14.10.2015

Pyöräilijän talvikyynel

Olen taas tässä samassa tilanteessa. Pohdin aina lokakuussa semitoiveikkaana, että josko tänä vuonna pyöräilisi läpi talven.



Tarvitsisin pyöräilyä päänsisäisen kaamoksen torjuntaan, mutta kun kroppani on eri mieltä. Se kertoo kaikin tavoin, että oven avaaminen ulkomaailmaan on huono idea.

Viime viikolla se sitten tapahtui ensimmäistä kertaa: ekassa alamäessä poskelle vierähti kyynel. Vasen silmäni ei erehdy. Se osaa kertoa, että nyt on talvi. Se ilmeisesti loukkaantuu alle viiden asteen viimasta niin, että alkaa itkeä. Laskettelulasit kuulemma auttaisivat.

Myös iho alkaa myös reagoida: kutista ja hilseillä. Kasvoille ja kaulaan nousee punaisia näppyjä, oletettavasti kuivumisen takia, kädet ovat pergamenttia. Rasvaustahti pitäisi tuplata. Niiden laskettelulasien sijaan tarvitsisin ilmeisesti hitsaajan kypärän.

Ja luonnollisesti koko ajan palelee. Olen jo saanut itseni kiinni ajatuksesta, josko firman saunaan riittäisi wifi. Pilkkihaalari olisi se rehellisin vaate.

Ihminen on trooppinen laji, jonka kylmään tottuminen kestää kuulemma reilun viikon. Olen ennemminkin trooppinen puulaji. En tunnu tottuvan kylmään ollenkaan. Ja sitten kun on liian kylmää, ei ole elämää. Marraskuussa pyöräily jää.

Voin bussissa istuessani ehkä kehitellä talvipyöräilyyn kannustavia innovaatioita. Nastarenkaat eivät nimittäin riitä. Tarvitaan ainakin naaman suojaava pyöräilykaapu, kunnon suuntavilkut, lämmitetty satula, hohtava runko ja heijastimettomien ihmisten tutka.

Oma glögitynnyrikin olisi kiva. Ja joululaulut kypärän transistoriradioon.


23 kommenttia:

  1. NIIIIIN samaa mieltä!

    - Elma -

    VastaaPoista
  2. Allekirjoita tuon palelun! Jos tulee bussilla töihin, pärjää hyvin t-paidalla mutta sitten kun ottaa vähänkään aamuhappea lenkin (juoksu- tahi pyöräilyn) muodossa niin johan prkl paleltaa koko päivän. Työkaverit naureskelee kun hautaudun villapaitoineini viltin alle ja käytän usb-lämmitettäviä kynsikkäitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mua palelee lokakuusta toukokuuhun joka päivä jossain kohtaa. Mulla on duunissa merkittävä kokelma erilaisia villapitoja ja huiveja. :D

      Poista
  3. En mäkään kylmään koskaan totu. Yhyy. Silmät on tosiaan vuotanut jo pari viikkoa pyöräillessä. Olisi kai ollut lottovoitto syntyä johonkin lämpimään maahan.

    (Mulla on kyllä varmaan jossain pintaverenkierrossa vikaa, koska suurin ongelma on silti sormet. Olen ostanut kymmeniä erilaisia hanskoja ja aina on sormet jäässä talvella. Siis nytkin kuljen ulkona jo paksut villatumput kädessä, vaikka pakkasta on ollut max. muutama aste. :D Ikävää vaan se, että lapsi taitaa olla tässä äitinsä tyttö...)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Allekirjoitan tuon lottovoiton! Ihan muutama sata kilsaa etelämpänä olis jo eri meininki.

      Muuten, mulla on pyöräillessä sellaiset lapas-sormikkaat, joissa sormien päälle voi vetää kylmällä sellaisen tuulensuojakankaasta tehdyn lapasen. On jeesannut paljon!

      Poista
  4. Tähän aikaan vuodesta on musta ihana pyöräillä, auringonnousut meren yllä on mahtavia ja vielä ei tartte ihan valtavasti vaatetta (merinovillaa laitan housujen alle ja pipo ja tumput on oltava) ja pyörätiet alkaa tyhjentyä kulkijoista. Ja kyllä, aamuisin kyynelehdin kun ajan lasta päiväkotiin, ei sille mitään voi.

    Viime talvena minulla oli kunnianhimoinen tavoite pyöräillä koko talvi (silleen "jos sataa kissoja ja koiria niin saan ottaa bussin), aiemmin fillarointi loppui kellojen siirtoon, koska pimeässä ajaminen ei ole kivaa. No, varusteet oli kohdillaan (vaatetus, valot, fillari) ja nastarenkaat alla. Jouluun asti meni hyvin, mutta tammikuussa oli hyvin hyvin raskasta. Aina joko paleli tai olin litimärkä hiestä tai sitten loskapaskaa tuli taivaan täydeltä ja autoilijat ystävällisesti roiskuttivat minkä kerkesivät. Päädyin ostamaan bussilippuja yhden matkan verran vähemmän kuin mitä kuukausilippu olisi maksanut. Plus olin on-off kipeänä. Helmikuussa luovutin, ostin bussikortin ja jätin pyörän pölyttymään, maaliskuussa aurinko sitten viekoitteli ja pyöräily oli taas asteikolle kivaa-siedettävää. Tällä opetuksella tämän talven tavoite on että pyöräilykausi jatkuu jouluun ja sitten maaliskuussa taas. Tosin työpaikka vaihtunee vuoden vaihteessa ja 7km työmatka vaihtuu alle 1km työmatkaan, joten edessä on uudet haasteet (aka arkiliikunta poistuu, on harrastettava liikuntaa 3-4h viikossa tämän korvaten).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en ole mikään aamuihminen mutta täytyy myöntää että syysaamuissa on jotain maagista. Mä yritän nyt sinnitellä jouluun asti, katsotaan kuinka käy...

      Poista
  5. Olen pyöräillyt yhden talven (2009) töihin, koska silloin sattui olemaan lyhyehkö työmatka, 6-7 km. Pahinta oli käsien palelu. Muut ruumiinosat sai suojattua, mutta käsiin en löytänyt semmosia tumppuja, ettei ne ois olleet ihan kangistuneet kylmästä. Onneksi lämmin suihku auttoi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, mulla on myös aina perse jäässä, mutta kun on toi sähköpyörä niin ei tarvii suihkussa käydä. :D Nyt vaan on näitä pukeutumisongelmia kun aamulla on pakkasta ja iltapäivällä yli 10 astetta plussalla.

      Poista
  6. Vuokraat itsellesi kuskin ja pakettiauton, jonka tavaratilaan asennat kuntopyörän. Tadaa: työmatkat sujuvat sinun polkiessasi ilman haittavaikutuksia, ja kaupan päälle joku työllistyy. Vai miten se meni... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muuten mainio suunnitelma MUTTA pakussa pitäis olla läpinäkyvä tavaratila, koska valoaltistus! ;)

      Poista
  7. Mikään paikka maailmassa ei ole niin kylmä ja kolkko kuin kehä 1 varressa oleva bussipysäkki jolla joudun työmatkalla ( silloin harvoin kun en pyöräile) odottamaan bussia. Pyöräillessä aluksi on vilu, mutta kun veri lähtee kiertämään tulee lämmin jos vaatetus on sopiva. Ongelmakohta on kädet, mutta tänä talvena olen varustautunut pyöräilyhanskoilla joiden mallini on Siberia...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Väitän että Pasilanmäellä sijaitseva tuulitunneli on vähintään yhtä paha. Mutta siitä ei kyllä aja autot satasta ohi että ehkä voitat.

      Poista
  8. Mä just tänään mietin, että en luovuta. Ainakaan vielä. Mielellään en koko talvena. Minä ajankin duuniin Baanaa pitkin lähes koko matkan. Ei paha rasti. Ja just ennen duunia on törkeä ylämäki, joten ne lämmöt saa takas viimeistään siinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tsemppiä! Kyllähän siihen osa pystyy, vähän olosuhteista riippuen toki.

      Poista
  9. Aattelin eka kannustaa, että mietipä noita maisemia kuulaana talvipäivänä!! Kunnes tajusin, että tuskin työaikasi sen kummemmat ovat kuin muillakaan, se perkeleen pimeyskin vielä.
    t. Ellu

    VastaaPoista
  10. Mä oon miettinyt että ihan tropiikissa en viihtyisi, mutta Välimeren ilmasto olisi aika passeli. Pitkä kuuma kesä, mutta silti olisi noita vuodenaikojen vaihteluja jonkun verran ja saisi talvella pitää ihania saappaita/nilkkureita ja takkeja. Tropiikissa se ei onnistuisi. Välimeren ilmastossa myös ympärivuotinen pyöräily onnistuisi - vaikkei kauhean helposti just niissä Välimeren maissa... Pohjoinen pyöräilykulttuuri + Välimeren ilmasto olis musta aika bueno.
    Pyöräilen suunnilleen huhtikuun alusta lokakuun loppuun, mutta talvipyöräilystä en edes haaveile, koska yksi suurimpina kannustimena pyöräilyyn on siitä nauttiminen. Kylmässä pimeässä (sadekaan ei mua haittaa jos se on vettä, ei räntää) pyöräily ei vaan ole mun juttu. Tai no, ei kylmässä ja auringossakaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä niin ymmärrän tuon nauttimisen! Mä aloitan yleensä jo helmikuun lopulla kun pahin pimeys väistyy. Mutta kieltämättä tuo eteläinen Ranskanmaa olis pyöräilyn suhteen ihan passeli.

      Poista
  11. Talvella pyöräily on ihanaa! Ekaksi saa ajella rauhassa, ei ole ruuhkaa ja lisäksi lämpenee hyvin. En ole enää palellut toimistossa, kun pyöräilen myös talvella töihin, veri kiertää koko päivän kropassa. Ainut ongelma on ihon kuivuminen, kauhea rasvailu koko ajan. Mä olen huomannut, että hiihtoon tarkoitetut vermeet sopivat talvipyöräilyyn, hiihtohanskat ja pipo toimii.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä aika harva ihanaksi sanoo. :) Mutta mulle kylmyyttä pahempia esteitä on liukkaus ja pimeys.

      Poista
  12. Minäkin haluan palella! Rakastan huovutettua villaa ja paksuja neuleita, mutta tehokas aineenvaihdunta ja keskuslämmitys pitävät huolta siitä, ettei niihin juuri pääse pukeutumaan.

    Talvessa minua riepoo enemmän pimeys kuin kylmyys, mutta tänä vuonna ollaan menty varsin hyvissä merkeissä kohti kaamosta. Jos vielä saataisiin sellainen kunnon lumitalvi eikä kolmen kuukauden marraskuista loska-p*skaa, olisin kiitollinen. Pyöräilläkin voisi pakkasilla ihan hyvin, kun vain olisi nastat alla, mutta räntäsateeseen sotkemaan eivät lähde kuin mielenvikaiset.

    VastaaPoista
  13. Itsellä toimii parhaiten rautakaupasta ostetut hanskat. Ovat vielä huomioväriset eli heijastavaa kangasta. Ja lämpimät, tai alkumatkasta saattaa hiukan paleltaa mutta kunhan matka etenee ja veri alkaa kiertää on perille päästyä hikiset sormet.

    VastaaPoista

Mitä itse funtsit?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...