Ilmoittaudun kukkahattuporukkaan ja pidän mokana, että videota ei ilmeisesti yksikään ammattilainen katsonut läpi ennen julkaisua. Jos joku biisi vaikuttaa lasten suusta kuultuna kiusalliselta, se todennäköisesti ei kuulu lasten suuhun. Toisaalta ei siitä sen enempää, mokia sattuu.
Enempi tässä jupakassa kiinnostaa asian tiimoilta käyty kasvatuskeskustelu, josta heräsi monta ajatusta.
Video (ja Sannin musiikki ylipäätään) olivat monen mielestä ihan ok ja poistaminen lasten turhaa paapomista ja seksualisointia. Korvaani kalskahtivat erityisesti perustelut, jonka mukaan mekin ollaan laulettu 70-luvulla ihan mitä tahansa.
Juu niin ollaan. Mutta mikä ihmeen perustelu se on? Vanhoina hyvinä aikoina lapsia on myös lyöty, myyty kotiorjiksi ja kuollut polioon. Nykyään on onneksi monella tapaa eri meininki.
Itse asiassa kyseistä perustelua ("Minäkin tein pienenä XXX asiaa ja hyvä tuli") käytetään aina kun keskusteluun nousee joku uusi juttu, jota kuuluu vähätellä. Olen varmasti tehnyt niin itsekin. Mutta loppujen lopuksi mitään järkeä tällaisen subjektiivisen arvion esittämisessä ei ole.
Tuliko tosiaan hyviä? Millä mittarilla? Riittääkö työkykyisyys?
Voi hyvin olla että tulikin, mutta nähdäkseni minun sukupolveni on monella tapaa terapian tarpeessa.
Toiseksi olen Sinkkosen kanssa sitä mieltä, että lapsuuden pitää antaa jatkua niin kauan kun se jatkuu ilman aikuisten vaikeatulkintaisen maailman tuputtamista.
Aikuisille suunnattu sisältö ei kuulu lapsille, koska sen ymmärtäminen vaatii kontekstin, jota lapsilla ei ole. Tähän voi tietenkin argumentoida, että jos ei sisältöä ymmärrä, ei se voi vahingoittaakaan. Vastakysymyksenä, että haluaisitko sitten itse laulaa videolla törkeyksiä kiinaksi? Muistan kuinka noloa oli kun tajusin mitä sukkula Venukseen tarkoittaa.
Kolmanneksi jäin miettimään ikärajoja. Elokuvissa ja peleissä on olemassa ikärajat, mutta kirjoissa niitä ei ole, koska katsotaan, että kirjat ovat vaikutuksiltaan lievempiä kuin nopeatempoiset ja visuaaliset ärsykkeet. Mutta miten on musiikkivideoiden laita? Olen koko musiikkiskenestä niin pihalla, etten todellakaan tiedä millaista materiaalia niissä nykyään tarjoillaan.
Tarpeellinen kohu siis monella tapaa. Ja Sannille terveiset, että tee levy, jonka mukana voi alakoululainenkin laulaa. Näyttäisi olevan tilausta.
Johdonmukaisuus tässä olisi varmaan sitä, että ei haeta omille (teini-ikäisille) lapsille viinaa Alkosta vaikka kuulemma monen vanhemmat ovat juuri sillä perusteella niin tehneet, kun heillekin on vanhemmat hakeneet (ja kuulemma kysymys on vastuullisesta vanhemmuudesta kun on turvallisempaa että omat vanhemmat hakee). Mitenkähän käytännössä lienee?
VastaaPoistaNo tässä alkoholikysymyksessä lähtisin ihan tuosta laista liikkeelle, että alkoholin välittäminen alaikäiselle on rikos...
PoistaMun mielestä on kovasti eri asia, hoilottaako joku lapsena Kikkaa ihan vaan kotonaan vai tekeekö joku aikuinen siitä videon julkiseen levitykseen. Jälkimmäinen seikka on se, joka tässä keississä häiritsi. Se, että lapset laulaa jotain ei ehkä ihan ikäsopivaa aiheuttaa vähän myötähäpeää just sen hetken takia, kun niille vihdoinkin valkenee sen tarkoitus, mutta mä näen nämä aika väistämättömänä osana elämää ja kasvamista.
VastaaPoistaSanni on mielestäni lauluntekijänä rohkea ja rajoja hyvällä tavalla rikkova, enkä toivoisi hänen kesyyntyvän lastenlauluntekijäksi. On kyllä vähän harmi ja, no, vaivaannuttavaa, että hänellä on faneina niin paljon pikkulapsia.
Mä olisin hyvin voinut olla hoilottamatta sitä Kikkaa jos vanhemmat olisivat vain sanoneet että tämä on oikeastaan aikuisten musaa.
PoistaMä en tiedä Sannista mitään (en ole pätkääkään kiinnostunut sen tyyppisestä musiikista pätkääkään) mutta iik, ei saa ajatella että lastenlaulujen tekeminen on jotain "kesyyntymistä"! Voi tehdä hiton hyvää lapsille sopivaa musiikkia, joka ei ole ollenkaan kesyä, mutta ilman seksin (jatkuvaa) esilletuomista.
Sanni taitaa olla siinä iässä, jossa seksi- ja parisuhdeasiat ovat aika pinnalla. Käsittääkseni sanoittaa ja säveltää itse biisinsä ja on selvä, että sanat saattavat olla sellaisista asioista, joista itsellä on kokemuspintaa tai joita on muuten ajatellut.
PoistaPaljon hänellä on lapsikuuntelijoita, itsekin juuri tapasin 8- vuotiaan tytön, jolla oli sininen kevytväri (toivottavasti!!), koska Sannillakin on.
Video oli huono veto, mutta lapset laulaa suosikkilaulujaan tajusivat sanat tai ei. Joskus kauan sitten tuli Tenavatähti ja sehän aiheutti polemiikkia, kun osa lapsista lauloi aikuisten iskelmää ym.
jk. Kikka Tenavatähdessä tuskin olisi saanut laulaa. :D
PoistaEdellinen kommentti näköjään hävisi.
PoistaKirjoitin siis, että Sanni lienee siinä iässä, jossa seksi- ja parisuhdeasiat on pinnalla ja se näkyy hänen musiikissaan.
Ja aikoinaan Tenavatähti herätti polemiikkia, kun osa lapsista lauloi aikuisten iskelmää. Mutta Kikka tuskin olisi siellä mennyt läpi.
Joo siis kyllähän hyvä lastenmusiikki on hyvää eikä sinänsä kesyä, mutta se on ihan oma genrensä. Sanni ei ole lastenmusiikkia, ja mielestäni ilmiönä sen verran piristävä, että minusta on ikävää että toivotaan hänen muuttavan tyyliään lapsifaniensa takia. Mun femakkolohikäärme herää tuollaisesta nuoren ja röyhkeän naisen vaimennusyrityksestä. Niinkuin tuolla alempana joku mainitsi, niin monet suositut miesartistit laulavat vähintään yhtä räävittömiä biisejä, eikä niistä kukaan nosta meteliä. Sannin lyriikoista on kohuttu jo ennen tätä, eikä pelkästään lapsifanien takia. En edes erityisemmin pidä Sannin musiikista, mutta tuo ärsyttää. Pitäisikö nätin nuoren naisen olla siveämpi jutuissaan?
PoistaVideo sen sijaan oli selkeä vikatikki.
Ehkä mun arvioon vaikuttaa se että koko artisti oli mulle täysin tuntematon ennen viime viikkoa eli en tiedä hänen röyhkeydestään mitään. Masentuneelta se videon biisin perusteella enempi vaikutti. O_o
PoistaVaikka Sanni sanoittaakin itse biisinsä niin ei kai se tarkoita, että jokainen biisi kertoo juuri hänestä itsestään ja hänen fiiliksistään?! En ole mikään Sanni- fani ja muutaman biisin kuullut radiosta silloin harvoin kun se on auki, mutta minusta sanoitukset on sellaisia, joita monet nuoret voivat kokea tai ainakin ajatella. Oli se masentunutta ja kamalaa tai ei.
PoistaEn siis ymmärrä tätä Sannin dissausta, vaikka tuo video toki olikin rimanalitus.
Näin just. On aikamoinen oletus, että Sanni kertoisi joka biisillä itsestään. Itse asiassa tässä biisissä ja toisessa kohubiisissä "Että mitähän vittua?" asetelmat on sellaiset, että ne voivat hyvinkin kertoa samasta tilanteesta kahdesta eri näkökulmasta.
PoistaMun mielestä näissä sanoituksissa piristävää on se, että ne kertovat aika yleisistä ja ei niin ihailtavista tilanteista ja tunteista nuoren, epätäydellisen ja vähän eksyneenkin yksilön näkökulmasta. Kappaleiden kertojat eivät ole kenenkään idoleita eivätkä toimi ns oikein tai järkevästi. Ja he asettavat itsensä ehdoin tahdoin haavoittuvaan ja esineellistettyyn asemaan. Se ei ehkä ole sellaista girl poweria, josta tulisi erityisen hyvät fiilikset, mutta todenmakuista se on.
Näin just. On aikamoinen oletus, että Sanni kertoisi joka biisillä itsestään. Itse asiassa tässä biisissä ja toisessa kohubiisissä "Että mitähän vittua?" asetelmat on sellaiset, että ne voivat hyvinkin kertoa samasta tilanteesta kahdesta eri näkökulmasta.
PoistaMun mielestä näissä sanoituksissa piristävää on se, että ne kertovat aika yleisistä ja ei niin ihailtavista tilanteista ja tunteista nuoren, epätäydellisen ja vähän eksyneenkin yksilön näkökulmasta. Kappaleiden kertojat eivät ole kenenkään idoleita eivätkä toimi ns oikein tai järkevästi. Ja he asettavat itsensä ehdoin tahdoin haavoittuvaan ja esineellistettyyn asemaan. Se ei ehkä ole sellaista girl poweria, josta tulisi erityisen hyvät fiilikset, mutta todenmakuista se on.
Itse asiassa monissa kirjastoissa lapsille ja lapsen kortilla ei saa lainata esimerkiksi aikuisten kirjoja. Minusta se on ihan hyvä, tavallaan.
VastaaPoistaMutta toisaalta koska kirjoissa ei (yleensä tai ainakaan aina) ole kuvia, lapsen mielikuvitus kykenee loihtimaan vain sellaisen mielikuvan, jonka lapsen mieli pystyy käsittelemään.
Minä muistelen, että 90- ja 2000- luvun alkupuoliskolla musiikkivideoissa oli melko kyseenalaista materiaalia. Ainakin mitä jenkkiräppäreiden videoihin tuli. En näyttäisi lainalapsilleni moista :/
Ok, eli kirjastoissa on joku kontrolli? Tätä en tiennytkään. Ja tuo on juuri se kirjojen ikärajattomuuden perustelu, että kuvattomassa ilmaisussa mennään lapsen mielikuvituksen rajoissa.
PoistaKääk, täällä yksi kukkahattukirjaston täti vähän ihmettelee: missä kummassa on sellaiset rajat, että lasten kortilla ei saa lainata muuta kuin lasten aineistoa? Kaikki kirjastot (mukaan lukien usea hesalaiskirjasto aikanaan) joissa olen työskennellyt, lainaavat vapaasti. Vanhempi voi pyytää kortille lapsikohtaisia rajoituksia, mutta minun kokemukseni mukaan kirjasto ei sitä tee.
PoistaNo, toki jos ihan pieni lapsi on lainaamassa aikuisten sarjakuvahyllystä rankaksi tietämääni kirjaa, saatan mainita, että tää on oikeestaan tarkoitettu aikuisille, löytäisitköhän sä sieltä hyllyn toiselta puolelta jotain mukavampaa?
Itse olen lainannut n. 11-vuotiaana American Psychon kirjastosta, kun olin jostain lukenut että se on klassikko joten tottakai halusin lukea sen. Harmi että kukaan kirjaston henkilökunnasta ei kieltäytynyt lainaamasta sitä, ei nimittäin välttämättä olisi kannattanut lukea sitä tuon ikäisenä.
PoistaKyllä meidän pikkukunnan kirjastossa ainakin melkein 20 vuotta sitten kontrolloitiin ainakin videoiden, muistaakseni kirjojenkin lainaamista jos niihin oli ikärajoja asetettu, esimerkiksi taisi olla aikuisen kirjat jotenkin koodattu omaksi osastokseen jolta ei lapsi saanut lainattua. Siinä vaiheessa kun automaatit tuli noihin lainauksiin, taisi mennä niin että kaikki tuotteet joissa oli jokin asetettu ikäraja, piti lainata virkailijan kautta. Nykytilaa en valitettavasti tiedä :)
PoistaVideoiden ja pelien ikärajaat ovat sitovia, joten niitä kontrolloidaan - myös kirjastoissa.
PoistaKirjoillehan tällaista järjestelmää ei ole. Tuossa Kettu ketjun alussa totesikin, että lapsen oma mieli häntä vähän suojelee liian pelottavilta mielikuvilta (esimerkkinä vaikkapa: Harry Potter -kirjoja lukevat nuoremmatkin kuin ne, jotka saavat niitä leffoina lainata).
Olen samaa mieltä siinä, että kyseinen video ei ollut ok. Kommentoisin lähinnä sitä, että ei muusikko (pätee varmasti muidenkin taiteen alojen tekijöihin) tee musiikkiaan tai taidettaan millekään kohderyhmälle, vaan muusikko tekee sellaista musiikkia, mitä haluaa ja mitä hänen "täytyy" tehdä. Ne ihmiset kuuntelee sitten sitä musiikkia, ketkä siitä tykkää. Sannin biisit käsittelee noin 20-vuotiaiden elämää, ei ne ole lapsille suunnattu, vaikka monet lapset biiseistään pitävätkin.
VastaaPoistaItse asiassa kyllä levy-yhtiöt, radiokanavat ja musiikintekijät pohtivat kohderyhmiä paljonkin - ja siinä on tietysti myös se taiteilijan tuska! Harva muusikko haluaa tehdä toimeentulostaan epävakaata tekemällä juuri sellaista musiikkia mitä haluaa jos ja kun yleisön odotukset ovat aivan muunlaiset. Moni pop-tähti (Sannista en tiedä) ei edes tee itse musiikkiaan ja sanoituksiaan vaan laulavat levy-yhtiön tuottamia biisejä. Ja kaipaan itse kovasti musiikkiin takaisin sitä "sanomisen pakko"a tämän ainaisen "uu beibe beibe" tai "vittu mulla on krapula" -paskan sijaan.
PoistaMutta siitä olemme samaa mieltä että lasten suuhun Sannin musiikki ei ole tehty. Ne kaksi biisiä mitä olen kuullut ovat niin masentavaa tavaraa että toivoisin että ne eivät käsittelisi kenenkään elämää.
Joo, levy-yhtiöt ja radio-kanavat varmasti pohtivatkin kohderyhmäasioita pajon, mutta ei muusikko, joka itse tekee esittämänsä musiikin. Ainakin näin asia on tuntemieni muusikkojen kohdalla. Muusikot tekevät biisit, ja levy-yhtiö miettii niiden markkinointia ym.
PoistaSe on totta, että monet laulajat eivät itse tee musiikkiaan ja heidän kohdallaan levy-yhtiö on isommassa roolissa biisivalintojen suhteen ja varmaan miettii samalla kohderyhmäasiaakin. (En kutsu heitä muusikoiksi, vaan laulajiksi.) Tarkoitin yllä olevalla kommentilla siis niitä muusikkoja, jotka itse säveltävät ja sanoittavat biisinsä.
Sanni tekee pääsääntöisesti itse biisinsä.
Aika harva muusikko enää tekee töitä omassa kuplassaan ja tuotannolla on musiikissa valtava merkitys, jolloin se levy-yhtiö ja radiokanava ja sitä kautta kohderyhmät on pakko pitää laskuissa mukana. Sanninkin kaikissa kappaleissa on säveltäjän kohdalla myös tuottajan nimi.
PoistaHyvä! Ja siinäpä se, kuten sinkkonenkin sanoi: vanhemmat on lapsen filtteri. Mun mielestä vanhempien todellakin kannattaisi miettiä mitä musaa antaa sen alakoululaisensa hoilottaa. Joo, onhan se aikuisesta ehkä huvittavaa ja lapsen elämän kokonaisuuden kannalta vähäpätöistä vaikka rivouksia olisikin tullut joskusbkotona laulettua, mutta mä oon just tää kukkahattutäti jonka mielestä lapsien lapsuutta pitäisi varjella ihan tosiaan niin pitkään kun se kestää.
VastaaPoistaOlemme samoilla linjoilla! Filtterinä toimimisessa on se ongelma että pitäisi tietää, mitä pitää filtteröidä. Jos vanhemmat on ihan pihalla peli- ja/tai musiikkiskenestä ei tiedä mihin rajat pitää vetää.
PoistaAsiaa!!!
VastaaPoistaOn todella hyvä ja tärkeää, että tämän päivän aikuiset/vanhemmat uskaltavat julkisesti ja ylpeästi profiloitua kukkahattutädeiksi ja -sediksi ja suojella pienempiä ja heikompia eli lapsia. Eikä siis pelkästään tässä sannigatessa, vaan jokaisena päivänä elämän eri osa-alueilla ja arkipäivän kinkkisissä tilanteissa.
Ja omasta mielestäni Sannin musiikki ON todella hyvää, mutta en mä sitä muksuille luukuta :)
Voi olla että tämä rajojen vetämisen ja suojelun tarve on nykyään vähän korostuneempaa kuin aikaisemmin, joten se tulee vähän yllätyksenä. Omaan lapsuuteen verrattuna erilaisia medioita ja kanavia on paljon enemmän ja tyyli on menny aika rankaksi. Sitä ei välttämättä edes tajua vaikka luulee olevansa ihan kartalla oleva vanhempi.
PoistaTyyli on mennyt rankaksi, ja sitten taas ei. Joltain osin asiat ovat (niin hyvässä kuin pahassakin) todella avoimia. Mutta sanoisin, että vaikka medioita oli lapsuudessani vähemmän, en usko että sieltä ulos tulleet tuotteet olisi olleet lapsille jotenkin vähemmän haitallisia. Ainakin huumoripuolella oli kaiken maailman karmeaa rasistista nunnuka nunnuka lailaata vaikka kuinka.
PoistaJa voi ehkä ollakin, että rajumpaa sisältöä on enemmän tarjolla, mutta lapsia myös suojellaan _oikeasti_ ihan hiton paljon enemmän ja vanhemmat ovat pääasiassa hyvin paljon valveutuneempia ja koulutetumpia kasvatusasioissa (sekä vanhempia ihan iän puolesta) kuin meidän lapsuudessa. Jo yksistään se suojelee meitä lapsia enemmän kuin 70-luvulla.
Ei ketään kiinnostanut, jos mä katoin hulluja räiskintä-toiminta-elokuvia ala-asteella. Eikä mulla ollut erityisen huonot ja välinpitämättömät vanhemmat. Itse en koskaan antaisi ala-asteikäisen katsoa mitään räiskintää. Että mediaa on ehkä tulee joka tuutista enemmän, ja saattanee olla rajumpaakin, mutta ainakin sitä suodatetaan lapsilta tehokkaammin ja vanhemmat ovat kiinnostuneitä pääasiassa aika paljon enemmän lastensa kuluttamasta mediasisällöstä.
Olisi mielenkiintoista lukea, josko joku pedagogi tai mediatutkija on tätä tutkinut? Onko asiat tosiaan nykyään lapsilla huonommin kuin ennen vai olisiko kyse myös tunnekokemuksesta vanhempana? Arviomme omasta lapsuudestamme perustuu muistoihin ja omiin kokemuksiin lapsena. Se on aika eri arvio kuin se minkä teemme nyt toisesta roolista suhteessa omien lastemme lapsuuteen. Voiko niitä edes verrata?
Mua itseäni on alle kouluikäisten vanhempana hämmästyttänyt miten suurelle osalle vanhempia esim. leffojen ikärajat eivät ole mikään este näyttää niitä ilärajan alittaville lapsille. Frozenilla oli muistaakseni aika korkea ikäraja, samoin star warseilla ja niin vaan kolmivuotiailla näyttää olevan hyvä tietämys siitä mitä leffoissa tapahtuu. Mä en todellakaan näytä lapsilleni elokuvia joihin niillä ei suosituksenkaan mukaan riitä ikä (enkä välttis vielä sen jälkeenkään). Sama lastenohjelmissa. Ei meillä saa esim. katsoa Galaxia.
VastaaPoistaFrozenilla ikäraja on 7 ja Star Warsilla 12 ja vanhempien kanssa sitten vähemmän. Mä en kyllä ymmärrä miksi kukaan näyttää kolmivuotiaalle Star Warsia, jossa on niin monimutkainen juonikin ettei siitä meinaa kouluikäinenkään pysyä kärryillä. Frozenia on tietty niin valtavasti myös erilaisiana kuva-, puuha- ja värityskirjoina että tarinan kyllä tietää vaikka ei olisi leffaa nähnytkään.
PoistaMä olen tarkka ikärajoista nimenomaan elokuvateatterissa. Aikuisien kanssa ja kotona pieneltä ruudulta ja äänet normaalitasolla katsominen (+voi kelata) on musta eri asia kuin leffassa. Mua onkin ärsyttänyt pitkään lastenleffoissa (Helinä-keijussa, Paddingtonissa jen)se väkisin väännetty jännitys: leffa voisi olla sallittu ilman kahta juonen kannalta epäolennaista kohtausta. Miksei leffoista voi tehdä sitä sallittua edittiä jos niistä tehdään 3D versiokin?
Paljonhan on kiinni tietty lapsesta. Koska esikoinen on kohtuullisen herkkis, meillä ollaan puhuttu lasten kanssa aika paljon siitä miksi ikärajoja on ja miksi jotkut sallitut ohjelmatkin jännittää. Ipanat tietää myös mitä merkit (hämähäkki ja nyrkki) tarkoittaa. Seksiä en ole vielä joutunut selittämään.
Ikärajoista vaan sellainen huomio et niitä on TODELLA vaikea toteuttaa perheissä joissa on eri-ikäisiä lapsia. Joista kukaan ei nuku kuitenkaan enää päiväunia...
PoistaEsikoisiltakaan ei voi ihan kaikkea kieltää, jolloin ne ei pysy myöskään kaverien jutuissa enää mukana. Elämä on joustamista puolin ja toisin.
Ja pieni lapsi voi myös tietää esim. Tähtien Sota- hahmot, jos se on isosisaruksen suosikki, mutta ei välttämättä ole katsonut elokuvia tai sitten on nähnyt pätkiä eikä esim. pelottavia kohtia.
PoistaEli ei paheksuta ihan kaikkea vain tuosta vaan. :)
Pilami: Frozen elokuvan ikäraja on 7 ja vanhempien seurassa sen saa elokuvissakin käydä katsomassa 3v nuorempi. Ei siis varsinaisesti mikään ihme että jo kolme vuotias saattaa tietää mitä elokuvassa tapahtuu. 4vee kun pääsee sen katsomaan teatteriinkin.
VastaaPoistaMinä olen myös sitä mieltä, että Sannin tuotannon muuttaminen lapsille sopivaksi ei ole mikään ratkaisu. Ei kaikkea taidetta (jota musiikkikin on, tykkäsi tyylilajista tai ei!) voi muokata lasten tasoon sopivaksi. Kyse on vain ja ainoastaan jokaisen vanhemman velvollisuudesta huolehtia omasta jälkikasvustaan. Sen lisäksi että tuotantoyhtiö aivan selvästi tässä tapauksessa mokasi, kuten Asko Kallonen yksiselitteisesti myönsikin.
Niin. Mä olen niin kukkahattutäti että en antaisi oman alle 7-vuotiaan katsoa leffaa edes vanhempien kanssa jos ja kun se on luokiteltu k-7 leffaksi. Yhtä lailla siellä on jännittäviksi kohdiksi arvioituja kohtia. En viitsi niitä tuutata lapsen verkkokalvoille vaikka niitä sitten voisikin "turvallisesti vanhemman kanssa läpikäydä". Just tätä mä en ihan ymmärrä. Että miten se k-7 yhtäkkiä ei olisikaan k-7. Nää leffat on mun mielestä pahempi lapsen kehitykselle kuin Sannin biisien hoilaaminen.
PoistaPilami,KAVIn sivuilla sanotaan näin: "Ikärajat perustuvat kuvaohjelmalakiin, jonka tarkoitus on suojella lapsia. Sisältösymboli kertoo minkä haitallisen sisällön vuoksi ikäraja on asetettu. Ikärajat ovat sitovia, eli kuvaohjelmaa ei saa esittää, vuokrata tai myydä ikärajaa nuoremmalle. Elokuvateattereissa ikärajasta voidaan joustaa kolme vuotta, mikäli lapsi on aikuisen seurassa. Jousto ei kuitenkaan koske ikärajaa 18. Jousto on tarkoitettu lapsen huoltajan harkittavaksi, eikä sitä kannata käyttää automaattisesti. Huoltajan on hyvä huomioida sekä lapsen yksilöllinen kehitys että elokuvan sisälto harkitessaan jouston käyttöä."
PoistaEli jos susta tuntuu että sun lapsi on herkkä ei tietenkään kannata kokeilla.
Mä vedän selkeän rajan just seksin kohdalla. Sitä ei tarvitse olla missään sisällössä pätkääkään, koska se konteksti on lapselle täysin tuntematon.
Oman kokemukseni mukaan aika harvassa ovat ne vanhemmat jotka pitävät noista ikärajoista kiinni. Se "jousto" on automaatti ja alle senkin iän olevien lasten annetaan katsoa niitä leffoja (vrt. esim mulle aiemmin vastannut jonka mielestä se, että leffan voi katsoa 4-vuotiaana vanhemman kanssa on peruste sille miksi 3-vuotiaatkin on nähneet leffan). Mun mielestä näistä pitäisi pitää vähän enemmän ääntä ja tehdä sosiaalisesti hyväksyttävämmäksi olla se vanhempi joka on tiukka näiden ikärajojen suhteen.
PoistaVoi olla, että se on enemmän sääntö kuin poikkeus, mutta ei mulla ainakaan ole mitään sellaisia vanhempia vastaan, jotka pitää tiukkoja rajoja. Ymmärrän vallan mainiosti. Esikoisen kanssa ei tosiaan mitään tarvinnut testailla ekan sallitun kokemuksen jälkeen.
PoistaMua ärsyttää tää kukkahattu-termi ja muut vastaavat. Asioista voi olla eri mieltä ja sitten niistä väitellään. Perusteluksi ei mihinkään väittelyyn nähdäkseni riitä, että olet väärässä koska olet tietynlainen ihminen, jolloin kaikki mielipiteesi ovat höttöä. Tämähän on siis ala-aste-tasoista teilausta.
VastaaPoistaKuitenkin tällainen argumentointi on hyvinkin suosittua ja ihan validina pidettyä aikuistenkin keskuudessa näemmä. Vasta-aseena julistetaan pitää ilmeisesti itse etukäteen käyttää itsestään niitä nimityksiä, joita todennäköisimmin tullaan käyttämään mielipiteen esittäjästä. Absurdia.
Ymmärrän kyllä tuon ärsytyksen. Mä olen tosin ihan ylpeä kukkahatun kantaja. :) Musta sen käyttäinen nimenomaan vähentää mahdollisuutta käyttää sitä jonkinlaisena pilkkanimenä.
PoistaIhmettelen tässä kohtaa noita vanhenpia, jotka ovat antaneet luvan lapsensa videon julkaisuun. Vaikka se lapsi sitä kinuaa niin on aikuisen tehtävä sanoa, että tohon et lähde mukaan. Se on jotain mitä aikuisena katuisit. Niinhän aikuinen tekee kaikkien muidenkin asioiden kohdalla.
VastaaPoistaToinen juttu on tää lapsen sielun ja persoonen omistaminen. On ihan ok julkaistalapsedta hänet negatiivisessa valossa esittäviä kuvia ja postauksia. Tässä tää uhma ikäinen huutaa ja kattokaa miten söpösti toi taapero mokailee. Se kakru saa sit teininä ihastella kuinka paljon sen vanhemmat on sitä julkisesti morkannut. Ei näin!
Lapsella tulisi olla oikeus pmaan yksityisyyteensä ja vähintääkin luottamus siihen että vanhemmat tukevat ja kannustavat ennenkaikkea julkisesti.
Mä olisin kieltänyt esiintymisen ihan sillä perusteella että ei ole lasten biisi.
PoistaMut ei kai kenestäkään ole ok julkaista lapsesta negatiivista materiaalia. Se, että mitä pitää negatiivisena, vaihtelee.
Kyseisestä musiikkivideosta olen samaa mieltä, mutta muuten tässä jutussa harmittaa se, että tämä henkilöityy Sanniin. Se on minusta epäreilua.
VastaaPoistaFestarikesän jälkeen, kun on nähnyt lapsia esim. Antti Tuiskun, Cheekin ja Stigin keikoilla hoilaamassa "pyydä multa anteeks kunnolla" "panee sitä, panee tätä" "vosut haluu lähtee ottamaan pollaan" "american gigolo"
Antti Tuisku puhuu lavalla itsestään alfa uroksena, haukkaa merkitsevästi banaania ja bändin pojat soittaa banaanipuvuissa.
Miten kaikki tämä on sallitumpaa mies- kuin naisartisrille?
Onko kyse Sannin sukupuolesta vai iästä?
Oikeastaan olen iloinen Sannin mitähän vittua biisistä. Siinä tekstissä huolestuttavampaa on se, että pettäjää uhkaillaan legojen tippumisella.
Kun 3 v pikkupoika laulaa olevansa "suomen seksikkäin jäbä" sitä pidetään suloisena ja hauskana (tai sitten mun lähipiirillä on huono huumorintaju), mutta miten suhtauduttaisiin jos 3v tyttö laulaisi olevansa "suomen seksikkäin gimma"?
Jotenkin minusta miehille ja pojille on sallitumpaa olla ronski ja hauska. En tiedä tarvitseeko sen olla kenellekään sallittua, mutten pidä siitä että usein tähän aiheeseen liittyvässä keskustelussa syytetään yhtä 20v naisartistia koko ilmiöstä.
Olen ihan samaa mieltä siitä että tämä seksin tuputus on paljon laajempi kysymys, eikä millään tavoin yhden artistin vika. Mähän en kuuntele mitään noista ym miesartisteista niin en tiedä heidän sanoituksistaan, mutta ihan yhtä lailla aikuisten musiikkia tietty. Mä toivon että tämä Sannin videon aiheuttama keskustelu herättää vanhemmat pohtimaan musiikkisisällön sopivuutta lapsille laajemminkin.
PoistaItseäni ihmetytti eniten aiheen käsittely radiossa, jonka sattumalta kotimatkalla kuulin. "Kuka olisi kieltänyt lapsensa esiitymisen ko videolla, koska siitä saisi niin paljon lapseltaan lokaa niskaan"
VastaaPoistaSiis mitä??? Eikö vanhemman tehtävä enä olekaan rajojen asettaminen. Olin todella hämmentynyt tästä keskustelusta, koska äänessä oli käsittääkseni juontajia, jotka ovat lapisen vanhempia.
Oho, onks tää nyt joku uus ilmiö. Mistähän mä just luin tuosta, että vanhemmat pelkäävät lapsiaan (eivät osaa kohdata lapsen pettymystä) joten he eivät uskalla kieltää mitään.
PoistaYouTubessa voi ainakin ilmoittaa kaikille epäsopivasta sisällöstä, eli musavideoitakin voi laittaa K-18 merkeille. Ja kun vielä oli musakanavia, pahimmat videot näytettiin yöaikaan.
VastaaPoistaMullekin on ihan sama pidetäänkö mua "kukkiksena" tai "tiukkiksena", mielummin olen sitä kuin altistan lapsia ja nuoria pahalle mielelle. Luonto ajaa tikanpojankin puuhun sitten aikanaan, ei sitä tarvitse hoputtaa.
"Kaikille epäsopiva sisältö". :D Somessa on onneksi ilmiantomahdollisuus, jos törmää väärässä paikassa aikuissisältöön.
PoistaNojoo, huono ilmaisu, olisihan se voinut kirjoittaa vaikka suomeksi "lapsille sopimaton"... :D YouTube on laittanut esim Rihannan ja Madonnankin videoita piiloon koska ne on olleet liian härskejä.
PoistaKirjoitin aiheesta muualle:
VastaaPoista"Keskivertovanhempi tai -lapsi ei törmää lastenmusiikkiin enää juuri missään (radiossakaan ei ole enää lastenlauluohjelmia), joten helposti muksut kuuntelee sitä mitä vanhemmat (ja vanhemmat sisarukset) tulee luukuttaneeksi radiosta/youtubesta. Mitä tarttuvampi melodia ja kivempi komppi, sen todennäköisemmin se tarttuu korvaan ja sitten ihmetellään kun 5v veisaa lastenhuoneessa kurkku suorana madafakin darraa ja kaunisrietasonnellista. Aika musiikillisesti valveutuneita saa vanhemmat olla, että tulee löytäneeksi jonkun Ammuun tai Mimmit, joista lapset diggailee yhtä paljon kun noista vahingoista ja pämppähommista.
Sit on myös se surullinen fakta, että keskivertoaikuinen välittää aika vähän siitä, mistä biisin sanat kertoo. Toivotaan kirkkohäihin rakkausonlumivalkoista ja häätanssiksi feeliä. Kunhan melodia kuulostaa kivalta ja komppi on kohdillaan niin ei sillä muulla niin väliä... Mua nauratti ja itketti yhtä aikaa se fakta, että (johtamani nuorisokuoron) edustaja hehkutti hyviä joulukonserttibiisejä kun niissä ei laulettu yhtään jeesuksista ja muista. Hups, sovitukset hämäs - tyyppi siis hehkutti että joululauluissa "Jouluyö juhlayö", "Riemuita saa" ja "Pieni rumpalipoika" ei puhuta mistään hengellisistä jutuista. Kyseessä kuitenkin harrastava ja musiikillisesti sivistynyt nuorison edustaja. Sit sen kerran kun joku tajuaa mistä joku biisi oikeesti kertoo ni omfgapuuvaskandaalivaugate.
kun Oikeesti ongelma ei oo siinä että lapset laulaa sitä mitä ne kuulee ympärillään. Ongelma on siinä että lapset ei kuule mitään muuta kuin aikuisten elämästä kertovia sanoituksia sisältävää musaa ympärillään eikä isoa osaa vanhemmista kiinnosta - ennenkuin lapsi kysyy päiväkodin eteisessä että isi mitä tarkoittaa ryhmäseksi."
Hyvää analyysiä! Ne, jotka käyvät muskarissa, osaavat kyllä lastenlaulujakin, mutta mitähän koulun musiikkitunneilla tehdään? Itse jäin miettimään että eikö Hevisauruksen ja Sannin välissä ole mitään?
PoistaToi kuullunymmärtäminen on jossain määrin totta. Mua nauratti ihan sikana se yks "pienissä häissä" biisi, jossa ei todellakaan puhuttu hääjuhlasta. :D Mut mä olen lyriikkavetoinen musiikinkuuntelija ja siksi toi Sanni ei jää soimaan päähän.
Meillä muuten kyllä jostain itsellekin mystisestä syystä lapset ovat aina halunneet kuunnella ennemmin lastenlauluja kuin radiosta aikuisten biisejä. Ihmettelen itsekin mikä niissä Ipanapa-biiseissä vetoaa niihin enemmän kuin samojen artistien muut biisit. Tosin toi Sanni kyllä iskee munkin lapsiin (eka ei-lasten-musiikki). En oikein tiedä mikä siinä vetoaa - kai se rytmi vaan on niille toimiva. En silti kauhistele vaikka ne niitä biisejä hoilaakin, ihmettelen kyllä silti vähän itse niitä sanoituksia. Että ei kai hemmetti a) pettäjältäkään hampaita lyödä sisään ja b) sitten toisessa biisissä ilmoittauduta vapaaehtoisesti pettämisseuraksi ihan vaan vaiks yhden kerran. Vähän surkeata naiskuvaa nää biisit kyllä ilmentää: ei se mimmi lähde ees lätkimään kovinkaan herkästi. Vaikka samanlaisia sanoituksia se Chisukin viljelee. Kaikki annetaan anteeksi. Tykkäisin vähän itsenäisemmistä naiskuvista. ;)
PoistaMeillä kuunnellaan musiikkia lähinnä automatkoilla ja silloinkin tosi laajalla skaalalla, Kentiä, Atomic Swingiä, Duran Durania jne. Yks lastenmusa mikä tippuu edelleen on Yökyöpelit. Niillä on niin loistavia biisejä että eivät mene muodista vissiin ikinä.
PoistaJa juu, Sanni ei iänkuunpäivänä ole mun musaa noiden ankeiden sanoitusten takia. Mä en tiedä mitä radikaalia ja rohkeaa noissa biiseissä on, masentaviahan lähinnä. Tekis mieli lähettää sille joku elämänhallintaopas. :D
Itse en ole sannin musiikkiin radiohittejä enempää perehtynyt, mutta vähän sama fiilis kuin katjalla on jäänyt. Että ei sillä ihan suoraan se venho elämän aalloilla seilaa jos nuo omakohtaisia tunteita/kokemuksia on. Lähinnä jää sellainen olo et jos se jätkä nyt kerran pettää niin ei siihen tartte jäädä keskenään agroilemaan siitä että kohta tippuu legot vaan voi nostaa sitä kytkintä ja siirtyä elämässä eteenpäin. Tai jos haluaa joltain satunnaista seksiä niin...kai sitä saa muutenkin kun tekemällä itsestään avuttoman raukan joka tarjoaa kaljaa jos nyt ei muuten meinais kelvata. Tsiisus. Jos tuo on sitä nykyparikymppisen normaalia menoa niin olen huomattavan iloinen että on ne vuodet jo takana.
PoistaVoi apua, olen itsekin jo yli kolmekymmentä, mutta muistan kyllä nuorena kokeneeni monenlaista maailmantuskaa ja masennusta, vaikka pääosin elämäni hauskaa olikin. Ja miksi oletuksena on se, että Sanni kertoo biiseissään vain itsestään ja omista tunteistaan ja ylipäätään toimisi jonakin sukupolvensa tulkkina?
PoistaVarmasti Sannin sanoitukset koskettavat henkilökohtaisestikin monia, mutta luulen, että monet tykkäävät biiseistä ihan sellaisenaan.
Ja mitä ihmissuhteista olen tähän mennessä oppinut ja vierestä elämää seurannut niin joskus ihminen syystä tai toisesta sortuu huonoon tai säälittävään käytökseen jo ihan lapsesta asti.
Miksi muuten naisartisteilta aina vaaditaan tiedostavuutta ja "hyvän" naiskuvan esille tuomista biiseissään, mutta miehet saavat kaikessa rauhassa kirjoittaa mistä haluavat eikä oikein missään näe samanlaista moraalipaheksuntaa?! Juuri kuuntelin Ismo Alankoa pari levyä ja sanoituksissa esim. ostetaan huumeita, halutaan olla ikinuoria, kerrotaan miehestä joka murhaa ensin naapurinsa perheen ja sitten vielä naapurin jne. ;)
Hyvä kysymys! Miksi oletuksena ei olisi se, että Sanni laulaa omista kokemuksistaan jos hän sanoittaa itse? Mutta ihan totta, että en minä tiedä onko hän levy-yhtiön tuote vai aito, oma itsensä.
PoistaMä peräänkuulutan nuorille naisille sitä vahvaa samaistumisen kohdetta, heikkoja on jo niin paljon. Mutta toki biiseistä voi tykätä monesta syystä ja ehkä tuo jollekin tarjoaa vertaistukea ja voimaa puida nuoruutta.
No itse olen aina ajatellut, että biiseissä voi toki kirjoittaa omista kokemuksista, mutta myös kaikesta muusta mitä näkee ympärillään tai ihan käyttää mielikuvitusta? En kirjailijoidenkaan osalta oleta, että kirjoittavat vain itsestään.
PoistaMinusta on vain vähän hassua nostaa aina naiset esille ja vaatia heitä tarjoamaan vahvaa naiskuvaa nuorille naisille, mutta miesten tekemisistä ei välitetä, esim. nuoret miesartistit ja heidän mieskuva...
"Hyvää analyysiä! Ne, jotka käyvät muskarissa, osaavat kyllä lastenlaulujakin, mutta mitähän koulun musiikkitunneilla tehdään? Itse jäin miettimään että eikö Hevisauruksen ja Sannin välissä ole mitään?"
PoistaKoulun musiikintunneilla tehdään paljon muutakin kuin lauletaan. Ellei muksu ole musaluokilla, niin musaa on vain tunti viikossa (vähän kunnasta riippuen), ja siinä pitäis aikamoinen läjä tietoa ja osaamista saada haltuun seiskaluokan loppuun mennessä (seiskan jälkeen ei siis ole enää musaa ellei sitä ota valinnaiseksi). Toki on sitte aina nää musiikkia osaamattomat sijaiset jotka saattaa pitää levyraatia/youtuberallia, mut ne on (toivottavasti) poikkeus (muuallakin kuin meilläpäin). Varsinkin uudet musankirjat on täynnänsä biisejä, jotka sopii lasten suuhun (ja joita mieluusti laulavat), mutta kun niitä kuulee vain sen tunnin viikossa (jos sitäkään), niin ei se samanlaista muistijälkeä jätä kuin se mitä kuulee nonstoppina koko muun ajan.
Kiitos tästä kirjoituksesta. Tuumiskelin asiaa samoin kuin sinä. Vanhempien kehotetaan miettimään tarkkaan, millaisia kuvia laittaa lapsesta esimerkiksi Facebookiin. Siihen verrattuna on melkoinen ristiriita, että lapsen laulaminen ko musiikkivideolla olisi OK.
VastaaPoistaNiinpä. Kuten tuolla ylempänä jo kommentoinkin niin vanhemman tehtävät ovat muuttuneet aika reippaasti 30 vuodessa. Omaan lapsuuteen verrattuna erilaisia medioita ja kanavia on paljon enemmän ja siinä missä ennen valvottiin puekutumista ja kotiintuloaiakoja, nykyään pitää valvoa vaikka mitä digi-, laite- ja mediarajoja. Sitten keskustelut käydään aina näiden kohujen kautta. Tietty hyvä että ees silloin.
PoistaTjoo. Melkein kaikki on varmaan joskus istuneet auton kyydissä ilman turvavyötä. Se ei silti tarkoita, että niin kannattaisi tehdä. Että juuei, aina ei tule hyvä.
VastaaPoistaKiitos tästä jutusta. Lapsuutta pitää suojella. Teinijutut ei kuulu pienille (mielellään alle 9-10 -vuotiaille) lapsille. Pop-kulttuurin ja teinimaailmaan ehtii myöhemminkin. Hyvä lastenkulttuuri on kullanarvoista ja kasvattaa ja viihdyttää lapsia. Teini- ja pop-viihde kiehtoo, mutta myös hämmentää pieniä lapsia. Lapsille lasten juttuja.
VastaaPoistaMua harmittaa nyt tää Sannin morkkaaminen ja monen vihjailu "levy-yhtiön sedistä", jotka olis nyt päättäneet että tätä nyt laulat ja levytät ja tästä tulee hyvä ja iso hitti kun on niin hyvä komppi. Sanni sanoittaa ja säveltää biisinsä itse, mikä on käsittääkseni melko harvinaista poppareille. Mun mielestä Sanni on yksi lahjakkaimmista suomalaisista muusikoista pitkään aikaan ja lisäksi kivenkova live-esiintyjä. Kannattaa ehkä tutustua ennenkuin toteaa että "en oo kyl kuullu ku yhen biisin mut se vaikuttaa masentuneelta" :)
VastaaPoistaItse keskustelu lasten ja aikuisten musiikista on kiinnostava. Oikeastiko kaikki kuuntelee lastenmusiikkia? Me ei, ei koskaan. Yksi ainoa levy pyörii sillointällöin (Ima Manažát, kannattaa todella tutustua vaikkei saamea ymmärtäisikään!), koska lapsi ei tykkää niistä. Esim. Ipanapa ja Ammuu on vaan että ääh laita jotain muuta ja Yökyöpeleitä se ei siedä yhtään. Titi-Nallea olis varmaan kuunnellut pienempänä enemmänkin (nyt katsoi joskus mummolassa ja mies antoi kuunnella myös) mutta sitä taas minä en kuuntele sekuntiakaan, saan siitä migreenin. :D
Sanoituksia lapsi tulkitsee omista lähtökohdistaan. Muistan kun Robinin kesäkumibiisistä kohkattiin ja jossain keskustelussa äiti kertoi lapsensa selittäneen että biisi kertoo pyöräilystä.
Niin ja se vielä, että ei todellakaan tartte Sannin siivota suutaan vaikka alakouluikäisiä faneja onkin. Mun mielestä erittäin virkistävää kun naisartisti laulaa muustakin kuin kaipauksesta miehiä kohtaan. Siinä se Sannin rohkeus ja röyhkeys minusta piilee ja keskustelusta päätellen sille todellakin on tarvetta. Video nyt itsessään oli ehkä arviointivirhe. Mut myönnän kyllä itse ysärilapsena että tuskin olisi ollut mitään siistimpää elämässä kuin päästä Nylon Beatin musiikkivideolle. :)
Kertauksena: saahan siitä Sannista tykätä, minä vain en tykkää - ei siinä sen kummempaa. Ja mitä tulee tuohon levy-yhtiön ja tuottajan osuuteen niin kaikissa biiseissä on tämän lähteen mukaan mukana myös tuottaja. En todellakaan tiedä kuinka aito oma itsensä hän sanoituksineen on. Voi olla tai voi olla olematta. Oletettavasti hän on kuitenkin halunnut laulaa näitä minun nähdäkseni karmeita biisejä.
PoistaItse lähinnä kaipaan sitä hyvää lastenmusiikkia, jota tämä Sannikin voisi hyvin tehdä vaikka yhden levyn verran.
No Sanni taas ei ehkä halua tehdä lastenmusiikkia vaikka sinä sitä toivoisitkin. Senkin pitäisi olla ihan ok
PoistaTotta kai se on ok, miksi ei olisi? Tämähän oli vain ilmainen vinkki että yleisöä olisi.
PoistaYökyöpelit ei ole lastenmusiikkia, vaan upeaa teatterimusaa sopivan häröllä nykyrunoudella sanoitettuna. Love it! Anna-Mari Kähärä on nerokas säveltäjä!
VastaaPoistaLaadukasta lastenmusaa voi kuunnella vaikka Paukkumaissilta, Ammuu-orkesterilta ja Tutti-orkesterilta --> sympaattisia lastenlauluja taitavien muusikoiden esittämänä, monipuolisilla (akustisilla) soittimilla. Ei Hevisaurusta pienten lasten korville, kiitos.
Pikku Kakkosen Musarullaa-konsertit ovat pienten lasten musiikkikasvatusta parhaimmillaan! Kiitos Yle! <3