovat lyhyet ja tiukat, nuorimmalle ihan sopivat, kunhan lyhensin muutaman sentin.

    Niin ja yks homma mitä en oikein ole sulattanut tämän 20 vuoden aikana on se, että sesongin vaatteet on myyty loppuun jo ennen kuin niitä oikeasti edes tarvitaan. Osta siinä sitten elokuussa helteillä talvikenkiä, kun tosiaan se kengän koko voi muutamassa viikossa kasvaa yhden koon verran. Olis niin kivaa kun talvikengät tulis myyntiin vasta syyskuun lopussa ja niitä löytyis vielä talvellakin kun niitä (oikeasti)tarvitaan.

    Onneksi vaatepulmat on meilläkin helpottuneet suuresti. Vanhin on ostanut jo vuosia vaatteensa omilla ansioillaan, lukioaikana jelppasin rahallisesti jotain isompia takki/kenkä hankintoja. Keskimmäisellekin siirrän nykyään rahaa tilille ja käy itse ostamassa, nuorin alkaa olla jo siinä iässä että sanoo--- "Tarvitsen farkut !" , sitten keskustellaan tarvitseeko oikeasti ja annan sopivan summan rahaa ostokseen tai käy minun tai isosiskojensa kanssa ostamassa ne.

    Kaikilla kakaroilla on kyllä mun mielestä ihan liikaa vaatteita, kun kumminkin pääsääntöisesti käyttävät samoja vaatteita viikosta toiseen, mutta ainakin vanhimman kanssa en enää puutu. Ja vanhin kyllä antaa/lainaa vaatteitaan keskimmäiselle (ja kohta varmaan nuorimmalle), joten siinä onneksi tulee säästöä.

    VastaaPoista
  10. Meitä on muuten ns. siunattu hitaasti kasvavilla lapsilla. Ei ole tullut toistaiseksi suurempia kasvupyrähdyksiä, vain tasaista kasvua. Isomman vaatteet menee suoraan pienemmälle - jos kelpaavat. Lapsilla on tosin ihan omat vaatemaut - erilaiset - ja kaikki ei vain kelpaa. Lisäksi hitaasti kasvava voi käyttää niitä vaatteita hyvin 1-1,5v ja siitä ei juurikaan pikkusiskolle sitten jää vaatetta. Jos siinä ei ole reikiä, niin vaate on muuten ikitahrainen ja kulahtanut. Tai isosisko on purrut hihansuut ja kaulukset muuten rikki.

    Kenkien kanssa voi olla tosi vaikeaa. Vaikka kenkä voisi kaupassa tuntua hyvältä, se voi käytössä olla susi. Jalassa huonolta tuntuvia ei ole kiva pitää päällä. Mä ostan kyllä silti kengät yleensä uutena. Luistimia ja monoja en välttämättä (enkä suksia, fillareita jne).

    VastaaPoista
  11. Meillä on molemmat pojat jo eskarissa alkaneet katsoa, mitä laittavat päällensä.. Nyt ekalla ja kolmannella ei tulis kuulonkaan että mitään vaatetta vois ostaa ilman että ne on ite mukana. Ja kun tuo shoppailu ei ole tuon pienemmän mielipuuhaa niin vaikeeta on! Isompi sentään välillä pyytää että lähdetäänkö shoppailemaan vaatteita. :-) ja sitä hiustenlaittoa tuolla isommalla pojalla aamuisin, ennen treenejä yms, kestää ja kestää! Mutta vaatteet kyllä menis isommalta pienemmälle jos vaan kelpais..

    Ansku

    VastaaPoista
  12. Meillä on pitkällä tyttärellä tyylivaatimuksia. Sellaisia, mitkä eivät mene aina pintamuodin mukaan. Ei ole helppoa löytää vaatteita. Onneksi pituuskasvu näyttää tyrehtyvän tuohon 178cm, kun ikää on 13v. Olen ollut tuntikaupoilla kaupassa tsemppaamassa lasta, joka meinaa turhautua, kun hoikalle, pitkälle, tarkalle lapselle ei löydy vaatteita lasten osastolta, eikä naisten osastoilta ja nuorten muoti on jotain sellaista, mitä lapsi ei voi sietää. Onneksi joskus löytyy monta kivaakin vaatetta kerralla, mutta ei taatusti enää voi ostaa ilman lasta ellei varaudu palauttamaan vaatteetta.

    Poika 9v taas jaksaa olla mukana vaatekaupassa noin 25 min. Jos on pakko lapsen olla mukana, teen ensin itse tsekkaukset. Vien lapsen kauppaan, jossa on minusta eniten vaihtoehtoja. Koska lapsi jaksaa sovitusta vain tasan yhdessä kaupassa ja maksimissaan yllämainitun ajan. Onneksi äidin ostamat perusvaatteet onneksi käyvät vielä tälle lapselle. En ole kuitenkaan jaksanut edes laskea kuinka monet housut ovat menneet puhki ylipäätään. Voisi alkaa tehdä tilastoa, kuinka monet housut ovat menneet puhki viikon käytön jälkeen, kahden viikon jälkeen tai onko edes housuja, jotka ovat ehjiä puolen vuoden jälkeen. Ei enää edes hävetä laittaa lasta kouluun rikkinäisissä collareissa (jotka ostettiin viikko sitten ja menivät rikki toisena päivänä ekalla välitunnilla). Reiäthän on taas muotiakin (tiedän, että reikäfarkut ovat muodissa). Nykyisin ymmärrän, miksi pojille on niin paljon mustia housuja. Mustista housuista ei näy nurmikon jättämät jäljet yhtä hyvin kuin esim vaaleista kankaista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Murrosikä kyllä tuo omat huvit siihen shoppailuun, itse kasvatin teininä lantiota sen verran että normaalipainoisenakin alaosa oli kokoa L ja yläosa S. Normaalien housujen kaulukseen olisi mahtunut laittamaan melonin jos ne meni persuksista päälle, puhumattakaan siitä että punttia oli noin kilometri liikaa. Silloinen bestikseni taas kasvatti E-kupin rinnat 65cm rinnanympärykseensä. Eipä oikein istunu ne normaalit teineille suunnatut yläosat ei ja vähänkin isompi kaula-aukko alkoi näyttää todella törkeältä todella helposti. Ei oikein tullut shoppailtua samalla innolla kuin monet kaverit...

      Meilläkään ei pojalla vaatteet kauhean pitkään ehjinä pysy ja en todellakaan jaksa välittää enää pienistä repeämistä tai pinttymistä. Niiden vielä-riittävän-ehjä luokan arkivaatteiden lisäksi on sitten ne vähän siistimmät jotka vedetään päälle jos jotain spessumpaa kuin peruskoulupäivä tai harrastukset kyseessä. Aniharva vaate on siinä kunnossa että sitä kehtaisi enää pieneksi jäätyä tarjota muualle kuin roskikseen.

      Poista
  13. Uuh.. kerro lapsimäärä kahdella ja vielä niin, että joka toinen on tyttö ja joka toinen poika, niin ymmärrät, että vaate-kenkähärdelli tässä perheessä kävisi yhdelle kokopäivätyöksi. Kun se työ kuitenkin on toisaalla, tahtoo tuo vaateralli viedä voimaa vapaa-ajalla. Eikä mies ymmärrä ollenkaan, että se tosiaan on TYÖ. :D

    VastaaPoista
  14. Huokaisen helpotuksesta kun meillä puuttuu suomalaisista vaatevuodenajoista useimmat. Meillä on kesä ja talvi, ja talvi on käytännössä aika lähellä kai suomalaista välikautta tai kevättä tai syksyä. Pitkät housut, pitkähihainen puuvillapaita ja huppari. Jalkaan tennarit ja talviasu on valmis. Tytölle mekko, legginsit, villatakki tai se huppari ja jalkaan tennarit tai ballerinat.

    Pojat kulkee shortseissa kouluun todennäköisesti pitkälle marraskuuhun, sillä aamupakkasesta huolimatta elohopea kuitenkin kipuaa kahdenkymmenen paremmalle puolelle. Sukkia noi ei ede omista.

    Repuissa kulkee ohuet sadetakit sateen varalta. En pärjäis Suomessa.

    VastaaPoista
  15. Mutta eroaako tämä nyt niin kauheasti aikuistenvaatteista. Materiaalista esimerkkinä akryyli, jonka toimivuutta missään tuotteessa en vielä ole ymmärtänyt mutta jota niin monessa (halpis)tuotteessa käytetään. Tai vaatekoko jonka aiempien ostokokemusten perusteella luulet olevan itsellesi sopiva, onkin päälle pukiessa jotain ihan muuta, kiristävä, muodoton tai muuten epäsopiva. Puhumattakaan niistä vaatteista, jotka joskus ovat sopineet mutta yllättäen vaatekaapissa kutistuneet...Tai siitä miten vaatekaapin sisällöstä käytössä on vain murto-osa. Tunnistan ainakin itseni.

    VastaaPoista

Mitä itse funtsit?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...