Tänään olivat elämäni ensimmäiset peruskoulun kevätjuhlat mutsina. Hikinen, kuhiseva sali oli täynnä täpinöitseviä oppilaita ja nieleskeleviä vanhempia, sellofaanissa kahisevia ruusuja, oman nimen odottelua, lohenpunaisia juhlamekkoja ja mikrofonin käytön opettelua.
Kyyneleitä pidäteltiin enemmän tai vähemmän onnistuneesti, puheenpitäjien ääni sortui harva se kerta ja kuutosluokkalaiset pyyhkivät silmiään. Mikä tässä siirtymäriitissä oikein itkettää?
Kasvaminen on paitsi eteenpäinmenoa myös hyvästelyä, jonkun vaiheen taakse jättämistä, myös äitinä.
Pahimpia olivat laulut. Suvivirsi ei ole mitään verrattuna Peppi Pitkätossun jäähyväislauluun tai Valkoiset tiirat -kappaleeseen, jossa linnut saattelevat laivaa matkaan. Yleisöstä kuului kollektiivinen nielaus. Volloti volloti.
Kevätjuhlapäivänä on tapana juhlia vain koulunsa päättäviä, vaikka yhdenkin luokka-asteen suorittaminen hieno saavutus. Ensi vuonna pidetään kyllä bileet.
Meillä päättyi ensimmäiseltä alakoulu tähän, eikä selvinnyt kuivin silmin sen enempää äiti kuin tyttökään.
VastaaPoistaEhkä se ei enää kuudennen muksun kohdalla itketä niin?
Muistan kun ala-asteelta pääsin, kyllä itketti, ja niin itketti kaikkia muitakin, myös opettajaa. Ehkä siinä enemmän oli takana se, että jouduin jättämään pikkuruisen kyläkoulun taakse ja siirtymään useamman sadan oppilaan yläasteelle. Ysiltä taas pääsin kuivin silmin, oli vaan riemu päällä, että taakse jää tämä perähikiä ja pääsee kaupunkiin kouluun. :D
VastaaPoistaJusthan se ekaluokka alkoi... Voi apua tätä ajan kulua!
VastaaPoistaMeillä päättyy eskari ja näin ollen pitkä jakso tutussa päiväkodissa. Tuo hyvästely, asioiden muuttuminen ja taakse jääminen on se, joka nostaa haikeat tunteet pintaan minullakin. En ole koskaan erityisemmin pitänyt muutoksesta ja nyt sitä tapahtuu koko ajan.
VastaaPoistaLisään empiirisen kokemuksen perusteella itkettävien laulujen joukkoon "Hiirilimpun, kukkakimpun nyyttiin pakkaan" Nimeä en tiedä, mutta heti sen alettua tajusin että TÄMÄ on se, jota monet kollegat ovat kauhistelleet. Apua, mikä väijytys!! Juuri, kun ajattelin että selvisin eskarijuhlasta ihan hyvin, tulikin tämä. Ja padot aukesivat... :)
Mä en voinut eilen katsoa päiväkodin kevätjuhlassa omaa lasta ollenkaan, kun olisin varmaan tukehtunut räkääni! Se lauloi niin mielettömän reippaasti, ryhmänsä lyhyimpänä, valkea tukka saparoilla, vaaleanpunaisessa kukkamekossaan että "lähdetään retkelle pilven päälle, noustaan korkeuksiin, karkki se maistuu siellä suklaajäälle, ainakin luulen mä niin...". Voi mun pieni. (Ja taas itkettää.)
VastaaPoista-Kissanpussin selkään nakkaan, lähden maailmalle, suuren taivaan alle. Jatkoa aikaisemmalle. Selvästi Kisu pikkukuu on ollut muissakin eskareissa. Minä en ole kyynelehtivä ihminen, mutta kyllä sai pidätellä kun eskarilainen sai todistuksen :)
VastaaPoistaSamalla laululla itketettiin meitäkin eskarin juhlassa... Ja syksyllä lapsi sitten ekalle Skidin kanssa samaan kouluun :)
VastaaPoistaMuistan tirauttaneeni kyyneleitä tuon saman Kisu pikkukuun laulun tahtiin vanhimman tyttäreni 6-luokan päättäjäisissä... lauantaina sama tyttö sai valkolakin päähänsä.
VastaaPoistaLopullinen hyvästely koululle hänen kohdaltaan siis.
Juhlissa liikutuin yllättäen rehtorin puheesta... niin koskettava ja välittävä puhe oli. =)