Nämä sanat lausui minulle ystäväni ja bloggaajakollegani Satu joku kesä sitten. En tietenkään tajunnut sanoa siihen mitään takaisin, koska olen jäyhä jököttäjä enkä ollut koskaan kuullut vastaavaa kehua aikaisemmin.
Koska eihän kukaan ikinä kehu kenenkään perhettä, ainakaan Suomessa! Aivan liian intiimiä. Jotain yksittäistä asiaa kyllä voi ylistää kuten kaunis koti, komea mies, hyväkäytöksiset lapset. Mutta perhe?
Ja onko meidän perheemme tosiaan kiva? Onhan se musta, mutta että muistakin? Ja voiko se olla kamalakin?
Kasettini oli ymmärrettävästi kovilla.
Jos nyt mietin asiaa ihan näin subjektiivisesti niin onhan meillä suurimmaksi osaksi kiva perhe. Välillähän se tietenkin on aivan hirveä. Yleensä silloin kun kaikki tekevät jotain omaa eivätkä ollenkaan muista, että ollaan se perhe, jossa jokaisen yksilön hyvinvointi vaikuttaa muihin.
Satu näki meidät kun olimme maalla, rentoutuneina, kiireettöminä ja hyvissä lomafiiliksissä. Parhaimmillamme perheenä.
Hitto, enemmän pitäisi nähdä itsensä perheenä. Enemmän pitäisi kehua muiden perheitä. Enemmän pitäisi kehua omaa perhettään. Enemmän pitäisi ylipäätään sanoa positiivisia asioita ihmisistä. (Eikä tämä nyt liity siihen että törmäsin pitkästä aikaa kunnon haukkuihin vauvapalstalla.)
Tämä meidän perheemme, sekavan ainutlaatuinen ihmiskombo ja omituisten otusten kerho, on välillä kiva ja välillä kauhea. On meistä itsestämme kiinni kuinka kiva perhe olemme toisillemme ja muille.
Nyt siis parin vuoden ahkeran prosessoinnin jälkeen vastaukseni on valmis! Kiitos Satu, sullakin on ihana perhe!
Ja hyvää vappua kaikkien teidän kivoille perheille!
Ooh, mahtavaa! Kiitos samoin <3
VastaaPoistaOlen edeleen samaa mieltä, että teillä on upee perhe. Terkkuja sinne! Ja hyvää vappua!
Kerro mulle vielä että onko Islannissa tapana katsoa ihmisiä enempi perheenä? Mä en ollut ikinä kuullut tota aikaisemmin joten ajattelin että ehkä Suomessa ollaan enempi yksilöitä.
PoistaJotenkin niin ihanan suomalaista, et menee kaksi vuotta keksiä vastaus oikein syvälle osuvaan kehuun :D
VastaaPoistaPuolustaudun sillä että en kahta vuotta tätä aktiivisesti miettinyt, vain silloin tällöin. ;)
PoistaMikä se semmonen ihana perhe on �� Meitä on viisi sisarusta 4-6 vuoden ikäerolla. Nyt olemme kaikki jo neljänkympin paremmalla puolella. Äitini lempi lauseita, kun joku ihailee saavutuksia, on; en minä niitä kasvattanut ne kasvatti toisensensa. ��
VastaaPoistaEikös se ihanuus ole ihan katsojan silmässä. :)
PoistaAmerikkalaiseen korvaan kuulostaa hassulta... täällä kun olen lukemattomia kertoja kuullut ihan tuntemattomaltakin että mulla on ihana perhe ja kauniit lapset ja kuinka olis mahtavaa jos sais samanlaisen. Toisaalta täällä nyt muutenkin tulee jo ihan rutiininomaisesti kehuttua kaupan kassan kampaus tai ventovieraan kengät työpaikan hississä.
VastaaPoista:D Alan kallistua sille puolelle että taitaa olla kulttuurikysymys tämä kommentointi, Suomessahan on enemmän tapana pitää huolta omista asioista kuin jakaa keveitä kohteliaisuuksia.
Poista